Canadan uutiset, December 21, 1922

              O A H A D A H U U T I S ET
BiMnnalainen' eanomaleMt Canadassa»
Umestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
Th© Canada New8 Publishing Co.
Brjck J, Kort^, Liikkeenhoitaja.
Lekuri Maunu, Toimittaja.
taa meille^ önemmän kuin koko
naiset teokset jumaluusoppia.
TILAljISHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
fl.50 puolelta vno^elta, 75c. 3 kuu­kaudelta
ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $8.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo-
ILMOITUSHINNAT/
€0 senttiä palstatuumalta kerran ju<
lalstuna. Pitempiaikaisille llmoituksii
le kohtuullinen alennus. Halutaantie
to- ja nimenmuuttbilmotukset 75 sent
ilä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kolme
Äert&a. Amioliitto. ^ ja kihlaus-llmoi*
wikset 60c palstatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärssyllä $3.00.
ByntymÄilmoitukset $1,50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys
Inottelot, luento-Ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta:
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienlmmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta
Pollittlaet Ilmoitukset $1.00 tuu
malta.
Kalkki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävä
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, . O n t . , Canada
I Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tule* Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite.
C A N A D A N U U T I S ET
(The Canada News)
The PItonIsh (Newspaper in Canada.
Puhllshed every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Edif.or.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
Is welcomed and read In every Finnish
home In the Dominion. It Is the ohly
direct advertislng medium for those
manufacturers and merchants who
wlsh to create and huild a profitable
and permanent demand for their prod-ucts
and mercbanölse by the large and
ever.growing Finnish population resid-
Ing In Canada, Place your trial ad
vertlsement and get results.
Advertislng rates 50c per Inch.
Political advsi $1.00 per inciL
Advertiseraer][ts must reach our Of­fice
Wednesday noon to.appear on
Thursday's issue.
Subscription price In Canada $2.50
per year, United States and other
countries $3.50 per year in advance.
— - Raittiuskansau Kalenteri
1923, järjestyk.sessä kalideskym-luenesseitsemäs,
on ilmestynyt
Suom. Lut. Kustannusliikkeen
kirjapainosta Ilaneoekissa, Mieli.
Julkaisu käsittää 233 sivua arvo­kasta
ja vaihtelevaa lukemista
tunnetuilta kynämiehiltä. 'Kirja
on sidottu siroihin vaatekansiin
j a maksaa fiO senttiä. >Saa(luan
tilata oKoittoeila S. K. K. V. S.,
Ishpcininft-, Micih;.
jo» vanhemmat jfeaikkahalhooja'
ilmoittaa kirjeellisesti opettajalle
e t t ä liän omantunnon vaatimuk­sen
syistä on sellaista lukemista
vastaan.
Caliliornian valtion oikeudet o-vat
äskettäin päättäneet, että
Raamattu on lahkollinen kirja;
jonka vuoksi sitä ci «aa käyttää
vaition yleisissä kouluissa viral 1 i-sena
lukukirjana taikka opetus­välineenä.
Samanlaisia päätöksiä
ovat tehneet useampain muiden
valtioiden oikeudet.
Entered as secondclass mail mat.
ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur/Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideals and
«acred Iradltions of .this, our adopted
country, the Dom nion of Canada: To
pbserve Its laws and insplre others to
respect and obey them: To strive
unceaslngly to quicken the public'8
©ense ofclvlc duty: In ali ways to aid
In making this country greater and
better than we found It.
— Hauskaa, rauhallista ja
ehyttä joulutunnelmaa toivottaa
Canadan Uutiset kaikille luki­joilleen,
asiamiehilleen, avusta^-
jilleen, ystävilleen | ja tuttavil­leen.
— Tuskin mikään vaikuttaa
niin alentavasti. ; ihmiseen kuin
tottumus aina esittiiä itsensä
huonossa valossa.
— Kolme suurta ehtoa maalli-
^selle onnelle on, että ön jotakin
tekemistä, joku, jota rakastaa ja
jotakin jota toivoo.
Ihminen huomaa elämänsä
varrella, «ttä missä hän odotlti
iloa, siellä hän löysi mu'rhetta:
mis.sä hän toivoi tarkoituksensa
täyttymistä,-kohtasivat häntä ar­vaamattomat
vaikeudet.
