Vapaus, November 25, 1924

              Tiigtaina, marrask. 25 p.—Tn^,Noy*_25tli,
VAPAUS
loonialBiMD tydväestdn iänenkamutttsja, ilines'
Sodlramn, Ont« joka tiistai, torstai ja laoaataL
TOStaava. toimitnsapalameiL^
VAPAUS (Liberty)
• only «rgan of Finnish IVoricers in Canada. Pnbr
l U i e d i n Sodbory, Ont, every Taesday, Thorsday and
gatanday»
Advertisinfl; rates 40e per eöL ineh. Hinimnm charge
i o r inns^ insertion 75c. Discoant on standinsr advertise-
'jnent. The Vapatts is the best advertising mediam
«mong the FJnnifh People in Canada.
TILAUSHINNAT:
' Canadaan yksi vk. |4.00, puoli vk. |2.25, kolme kk.
f 1.50 j a yksi kk. 76c. ,
' • Y ja Suomeen, yksi vk. |5.50, puoli vk.
»3.00 j a kohne kk. $1.75.
i Tilaokna, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
pdtsi asiamiesten joilla on takaukset
ilmoitushinta kerran jnlaistulsta ilmoituksista 4ee
ptOstatuumalta. Suurista ibnoituksisto sekä ilmoituk-
«ista, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
Itmtavä alennus. Kuolonilmoitukset $2.00 kerta j a 60c
lisää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmunttoilmoituk-
•et 50c kerta, $1.00 kolrae kertaa. Avioeroilmoituksec
12.00'kertl^ $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
fl.OO kerta. Halutaantieto- j a osoteilmoitukset 50c
Icerta. $1.00 kolme kertaa. TUapäisilmoituksista pitää
raha seurata mukana.
, Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehteen torstaina kello 3.
the Post Office Department, Ottawa,
>as seeond clasa matter.
••"I' , . • ' • toimitus: Liberty Bldg Lome
V 8 t Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont
::vJ^^ tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen Iiikkeenhoitaja.i
persoonallisella nimellä.
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Tyov äen henkinen
kohoai unen
^^^^^^^^ .v^^ että poliittiset liikehtimiset ja ta*
loudelliset vaatimuksel, eivät aina välittömästi työnnä
u esiin tyÖväenjoukon kulttuurivaatimuksia. Pelkkä tais­telu
lakossa ei sellaisenaan velvoita siihen osaaottajaa
: lukemaan tai vakaumustaan kehittämään ja jalosta-ta^
enemmän:, poliittisesti voi joku lilkehti-v;
m olosuh^iden vallitessa ja
määrätynlaisen yastuslajan heikkenemisen seurauksena
S menestyä edelle siitä, mitä työväenluokan kuluuuritaso
^edellyttäisi, mut|^ saadaan havaita välttäpiättö-
^ Täytyy perääntyä ta-ä:^
kaisin poliittisesti valloitetuih^ asemilta ja kiiruhtaa
(^^ henkiseen orienteeraukseen, jolle
vain kestävä poliittinen menestyminen luokkataistelus­sa
voi perustautua. >s .
Koska siis luokkataistelun ulkonaiset muodot ei­vät
aina väliU uuden vallankumo­uksellisen
kulttuurin vaatimuksia, niin meidän täytyy
•.yhdistää viimemainittu e^ luokkamoraalln ja
velvollisuuden tunnon siteillä.
Tämä velvollisuus esiintyy sitä voimakkaammin,
^ työväeiijoukko on. Tai
parempi ehkä on sanoa: meidän tulee kiiruhtaa levit­in
^^tamään- ja lujittamaan luoUcatie^on ja luokkamoraalln
^perusteita
min aatteet vallitsevat työväestössä. Kapitalismi el ole
:: :a 'ja valtiollisten voima-
; keinojen..^llitsemisto^^ se on ja ennen kaikkea,
ihmisten heidustä hallitsemista. Se ylläpitää turha-omalauutta,
keskinäistä toraa^ kateutta ja yleistä henkis­tä/
pimeyttä. Siltä saattaa repäistyä irti yhdeltä puo­len,
mutta jää kiinni toiselta puolen. Taloudellisesti
ja p o l i i t t i s ^ saattaa joku olla jyrkkä ja repiväsanai
; ;nen,f mutta sisäinen pohjalasti, personallinen vakaumus
ja tiefto saattaa silti olla tuuliajolla.
