Vapaus, May 13, 1922

              \ Lauantailta, toukok. 13 p. - Saturday, May 13.
0ancdaD snomalaiseD työväestdn SäDenkaniuittaja, ilmes»
(Öv Sttdbtiryesa, Oat, joka tiifitai, torstai ja lauantai.
H.PimO, J. W.SLUP .
y«staava toimittaja. Toimitosaintcen.
V A P A U S
The only organ of Finnish Workera fa Canada. Pal>-
Ished in Sudbury, Ont., every Tnesday, Thursday and
Eatorday.
Advertjsing rates 40c per col. Inch. Mimmum charge
for sindelJiBertlon 75c. Discount on standuig advertise»
aient The Vapaus Is the beat advertlsing medium among
äie Finnish People in Canada. .
nmotashinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta kerta-anotuksesta
76c. — Kuolemanilmotukset $2.00 (muisto
värsyistä 50c. kultakin iiaäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
Ilmot, alin hinta $2.00, nimenmuntosilm, (muuten kuin
«viumttodmotustcn yhteydessä $2.00 kerta. — Avioeroil
aiotukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymäilmo-tukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ia osoiteilmotukaet
$1.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksip*"
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
, TILAUSHINNAT:
(^nadafin yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk
|1.60jasicsikk.75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
|0d.OO ja kolme kk. $1.75:
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään.
|aitsi asiamiesten joil!gontakauk3et.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimellä. .
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja,
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building
Lorne St„ Puhelin 1038. Postiosote: ^
Box 69, Sudbury, Oqt
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
Becund class matter.
Piirijärjestöt ja niiden toiminta
Mielihyvällä toteamme, että saapuneitten raporttien
mukaan on järjestömme viimeisen edustajakokouksen
päätösten toteuttamisessa piirijakoon nähden päästy
jo niin pitkälle, että kohta kaikissa piireissä on valittu
piirikomiteat ja monissa pidetty ensimäinen piiriko-kous.
Jo aikaisemmin olemme lausuneet mielipitee­nämme,
että piirijitrjestelmä tulee suuresti tehostamaan
ja elävöittämään järjestömme toimintaa ja sen kautta
yleistä puoiustoimintaa, tämä kuitenkin edellytyksellä,
että jokiaseen piiriin saadaan toimintakykyiset ja selvän
luokkatietoisuuden omaavat piirikomiteat ja piirisih­teerit
toiminna^ johtoon. Piirin virkailijat eivät
tietenkään yksin voi kaikkea *tehdä, mutta paljon he
voivat saada aikaan jokaisen piirin osastojen yhteistoi­mintaan
saamiseksi ja sen kautta näiden osastojen
toiminnan tehostamiseen ja hedelmöittämiseen. Piiri­toimikuntien
sihteeriensä kautta on toimittava johtava­na,
opastavana ja neuvovana orgaanina jokaisessa piiris­sä
Nifden tulee antaa tehtäviä ja toiiaintaohjeita
osastoille sekä omasta alotteestaan, kuin myöskin val­voa,
että puolueemme orgaanien ja järjestömme toi-meehpaiievan
komitean määräävät tehtävät pannaan
osastoissa käytäntöön. Mutt'la piirikomiteain ei tule
yksinomaan antaa määräyksiä osastoille, sen tulee
' myöskin ottaa huomioon osastojen tekemät esitykset
erinäisistä asioista ja käyttää niiden antamaa apua
hyväkseen, sillä vain joukkojen ja toimitsijain sekä
toiniintaorgaanien molemminpuolisen yhteistoiminnan
Ja ynunärlämyksen kautta saavutetaan puoluetoimin­nassa
hedelmällisiä tuloksia.
! Piiritoimikuntien lähimpinä ja tärkeimpinä tehtä­vinä
on paitsi yleinen agitalioni- ja valistustyö,
puhujien ja luentojen sekä mahdollisten luentokuresien
kautta, puoluejäsenistön ohjaaminen ja auttaminen
toiminnassa työväen unioissa, nuorison kasvatustyö,
lasten kasvatus sekä' Vapauden, muitten puoluelehtien
ja kirjallisuuden levittämisen tehostaminen, ja maan-viljelysseuduilla
erikoiset puolueemme maatalousohjel­man
selostaminen ja maalaisraatajien mukaan saaminen.