Ihraisten • raiskaus on ainä
ansaittava ja valloitettava, voi­tettava
esteet sen tieltä; vain äi­dinrakkauden
saa ihminen ilmai*
seksi ja ansaitsematta.
— Ihminen on tuomittav.a ei
vain sen mukaan mitä hän tekee
vaan — ja. meidän aikanamme
ehkä enemmän^ kuin milloinkaan
••— sen mukaan mitä hän on jät­tänyt
tekemättä.
— Ihmiskunnan suurimnfat
siunaukset ovat meidän, keskuu*
dessamme ja meidän ulottuvil*
lamme, mntta me suljemme niil­le
silmämme. Ikäänkuin pime'
ässä haparoiva kansa me aivan
niiden päälle tallaamme niitä fiit*
'tenkään löytämättä.—Seneca,
- Voidaksenne ymmärtää rak*
kautta tulee teidän itse rakas*
taa. Yk^i armeliaisuudentyö o'
-'Pettaa meille eneilamän Jumalan
rakkaudesta kuin tuhat saarnaa.
"'Yksi: epäitsekkyyttä tai itsensä
i/jiicltämistäl osoittava teko opet*
— Järkyttävä onnettomuus on
kohdanniit Astorian kaupunkia
Oregonin valtiossa siellä äsket­täin
sattuneen palon muodossa,
joka muutamassa tunnissa saat­toi
raunioiksi kaupungin ..koko
liikeosaston. Viimeisen sensuk-sen
mukaan Astoriassa on asuk^
kaita noin 14,000,; josta m ä ä r ä s ­tä
suunnilleen 6,000—8,000 suo­malaista.
Suui'i osa heistä on
vakiintnnutta, kaupunkiin . pysy-viiisesti
jäänyttä väkeä, toimien
pääasiallisesti kalastajina ,(.!o]um
bia-joclla ja kannutuslaitoksissa.
Liikealallakin he ovat tulleet
huoma tuiksi, omistaen siellä
kauppaliikkeitä joista innutamat
ovat kehittyneet suuriksi alal­laan.
Suomalaisten kansalliselle ja
kivkolliselie toiminnalle koitui
varsin suuri tappio ^ Astoriassa
noin vuosi sitten alkuunpannun
sanomalehtiliikkeen, Lännen Suo-mettai'en,
tuhoutumisesta. Ivoko
suuressa. lännessä se oli ainoa
k a 11 sali is m i el i n e n s a no m ai ehti j u 1;
kaisu, joten vahinko on sitäkin
t u nt u vam p i j a va 1 i t e 11 a v a m p i.
Toivottavaa on että tulipalövau-rioiden
tultua korjatuksi j a sään­nöllisen
e 1 ä m ä n pä ä s t essä e n t ise en
vauhliiiLsa lehti uudelleen voi a-lottaa
menestyksellisen, lännen
suomalaisten hyvää tarkoittavan
toimintansa. •
Suomalaisten kohoaminen.
Kirjoittaessaan palkintojen ija-osta
Chicago Tribune-rakennuk-sen
piirustuskilpailussa, lausuu
Tribune toisen palkinnon voitta­jasta,
suomalaisesta ^ arkkitejhti
Saarisesta, seuraavaa: |
. 'Mr Saarisesta, suomalaises|taj
joka voittaa toisen palkinnon,' ei
Tribune tiedä mitään muuta
kuin että hän on tehnyt, huomat­tavan
ja .ihailtavan työn, aivan
samoin kuin hän teki ottaessaan 1,5,,,,.,^,, ^„ -(^^ Vapahtaja, tuo
osaa Haagin rauhanpalatsni kapaloitu lapsi,, jonka
painieiiet - löysi vä 1. eräästä kali­ini
11 gin karjavajasta. /-^ : •
Keskelle maailman pimeyttä on
ilmestynyt valo. fJeesus on se
valo. Hän tuli valaisemaan pi­meää
maailmaa, julistamaan
kuoleman lapsille elämää.