Se on seuraus koulusta ja kasvatuksesta. Se on
seuraus nibtä peukalopUideistä, missä kapitalismi on
työväestöä pitänyt
, - ' -s. , '
Sen vuoksi meidän täytyy jokaiseen poliittiseen ja
taloudelliseen yritykseemme yhdistää sisäisen kasva-tdksen'ja
henkisen iminän lujittaminen. Meidän täytyy:
v jokaisen mielessä työntää esille velvollbuudenj^t
den ' jd toverlUlsuuden vaatimuksia. Meidän täytyy
' .pamostaa itseopiskelun, vdcavan harkinnan ja itsekritii-
^^' 1 ^ Täydellisesti vilpitön oman itsensä
-tutkiskelu on monasti parhain keino epäkohtien löytä-
' 1^ jossa voi kas-ivattaa
itseluottamusta ja vakavuutta niissä tehtävissä,
;;«uta vallankumouksellinen liike meille asettaa.
Porvarillisessa politiikassa on niin tavattoman pal>
vjon tilkokultabuutta^^^^^J
pohdintaa.
'. Janämä paiieet tukkivat nenäni
väenliikkeeseen. Edesvastuuton seikkailu j a rähjäämir
iieh, tekopyhä teeskentely ja fraasaileminen voittaa
silloin sekä järjen että totuuden Vaatimukset. Seilai­li
nen voi menestyä vain siellä, m perin alkeellinen
luokkavalistus' halliteee ja missä ei vakavammin ole
teroitettu luokkamoraalln vaatimuksia. Työväenliike
''^on leppymättömässä sodassa näitä pahan taudin basil­leja
vastaan ja juuri sen vuoksi tämä liike asettaakin
Buuiempia velvollisuuksia ja tditaviä jokaiselle jäse-
- nelleen'selvän ja todellisen luokkatiedon sekä myöskin
"^iurkitina käyttäyty ja tunnon tarkan luokkamoraa­lln
hankkimiseksi.
l *Se puoIut^overiV joka tassa näkee jotain sisäisesti
W^ i t t a a , ja joka sen vuoksi'tuntee halua ja harras-
. tustS''itse ~ kohdaltaan syvofityä laajoihin yhteiskunnal­lisiin
^l^ymyksun ja sen kautta «»»ken iiuteen kulttuu­riin,
minkä köytaliglo tulee rakentamaan, on byvällä
Temppelin puhdistus
Eräs tuomarin auktoriteettia kantava evangeltsta
piti muutama päivä sitten saaman Torontossa, jossa
hän vertauksilla puhuaksemme, heitti säihkyvän pom­min
nykyiaikaisen kirkon ikkunasta sisään. Hän ajaa
perinpohjaista temppeKn puhdistusta. Nykyaikaiset
papit» eivät ole enään pappeja, vaan pappiparkoja.
Jos Krlstdcseila oli aikanaan syytä tarttua ruoskaan:|t
toimittaakseen temppelin puhdistuksen, niin paljon
huutavammin kaipaa nykyajan kirkko puhdistamista.
«Meidän päiviemme siviistys, sanoi tämä saarna­mies,
on ainoastaan kuori, jonka pinnan alla elää raa-kalabuus.
Minä en ole pessimisti, vaan optimisti, joka
hakee sitä onnea, mikä lähitulevaisuudessa on koittava
ihmiskunnalle.
«Kristinuskolla on joskus ollut terveellinen vaiku­tus
sivistykseen. Mutta ksuppa muodostui kavalaksi
saalistuskaupaksi ja alkoi harjottaa petosta elämän ja
varallisuuden kanssa. Politiikka muodostui vääräksi
ja pahaksL Ja sitten uskonto löi kättä kaupalle ja po<
litlikalle |a sellaisessa tilassa me näemme maailman
nykyään. Ennen vuotta 1914 tavattiin sanoa, että
kauppa tekee sodat mahdottomiksi ja kuitenkin kauppa
aiheutti suurimman Sodan mitä ihmiskunnan historiassa
tunnetaan. Sitten meille, on sanottu, että valistus ja
tiede poistavat sodat ja kuitenkin tiede ja valistus ovat
tuottaneet katalimmat ja julmimmat hävitysväiineet mi­tä
koskaan on ollut
«Mutta kristittyjen tulisi olla^kristittyjä ja noudat­taa-
Kristuksen oppeja, joka sanoi: Ei/sinun pidä tap
paman. Mutta uskovaiset ovat tehneet sodasta pyhän
asian. Tarkastakaa maailman taidekokoelmia. Tar
kastaakäa kaikkia sotaa koskevia suuria maalauksia.
Kutka esiintyvät niissä huomattavimpina.' Köyhätkö?
Mitä vielä. Papit sanovat, että heidän on tuotava rik­kaat
ja mahtavat kirkkoon. He saattavat olla vilpit
tömiä, mutta se ^on sinetti ilman tietoa. Maailma on
menettänyt luottamuksensa politiikkaan ja sen johdosta
kun papit ovat asettuneet käsikädessä yhteistoimintaan
politiikan ja kaupan kanssa, ihmiset ovat menettäneet
luottamuksensa heihin. Ja niinpä sitten tänä päivänä
hmiset jotka haluavat kulkea oikeamielisyyden pol­kua,
ovat kuin lampaat vuoristossa,'Ilman paimenta.»