Toivomme että nyt kun kaikissa piireissä on saatu
järjestetty piirijärjestön toiminta alulle, syntyisi niiden
kesken innostava kilpailu siitä mikä piiri kykenee te­kemään
enemmän yleisen puoluevalistuksen ja agitatio-nin
hyväksi, missä kyetään saamaan lasten kesä- ja
sunnuntaikoulut parhaaseen käyntiin, missä suurimmin
joukoin saadaan nuoriso mukaan ja missä Vapauden
tiiaajamäärä saadaan enimmän kohoamaan.
On nimittäin muistettava, että järjestömme edus­tajakokous
pidetään taas ensi vuoden alussa. Siellä
tarkistetaan eri piirien: toinmintakin. Mikä piiri ky­kenee
näyttämään silloin parhaita tuloksia järjestömme
ylimmälle kokoomukselle? Tämä on mielenkiintoista
nähdä!
Me olemme myöskin varmat, että piiritoimikunnat
ja niiden sihteerit voivat aina luottamuksella kääntyä
järjestömme toimeenpanevan komitean puoleen, mil­loin
hyvänsä tarvitsevat neuvoja tai apua.
Toivokaamme että järjestömme piirijärjestöistä
muodostuu vallankumouksellisen puolueemme eläviä
ja toimikykyisiä orgaaneja, jotka eivät ole ainoastaan
nimellisesti olemassa, vaan jotka täyttävät tärkeän
tehtävänsä mahdollisimman hyvin proletaarisen puo­lueemme
laajalla työvainiolla.
—o
P. A. 1. ja yhteinen rintama
Kolmen Internationalen toimeenpanevain komiteain
konferenssi Berlinissä on antanut julistuksen proleta­riaatin
yhteisestä esiintymisestä. Tässä julistuksessa
lausutaan: «Konferenssi pitää tarkoituksen mukaisena,
että aseteltava komitea yrittää aikaansaada sitoumukset-toraan
ajatustenvaihdon Amsterdamin Internationalen
ja Punaisen Ammatillisen Internationalen välillä ky­symyksestä,
miten -voitaisiin saada aikaan ammatilli­nen
yhteisrintama kansallisesisa ja kansainvälisessä
mittakaavassa.» Jo aikoja ennen Berlinin konferenssin
kokoontumista oli punainen Internationale selittänyt
kaikille työväenjärjestöille että: '«Proletaarisen yhteisen
rintaman aikaansaaminen on ehdotoii välttämättö))tiyys.
Taistelussaan J(aikkien maiden kapitalisteja vastaan on
työläisten yhdistyttävä. Työväenluokan olemassaolo
on mitä-^uifrimmassa vaarassa. Ilman yhteistä rinta­maa
eivät työläiset voi edes torjua bpitaalin hyökkä-ybiä,
vielä vähemmän ryhtyä hyökkäykseen kapitalis­mia
vastaan.»
Näissä lauseissa on selvästi lausuttu ilmi, että
Punainen Ammatillinen Internationale on joka hetki
valmis kaikkien työläisten yhteisen rintaman muodosta­miseen
kapitalistiluokkia vastaan. Kuinka toisin ovat­kaan
lausuneet Amsterdamin Internationalen sihteeri.
Edo Fimmen, Berlinissä. Haastattelussaan «.Vorv/ärlsf/
lehden toimittajan kanssa lausui hän peittelemättä,
että hän piti nykyoloissa yhteistoimintaa Punaisefi
Ammatillisen Internationalen kanssa mahdottomana.
Mutta tapa, jolla hän tätä «mahdottomuutta» perusteli,
osoitti, että amsterdamilaiset eivät lainkaan tahdo mi­tään
yhteisrintamaa. Luonnollisesti yrittävät he torjua
hylkäyksensä sillä, että lykkäävät syyn estelyistä tois^
tensa niskoille. Mutta me tiedämme, että kaikki nämä
amsterdamilaisten puheet Punaista Ammatillista Inter-nationalea
vastaan ovat vain manööverejä, jotka tekevät
heille mahdolliseksi edelleen —- proletariaatin vahin­goksi
— pitää yllä yhteistä rintamaa porvariston
kanssa. Todistukseksi siitä, että amsterdamilaiset ei­vät
todellakaan tahdo mitään yhteistä rintamaa^ ansait­see
mainita eräitä esimerkkejä.