.Joulukynttilät ovat heikkona
kuvauksena siitä valosta, - joka
ilmestyi Betlehemin seimeen,
Pieni valo oli se täiit^finenkin,
j o k a. j oh ti i d ii n vii sai ta suurta
Valoa kumartau\aan. »Jeesus on
pakanain valo, sillä ITän on kaik­kien
kansojen autuus, kuten
vanha Simeon j)uhui Hänestä
temppelissä. ' '
Suuri oli se kirkkaus, joka
hämmästytti jouluyönä Betlehe­min
i)a i m en i a, • k un vai on va 11 a*
kunnan lähettiläs, Jumalan kir­kas
enkeli luU sanomaan Iieille,
että nyt on syntynyt Vapahta-
-ja, josta kaikki kansat saavat
suui-esti iloita. . .M suurin
r n s t u s k i I p a il u n n, ni i ss ä h ii n v o i t •
t i toisen palkinnon. H ä n e n pii­rustuksensa
Tribunen rakennuk­sesta
saapui kilpailumme loppu­päivinä
ja sai se aikaan sensatsio
nin: "Mitään hienompaa todisUis-ta
PohjoisS-Europan kulttuurilli-sesta
renessanssista, johon Suomi
on antanut osansa musiikissa,
r u no u d e s s a- j a r a k e n n u s t a i te e ss a,
ei voida kaivata kuin on Mr Saa­risen,
piirustuksen, antama todis­tus.
"Tuhatjärvien maalle,"
jonka • kansallisrunoelma " K a l e ­v
a l a " antoi Lngf'ellow'llc runo­mitan
''Iliawathaan", antavat
uutta kunniaa sen pojan, Filiel
Sa a r i s en, sa a vu t u k s et.
" Oma maa mansikka, muu maa
mustikka.''
Suomalaisia kansansatuja
englannin kielellä,
. Vähiin aikaa : sitten on New
Yorkissa Harcourt, Braee- & Go,-
nimisen kustannusliikkeen, toi­mesta
ilmestynyt Parker Fill-moren
laatima kokoelma suoma­laisia
kansansatuja ja tarinoita.'
K i r j a , joka sisältää 315 sivua ja
30 satua, on nimeltään. ^'Mighty
:\Iikko" (Väkevä Mikko). Te­kijä
sanoo suomalaisiin kansan­satuihin
j a yleensä suomalaiseen
kirjallisuuteen perehtyneensä ys­tävänsä
suomalaissyntyisen rou­van,
]\rrs. Kurt J.Rahlsonin (Ly­dia
Tulosen), villityksellä. Sadut
ja tarinat ovat verrattain va"
paasti esitetyt kuitenkin tarkas­ti
pitäen kiinni alkuperäisistä ai:
heistä. Kuvituksen, on suoritta­nut
Jay Van Evereen, ' Teos on
omansa siu)malaisuutta tunne­tuksi
tekemään ja edistämään
suuressa maailmassa.
Kuusi Yhdysvaltain valtiota vaa­tii
kouluissa Raamatun
lukemista.
Kuusi Yhdysvaltain valtiota
vaatii lain voimalla päivittäistä
Raamatun lukemista kansakou­luissa.
Nämä valtiot ovat Ala­bama,
. Oeorgia, Massachusetts,
New Jersey, Pennsylvania ja
Tennessee. Kaikissa- näissä valti­oissa,
lukuunotta matta 1 Aabamaa
ja Georgiaa, laki säätää, että lu­kemisen
tulee tapahtua ilman se­litystä,
Cfeorgian valtiossa tulee
lukea sekä. Vanhaa että Uutta
Testamentt. New Jerseyn val"
tlossa säätää . l a k i , että ainakin
Uutta Testamenttia tulee lukea.
Muut valtiot eivät määrää mitä
kohtia 'Raamatusta tulee lukea.
Määrä minkä verran tulee lu­kea
vaihtelee huomattavasti eri
valtioissa: Georgian valtion laki
määrää, että ainakin yksi luku
tulee lukea joka päivä; Pennsyl­vanian
ja Tennesseen valtioiden
lait säätävät, että vähintäin
kymmenen värsyä tulee lukea
päivässä, New Jerseyn valtiossa
määrätään luettavaksi 5 värsyä,
mutta Alabamassa ja Massachu"
settsissa ei aseteta minkäänlaista
erityistä määrää.