Näin ja paljon muuta samanlaista saamasi pappi.
Ei paras eikä viheliäisinkään uskovainen voi kieltää
hänen sanojensa totuutta. Mutta kuka seuraa totuu­den
ääntä ja kuka nousee taistelujalalle valhetta ja us-connoUista
viheliäisyyttä vastaan? Vain harvat Jos
totuus saisi aina aikanansa tunnustuksen, niin olisiko
sen aikojen varrella tarvinnut niin paljon vaikeroida;
tfutta pitemmän päälle, laajemmassa mittakaavassa
äytyy pimeyden voimien lakkaamatta väistyä tiedon ja
edistyksen tieltä. ^
KoiitfenDD inmen koi^essiD neiiet-
2, HALUTUSPROBLEEML
'^Pata kattOaa soimaa"
Vaikka konservativipuolue pääsikin valtaan äsken
oimitetulssa vaaleissa^ Englannissa, on silti mielenkiin'-
oista panna' merkille, että konservativlen saavuttama
äänimäärä on paljon pienempi kuin ty9väenpuolueen
a liberaalipuolueen äänimäärä yhteensä. Konserva-tivien
hallitus on siis itse asiassa välitomistöhallitus.
Tämän johdosta ottaakin eräs t^anadan liberaalien ää­nenkannattaja
lyödäkseen Englannm. konservatiiveja
seuraavalla tavalla: "
cKonserVativinen''puolue käyttää tai tulee käyttä­mään
valtaansa ilman todellisia valtuuksia, joka itse
asiassa on samaa kuin tyrannlus.»
Mutta, kuinka pohjattomaksi^muodostuukaan tämä
ote kun muistamme, että Canadassa nykyään vallassa
oleva liberaalipuolue on valtuuksiinsa nähden aivan sa­manlaisessa
asemassa kuin Englann^ konservativi-nen
puolu<^ Tämäiikin maan hallitus on vähemmistö-lallitus,
sillä se äänimäärä, millä se nousi hallitus-ohjaksiin,
oli hyvän joukon pienempi, kuin toisten
puolueiden yhteensä. Näin ollen canadalaisten ei tar­vitse
lähteä etsimään vtyranniutta Englannista. Se ko-menteeraa
kouraantuntuvana meidän omassa hallitus-coneistossamme.
*
Tämä; vähemmistöläisyys on^ kaikille porvaripuo-ueiUe
:kuvaavaa. Se puhuu yhä uhkaavampaa kirjo-luksena
seinällä: 'Sinä olet punnittu ja köykäiseksi
öydetty.
1, PojnrarilliscB järjestelmin laho»'
^ oiiaen.
Porvarillinen järjestelmä on säi­lyttänyt
olemassaolonsa joksikin ai­kaa,
huolimatta, siitä, että imperia­listinen
sota loppukaudellaan esiin
loihti valtavan tyytymättömyyden
myrskyn kansanjoukkojen keskuu­dessa.
Kansainvälisen proletariaa­tin
joukot eivät osottautuneet ole­van
kyllin jäteyästi organisoituja;
kansainvälisen proletariaatin vallan­kumouksen
puolueet eivät olleet
kyllin voimakkaita ja sen seurauk­sena
osottautui proletariaatin val-lankumojiksen
voitto sodan lopussa
mabdottomundektn Kaikesta huo­limatta
imperialistinen sota kuiteh-kin
aiheutti syvälle käypiä liasehti-raisiä.
Sodan seuraukset tullaan
tuntemaan vielä monina tuleviHa
vuosina j a sen poliittiset seurauk­set
eivät ole vielä täydelleen, pal­jastaneet
itseään,
Jokatapauksessa järistyttivät ja
repivät • ensimäisen imperialistisen
sodan seuraukset kapitalista jär­jestelmää
sekä taloudellisesti että
poliittisesti. Kapitalistisen järjes­telmän
epävakaisuuden tuntomerkit
vieläkin aika-&jottaih paljastavat i t ­sensä
poliittisesfl paljon selvemmin
Ikuin taloudellisesti. Yhtenä näis­tä
tuntomerkeistä voidaan-pitää yh^
tämittaisia ja usein tapahtuvia hal­lituksien
muutoksia. Useissa eri
maissa • on hallitusprobleemi paljon
•kärjistyneempi kuin ennen imperia­listista
sotaa.
2. Maailnuin porrariston kahdenlair
nen politiikka.
Imperialistisen sodan jälkeisinä
vuosina samaten kuin myöskin osit­tain
edellisinäkin vuosina on maail­man
porvariston politiikka esiinty­nyt
kahdessa eri muodossia: joko
avonaisesti jtaantumuksellisena tai
demokraatis-reformistisena politiik­kana.
