1936-01-11-08 |
Previous | 8 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu ä
LAUANTAINA TAiMMIKUUN 11 P:NÄ 1936
Canadan suomalaisten kauno- -
kirjallinen viikkoUhti
tarjotaan kaikkien suomaiaisten. tilat;
tavaksi.
Tilaushinnat:
1 vk.
6 kk.
3 kk.
$2.00
1.10
.60
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki ilmestyy jokaisen \iikon lauantaina
8-sivuisena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
Jokaisessa numerossa on myöskin
nmsaasti kuvia ja vignettejä.
Asiamiehille myöimetään 20 prosentin
palkkio.
Pyytäkää asiamiesvälineitä jo tänään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
Ltd.
Kaikki kirjeenvaihto on osoitettava
osotteella:
P.O. Box >69
LIEKKI
Sudbury. Ont.
!|*APASIMME eräänä päivänä erään
* hyvän ystävämme, jota emme ole
nähneet moneen \aioteen. Jutellessamme
yhtä ja toista, kertoi hän meille
ihmeellisen jutun, jonka jäljennämme
tähän sanasta sanaan:
"Viime vuonna tapasin erään kauniin
tytön. Seurustelimme jonkun aikaa
ja minä pyysin tätä 'maailman
kauneinta tyttöä' vaimokseni. Hän
antoi kuitenkin kieltävän vastauksen.
Köstaakseni tämän hänelle, menin
naimisiin hänen äitinsä kanssa. Vähän
aikaa jälkeenpäin meni isäni naimisiin
tämän 'maailman kauneimman
tytön' kanssa.
Kun minä menin naimisiin tytön
äidin kanssa, tuli tytöstä siis minun
tyttäreni ja kun minun isäni meni
naimisiin minun tyttäreni kanssa, tuli
hänestä minun poikani. Kun minun
isäni meni naimisiin minun tyttäreni
kanssa, tuli tästä minun äitini. Jos
minun isäni On minun poikani ja minun
tyttäreni on minun äitini — n i in
mikä hemmetti mfnä sitten olen?"
Raapasimme vähän päätämme,
mutta emme tosiaankaan osanneet
sanoa mitään. Kaikki tuntui niin" se-kax^
lta. Ei ollut tuttavammekaan oikein
varma, mikä hän oikeastaan oli.
Mutta ystävämme ratkaisi kysymyksen
seuraavasti:
"^linun äitini äiti on minun vaimoni
ja näinollen minun isoäitini.
Koska minä olen isoäitini mies, niin
totta totisesti minun_ täytyy olla oma
isoisaml
75-viiotiaaUe äidille
Kir}. E, S. V ;
OI jos voisin, mitä soisin,
sulle äiti armahin ;
kaikkeni nyt antaisin
raatajalle, ultraajaUe,
lapsiparven huoltajalle
kiitokseksi rakkahistaf
lapsuuteni mfiistelmista,
joita unhoita en koskaan^
Vaikk- en palkita mä voikaan,
ota sentään halpa kiitos
lapseltasi nuorimmalta,
vierihän maan kamaralta!. .
K i r j . V I L J O K A J A V NA
iNIINÄ en ole kotieläin,^
en kesy koira, joka nuolee .
joka pakenee inisten
viuhuvaa ruoskaa,
ääneni ei ole laiskan haukkua,
jota tuuli kantaa avoimesta
ikkunasta kotinne rauhaan.
* * *
Olen susi, sudenluokassa
nuori pentu,
sudenvaistoin korvessa,
johon työnsitte minut,
j a selvä on lakini
ja evankeliumini:
hammas kuin veitsi
kotieläin-ihmisten lihaan
rakkaus oman heimoni
piirissä rajaton I
Jos horjahdan, sudet hampain
minua opettakaa,
en pelkää luokkani lakia
kirvelevää,
ja kun olen arpinen,
paikkani vallannut peto,
opin ehjemman jätän
luokkani nouseville I
— LAPSILLA ALLE 12 VAPAA
PÄÄSy
Eräs mies osti kaksi' pääsylippua teatteriin
ja aikoi mennä sisään vaimonsa
ja 11 lapsensa kanssa.
"Herra", sanoi ovimies, ''missä ovat
toiset liput?"
"Mitkä toiset liput?"
"Te annoitte vain kaksi lippua ja
teitä on kaikkiaan 13 henkeä', sanoi
ovimies/
"Mutta ettekö te sitten ilmoita, että
lapset alle 12 pääsevät vapaasti vanhempiensa
mukana?"