"Georgian ja Tennesseen valti­oissa
voidaan oppilas vapauttaa
Raamatun lukemisen kurssilta
vanhempien taikka holhoa/an
kirjallisen anomuksen perusteel­la.
Massachusettsin valtiossa
voidaan oppilas vapauttaa luke-
•:^i£:sta ja lukemisen kursseilta.
Noin vuosi sitten satakunta sii"
toi ai s ta k ii s i 11 ä v ä jo u k k u e m a an-viljelijÖitä
('anadan liinneltä kat­soi
ajan tulleen, jolloin parempia
elämisen mahdollisuuksia olisi
etsittävä aurinkoisesta etelästä,
kaukaisesta Meksikosta. Niinpä
yhdeksänkymmentäscitsemän sa­notusta
retkikunnasta nniutti ra­haksi
kaiken irtaimen ja kiinteän
omaisuuden saadakseen sen uu­delleen
sijoitetuksi mielestään
tuottavampaan ja hedelmällisein-p
ä än . m a a 1) e r ä ä n u u d e 11 ä a su i ir
seudullaan. Vain kolme niinistä
oli joukossa sellaista, jot ka eivät
päätäpahkaa ryhtyneet, ''sikaa
säkissä ostamaan.'' Ja tnilenkas
kävi. Nuo kolme miestä ovat uu­delleen
palanneet takaisin CJana-daan,
Saskatooniin ja ryhtyneet
V a n ho j a h o m e s t e a d • maitaan m u o k
kaamaan. Jälellejääneet ovat e-dclleenkin
Meksikossa ihmetel­len
mitä tehdä. Heille niin ruu-sunhohteisina
ikuvatut i\IeksikoTi
maat eivät olleetkaan tyydyttä­viä.
He ovat saaneet kokea pet­tymyksen
toisensa jälkeen ja
niin sutiresti he ovat koko maa­han
kyllästyneet, että kiireim-män
kaupalla palaisivat takaisin
sinne mistä : ovat tulleetkin. —
jos vain voisivat.
• Jotkut ihmiset .ovat sananpar-rekseen
ottaneet, ^ että .kunkin
,kotimaa on siellä, missä '.'hänen
on hyvä olla", s. o. missä olo­suhteet
tuntuvat vastaavan hä­nen
toiveitaan ja odotuksiaan.
Mutta: kertomiimme uutisasuk-kaisiin
nähden ei Meksiko, vähim­mässäkään
määrässä tunnu ole­van
"tulevaisuuden luvattu maa.'
Kaukaisen pohjolan lap?er eivät
tunnu menestyvän etelän hel­teessä,
ventovieraassa ympäris­tössä
ja oudoissa oloiss-:. , Se,
mistä he ovat Canadassa saaneet
nauttia, niin kesän ihanundesta
kuin talven tuiskuistakin, puut
t u u heiltä kokonaan uudella a-suinseudullaan.
Ja mitä. syytä
heillä olikaan muuttaa? Jokai­sella
maalla, niin tälläkin, on 0-
mat puutteellisuutensa, mutta
myöskin omat etunsk. Ellei ole
tyytyväinen yhteen seutuun, on
tilaisuus, muuttaa toiselle, aavi­kolta
metsämaille, Atlantilta Tyy
neenmereen, etelästä pohjoisem­paan.
Syytä olisi ensin . tutkia
oman maan tarjoamia mahdolli­suuksia
ja vasta sitten lähteä
muualta onneaan etsimään. •
rr- Avartakaa mielikuvituksen­ne
piiriä "parhaisiin kirjailjoihin
tutustumalla.
» Tämä vähäinen lapsi on " J u ­malan
kunnian kirkkaus ja- Hä­nen
olemuksensa juurikuva ja
kannattaa kaikki voimansa sa­nalla."
Ei Hän siltä näytä,
mutta sitä Hän on. Hän esiin­tyi
täällä maan päiillä köyhänä,
alli a isen a, ka i k k e in ))äl veli jan a,
vaikka H ä n on Herra tai vaasta.
O^linkjitähden Hän näin alentui?