Ensiksi mainittu oli parhai­ten
personoituna Poincaressa" ja
viiiaieksi' mainittu Lloyd Georgessa.
Näiden kahden erilaisen menette­lytavan
esiintyminen vallankumous-kriisin
kypsymisen ajanjaiksona ei
ollut mikään sattuma. Kun maa
alkaa \huQJumaah porvariston j a l -
la todellisuudessa on aivan saman­lainen
politiikka ja menettelytavat
kuin porvaristopuolueillakin. Ei ole
epäilystäkään sutä etteivätko nuo
Englannin Työväenpuolueen pettu-rijohtajat
tulisi nseain tnlevain
vuosien aikana muodossa tai toises­sa
. ottamaan osaa Englannin por­variston
hallitukseen. -
On myöskin selvää, että Englan­nissa
sekä Ranskassa ja useissa
muissa maissa Toisen Intemationa-len
johtajat esittävät kelvollisten
porvaristoministerien ©saa, itseasias­sa
esiintyen jonkun "demokraatti­sen"
porvarisryhmän johtajina.
Työväenliildceen oikeustossa ole­vat
sosialidemokraatit muodostuvat
yhä enemmän ja enemmän porva­riston
vasemmistoksi,: ja joissakin
tapauksissa suoraan fascismiin. Täs­tä
selviää juuri se, miksi on histo­riallisesti
erheellistä rpuhua "fas-cismin
voitosta sosialidemokratian
yli." Fascismi ja sosialidemokratia
(mikäli on kysymys niiden johtajis­ta;);
ovat tämänpäiväisen kapitalis­min
oikea j a vasen käsi, kapitalis­min,
joka on jonkun verran" hei­kentynyt
ensimäisen imperialistisen
sodan sekä työläisten sitä vastaan
•käymän taistelun vaikutuksesta.
saadessa mnodoBtettavat saman.
luontoiset halHtnkeet, eivät' amoas-taan
ole kelvottomia, kyvyttömiä y l - »et kansanjoukot ^ o S n f ^ ' * ^
tään kokemusriJA»^^^^" « « ä .
läpitämään todellista demokratian jaj^ tuina s u u r e i ^ S ^ ^ ^
- - - - - ^ ^ ^ e n a r . t o i s e Ä u t ^ ^ ^ -
nsto ja sen p a l v e l i i ^ r T ^ J ^^
i^^ttiset j o h ^ Ä
tä heikentynein voimhT g ^ ^ "
neinä ja itseensä 3 ^ ^ ^ -
sa luottamuksensa m e n e S ^ ^
TSten proletariaatin vaiw,^
^ f l voimat tulevat k a s S S ^ " "
kunne, se saavuttaa ratkaisevan , J
rauhan politiikkaa, vaan päinvastoin
muuttuvat itse sangen helposti faseis-tisiksi.
Tämän johd<»ta luokkatais­telu
ei tule mitenkään sammumaah,
vaan tulee sen Tnrklraammln pala­maan
demokraatis-pasifististen val-t^
cuntain sisällä. Hallituksien vaih­tumiset
(demokraattinen-fascisti-nen-
demokraattinen) tulevat entis­tään
varmemniin kaivamaan huoju­van
kapitalismin perustuksia. Ktd- ***°*
kista sellaisista v^uhdoksista kan-
(Jatt)
en varalta
5. Sofialidemokraatit jälleen Vai-lasta.
Sodan aikana pääsivät Toisen
Kansainvälisen johtajat valta-ase­miin
useissa eri maissa. Tällai­nen
sosialidemokraatisten johtajain
valta-asemiin vetäminen ja halfituk-siin
osaaottaminen johtui siitä, et­tä
imp^erialistien oli välttämätöntä
saada "heidän" maansa työväen-johtajat
vastustamaan toiston mai­den
työväenliikettä.
Tällä kertaa taa"äen porvaristo
useissa maissa vetää sösiaKdenio-kraatteja
toista kertaa Ijallitukseen.
Tämä tapahtuu "normaalisena" ai­kana,
kun ei ole edes sotaakaan.