"Mutta eiväthän nämä ole alle 12".
"Laskekaa ne", sanoi mies, "niin
huomaatte, että heitä on juuri 11. Me
jätimme toiset kotiin".
_ O _ _
^ TOHVELIN ALLA
— Minä olen kuullut että Korpelat
ovat erittäin musikaalista väkeä. Mitä
instrumenttia talon isäntä soittaa?
Toista viulua tietenkin.
- — O- —
EI OLLUT VELVOLLINEN
— Teidän tulee lopettaa tupakoiminen,
alkoholin nauttiminen ja nukkua
tarpeeksi. Tästä neuvosta on teidän
^"maksettava 10 dollaria.
— Minä en huoli teidän neuvostan-le,
enkä ole niinollen velvollinen maksamaan.
— -O
EI PITÄNYT VÄLIÄ
Suurporho: Nuori mies, tiedätkö miten
minä olen kerännyt rikkauteni?
Kcnttcriapulainen: Ei sillä ole väliä,
sillä minä voin tehdä teille työtä
siitä huolimatta.
Mytannolhsia tietoja
Jos haluatte saada kaikki mehun sit-ruimasta.
niin lämmittäkää sitruunia
vähän ennenkuin puserratte niitä.
Kun ripustatte py>'kkiä narulle kylmällä
ilmalla, nim hierokaa käsiinne
etikkaa. Silloin pysyvät kätenne lämpiminä.
Käsien hoito. Jos joku tahtoo saada
kätensä pehmoisiksi, pesköön, kätensä
lämpöisillä kahvinporoilla.
Sanomalehtiä voi käyttää moneen
eri tarkotukseen taloudessa. Kun olette
pesseet lasin, hangatkaa sitä lopuksi
paperilla, niin siitä tulee hyvin kirkas.
Keittouunin päällystä tulee myös
kauniin kiiltäväksi, jcs sitä pulidis-tuksen
jälkeen hangataan t>aperilla Jos
jalkineet kastuvat eikä ole tilaisuutta
muuttaa niitä, niin paperia voidaan
käyttää kenkiä kuivatessa. Pankaa märän
jalkineen sisälle paljon paperia ja
antakaa sen oUa siellä vähän aikaa.
Kun paperi op kostunut, niin laittakaa
kuivat paperit tilalle ja muuttakaa papereita
niin kauan, ^ttä ne ovat vetäneet
kaiken kosteuden jalkineista. Jos
joutuu käyttämään kenkiä märkänä,
niin on hyvä panna kenkään paperia,
joka vetää märästä jalkineesta suurimman
kosteuden itseensä.
K. ;A. Gottlundin aja-titksia
sanomalehti-miehistä
g^AARLE AKSELI GOTTLUND
^(1796—1875) oli suomalainen
kirjailija ja sanomalehtimies. Hänellä
olihy-vin itsekäs luonne^ikä hän voinut
sulattaa ollenkaan sitä, että toiset
suomalaisuusmiehet, kuten Lönnroth
ja Castren saivat osakseen enemmän
huomiota ja tunnustusta kuin"
hän. Hänen omituinen luonteensa teki
mahdottomaksi yhteistyöskentelyn
hänen kanssaan. Hänellä oli hyvin
suuret käsitykset omista kyvyistään
ja ansioistaan. Joka tapauksessa on
Gottlund yksi sen ajan huomatuim-mista
suomaiaisuuden tienraivaajista.
Mitä Gottlund ajatteli sanoma-lehtimiehista,
ilmenee alla, otettuna
kirjasta "Poimintoja vanhemmasta
suomalaisesta kirjallisuudesta":
"Heijän pitää warhain olla, walweel-la,
kuin kukko orrella, ja yhtenään
haukkua kuin koirat yöllä, waaran saa-pmvilla.
Heijän pitää tuntea Isäntiänsä,
ja olla heille uskolliset; heijän p i tää
myös tuntea ystäwiänsä ja tuttujansa
tLukicitansa) ja heitäkin palvelemaan,
kuitenkin ilman liehakoitse-mätak:
heijän pitää kunnioittamaan
h5'wiä ja moittimaan pahoja, olkoon
suurista tahi pienistä, mutta kumpaistakin
taijolla ja siiwolla. Sanalla sanottu
Sanan-Toimittajalla pitää olla
wariksen silmä, jäneksen korwa, kärpän
kieli, koiran waino, ja miehen
syän: hänen syämmessänsä pitää löytyä
waimon rakkautta ja miehen rohkeutta.