Rakkaudesta - meihtir ihmisii;n.
I l ii n r a k a s t a a, m ei 1 ä n i 1 n : p alj o n,
ettei kukaan osaa 'ajatellakaan
niin suurta rakkautta. . J o s ei
Hiin olisi alentunut tulemaan
taivaan kunniasta tänne meidän
luoksemme, niin ei Hän voisi
ketään vlentää Jumalan luo tai:
vaaseen; 'Se oli Jumalan suuri
a r m o, et ä Iiii ti t ui i ki Jy h ä k s i i ii -
uiiscksi ihmisten tähden. Ei ku'
kaan ole sitä ansainnut, sillä jo­kainen
on tehnyt syntiä.
Kailvki maailman ihmiset ovat
syntisiä, kun ovat Jumalan lain
käskyistä poikenneet. Sinäkin
o 1 e t sy n t in en, s i n u ssa o n paljo n
pahuutta, j"Et i'akasta »Jumalaa
y l i kaiken, et ihiTiisiä niin pai--
jon kuin ilsoä-,i. Sydämesi pi­täisi
olla synnin himoista, pulr
das, mutta ,se onkin pahuudrTr
I)esil. synnin, lähde. Jos nyt Ju'
mala olisi nien-itellyt meidän
ansiomme mukaan, niin ei Hän
olisi lähettänyt meille Poikaan-sa,
• vaa n o 1 i s i a n t anu t lv a i k k- i o 11
hukkua ijankaikkisoen vaiA'aaii.
>Minun tähteni on .Jeesus kiiylKi,
Hänen köyhyyten'sä tähden olen
minä i-ikas. — Omista aina ir
•sellesi Jumalan sana ja siinä il­moitettu
Jeesuksen armo. Niin
olet valiiniut liyvän osan tätä
nykyi.«:tä ja tulevaista elämäii
varten. Taivaasta- saadun ar­mon
pitiiisikin oleman suurim­pana
aarteena m a a n asukasten
sydämissä.
Mutta Jumalan rakkaus ou
niin avara, että Hän osoitti ar­monsa
kaikile syntisille, sinulle­kin,
kmi Hän lähetti Poikansa
vapahtamaan meitä synneistäui-me.
Jeesus tuli taivaasta pääs­tämään
koko syntistii maailmaa,
lunastamaan ihmisiä synnin ja
saatanan vallasta. Onnellinen
on .se maailma, joka 011 .saanut
sellaisen Vapti,htajan, joka kaik^
kia rakasti ja armollisesti sovit­ti
jokaisen synnit. ,
- A p o s t o l i Paavali kirjoittaa ko-rintilaisille:
''Te tiedätte mei­dän
Herramme Jeesuksen Kris­tuksen
armon, -että Hän rikkaa-na
ollessansa, on tullut teidän
tähtenne köyhäksi, että te tu­lisitte
rikkaiksi Hänen köyhyy­tensä
kautta.". Tiedätkö sinä,
lukijani, Jeesuksen armoniKoe-tapas
lukea tämä lause itsellesi:
Hän tuli minun tähteni köyhäk­si,
että minä tulisin Hänen köy­hyytensä
kautta rikkaaksi.- Mi-
Lasten, nuorten, keski-ikäisten
j a vanhain osaksi tuli taivaan
armo, se t ä y t t i kaiken maailman
silloin kuin rikas Jeesus köyhänä
kuoli. Köyhin oli Herramme sik
loin, kun Isä antoi Hänen mak­settavakseen
ihmisten suureu
velan,, synnin. Jeesus sovitti, ko­ko
maailman synnit kuolemansa
kautta. Ihmiset sovitettiin
Kristuksessa vanhurskaan Ju­malan
kanssa. Hän kärsi kaik­kien
puolesta sen rangaistuksen,
jonka pyhä Jumala on määrän­nyt
jokaisen synnintekijän 0-
saksi Je'esus, joka tuli'^meidän
asiaamme ajamaan; kärsi tämän
meidän osamme ristinpuussa ja
n i in ansaitsi meille osallisuuden
omaan . perintöönsä' Isän luona
taivaassa. Sanomattoman i'ilq
kaaksi^tull maailma,, kun sen jo­ka
in en jäsei 1, jo k 'a inoa i 11 m i n en
puhdistettiin (Ap. t. 10: 15, 28)
kaikesta synnistä ja niin tehtiin
soveliaaksi (Koi. 1 : 12) peri­mään-
Jeesuksen kanssa Jumalaa
jolla on paljon tavaraa.
