Vapaus, March 18, 1922

              Lanani, maalisk. 18 p. - Satnrday, March 18
fCanadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-toy
Sadburyssa, Out., j o k a tiistai, torstai j a lauantai.
H . PURO. i^-^^^VP .
yastaava toimittaja. Toimitnssihteen.
VAPAUS
(Liberty) „ u
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-iished
i n Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and
fifltarday. • , - ' -
^ Advertising rates 40c per col. inch. Minimum charge
for single iusertion 75c. toiscount on standing advertise-ment.
The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People i n Canada
Dmotushinta 40o palstatuumalte. — A l i n hinta kerta-flmotScsesta
75c. - iuolemanUmotukset $2.00 (mmsto.
värsyistä 50c. kultakin lisäksi). - Kihlaus- ja avioliitto
ilmot. alin hinta $2.00. nimenmuutosilm, (mnuten k u „
oviolJittoilmotusten yhteydessä ?2.00 kerta. - Avioero -
motukset 12.00 kerta (2 kertaa $3.00. - Syntymailmo-tukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
81.00 kerta (3 kertaa $2.00). - Kaikista ilmotuksista,
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
T I L A U S H I N N A T : ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
flL50 ja yksi kk, 75c. , » , ,. i
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
03.00 ja kolme kk. $1.75. _
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillp on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Bdrjeeseenne. kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonalliseiia
nimellä. . ,
J . V . K A N N A S T O . Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1 0 3 8 . P o s t i o s o t e : ^
Box 69, Sudbury, Ont.
Registctfid at the Post Office Department, Ottawa, as
fletiond class matter.
rassa j a antavat sen syöttää itselleen vaikka mitä, ru­veta
ajattelemaan kuinka likaista työtä tuo lehti har­joittaa
vallankumouksellista työväenliikettä vastaan.
Cascadenin raportti antaa lohdu­tusta
työväen vihollisille
Toveri Joe Kniglitin raportissa, jonka hän julkaisi
Punaisen Taloudellisen Internationalen kongressista,
joka julaistiin äskettäin suomenkielisenä Vapaudessa,
selostetaan mitenkä Gordon Cascaden niminen sanoma­lehtimies
yritti Punaisen Taloudellisen Internationalen
kongressissa valheellisilla valtuuksilla edustaa Cana­dan
Puutavaratyöläisten TeolHsuus-Uniota, ollen hänel­lä
kuitenkin ainoastaan mainitun järjestön Edmontonin
osaston sihteerin antamat valtuudet, joka osasto ja
sihteeri on sittemmin erotettu mainitusta järjestöstä.
Samainen Cascaden toinji I. W , ' W : n edustajan surkean
kuuluisan Williamsin kanssa täysin sopusoinnussa, ja
kuten hän itsekin on tunnustanut, pyrki tekemään aino­astaan
kiusaa koko kongressin työlle, eikä millään ta­valla
p^ficinytkään ottamaan osaa rakentavaan tyÖhÖn
kaikkien maitten työläisten talo^idellisen kansainvälisen
muodostamiseksi.
Mutta huolimatta siitä, että Cascaden esiintyi valr
hcellisilla valtuuksilla jä edusti kaikkea muuta paitsi
vallankumouksellisia työläisiä Moskovan kongressissa,
on hän pyrkinyt tekemään itsestään marttyyria ja «to­dellisten
vallankumöuksellisiten» a.sian edustajan kotiin
palattuaan, Canadassa on Jiänellä ollut työläisten
taholta niin kylmä vastaanotto, ettei hänellä lie ollut
mink^äiilaista haluakaan tehdä täällä < tiliä matkastaan.
Sitävastoin on hän Yhdysvalloissa esiintynyt puhuja­nakin,
villiamsilaislen ja I. W . W:n'nykyisten taantu­muksellisten
virkailijain suosiollisella avustuksella.
Mikäli olemme saaneet tietoja hänen puheistaan, ovat
ne samaa maata William8in puheitten kanssa — kan­sainvälisen
vallankumouksellisen työväenliikkeen par­jausta
j a hajotusta. Mutta tehdäkseen itsensä kuului­saksi
tässä työssään, on tämä sanomalehtimies julaissut
oikein kirjallisen «raportin», kuten' Williamskin. Ra­portti
on ilmestynyt kirjasen muodossa, nimellä «Shall
Unionism Die» (Tuleeko unionismin kuolla). Tätä
kirjaa on m. m. «Industrialisti» suuresti ilmoittanut
ja innokkaasti kaupannut.