Mutta liijcitenkin hänen pitää
kaikissa harjoittamaan rehellisyyttä ja
totuutta. Kuitenkin on hänellä lupa
\välistenkin wähä walehtella, jos ei
muuten niin hätäwaraksi; mutta peittäköön
myös silloin jälkiänsä leweellä
hännällänsä. Waan ei sillä kyllä! Hänen
pitää myös hywin tuntea aikansa
siwillisyyttä, kii-jallisuutta ja muuta
luonnollisuutta, saattamaan lukioitansa
eteenpäin, — ei taakseppäin. Hänen
pitää kuin paimen kulkea karjansa eil-lä,
ja toisella jalallansa seista ennen
aikansakkin. Paljon kyUä vraaitaan,
paljon tarwitaan! Ja kaikesta tästä
hänen työstä ja waiwastansa, kaikesta •«
hänen huolesta ja kustannoksista, häntä
usseen pilkataan ja nauretaan, soimataan
ja häwäistetään, monesti syyttömästi,
muutamasta kielen tahi painon
wirhestä, jotka kesken kiireen ovat
jääneet häneltä, tahi toiselta, keksimä-täk;
tahi panetellaan häntä kirjutta-neen
toisella tawalla kuin on ennen
kirjutettu, eh tawattcmasti toisella pu-heen-
murrella. Ja koska totuus monesti
on kipiä kärsiä, paha kuulla, niin
ellei hänellä ennen ollut vihamiehiä,
niin karttuu heitä nyt kyllä, wielä —
liljaksikin. Onkos tuo sitten kununa,
jos wänhemmat ja wakawammat m i e het,
jotka pitääwät kunniansa arvonsa
suurempana, eiwät uskaltaiksen
tämmöiseen kinaan?" (Suomalainen
No. 2.)
UuM sanansaa
K i r j . V I L H O K A ^ ^
KKHKEÄJVIPI on huomispäiväit
. sanansaattaja,
kiihkeämpi ja lujempi,
hänen paljaat, siivetyt.jalkansa
kohtaavat vapaan maan,
kahleettoman sydämen.
Mutta kun sinä' tulet,
sanansaattaja,
älä unohda heitä,
jotka henkensä tulella
halkaisivat pimeyden,
pimeyden, lain alla huokaavan;
oman itsensä kahleista
he kurkoittivat kapinoitsija-käsiään
vapautta \öhti,
älä siis heitä unohda!
• . * * *
He saivat köyhän perinriön,
leiviskän painavampana
he jättävät sen sinulle.
Vie sana,' vie ylpeä julistus
mataliin majoihin,
juokse siipijalka, ja sinä
ehdit perille:
halkeavin rinnoin sinä saavutat
aamun rajan!
VARMA MERKKI
Äiti huutaa keittiöön talousapulaiselle:
"Onko Paul tullut jo koulusta?"
"Ön".
"Oietko nähnyt hänet?"
" E n " .
"Mistä sitten tiedät, että—hän on
tullut?"
"Kissa pakeni jo kaapin alle!"
- O —
KITSAS VUOKRAAJA
Talon emäntä: "Tämä on erikoisen
^yvä huone. Katsokaa, kuinka kaunis
näköala akkunasta näkyy!"
^ Vuokralainen: "Kaunis tämä huone
kyllä on, mutta älkää sisällyttäkö näköalaa
huoneenvuokraan, sillä minä en
tarvitse näköalaa, koska minä olen
likinäköinen". ^
— — O — —
OLI KEHITTYNEEMPI
Pappi ja opettaja olivat matkalla ja
riitelivät kehitysopista, papin ollessa
sitä vastaan. Kun he näkivät apinan,
nun pappi tokasi:
— Käs siinä on sitä väkeä, mistä te
polveudutte!
Opettaja katsoi pappiin ja sanoi:
— Näyttää siltä pastori, kuin minä
olisin sentään kehittynyt jonkun verran,
mutta kun minä muistan teidän
polveutuvan enkeleistä, niin rupean minäkin,
teihin ' katsoessani epäilemään
kehitysoppia.
llEKm TILAVSUPPU
XI MI
OSOTE
1 vk. $2.00
6 kk. $1.10
3 kk. 60 senttiä
Merkitkää ristillä ylläoleviin ruutuihin, kuinka
mk<lksi ajaksi Liekin kaluatte tilata ja lähettäkää lippu
tihushinnan mukana osoitteella:
1-^
'4
t
I i n
j,..!y„.../^..„L,.,..'. --"^Äi^j} '
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 11, 1936 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1936-01-11 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki360111 |
Description
| Title | 1936-01-11-08 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Sivu ä
LAUANTAINA TAiMMIKUUN 11 P:NÄ 1936
Canadan suomalaisten kauno- -
kirjallinen viikkoUhti
tarjotaan kaikkien suomaiaisten. tilat;
tavaksi.