Viime vuoden syyskuussa, jolloin Espanjassa riehui
mitä hirvein valkoinen terrori, jolloin piiritystilaminis-teristö
salamurhautti joukottain syndikalistisia johtajia
taikka viskasi heitä sadottain vankiloihin, kääntyi Pu­nainen
Ammatillinen Internationale Amsterdamin toi­miston
puoleen ehdotuksella komissionin muodostami­seksi
molempien ammatillisten intörnationalien edus­tajista
pohtimaan mitä keinoja kansainvälisellä prole­tariaatilla
olisi käytössään Espanjan hallituksen pakot­tamiseksi
lakkauttamaan ammattiliittojen vainon. Tä­hän
Amsterdamin Internationalelle moneen kertaan
kirjallisesti tehtyyn ehdotukseen ei saatu sanaakaan
vastaukseksi. Samoin jäi vastauksetta Punaisen Am­matillisen
Internationalen Amsterdamin toimistolle
tekemä esitys terrorin johteesta,, jota Jugoslavian halli­tus
harjoitti ammattiliittoja ja niiden johtajia vastaan,
ja minkä johdosta edellinen ehdotti yhteistä esiintymis
tä. Ei enempää Espanjassa kuin Jugoslaviassakaan
ollut puhe proletariaatin hädästä ententelle vihamieli­sessä
maassa! Amsterdamin Internationalen ei olisi
tarvinnqt yhteistoiminnallaan Punaisen Ammatillisen
Internationalen kanssa auttaa enempää Stinnestä kuin
vihattua neuvostovaltaakaan.
Mutta aikana, jolloin Amsterdamin Internationale
hylkäsi Punaisen Ammatillisen Internationalen esityk­set,
sallivat taantumukselliset Espanjan ja Jugoslavian
hallitukset ammattiliittojen muodostamisen ehdolla, että
ne liittyivät Amsterdamin Ammatilliseen Internationa-teen.
Ja tätä pitivät Amsterdamin johtoherrat niin
erinomaisena asiana, että toitottivat iloissaan kautta
maailman, mitä äärettömiä edistysaskelia amsterdami­lainen
oli ottanut Espanjassa ja Jugoslaviassa!
Viime vuoden joulukuussa oli vastakohtaisuus Rans­kan
ammatillisessa liikkeessä reformististen ja vallan­kumouksellisten
ammattiyhdistysten välillä kärjistynyt
siihen mittaan, että liikkeen kahtiajako oli aivan lä­hellä.
Joulukuun 16 pnä lennätti Punainen Ammatilli­nen
Internationale Amsterdamiin ja kehoitti sikäläistä
internationalea yhdessä moskovalaisen kanssa vaikut-amaan
Ranskan ammatillisen-liikkeen hajaantumisen
estämiseksi. Mutta amsterdamilaisten vastaus oli pelk­kää
pahanilkistä ilkkua. Eikä muuta ollut odotetta­vissakaan,
sillä ranskalaisia Amsterdamin kannattajia,
Jouhauxia ja Bidegarrayta miellytti toki enemmän
Ranskan ammatillisen liikkeen kahtiajako kuin yhteys.
Mutta joskin Punainen Ammatillinen Internationa­le
on aina valmis neiivottelemaan amsterdamilaisten
:anssa yhteisrintaman muodostamisesta, niin on sille
yhteinen rintama kuitenkin toista sisältöä kuin Tho-makselle,
Jouhauxille, Fimmnille ja Leipartille. Pu­naisesta
Ammatillisesta Internationalesta on porlelari-aatin
yhteinen rintama jostakin merkityksestä vain sikäli
mikäli proletariaatti käsittää yhteisrintaman taistelurin­tamaksi
kapitaalia vastaan. Yhteinen rintama Englan­nin
puolesta, kuten J. H. Thomas saarnaa, yhteisrinta­ma
Stinneksen kanssa 8-tunnin työajan lakkauttamisek­si
5 vuodeksi, mitä Julius Kaliski suorittaa, yhteisrin­tama
Kansain Liiton kanssa, minkä hyväksi A. Thomas
Genevessä vaikuttaa, yhteisrintama Bonomin ministeris-tön
kanssa, kuten Arragona vaatii, koska Italian
työväenluokka hänen mielestään ori liian heikko puo-lustautuakseen
lahtareja vastaan ja olisi turvattu vain
Bonomin hallituksen avulla.— aivan kuten oikeistoso­sialisti
Severing Preussissa «puolustaa» työläisiä lahta­reja
vastaan! — yhteisrintama proletaarien pyövelien
kanssa Unkarissa, Espanjassa ja Jugoslaviassa, jotka
pyövelit suvaitsevat Amsterdamin Internationaleen liit­tyneitä
ammattiyhdistyksiä, .yhteisrintama Pilsudskin
kanssa rosvohyökkäysten järjestämiseksi Neuvosto-
Venäjää vastaan ja kapinain ja pommiattentaattien
järjestämiseksi Ylä-Slesiassa puolalaisten kiihkokansal­listen
ilahuttamiseksi, Samuel Gompersin yhteinen rin­tama
Standart Oil Companien demokratian kanssa —
ei ole proletariaatille hädässään pelastusta tuova yhtei­nen
rintama.