Sinäkin, lukijani, tulit rik­kaaksi,
.lumalan lapseksi ja pe-i'illiseksi,
kun liyvii .Jeesus vuo­datti
verensä kaikkien synteisi
anteeksiantamiseksi. Vanikka o"
matuntosi soimaa sinua, synnistä
n i in lohduta kuitenlvin itseäsi
iSillä, että: .Jeesuksen veressä ovat
suurimnuitkin -synnit annetut
anteeksi. • .leesukseu veren täji-den
'olet autuas. Syntinen ja
autuas yht'aikaa, ^laailma on
tehty autuaaksi. i\ r i k ä ilo .•!
Kun tämä suuri taivaan armo
])iiäsee ihmisten sydämiin tekc"
miiän heidät uskon kautta autu­aiksi,
niin se sama ariuT) opettaa
meitii. viilttiimiiän palioja. tekoja,
rumia sanoja, pahentavaa seu­raa
ja kaikkea huonoa • eliimää.
Jumalan^ ai"moon viskominen vai­kuttaa
aina hyvää. Se opettaa
meitä Jumalan periirisi'nä siveiis-ti
ja kunniallisesii tässä maail-m
a sa ^^*el äm il ii n, hy \' äii t e k e m ii ii n
ja ilolla odottamaan sitä hetkeä,
jolloin saamme niihdä taivaalli-/
s e n : r i kk au te mm e, s u u r e n, tur­meltumattoman,
ja -katoamatto-mari
i)erintöosamme. "
Suokoon rakas Vnpahtajamme
ettei kukaan meistit hylk-ä^isl ö*
m a a • ta i va s o s aa n s a. e ii< ä k a d o t, u k r
se'en menisi, kun. nyt jokaisella
on vapaus ' mennä^ taivaaseen
.Jeesuksen veren kautta;
^ H. P.
on jäsen maksuilla kerätä varoja^
kaikkien suomalaisten urheili­joiden.,
lähettämiseksi tuleviin .0-
lyjupialaisiiii kisoiJiin. Ta pa.
millä varoja on ailcomus kerätä,
OJi lainatiu vVmej-ikan Punaiselta
Ristiltä. Yhdistys k-irrää kuta­kin
olympiaadia varten-, s. 0. jo"
kaista nelivuotista kautta var­ten,
niin ijionta jäsentä kuin
ssuinkin, joista> Jokainen .ei'ityislä
j ä s ' 3 n k u i t l i a vastaan suorittaa 0-
lympiaarliinaksuna yhden dolla-j'in
eli 2r> sent Iiii vuolla kohti,
J^jMsi. Ivevättalvella 011 .•i.ikomtis
jä r.jesI iiä eri koinei 1 ""')Iym pia Iai-non
viikko tai kuukausi'-', jo.7ia
aikana •.kaikkialla koi-tetaan ke­r
ä t ä jäseniä tiili ii 11 ^ ^ y h * 1 is t yksee n.
Lisäksi ovat monci paiKkakun-uat:
11 m oi Ita n eet: pi 1 ii \'ä 1 isä e r i koi-)
set iltamat Olympialaisraluisiou'
hyväksi. Ivautia . maan. hiliel(v
tään asia mieti ille- jii>^(!n kn ittikt i-r:
joja, joissa jokaisessa on 10 nu­meroitua
ja yluiistykscn silii(>c-rin
all:!ki:i'joitla.maa: jrisenkuinla.
.Määrätyn ajan. sisiiUä on kultti­kirjat
palautellava, j.i tulee ke-riiys
erittäin laikan UliiitarkMs:
tuksen alaiseksi; V;ii'<i( . s i j i n»
taan -S 11 o m e 11. 01 \' 111 [ *: a I a i s i-a I: a s-toon.
jonka lunissa'. tuiilhi l.oiiiii-va
yhdistys oir yhleislyriss-.i..:Sir<i;
men Voimistelu- ja ('rh('ilu!iiti:ij
on .suoranaisesi i . eduslcl t uiva - y li-distykse^
sii.