Tilaushinnat:
1 vk.
6 kk.
3 kk.
$2.00
1.10
.60
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki ilmestyy jokaisen \iikon lauantaina
8-sivuisena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
Jokaisessa numerossa on myöskin
nmsaasti kuvia ja vignettejä.
Asiamiehille myöimetään 20 prosentin
palkkio.
Pyytäkää asiamiesvälineitä jo tänään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
Ltd.
Kaikki kirjeenvaihto on osoitettava
osotteella:
P.O. Box >69
LIEKKI
Sudbury. Ont.
!|*APASIMME eräänä päivänä erään
* hyvän ystävämme, jota emme ole
nähneet moneen \aioteen. Jutellessamme
yhtä ja toista, kertoi hän meille
ihmeellisen jutun, jonka jäljennämme
tähän sanasta sanaan:
"Viime vuonna tapasin erään kauniin
tytön. Seurustelimme jonkun aikaa
ja minä pyysin tätä 'maailman
kauneinta tyttöä' vaimokseni. Hän
antoi kuitenkin kieltävän vastauksen.
Köstaakseni tämän hänelle, menin
naimisiin hänen äitinsä kanssa. Vähän
aikaa jälkeenpäin meni isäni naimisiin
tämän 'maailman kauneimman
tytön' kanssa.
Kun minä menin naimisiin tytön
äidin kanssa, tuli tytöstä siis minun
tyttäreni ja kun minun isäni meni
naimisiin minun tyttäreni kanssa, tuli
hänestä minun poikani. Kun minun
isäni meni naimisiin minun tyttäreni
kanssa, tuli tästä minun äitini. Jos
minun isäni On minun poikani ja minun
tyttäreni on minun äitini — n i in
mikä hemmetti mfnä sitten olen?"
Raapasimme vähän päätämme,
mutta emme tosiaankaan osanneet
sanoa mitään. Kaikki tuntui niin" se-kax^
lta. Ei ollut tuttavammekaan oikein
varma, mikä hän oikeastaan oli.
Mutta ystävämme ratkaisi kysymyksen
seuraavasti:
"^linun äitini äiti on minun vaimoni
ja näinollen minun isoäitini.
Koska minä olen isoäitini mies, niin
totta totisesti minun_ täytyy olla oma
isoisaml
75-viiotiaaUe äidille
Kir}. E, S. V ;
OI jos voisin, mitä soisin,
sulle äiti armahin ;
kaikkeni nyt antaisin
raatajalle, ultraajaUe,
lapsiparven huoltajalle
kiitokseksi rakkahistaf
lapsuuteni mfiistelmista,
joita unhoita en koskaan^
Vaikk- en palkita mä voikaan,
ota sentään halpa kiitos
lapseltasi nuorimmalta,
vierihän maan kamaralta!. .
K i r j . V I L J O K A J A V NA
iNIINÄ en ole kotieläin,^
en kesy koira, joka nuolee .
joka pakenee inisten
viuhuvaa ruoskaa,
ääneni ei ole laiskan haukkua,
jota tuuli kantaa avoimesta
ikkunasta kotinne rauhaan.
* * *
Olen susi, sudenluokassa
nuori pentu,
sudenvaistoin korvessa,
johon työnsitte minut,
j a selvä on lakini
ja evankeliumini:
hammas kuin veitsi
kotieläin-ihmisten lihaan
rakkaus oman heimoni
piirissä rajaton I
Jos horjahdan, sudet hampain
minua opettakaa,
en pelkää luokkani lakia
kirvelevää,
ja kun olen arpinen,
paikkani vallannut peto,
opin ehjemman jätän
luokkani nouseville I
— LAPSILLA ALLE 12 VAPAA
PÄÄSy
Eräs mies osti kaksi' pääsylippua teatteriin
ja aikoi mennä sisään vaimonsa
ja 11 lapsensa kanssa.
"Herra", sanoi ovimies, ''missä ovat
toiset liput?"
"Mitkä toiset liput?"