Sepä juuri se toteaakin porvaristo-hallituksen
epävakaisuuden, ja to­teaa
sen seikan, että nonnaalikätfti
on itseasiassa äärimmäisen epänor­maalinen
tilanne porvaristolle, t i ­lanne,
joka tulee synnyttämään sil­le
ankaria kriisejä.
kain alla, kun sen yiiheiruuden nor­maaliaika
alkaa Olia ohi, kun vai-, y»>kolerrorin ja tyoVaenhallituk
lankumoukselliset tapahtumat yhä '
edist:pvät ja proletariaatin Vallänku-
Puolue ja taloudeUinen liike
Saksan kommunistipuolueen keskusjaosto on hyväk­synyt
päätöslauselman, missä. jokainen puoluejäsen vel­voitetaan
ottamaan osaa ammatilliseen toimintaan. «Yk­sikään
puoluejäsen», sanotaan päätöslauselmassa, «ei
saa jouluk. 1 p:n jälkeen 1924 toimia puoluevirkailija­na,
ellei ole siihen mennessä lukeutunut asianomaiseen
ammattiyhdistykseen. Yksikään puoluejäsen ei voi jää­dä
helmik. I p:n jälkeen 1925 puolueen jäsenyyteen,
ellei hän siihen mennessä ole ammatillisesti järjesty­nyt.
» Poikkeuksena ovat vain sellaiset jäsenet joilla ei
ole mitään ammatillista järjestöä, kuten perheen äidit
invalildit jne. Ja jaosto kehöittaa kalkkia puolue-elimiä
molehtimaan, että kaikki jäsenet olisivat jo tämän vuo­den
joulukuhun mennessä taloudellisesti järjestyneitä.
Isänmaana — koko maailma
«en keskellä.
, . ,. u„ ^ .. > Huolimatta .porvarishallituksen
mouksen voima hsaantyy, min .ya. näennäisesti tiivistymisestä, sen vai-tosinkin
esiintyy halhtsevam lu^^^ itseasiassa yhä enemmän ja
kam johtajam keskuudessa kaksi enemmän rappeutuu. Sen tilanne
erilaista toimintamuotoa. Yksi niis­tä
'on avoin ja petomainen hyökkäys
vallankumouksellisia joukkoja - vas­taan,
särkiäkseen ja murskatakseen
ne, ennenkun ne ovat tulleet liian
voimajtkaiksi. Toinen niistä, pal­jon
• kaukonäköisempi toimintamuo­to,
on koettaa saada. ostetuksi puuh­ielleen
työväenluokan johtajat, pie­nien
mynnytysten • avulla; sanalla
sanottuna koettaa* saada voimasuh­teet
muutetuiksi porvaristolle edul­lisiksi
den^okratian, pasifismin ja
t^f ormismin avulla. ,
; 'KaniainTalinen sosialidemokratia
ja fascismi.
/
Porvaristo ei voi enään hallita
vanhoilla hallitustavoillaan. Tämä­kin
seildca on, joskin hidas mutta
varm^ todistus proletariaatin valla'h-kumouksen,
kasvamisesta. Porvarisi
to turvautuu milloin fascismin, mil­loin
sosialidemokratian palveluk­seen.
Kummassakin tapauksessa
porvaristo koettaa naamioida hallin­tonsa
kapitalistisen' luonteen j a saa­da
sille enemmän tai vähemmän
kansanomaisia muotoja. Kummat­kin
sekä f aseistit (Mussolinin hal­lituksen
ensimäinen ajanjakso) et­tä
sosialidemokraatit (Nosken hal­lituksen
ensimäinen ajanjakso), t u ­levat
tarpeentullen palvelemaan por­varistoa
avoimina taistelujärjestöi-nä^
aseistettuina joukkoina,: murs­katakseen
nousevan proletariaatin
vallankumousarmeijan. v
• Sitten tulee toinen ajanjakso, jol­loin
porvaristo koettaa fascismin
ja^ sosialidemokratian avulla uudel­leen
järjestää yhteiskunnallisia voi-mis^
luomalla ' sellaisen tilanteen,
jok9 näyttää ikäänkuin pikkuporva­riston
poliittiselta voitolta ja "kan­san"
osanotolta hallitukseen.
Sosialtdemökraatik porraristoas^ kol­mantena
puolaeena.
Amerikassa on huomattavassa
määrin käsitelty ..kjr^rmystä porva-
Sosiallsmln alue ei mahdu kansallisten rajojen si­sälle.
Se käsittää kalkki maailman kansat yhteenliit-taen
ne sopusointuisaksi sekä taloudellisesti että muil-akin
sivistyksen saavutuksilla. Meidän pyrkimyksem­me
päämaali -tähtää kansojen veljeyttä toteuttamaan ^ " ^ " ^ 5 P * ^ " P * » ' ^ ^ ^ ° > J ^ ^ J " "
. - 1 . nen puolueen muodostamisesta. E u -
siten, etta tyotatdceva kansan suun enemmistö kaikissa
maissa murta^ rahahuijarien mahdin ja asettaa tuotan­non
sekä jaon pohjaksi yhteisomistuksen. Sen"^ takia,
niuluukin meidän isänmaahamme kaikki maailman
umsat rotuun, kieleen, kansallisuuteen tai väriin kat-scmiatta.