Proletariaatin yhteisen rintaman on oltava taistelun
yhteisrintama proletaaristen etujen puolustamiseksi
kapitaalia vastaan. Yhteisrintama 8-tunnin työajan
puolustamiseksi, taistelemiseksi työttömyyttä vastaan,
olemassaolominimin palauttamiseksi, verorosvousta vas­taan,
elintarpeiden kallisluttaraisla vastaan, työnsuoje-luksen
puolesta! Siitä syystä olemme joka hetki val­miit
emmekä karta mitään uhrauksia, mitä proletari­aatilta
sellaisessa taistelussa vaaditaan. Sen takia
tervehtii Punainen Ammatillinen Internationale kol­men
tqinpieeppanevan komitean kansainvälistä julistus­ta
proletaarisen yhteisen rintaman muodostamisen
tunnuksena. Punainen Ammatillinen Internationale on
puolestaan tekevä kaikkensa tämän tunnuksen toteutta
misen hyväksi. Jos Amsterdamin Internationale vaka­vissaan
mielii olla mukana tämän yhteisrintaman
muodostamisessa on sen kuitenkin luovutettava joistakin
nykyisistä edesottamisistaan. Ei käy tällöin enää laa­tuun,
että kommunisteja eroitetaan ammattiliitoista sen
takia, että vastustavat yhteitoimintaa porvarien kanssa.
Tällöin on vakautettava jäsenoikeus isottelevan ammat-tiyhdistysbyrokratian
hyökkäyksi vastaan. Tällöin on
luovuttava rahastojen anastamis-, liittojen hajoittamis-ja
juonienpunomispolitiikasta työnantajain kanssa jä­senten
selän takana, mikä on ollut'tähänasti monien
huomattavien ammattiyhdistysjohtajien tapana, jos ovat
joutuneet järjestössä vähemmistöön. Ja tällöin on
myös tehtävä loppu ammattiyhdistysjohtajain'nykyisten
ammattijärjestöjen pysyttämistä koskevasta keskinäises­tä
jankutuksesta, joka on vain omiaan estämään jo
aikoja sitten välttämättömiksi käyneiden teoUisuusjär-jestöjen
perustamista.
Jokainen ammattiyhdistysjohtaja tietää ja Amster
damin Ammatillisen Internationalen johtajat tietävät
yhtä hyvin kuin Punaisen Ammatillisen Internatiolen-kin
johtajat, että ammatillisesti järjestyneet työläiset
tahtov4 yhteistä rintamaa, koska he ovat kauan tunte­neet,
ettei ilman yhteistä rintamaa ole mikään voitto
kapitaalia vastaan mahdollinen. Punainen Ammatilli­nen
Internationale — siitä olemme varmat -— on tätä
yhteisen rintaman kaipuuta kohtaan ei ainoastaan tun­teva
mitä länipöisiiitä myötätuntoa vaan myös asettava
kaikki organisatooriset ja moraaliset voimansa sen
toteuttamisen hyväksi. Mielimme nähdä, pitääkö Edo
Fimmen Amsterdamin Internationalea nimessä lausu­mastaan
«mahdottomasta» edelleenkin kiinni taikka
onko porvariston kanssa yhteistoimintaa harrastavilla
johtajilla sanottavana yhteisrintamaa vaativille työ­läisille
vain samaa kuin «Vorwärt8illä»: «Menkää
tiehenne, ilvehtijät!» — Fritz Heckert.
Mielenosoituksiin kapi­talistisia
hyökkäyksiä
vastaan!
Työläiset, toverit!
Kolmen Internationalen toimeen­panevain
komiteain edustajain kon­ferenssi
Berlinissä on päättänyt ke-hoittaa
kansainvälistä proletariaat­tia
osoittamaan mieltään huhtikuun
20 pnä (taikka myöhemmin) kapi­taalin
hyökkäyksen johdosta kan­sainvälistä
proletariaattia vastaan,
kapitaalin rosvoretkien johdosta
Neiivosto-Venäjää ja Saksaa vas­taan.
Näiden mielenosoitusten oli­si
korvattava proletariaatin maail­mankongressi,
jota Kommunistinen
Internationale ja Wienin Interna­tionale
ovat vaatineet mutta jonka
Toinen Internationale on kuitenkin
onnistunut estämään.