"Te annoitte vain kaksi lippua ja
teitä on kaikkiaan 13 henkeä', sanoi
ovimies/
"Mutta ettekö te sitten ilmoita, että
lapset alle 12 pääsevät vapaasti vanhempiensa
mukana?"
"Mutta eiväthän nämä ole alle 12".
"Laskekaa ne", sanoi mies, "niin
huomaatte, että heitä on juuri 11. Me
jätimme toiset kotiin".
_ O _ _
^ TOHVELIN ALLA
— Minä olen kuullut että Korpelat
ovat erittäin musikaalista väkeä. Mitä
instrumenttia talon isäntä soittaa?
Toista viulua tietenkin.
- — O- —
EI OLLUT VELVOLLINEN
— Teidän tulee lopettaa tupakoiminen,
alkoholin nauttiminen ja nukkua
tarpeeksi. Tästä neuvosta on teidän
^"maksettava 10 dollaria.
— Minä en huoli teidän neuvostan-le,
enkä ole niinollen velvollinen maksamaan.
— -O
EI PITÄNYT VÄLIÄ
Suurporho: Nuori mies, tiedätkö miten
minä olen kerännyt rikkauteni?
Kcnttcriapulainen: Ei sillä ole väliä,
sillä minä voin tehdä teille työtä
siitä huolimatta.
Mytannolhsia tietoja
Jos haluatte saada kaikki mehun sit-ruimasta.
niin lämmittäkää sitruunia
vähän ennenkuin puserratte niitä.
Kun ripustatte py>'kkiä narulle kylmällä
ilmalla, nim hierokaa käsiinne
etikkaa. Silloin pysyvät kätenne lämpiminä.
Käsien hoito. Jos joku tahtoo saada
kätensä pehmoisiksi, pesköön, kätensä
lämpöisillä kahvinporoilla.
Sanomalehtiä voi käyttää moneen
eri tarkotukseen taloudessa. Kun olette
pesseet lasin, hangatkaa sitä lopuksi
paperilla, niin siitä tulee hyvin kirkas.
Keittouunin päällystä tulee myös
kauniin kiiltäväksi, jcs sitä pulidis-tuksen
jälkeen hangataan t>aperilla Jos
jalkineet kastuvat eikä ole tilaisuutta
muuttaa niitä, niin paperia voidaan
käyttää kenkiä kuivatessa. Pankaa märän
jalkineen sisälle paljon paperia ja
antakaa sen oUa siellä vähän aikaa.
Kun paperi op kostunut, niin laittakaa
kuivat paperit tilalle ja muuttakaa papereita
niin kauan, ^ttä ne ovat vetäneet
kaiken kosteuden jalkineista. Jos
joutuu käyttämään kenkiä märkänä,
niin on hyvä panna kenkään paperia,
joka vetää märästä jalkineesta suurimman
kosteuden itseensä.
K. ;A. Gottlundin aja-titksia
sanomalehti-miehistä
g^AARLE AKSELI GOTTLUND
^(1796—1875) oli suomalainen
kirjailija ja sanomalehtimies. Hänellä
olihy-vin itsekäs luonne^ikä hän voinut
sulattaa ollenkaan sitä, että toiset
suomalaisuusmiehet, kuten Lönnroth
ja Castren saivat osakseen enemmän
huomiota ja tunnustusta kuin"
hän. Hänen omituinen luonteensa teki
mahdottomaksi yhteistyöskentelyn
hänen kanssaan. Hänellä oli hyvin
suuret käsitykset omista kyvyistään
ja ansioistaan. Joka tapauksessa on
Gottlund yksi sen ajan huomatuim-mista
suomaiaisuuden tienraivaajista.
Mitä Gottlund ajatteli sanoma-lehtimiehista,
ilmenee alla, otettuna
kirjasta "Poimintoja vanhemmasta
suomalaisesta kirjallisuudesta":
"Heijän pitää warhain olla, walweel-la,
kuin kukko orrella, ja yhtenään
haukkua kuin koirat yöllä, waaran saa-pmvilla.
Heijän pitää tuntea Isäntiänsä,
ja olla heille uskolliset; heijän p i tää
myös tuntea ystäwiänsä ja tuttujansa
tLukicitansa) ja heitäkin palvelemaan,
kuitenkin ilman liehakoitse-mätak:
heijän pitää kunnioittamaan
h5'wiä ja moittimaan pahoja, olkoon
suurista tahi pienistä, mutta kumpaistakin
taijolla ja siiwolla. Sanalla sanottu
Sanan-Toimittajalla pitää olla
wariksen silmä, jäneksen korwa, kärpän
kieli, koiran waino, ja miehen
syän: hänen syämmessänsä pitää löytyä
waimon rakkautta ja miehen rohkeutta.