Prol^ariaatin- v^^
pallon äärestä toiseen, kun sen sijaan porvariston riit-alulla
toteuttamassa liikkeemme suurimpia vaatimuksia.J tää korkeintaan itärajaan.
ropassa sosialidemokraattiset puolnri
eet ovat jo vississä suhteessa tul­leet
porvariston kolm^neksi puo­lueeksi.
Sellainen on kaikkein hoo-mattavimmin
i^tävissä .Englannis^
sa, jossa kahden klassillisen yporv&>
rispuolueen lisäkd, nyt on hallit-sev^
cä tekijäksi tuUot myöskin
niinkutsuttu "Työväenpuolue", joi-on
äärimmäisen häilyvä. Parla-menttarismi
on aikansa elänyt Por­variston
on entistään vaikeampi ra­kentaa
mitään pysyväistä parlamen­tarismin
raunioille. Äsikeisten vaa­lien
tulokset Ranskassa ja Saksassa
todistivat sen selvästi. Kahdessa
Europan huomattavimman maan
porvaristoparlamentissa ei ole ole­massa
turvallista, varmaa" enemmisr
töä. Porvaristo tulee välttämättö­myyden
pakolla luovailemaan yhdel­tä
puolelta toiselle,, turvautuen mil­loin
työväenhallituksen, milloin val-koterroriin.
Ei ole ollenkaan. tavatonta jos
lähinnä seuraavien vuosien aikana
tulemme näkemään työväenhallituk­sia,
ei ainoastaan yhdessä. tai kah­dessa
maassa; mutta paljon useam­massa'
maassa. Sellaiset työväen­hallitukset
ovat tuloksena vallaulöi-mouksellisen
proletariaatin valta'
taistelusta sekä :porvariston riveis­sä
nykyään välttämättömästä hor­jumisesta.
Objektiivisesti sellaiset
työväenhallitukset voivat näyttää
edistysaskeleilta, koska niissä ilme­nee
porvarillisen järjestelmän ha-joamfsprosessin
edistyminen »sekä
hallitsevan luokan politiikan lahon-neisuus.
Tässä ymmärryksessä ny­kyinen
vastavallankumouksellinen
(tosiasiassa liberaalinen) MaeDo-naldin
hallitus objektiivisesti puhu­en
od historiallinen edistysaskel;
Mutta - proletariaatin vallankumouk-äen
kannattajien tehtävään el mi­tenkään
kuulu sellaisten työväenhalf,
litusten ylistäminen, vaan heidän
tehtävänään on valmistaa proletari­aatin
' armeija lahjomattomaan val­lankumoukselliseen
taisteluun ja sel­laisen
armeijan avulla pyrkiä kii­reesti
niinkutsutun työväenhallituk­sen
ajanjakson yli j a proletariaatin
diktatuurin voittoon. '>
7. Demoloraatis-paslfistisen : ajan jak­son
objektihrinen tarkotas Ja
sen todennäköinen taleTusans
: Nykyisen demokraatis-pasifistisen
ajanjakson objektiivinen olemus,
tarkotus on siinä seikassa ettei por­varisto
voi enään hallita entiseen
tapaansa. Tästä ajanjaksosta hei­jastan
kapitalistisen' .järjestelmän
häilyvSisyys^ sen rai^ntaminen, jo^
ka: alkaa viemään sitä kohti lasku­kauttaan.
Nykyiset ^ demokraatis-pasifistiset
hallitukset^ samaten koin tulevai-
Työväenjärjestöille ja yleensä
koko työväenliikkeelle on aina teh­nyt
huomattavaa kiusaa, tämän täs­tä
kapitalistista maai^naa kohtaa­vat
taloudelliset pulakaudet Työ­väestö
ei silloin kärsi ainoastaan
tilapäistä ouutetta, 'vaan samalla
kertaa joutuu se luovuttamaan ta­kaisin
ne vähäpätöisetkin saavutuk­sensa,
joita suurten uhrausten avul­la
j a suotuisemmissa oloissa on ky­etty
hankkimaan.
Taloudellinen pula on työväenliik­keellekin
kuin hallayö. Se on
enemmänkin. Se on kuin takatalvi,
jonka säälimättömässä puristukses­sa
murtuu kaikki se hyvä sekä hyö­dyllinen,
mitä ahkera j a uhrautuva
työskentely on kyennyt luomaan.
Nälkiintynyt ja yleisen ahdingon
lamauttama "työläinen menettää
luottamuksensa kaikkeen. Hän ei
luota tovereihinsa eikä edes itseen
säkään, tuon lamaannuttavan epä­luottamuksen
luodessa. leimansa
kaikkeen siihen mikä häntä ympä­röi.