Minkälainen tämä raportti on ja mitä siitä ajatte­levat
äärimiiiset työväen viholliset, selviää siitä, että
järjestyneen työväenliikkeen mustaamisessa tunnettu
ja sitä vastaan kaikin voimin tappeleva, äärimäistaan
tumuksellinen «Saturday Niglit» niminen, Torontossa
ilmestyvä kapitalistinen vijkkolehti tuntee suurta loh­dutusta
Cascadenin esiintymisen johdosta Moskovassa,
lausuen m, m. seuraavaa: •
«Monille lukijoillemme on Uutuus huomata, että
Canada oli edustettuna Moskovassa, mutta on kuitenkin
lohduttavaa tietää, että Cascaden, kuka hyvänsä hän
onkaan, osotti vississä määrin järkiperäisyyttä. Häntä
syytetään että hän äänesti vastaan sellaisia perusperi­aatteita
kuten «Proletariaatin diktatuuria», «luokka-taisteluperusteitten
tunnustamista» ja «kaikkien val­lankumouksellisten
järjestöjen yhteistoimintaa itse
kussakin maassa kaikissa hyökkäys- ja puolustustaiste
luissa porvaristoa vastaan».
Kuinka tosiaankin lohduttavaa, että mies sattui ole­maan
näin «järkevä»! Huomatkaa työläiset, että por\'a-rit
aina kutsuvat vaarattomia lyöväenmiehiä «järke­viksi
»! Samassa artikkelissaan, vastakohtana Cascade-nille,
kritiseeraa tämä lehti ankarasti Lumher Workers
Industrial Union of Canadaa, sen johdosta, että tämä
on liittynyt Punaiseen Taloudelliseen Internationaleen.
Joten ei jää epäselväksi ollenkaan mitä ääriraäiset työ
väen viholliset ajattelevat Punaisen Internationalen
puolustajista ja mitä taas sen vastustajista. Ja kun
joku työväenmies voi antaa lohdutusta luokkansa vi
hoUisille, .niin me kutsumme sellaista henkilöä pettu
riksi.
«Industrialisti» on tässäkin jutussa taas rmttänyt
itsensä levittämällä tätä työväenluokan vihollisia loh­duttavaa
tekelettä, mutta Joe Knightin raporttia ei
«Industrialisti» ole sietänyt julaista, koska toveri
Knight kannatti Punaista Taloudellista Internationalea
ja otti osaa sen perustavassa kongressissa rakentavaan
työhön.
Olisi jo oikea aika niidenkin suomalaisten työ­läisten,
jotka vielä kulkevat Industrialistin talutusnuo-
Hän e! ole bolsheviki
Canadan uusi työministeri, puhuessaan äskettäin
Torontossa työttömyyskysymyksestä joutui ankaran
ristikuulustelun alaiseksi työläisten taholta. Häneltä
kysyttiin m. m . kannattaako hän neuvostojärjestelmää
ja bolshevismia, johon hän painostavasti vastasi, että
ei. Työläiset eivät luonnollisestikaan tehneet noita ky­symyksiä
sen tähden, etteivät olisi tienneet mikä uusi
työministerimme on, vaan saadakseen hänet uuden
kerran työläisten edessä paljastamaan itsensä.
Tämä mies on nimittäin hyvin tuttu Canadan työläi­sille,
kapitalistiluokalle tekemistään palveluksista, jois­ta
palkkioksi hän nyt on saanut työministerin salkun.
Omien tunnustustensa mukaan hän nimittäin toimi te­hokkaasti
Winnipegin lakon murskaamisessa. Häntä
ei edes valittu parlamenttiin varsinaisissa vaaleissa,
siksi räikeästi hän oli esiintynyt vallassaolevan luokan
asioilla. Kuitenkin hänet katsottiin sopivaksi aseeksi
kapitalistien yhteisessä toimeenpanevassa komiteassa ja
niin hänet nimitettiin työministeriksi ja sen jälkeen
etsittiin «saletti» liberaalinen vaalipiiri, jonka kautta
hän pääsi parlamentin jäseneksi.
Ministeriksi tultuaan Murdock on pitänyt suurta
ääntä työttömyyskysymyksessä ja luvannut toimia sen
«lieventämiseksi». Torontossa pitämässään puheessaan
hän kuitenkin vakuutteli, ettei hallitus voi tehdä mitään
työttömyyden poistamiseksi. Työväki tietää ennestään,
ettei kapitalistinen hallitus halua tehdä mitään työläis­ten
hädän ja puutteen lieventämiseksi. Sentähden kat­sovat
työläiset pelastusta proletaarivallasta — neuvos­tojärjestelmästä
— bolshevismista.