Toinen Internationale on esittä­nyt
vastuksensa syynä maailman­kongressin
pikaista kokoonkutsumis­ta
vastaan sen että Neuvosto-Ve­näjällä
vainotaan sosialivallankumo-uksellisia
ja mensheyikkejä. Keitä
ovat sitten nämä sosialivallankumo-ukselliset
ja menshevikit? Ne ovat
puolueita, jotka.vuonna 1917 maa­liskuun
vallankumouksen jälkeen
harjoittivat ja käyttivät hyväkseen
valtaa Venäjällä pakottaakseen työ­läiset
ja talonpojat käymään edel­leen
sotaa kansainvälisen, kapitaalin
etujen puolesta, jotka julistivat voi­maan
kuolemantjjomiot sotilaiden
varalta, mitkä kieltäytyivät vuodat­tamasta
vertaan kapitaalin riisto-voiton
hyväksi. Menshevikit ja so-sialivallankumoukselliget
ovat puo­lueita,
jotka ovat puolustaneet por­variston
ja junkkarien etuja, kun
olivat vallassa ja myöhemmin, työ­tätekeväin
joukkojen poisajamina,
joko avoimesti taistelivat vastaval­lankumouksen
puolella taikka hyök­käsivät
salaa vallainkumoukaen sel­kään,
kun se kohotti miekkansa puo­lustukseen
vastavallankumousta vas­taan.
Mitä tahtoo siis sanoa Toisen
Internationalen kielto ottaa osaa
maailmankongressiin, minkä tehtä­vänä
olisi taistelun järjestäminen
kapitaalin hyökkäystä vastaan, jos
neuvostohallitus ei luovu taistelus­taan
julkisia jämsäläisiä vastavallan­kumouksellisia
vastaan? Tämä kiel­täytyminen
osoittaa että Toinen In­ternationale,
ensi sijassa Saksan so­sialidemokratia
ja Englannin La­bour
Party ovat' valmiit yhdessä
kommunistien kanssa osoittamaan
mieltään kapitalistista maailman-taantumusta
vastaan vain sillä eh­dolla,
että Kommunistinen Interna­tionale
ennen kaikkea luopuu puo­lustamasta
maailmanvallankumouk­sen
ainoasta varustusta, Neuvosto-
Venäjää, sen sisäisiä vihollisia vas­taan.
Toverit ja toverittaret 1 Jo tämä
Toisen Internationalen todistelu pal­jastaa
Äen johtajat kansainvälisen
kapitaalin asiamiehiksi. Samaan ai­kaan
kun he Berlinin konferenssis­sa
tekopyhästi puhuivat Venäjän
vallankumouksen ja Neuvosto-Venä­jän
puolustamisen puolesta tahtoi­vat
he heikontaa Neuvosto-Venäjäl­lä,
tuota ainoata valtiota, joka tais­telee
koko kapitalistisen maailman
kanssa. Ja koska he tahtoivat tätä
estivät he proletaarisen maailman­kongressin
kutsumisen G e n o a n
konferenssin aikana. He ovat ol­leet
esteenä proletaariselle maail­mankongressille
ja siten varanneet
maailmankapitaalille vapaat kädet
uuden roivoretken toiineenpanemj-^
seksi Neuvosto-Venäjää vastaan.
Jokainen työläinen, joka nyt kuu­lee,
mitä vaatimuksia entente aset­taa
Neuvosto-Venäjälle, että he
mielivät rosvota venäläisiltä työläi­siltä
näiden tehtaat että he mieli­vät
orjuuttaa Venäjän työtätekevän
kansan vuosikymmeniksi, on kans­samme
yhtä mieltä, kun me sanom­me:
Toisen Internationalen johtajat
ovat saboteeratessaan maailmankon­gressia
toimineet ententekapitaa,Iin
apurinapureina.
Saksan enemmistösosialistit,. jot­ka
ovat olleet tässä heille apuna,
ovat keinotelleet sillä. toivolla, että
entente palkitsisi heidät Venäjän
vallankumouksen kavaltamisesta:
suositellakseen itseään ententen her­roille
vastustivat he jopa aitä_ että
kansainvälinen proletariaatti osoit­taisi
mieltään Versailles'n. rosvorau-haii
peruuttamisen puolesta, xJät-
'taiiiällä Neuvosto-Venäjän suuren
iSdän hetkellä pulaan, osoitamme
rH^, että* me luovumme kokonaan
kafkesta kamppailusta Ver3aille8'n
orjaVouteja vastaan, ja tällöin tulee
entente osoittautumaan armollisek­si
Saksalle ja kenties luovuttaa. Sak­san
kapitalisteille osan venäläisestä
saaliista.» — Niin järkeilivät 'Wells
ja Ebert. No, ja ententekapitalistit
ovat partaansa nauraen ottaneet
vastaan tiedon siitä, että Toinen
Internationale on saboteerannut
proletaarista maailmankongressia
mutta eivät ajattele luopua äyrin­kään
vertaa siitä, mitä Saksa on
velvoitettu Versailles'n rauhansopi­muksen
nojalla maksamaan. Repa-rationikomissionin
vastaus Saksan
hallitukselle ilmoittaa, että
Saksan . ryöstäminen tulee jatku­maan.