Mutta liijcitenkin hänen pitää
kaikissa harjoittamaan rehellisyyttä ja
totuutta. Kuitenkin on hänellä lupa
\välistenkin wähä walehtella, jos ei
muuten niin hätäwaraksi; mutta peittäköön
myös silloin jälkiänsä leweellä
hännällänsä. Waan ei sillä kyllä! Hänen
pitää myös hywin tuntea aikansa
siwillisyyttä, kii-jallisuutta ja muuta
luonnollisuutta, saattamaan lukioitansa
eteenpäin, — ei taakseppäin. Hänen
pitää kuin paimen kulkea karjansa eil-lä,
ja toisella jalallansa seista ennen
aikansakkin. Paljon kyUä vraaitaan,
paljon tarwitaan! Ja kaikesta tästä
hänen työstä ja waiwastansa, kaikesta •«
hänen huolesta ja kustannoksista, häntä
usseen pilkataan ja nauretaan, soimataan
ja häwäistetään, monesti syyttömästi,
muutamasta kielen tahi painon
wirhestä, jotka kesken kiireen ovat
jääneet häneltä, tahi toiselta, keksimä-täk;
tahi panetellaan häntä kirjutta-neen
toisella tawalla kuin on ennen
kirjutettu, eh tawattcmasti toisella pu-heen-
murrella. Ja koska totuus monesti
on kipiä kärsiä, paha kuulla, niin
ellei hänellä ennen ollut vihamiehiä,
niin karttuu heitä nyt kyllä, wielä —
liljaksikin. Onkos tuo sitten kununa,
jos wänhemmat ja wakawammat m i e het,
jotka pitääwät kunniansa arvonsa
suurempana, eiwät uskaltaiksen
tämmöiseen kinaan?" (Suomalainen
No. 2.)
UuM sanansaa
K i r j . V I L H O K A ^ ^
KKHKEÄJVIPI on huomispäiväit
. sanansaattaja,
kiihkeämpi ja lujempi,
hänen paljaat, siivetyt.jalkansa
kohtaavat vapaan maan,
kahleettoman sydämen.
Mutta kun sinä' tulet,
sanansaattaja,
älä unohda heitä,
jotka henkensä tulella
halkaisivat pimeyden,
pimeyden, lain alla huokaavan;
oman itsensä kahleista
he kurkoittivat kapinoitsija-käsiään
vapautta \öhti,
älä siis heitä unohda!
• . * * *
He saivat köyhän perinriön,
leiviskän painavampana
he jättävät sen sinulle.
Vie sana,' vie ylpeä julistus
mataliin majoihin,
juokse siipijalka, ja sinä
ehdit perille:
halkeavin rinnoin sinä saavutat
aamun rajan!
VARMA MERKKI
Äiti huutaa keittiöön talousapulaiselle:
"Onko Paul tullut jo koulusta?"
"Ön".
"Oietko nähnyt hänet?"
" E n " .
"Mistä sitten tiedät, että—hän on
tullut?"
"Kissa pakeni jo kaapin alle!"
- O —
KITSAS VUOKRAAJA
Talon emäntä: "Tämä on erikoisen
^yvä huone. Katsokaa, kuinka kaunis
näköala akkunasta näkyy!"
^ Vuokralainen: "Kaunis tämä huone
kyllä on, mutta älkää sisällyttäkö näköalaa
huoneenvuokraan, sillä minä en
tarvitse näköalaa, koska minä olen
likinäköinen". ^
— — O — —
OLI KEHITTYNEEMPI
Pappi ja opettaja olivat matkalla ja
riitelivät kehitysopista, papin ollessa
sitä vastaan. Kun he näkivät apinan,
nun pappi tokasi:
— Käs siinä on sitä väkeä, mistä te
polveudutte!
Opettaja katsoi pappiin ja sanoi:
— Näyttää siltä pastori, kuin minä
olisin sentään kehittynyt jonkun verran,
mutta kun minä muistan teidän
polveutuvan enkeleistä, niin rupean minäkin,
teihin ' katsoessani epäilemään
kehitysoppia.
llEKm TILAVSUPPU
XI MI
OSOTE
1 vk. $2.00
6 kk. $1.10
3 kk. 60 senttiä
Merkitkää ristillä ylläoleviin ruutuihin, kuinka
mk |
Tags
Comments
Post a Comment for 1936-01-11-08