Seuraavat henkih")! i^at jo
(lislyl:secn liiliyuccl pel•u•^l ;i v iiui
jiise.uinä •. Alati i Anll ila, Aureri-kan
. Suomalaisen .\':<)mnsi(t!u- ja
Urhei 1111iiton. 1 ;ili 1 ('{-iijol 11 nJa, (^.->:
ear licy^kar, S.nt {''raiUMsco-sii.
'I a a k k o .M i k k < \ la, • S u o 111 e 11 A111 v ei-
Nykyinen kurssimme rahaläla*
tyksille SltOMBBN
/Pokin kantta ja
sähköteitse on
Myös myömmfe pankki-osoitufc'
sia (shekkejä) markoissa yllä-mainit,
kurssin jälkeen j a erikoi­sia,
kolmen prosentin korkoa
t ä v i ä matkQStajien shekkejä
lareissä, jotka Suomessa lunas
taan siellä voimassa-olevan öo\^^
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille
postin kautta on 15e. summilla»
alle $20.00; sitä .suuremmiltasuu*'
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse oa
$3.5G kc^ikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja, lähettäjän osoit-t^
eella varustettuna osoitteella •
Foreign Department
First Matiosal Bank
jHÄNCOCK :: MICH
pPerustettu V. 1874.—
V.irat yli .$3.000,000.00.
. Kirjoittakaa Guomeksi;: meiUa
Amerikan suomalainen Olympia­lais-
yhdistys.
))enin joukkuov-n urli^Mliiiicuvoja'. on kuusi suomalaista liikkeessäm-riiarles
^ l . Pölli, Suoiin^n \ ; i r a j me.
konsuli Aslitahulass;!, Oiiio. ("arl
Amerikan siunnalaisteu kes­kuudessa
on aina ilolla j a myötii-^
m i e 1 isy y d el 1 il s u h t a u d u t ti i s 11,0 m a -
l a i s t e n u r h e i 1 i j oi de n me ne s t y 1 n i '
seen sekä kotimaassa että ulko­mailla.
Ei ole ainoastaan iloittu,
vaan on myöskin käytännössä oi-t
u mukana vo itt oja saa vu tt a m a s-sa;
Kuinkahan monen suomalai­sen
rijftaa koristikaan sinvalkoi-n
e n o 1 y m p i a 1 a is l i p p u vu o s i, ^ pa r i
sitten, kun Antyerpeuiln menevi 1 -
' le k e rä tt i i n m a t k a ra h oja. Sa'
inoinmonella muullakin tavoin,
'on urheilua avustettu. Ja halua
tähän on edelleenkin monesta­kin
syystä.
Totta on, ettii viime aikoina
on useinkin liian paljon kään­nytty
monen'Wiisilla avustus-py
y n n ö il 1 ä tä äl 1 ii e 1 ä v i en suo ma-laisten
puoleen. Aivan oikeu­tettu
on se, vaatimus, että jos
va on, että Amerikan suomalais-,
luovuttavat, näitä varoja on
kiiytettävä omien laitosten ja
pyrintöjen liyvaksi. . alutta, tä:
hän itse asiassa tähtää sekin
liike, • josta tämä pieni kirjoitus
haluaa tehdä selkoa. Muistetta-;
va on, että Amerkan suomalais­ten
keskuudessa on useita sei";
laisia henkilöitä, jotka ovat Suo­men
lippua edustaneet kausain-välisiss'
4, voimamittelöissä,,- ja
varsin todennäköistä, on, että
tulevissakin olympialaisissa Suo­men
joukkueen riveissä on tääl­lä
eläviä suomalaisia;" Tällä
kertaa on kysymys yhteisestä a-siasta.
Kuten sanomalehdistä on saa­tu
lukea, on Amerikan suoma­laisten
keskuudessa urheiluväki
järjestynyt. Idäss.ä toimivat
suomalaiset urheiluseurat ovat
liittyneet yhtenä liittona lähev-seen
yhteistoimintaan Suomen
Yoimlstelu ja urheiluliiton kans­sa.