Työläiset, miehet ja naiset! Hu-najanmakeilla
puheilla alkoivat en­tenten
päämiehet Genuan konfe­renssin.
Ja jos imperialistisen so­dan
sirpaleiksi lyömä maailma voi­taisiin
rakentaa puhetaidolla, tulisi
konferenssi päättymään silkalla ilol-la.
Mutta hävitetyt tehtaat ja pel­lot
voidaan rakentaa uudelleen vain
työtätekeväin miesten ja naisten
voimakkailla käsillä. Ja jos lisäksi
mielitään saada suoritetuiksi ääret­tömät
velkataakat kapitalisteille,
jotka eivät ole sillä tyydytettyjä
että ovat sodalla turvottaneet it­sensä,
vaan mielivät sotahyötyjistä
muuttua rauhanhyötyjiksi, niin on
proletariaatin kautta maailman otet­tava
kannettavakseen ennenkuulu­mattomat
taakat. <(Jenuassa tulevat
ententekapitalistit sälyttämään nä­mä
taakat Venäjän nälkäänäkevän
kansan kannettavaksi,, liittoutunei­den
reparationikomissioni taas yrit­tää
ipusertaa ne Saksan kansalta.
Mutta kun ei enempää Venäjän näl­kiintynyt
kansa kuin nyljetty Saksa­kaan
voi kantaa kaikkia sodan ja
kapitalistisen uudelleen rakentami­sen
kustannuksia, tultaan lyhentä­mään
kaikkien maiden proletaarien
palkkoja, pidentämään kaikkien työ­läisten
naisten ja miesten, työai­kaa,
suunnattomasti lisäämään ve­roja.
Ei vain Neuvosto-Venäjää vas­taan!
Ei vain Saksan kansaa vas­taan
!
Maailmankapitaalin genualainen
hyökkäys kohdistuu proleta­riaattia
vastaan!
Proletaarit, miehet ja naiset, kan­sallisuuteen
ja puolueisiin katsomat­ta!
Teitä kaikkia uhkaa suurin
vaara. Vain taistelu yhteisellä rin­tamalla
voi teidät pelastaa. Ke­holtamme
teitä jokaisessa tehtaassa,
jokaisessa ammattiyhdistyksessä jo­ka
kaupungissa, joka maassa liitty­mään
yhteen ja työntämään syr­jään,
jokaisen olkoonpa hän kuka
hyvänsä, joka asettuu teidän yhty­misenne
tielle.
Huhtikuun 20 pnä (taikka myö­hemmin
osoittakaa yksimielisyyten­ne
Genuassa kokoontuneille kapita­listeille.
Mutta tällä mielenosoituksella ei
ole työnne tehty. Kapitalistit eivät
pelkää mielenosoituksia, elleivät he
näe työläisissä mitään kestävyyttä,
mitään taisteluhalua. Sen takia on
kaikissa ammattiyhdistyksissä osoi­tettava
johtajille, että proletariaat­ti
mielii yksimielisenä taistella kas­vavaa
kurjuutta .ia kasvavaa orjuu­tusta
vastaan. Taisteluhuutona on
nyt kaiuttava:
Proletaarinen ' maailmankongressi
kutsuttava viipymättä koolle!
Siinä on työväenedustajain kautta
Europan yhteisesti päätettävä miten
meidän on taisteltava 8-tunnin työ­ajan
puolesta, kallistumista vastaan
veroja vastaan, Neuvosto-Venäjän
puolesta, Saksan kansan orjuutta­mista
vastaan, uusia kapitalistisia
varusteluja vastaan.
Kommunistinen Internationale on
antanut proletariaatin yhteisrinta­malle
suurimmat uhrit. Se on is­tunut
saman pöydän ääressä Toisen
Internationalen edustajain kanssa,
jotka ovat kahdeksan pitkää vuotta
polkeneet jalkainsa alle proletariaa­tin
edut. Se on tehnyt tämän siinä
toivossa että proletariaatin tuskan­huuto,
sen kuumeinen yhteyskaipuu
saisi velvollisuudentuntoiset johta­jat
rikkomaan välinsä . porvariston
kanssa ja yhtymään proletaariseen
yhteiseen rintamaan. Teidän painos­tuksenne
oli kuitenkin liian heikko.