Ne järjestöt, joissa hän ylei­sen
hyvinvoinnin aikana on esiinty­nyt
uhrautuvana ja toirointa^tar-moisena
tekijänä, kadottayat tä-inäntapaisen
lämaannuskaudeh ai
karia kaiken mahdollisuuden täyttää
niitä tärkeitä tehtäviä joita varten
ne oikeastaan ovat olemassa. Ne­kin,
jotka kykenevät säilyttämään
kokonaisuutensa joutuvat ahdin
koon kun irvistelevä puute heittää
epätoivoisen -y sekä . hätääntyneen
työttöinäinjoukon heidän ' pyrkimys-tenaa
esteeksi. Parhaimminkin jäi:-'
jestyneen ja tietoisemmankin jou­kon
toiminta muuttuu harkitsemat-tomal^
i- ja tehottomaksi haparoimi-seksi,
mutta porvaristolle, kaikesta
kiusallisuudestaan huolimatta on se
otollinen j a toiyottu tilanne, jolloin
he kykenevät korkojen karissa mak­samaan
kiapinalliselle . orjajöukplleen
kaiken sen uppiniskaisuuden, mihin
nämä, työyoiman kysynnän aikoina
ovat uskaltaneet ryhtyä.
^Taloudellinen ahdinkokausi on to­dellakin
työväenliikkeen vihollisten
elonleikkuuaikaa. . Silloin viettävät
kaikenkaltaiset mustat voimat .rie­mujuhlaansa
köyhälistön toiveiden
ja pyrkimysten kustannuksella.. Ka­pitalistisen
aikakauden paniikki on
kuin karikko, johon ajautuvat kaik­ki
ne saavutukset joita vuosien var»
rella on saatu kokoon.' Se on myrs­kyä,
jonka hävittävää riehuntaa ta­loudelliset-
järjestöt pystyvät vain
hyvin heikosti vastustamaan, sillä
niiden voima lepää jokapäiväisten
pikkusaav^tusten varassa, jotka.
vuorostaan ovat mahdollisia vain sil­loin
kun yleinen hyvinvointi tekee
työläiset vo^akkaiksi ja toiminta­kykyisiksi.
Ainoa järjestö jolla on
voimaa seisoa ^ pulakauden ahtaissa
oloissa elävänä j a terveenä on\Kom-munistipuolue,
sillä.se imee elinvoi­mansa
köyhälistön suuresta tule­vaisuudesta,
vaikka silläkin on omat
vastuksensa, jotka kuitenkin ovat
voitettavissa, jos vain ymmärretään
niitä tehtäviä joihin kommunisti­liikkeen
olemassaolo velvoittaa. ; Et
saa unohtaa että kommunistiliik­keenkin
; elävyys ja vaikutuskyky
on 'riipptivainen käytännöllisestä toi­minnasta.
Voitta'ikseen suurten joukkojen
myötätutAion ja luoton puolelleen,,
on kommunistienkin osoitettava
oma tarpeellisuutensa. Jos koskaan
siihen sellaiseen ilmenee, vaikutta­vaa
ja otollista tilaisuutta niin on
se juuri silloin kuin työttömsryden
raatelevat sudet näyttelevät ham-:
paitaan. Silloin on raatajajou^o
heikoimmillaan javi^dlloin se tuntee
avun tarvetta. Sellainen tilaisuus
avautuu eteemme tänä talvena Ca­nadan
kmkilla kulmilla j a ellem­me
me käjrtä sitä hyv^semme, niin
silloin menetämme yhden parbaim-mista;
tilaisuuksista ja vaikuttavim-mista
keinoista.
Allekirjoittaneella ei ole vähintär
kään syytä soimata järjestöjäsenis-;
töämme ditä, etteivätkö he noin
yleispiirteissään olisi. tehneet voita­vansa
aaamme hyväkä. Mutta mi­käli
työttömien keskuudessa toimi­minen
on kysymyksessä niin siinä
kaikesta huolimatta olisi- toivomi­sen
varaa. OUaan^ätä. ;Sellaista p i ­detty
ehkä toisarvoisena j a vähem­min
tuloksia ; tuottavana, vaikka to­siasiassa^
on vain harviigaaloja, jot-'
ka kykenevät takaamaan tarmok­kaalle
toiminnalle niin suotuisia t a ­jua.
loksia./ Ja jos jotain, on tehtykin,
on se saareksi osdEsi saanut sellai­sen
hyväntekeväisyysleiman ja
n se'•jolla olisi luokkatafetdiSk
•keessä arvoa, on suureksi osaisi?*
tetty sivuun. Asantojen ja työpaj!
kojen hankkiminen sekä perv>onv
•kohtaisen avunanto ovat kyBäVj,
paikallaan, mutta niin ahtaaib,
muotoihin,ei saada mahtumaan tar-peelllsta
luokkataisteluluoanetta"
josta liikkeellemme olisi todellbta
hyötyä, Ainoa paikka jossa meiii.