Mutta ei ainoastaan aktii­viset
urheilijat ole järjestettävä,
vaan myöskin suuren yleisön
sankat ja myötämieliset joukot
on saatava tukemaan erästä tär­keintä
kansallista töimin^taamme.
Tässä mielessä ovat useat urhei-luasioita
harrastavat henkilöt
päättäneet kääntyä yleisön puo-lee
Amerikan Suomalaisen 0-
lympialais-yhdistyksen perusta­miseksi'^
ja sen aatteitten levittä­miseksi
niin laajalle kuin mah­dollista.
Itse asiassa Amerikan Suoma­lainen
Olympiayhdistys on jo
perustettu, sillä useat henkilöt
ovat siihen kirjoittautuneet. Tä­män
yhdistyksen tarkotuksena
11... S a I m i 11 e n, S u O n u' 11 \; i ra k o ns 1 v
li Dulul hi^^a, .Miiin,. Ja \'.iin'">
Toixoncn. Uiär' Suonuiiai-cn IJail-iiuskansan.
l/iilon . puh^MMiiohta-j;
i-. Suomen -\'oiiMisieli!.- ja i')-
liciluliittoa 011 c i l i K i a n i i l Mr.
. . . .. r
Vaino tvosonen. ; .
Ivulen jo niain.il iiK-..aikoo yli-
(ii^tys (Mi^i k e v a i i a l v f l l a j/näTi
(M'ikoisen D l y m p i a h i i . s v i i k o n . xai
-kuukauden.. •.lolloin Amerikan
'•MiomalajiUMi ylei^<") erikoi--i'sti o-s
o i t l a i i e e suosiotaan > ]]iois.>iio-malai^^
elle uvh.'£lui!i' voimakk;!a<
ti tukien yiHli<tyk->eu ioimini.i;i
l i i t t y m ä l l ä l u k u i s a s t i y j n l i s t y k -
^en jiisenyyteen.
Vaeltö.jan tie.
KahindiMnath Tauoi e.
Aik<(, jnnl<a matlvanni tarvit­sen
on ]nik;i ja, tievon- julkii.
Tulin ulo, vau]^ai^^a \'alon ov
sisäleen syttye>-.ä ja kuljin halki
maailmojen erämaiden: ja 'jaliii.
j a l k i M h moneen tiihteen ja kier-loiälilecn.
SP MU kauka.^in tie, joka en­nen:
1 n u i i r t Vi e oman itse.si 1 uo ja
iiarjnilus on \aikein, jo»ka
joMaa kaikkein yksinkertaisim^i
i)aan s;ivyyn.
. ] \ i k 1 li tv k a u ka iseni m il le oville
täytyy kulkijan koputtaa, .saa*
])ii<ik-v(-<']i omallensa, kaikkien
i:i\f)naist'en maailmojen kautta
,läy!;j,- kulk-Ni. tullakseen vii-mck'^!
kaikkein pyhimpään.
-la niinuiT ^ilmani harhailivat
yii •ympiiri. ennenkuin minä' ne
s n l j n i ic' --anoin: "1'ässä olet si'
nä
Ky^ymys ja hun 1 o : "OT miS"
sä sulaa luliansiin kyynelvii-i
o i h iM ja hukuttaa maailman va-
\-iiutuksen tulvaan: "^linä 0'
Ien!"' —
— ^lui^lakaa uudistaa vuoden
\-ail!|pes.'^a ])äiirlyvä lehtitilaus.
mi
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
i
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo Ja voi niinoUen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI; ON TÄNÄÄN
SUOMEN MAEÄKAA CANADAN DOLLARISTA,
Kaikld lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoiseyti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50o summille $50.00 asti,
75e. summille $100.00 asti. Jokaiseltd seuraavalta sa­dalta
25c. l
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaa-iiottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
SS I
PORT ARTHUR, QNT.„ CANADA.
f
l
I
4
-s
«s
i
f
•3H
I
1-
f
i
>i4
jr
Tl-
«k •
I
I-Vi
%
t
i
f
r
%
I
j
t9n^ ti"» JS
»f