Nämä ihmisetj rohkenivat vieläkin
häiritä yhteisrintamaa. Osoittakaa
heille, että te ette tule edelleen sie­tämään,
ja että jos ei yhteisrintama
synnv heid"'n kanssaan, muodostuu
se heitä vastaan.
Huhtikuun 20:s (taikka myöhäi­sempi
päivä) osoittakoon proletari­aatin
yhdistymisen kapitaalin hyök­käystä
vastaan, se johtakoon prole­tariaatin
taistelusopuun se yhdis­täköön
proletariaatin joukoksi, joka
on valmis taistelemaan sen puoles­ta,
mikä sille on elääkseen välttä­mätöntä,
taistelemaan vallankumo­uksen
tähänastisten saavutusten
puolesta. 15/4 1922.-
Kommunistisen Internationalen
toimeenpanevan komitean toimeksi
antamana
Berlinin konferenssin valtuutetut.
,- • o-
Canadan T. P. Port Arthurin pii­rin
No. 4 suomalaisen S. S. Järjes­tön
osastojen edustajakokous pidet­tiin
Fort Williamin osaston Pirtillä
huhtikuun 29 p., 1922.
Kello 10 a.p. avasi sihteeri D. V.
Böhm kokouksen. Läsnäolijoiden
myönnettyä kokouksen lailliseksi
ehdotti valittavaksi puheenjohtajan,
johon toimeen valittiin A. Kari.
Pöytäkirjurina toimi D.' V. Bohm.
Puheenjohtaja ja pöytäkirjuri mää­rättiin
tarkastamaan edustajien val­takirjat.
Seuraavat osastot oli edus­tettuina:
Arnold Beck, In tola; W.
Niemi, Nipigon ja Sreiberin osasto;
E. Smolander, Tarmolan osastoa;
Sanna Kannasto North Branch; K.
Kuusisto, Lappi; H. Lappalainen,
Kivikoski, E. V. Mäki, Millar, A.
Kari Port Arthur; H. Vuori, A.
Falls ja Keskitalo Fort William;
Piirikomiteaa edusti K. Ahlbom.
Kaikille piirikomitean jäsenille
päätettiin antaa kokouksessa puhe­oikeus.
Läsnä oli J. Polvinen, Intola;
0. Splkämaa, North Branch; A.
Heikkinen, Fort William.
Valittiin 3 valiokuntaa. Sääntö-komiteaan
D. V- Bohm, E. V. Mäki
ja V. Niemi. Agitafsionin järjestä
miskomiteaan Sanna Kannasto, A.
Beck ja A. Kari. Raha-asiain komi­teaan
K. Kuusisto, E. Smolander ja
H. Lappalainen.
Pöytäkirjasta päätettiin lähettää
kopio jokaiselle piirin osastolle ja
kertomus kokouksen menosta julais-taan
Vapaudessa.
Luettiin piirin uusi sääntöluonnos
kokonaisuudessaan ja tarkistelua
varten lähetettiin sääntökomiteaan.
Käytettiin» muutamia puheenvuoro­ja
agitatsioonityön järjestämisestä
ja rahavarojen hankkimisesta ja jä­tettiin
valituille komiteoille tarkis­tettavaksi.
Aamupäivän istunto lo­petettiin
kello 11.45.
Iltapäivän istunto alotettiin kello
2 i.p. Ensimäiseksi luettiin sihtee­rin
laatima toimintakertomus, joka
hyväksyttiin pienillä lisäyksillä. Ti­lit
myöskin luettiin ja tilintarkasta­jain
lausunnon perusteella myön­nettiin
toimikunnalle tilivapaUs.
Luettiin piirin uudet säännöt ja hy­väksyttiin
ne pykälä pykälältä. Nä­mä
säännöt astuvat voimaan heti
t. p. komitean hyväksyttyä. Agitat­sioonityön
järjestämisestä piirissäm­me
keskusteltiin vilkkaajtt ja
väksyttiin seuraavat ponnjt:
a) Yleisien kiertävien puha
lähettämisestä piiriin huolehtii
It p. k. Puripuhujia piirikooitea
hettäköön niin usein kuin rahavi
myöten antavat. Paikallisiin puha
(nähden päättää kokous: Että jo
ncn piirin- osasto asettakoon puhi
listalle kyvykkäimpiä jäseaii
Näitä jäseniä osastot käyttäkööt
tema' y.m. juhlatilaisuuksien oh
maa suorituksessa, piirikomitean
lityksellä. Ilmotus paikalliselle
hujalle on tehtävä vähintäin 2 \
koa ennen esiintymistä, että
voi valmistaa puheensa.