Iäiset jossain määrin ymmärsivä:
tämän tärkeän seikan viime talvecj
oli: Port Arthurin ympäristö, vaiV.
ka sielläkin olisi toiminr.an 'matkas­sa
saanut olla suurempi määrä gj.
tyttävää innostusta ja toiminaEa
johdon mukaisuutta. Sillä jos ker-ran
jotain toimitaan täyt.\7 sen ta.
pahtua ainakin niin laajassa nrno.
dossa, että koko toiminta saa ylt],
pen ja luokkaluontoisen leiman, '
Osastojen olisi valittava työttä
mien toimikuntia, jotka varustautiii.
sivat kaiken varalta, että sitte tnoj.
sa joulun jälkeen kun työttömyys
kaikista merkeistä päättäen käy to­dellakin
vakavaksi, oltaisiin toimin­takunnossa.
Silloin pitäisi olla ko­koushuoneita
tiedossa joissa voi-taia;
iin pitää työttömien kokoubia,
aina silloin kuin tarve vaatii
Näiden kokousten valvominen olisi
osastojen valitsemien henkilöiden
tehtävänä. Vaikkakin itse työttömi-en
joukoista olisi valittava kaildd
toiminnankoneisto, jotka yhdessä
edellämainittiijen ryhmien kanssa
toimisivat avunhankinnassa ja kai-^
kissa muissa tehtävissä joita mali-doUisesti
ilmeneisi. On pakoitet-tavä
kaupunkierivaltuustot jaka­maan
leipäkoftteja ja hankkimaaa
vapaita yömajoja sekä huolehti­maan
' työpaikkojen hankkimisesta.
Osastojen hupneustoihin tahi mui-hirt
sopiviin paikkoihin pitäisi itee
työttömistä muodostaa pysyvä vai-vontavirasto,
joka kuitenkin kai­kissa,
asioissa toimisi käsikädessä
osastojen valitsemien ryhmien kans­sa.
Mahdollisemman useasti pidet­tävissä
työttömien kokouksissa oa
valvottava että vallankumoukseffi-nen
kasvatustyö kulkisi etutilalla.
Samalla kertaa on pidettävä tarkasti
silmällä,' e^tä kaikessa avunannossa
ovat työttömäin omat toimikunnat
vaikuttavina tekijöinä jos ei ms.
muutoin niin ainakin muodollisesti
SiHä, vaikka pelastusarmeijoiden ji
muiden ihmisystävällisten yhdistys­ten
. jäsenet yhdessä • valtuustojen
virkakoneistojen kanssa jakaisivat-kin
kaiken avun, pitäisi työttömiea
toimikunnille kuulua kaikenkalUi-
^en ansio, mitä näistä toimenpiteis­tä
koituisikin., Kaikessa tapaukses­sa
täytyisi käydä siten, että koko
liike saisi sellaisen omintakeisen
leiman, tehden kuitenkin kaikille
täysin nähtäväksi ja tunnetuksi, «>
tä-kommunistit ovat joka tapauk­sessa
toiminnan henkenä ja sieluna.
ToimirinaUinen edesvastuu on jätet­tävä-
kaikissa tapauksissa työttönul-le,'
sillä siten saadaan heidät pysy­mään
oman asiansa arvokkaina 3»
toimivina kannattajina. Koko Eik-keen
on oltava hätääntyneiden
työttömien omaa liikettä, jossa kon-riiuriistien
myötätunnon ,ja
sekkään toiminnan tulee pitää in­nostusta
J a työskentelytarmoa pys­tyssä.
Meikäläisten on oltava eroi^
rtämattomana osana tässä liikkees­sä.
Ei kuitenkaan siten, että se
oHd muuta kuin työttömien omaa
liikettä: On vain tuettava ja avus­tettava
heitä ja katsottava etta «
saadaan palvelemaan meidän pen-aatteeUisia
tarkoitusperiämme. _
Jos ,me voimme näUle hätaanty-neiUe
tnhansiUe näyttää, etta ns
tositeoUa pidämme heidän asiataaa
omanamme, on maailman belp«»
asia saada heidätkin liikkeeUenm»
myötäinieliseksi, ja ohjattua le?-
pymättömään taisteluun P " ^ '
luokkaa' vastaan kommumshsteu
tarkoitusperien hyväksi. Se jo
Iäisenään takaa arvokkaan kor«ak-sen
kaikesta siitä, mitä tassa tapa­uksessa
joudumme uhraamaan.
( - • 'Alfred Hautamäki
Toronton ODtisia
Osaton kokonkse..* ' ^ ' ^ ^ ^
16 i»mt, yhtyi «sastooa s e y
uudet jäsenet: Tyyne
arilllaaotioylvlaaoillsnyt ttnSno. loV K~o*s~k*infe~n„ ^täT-:
m.