Kaikkiin piirissämme esiinty
! puhujiin nähden olkoon sanottu
tä puheet ei saa olla vastakka
Canadan Työväenpuolueen peri
teille ja että pitää tiukasti pj
Kolmannen Kansainvälisen ja
naisen T. Kansainvälisen ohjeli
puitteissa.
b) Osastojen sisäinen agitat
ni: Kokous velvottaa jokaisen pi
osaston perustamaan 3—9 hent
agitatsioonikomitean, joka kok
tuu vähintäin kerran viikossa
jonka tehtävä on: Kasvattaa osas
jäseniä kiinteään periaate- ja
nettelytapaselvyyteen, perustam
puhe- ja harjoitusrenkaita, toimt
panemalla keskustelu- ja väittely
kouksia. Harjottaa agitatsionia u
päin panemalla toimeen ohjelra
tamia. Järjestää mahdollisimman
hoisasti puoluelehtien ja kirjailla
den levittämisen. (Siinä teidän
kin alettava tositoimiin heti.
Vapauden levitysosasto.)
c) Englanninkielisen agitat5io
suhteen päätetään: että piirin s
malaisten osastojen on levitett
englanninkielistä sosialistista 1
jallisuutta ja sanomalehtiä, s(
velvottaa piirisihteerin tiedottami
yleispuolueelle niistä paikoista, n
ää olisi englnninkielisen puhu
tarve. Ja jos mahdollista piiri;
mitea lähettäköön tilapäispuhu
missä niitä tarvitaan.
d) Nuorison kasvatustyössä v
vistaa kokous yleispuolueen ja
S. Järjestön edustajakokouks
päätöksen, velvottaen jokaisen \
rin osaston, missä on mahdollis
perustamaan nuoriso-osaston,, jot
tehtävä on: kasvattaa työläisnuo
3oa kiinteään joukkotoimintaan
vallankumouksellisen luokkaopin
menettelytapaymmärtämiseen.
e) Lasten kasvatustyöhön n,
den hyväksyttiin järjestön edusta
kokouksen päätös.
f) Tupa-agitaattorin lähettämis
tä alueelle huolehtikoon piirikomit
Agitatsionityön r a h a s tamise
säännöissä olevien verotuksen
kerran vuodessa jokaisen osasi
iltamavarojen luovuttamisen lisä
päätettiin seuraavaa: Juhannusji
lat toimeenpannaan Intolassa, j
den valmisteluista huolehtii pii
komitea ja Intolan osasto. Tu
lankeavat piirikomitean kassa
Yleiset piirin kesäjuhlat vietetä
heinä- tai elokuussa Fort Will
missä. Valmistuksista huolehtii Fi
Williamin ja Port Arthurin osasi
yhteisesti.
Lisäksi kehotettiin aina lähim
en piirin osastojen joko kaksi •
kolme osastoa yhdessä pitämä
kesäjuhlat joista osa tuloista luoi
tetaan piirin kassaan. Myöskin t
vottiin saatavan kokoon näistä ka
soiskaupungeista näytelmäseura, j
ka avustaisi komiteaa juhlatili
suuksien ohjelmansuorituksessa
yleisesti avustaisi ympäristön on
toja agitatsionityön teossa.
Päätettiin pitää piirin ylein
neuvottelukokous puolen vuod
päästä.
Entinen piirisihteeri ja piirikon
tea valittiin uudelleen toimeen
ensi edustajakokoukseen saakka.
Otettiin keskusteltavaksi P(
Arthurin osaston huone ja irt
men omaisuuden kysymys. Vilkka
keskustelun perä.stä jätettiin as
järjestön t, p, komitean, piirikon
tean ja Port Arthurin osaston j
teisesti ratkaisevaan päätöksei
saattamiseksi.
Rovan entisen osaston a.^iain si
vittely jätettiin piirikomitealle,
Piirikomitean kotipaikaksi liyvä
syttiin Port Arthur ja Fort W
liam. ^
Kokous loppui kello 7,40 'M_
Kokoukseen osaaottaneet edusta]
harkitsivat asioita kiitettävän ^^'^
mielisesti ja innokkaasti josta <
tuloksena yksimieliset päätökset
nopea ja tiivis asiain käsittely.
vevi, ToYevitd^v, päin, Työmies Ja ?m]\!>
kil Tilatkaa mo^i
taan selviä luokkd-tmi
telun kBimdlh olevi;