Mutta herra Murdock on neuvostojärjestelmän —-
työläisten vallan kiivas vihollinen. Hän tahtoo säi­lyttää
kapitalistisen orjuus- j a riistojärjestelmän kai*
kin keinoin, j a niin ollen kynsin hampain puolustaa
sitä. kurjuutta, hätää ja työttömyyden kirousta, jota
kapitalistinen järjestelmä niin runsaasti siunaa työläi­sille.
(leiraäli» Eogek
Neuvosto-Venäjän kansanomaisuus
Jaappanissa
Jaappanin työväenluokan edustaja Kaukaisen Idän
työväenkongressissa Moskovassa, toveri Katajama, ön
Pravdassa kirjoittanut myötätunnosta, jota Jaappanin
työläiset, ylioppilaat j a sotilaat osoittavat Neuvosto-
Venäjälle.
. «Huolimatta jaappanilaisen sanomalehdistön Neu­vosto-
Venäjän keksimistä valheista ja ryövärihistori-oista,
huolimatta bolshevistista liikettä j a sen sanoma­lehdistöä
vastaan kohdistetusta vainosta, on mielen­kiinto
Neuvosto-Venäjää kohtaan marraskuun vallan­kumouksesta
lähtien yhä vain kasvanut Jaappanissa,
ja maan työläiset, sotilaat ja ylioppilaat eivät arkaile
osoittaa myötämielisyttään maailman ensimmäiselle
proletaarimaalle. Kukaan ei usko maailmankapitalis-rain
edustajain levittämiä valheita siitä. Muutamia
e s i m e r k k i ä ^ — • ^
Jaappanissa ilmestyy «Uuden ihmisen yhdistyksen»
kustantamana kuukausijulkaisu, joka kantaa venäjän­kielellä
kirjoitettua nimeä: Kansa. Mainitun yhdistyk­sen
jäsenet ovat Tokion yliopiston oppilaita ja yleensä
opiskelevaa nuorisoa. Suuri yleisö tutustui tähän yh­distykseen
sen kautta, että sen.jäsenet noin viiosi sitten
salaa painattivat ja levittivät erään venäläisten kom­munistien
jaappanilaisille valtausjoukoille osoittaman
julistuksen. «Kansan» syyskuun numerossa julkaistiin
artikkeli, jossa Jaappanin kansaa kehoitettiin luomaan
parempi mailma, mikä Neuvosto-Venäjällä on jo to­teutettuna.
Eräässä toisessa lehden artikkelissa taas
osoitettiin, etteivät nälänhädät enempää Venäjällä kuin
muissakaan maissa olleet mitään tavatonta. Nälän
vaivat eivät olleet mitään neuvostojärjestelmän tuo­tetta.
Lisäksi selostettiin kirjoituksessa proletaarisen
diktatuurin olemusta j a todettiin bolshevistisen taktii­kan
ja neuvostovallan uuden taloudellisen politiikan
oikeudellisuus, neuvostovallan, tuon parhaimman hal­linnan
mitä Venäjällä on koskaan ollut. Samoin on
«Kansa» julkaissut Leninin kirjasen luontalsverotuk-sesta.
Tämä kuukausijulkaisu on jo sellaisehaah mie­lenkiintoinen
ilmiö, ja lisäksi on se keisarillisen ylio­piston
oppilaiden puhetorvi, yliopiston, joka on tun­nettu
Jaappanin vanhoillisimpana laitoksena ja jonka
tehtävänä on ollut kasvattaa jaappanilaisen imperialis­min
byrokraatteja ja porvariston nöyrämielisiä lakei­joja.^
Eräissä toisissakin julkaisuissa on ollut saman
suuntaisia kirjoituksia, ja ankarasta sensuurista huoli­matta
on jaappanin kielelle saatettu useita sosialismin
merkkiteoksia, kuten Marxin, Engelsin, Leninin ja
Trotskin tuotteita ym.
Täten edistyy Jaappanissa kommunistinen liike kai­kista
militaristisen hallituksen yainotoimista huolimat
ta. Kommunististen ihanteiden sa^lapropaganda jatkuu
ja kasvaa sotilasten ja työläisten keskuudessa. Jaappa-nilainen
nuoriso on herännyt j a astunut vallankumouk­sen
tielle. Venäläis-Jaappanilaiseen sotaan saakka o l i
maan nuorison harrastuksena länsi-europpalaisen tie­don
omaaminen. Siitä lähtien aina maailmansotaan oli
polttavimpana tunnuslauseena: «Paikan valtuus aurin­gossa
». Mutta maailmansota ja sen jälkeinen kriisi
ovat opettaneet jaappanilaisen nuorison ymmärtämään,
että nykyinen järjestelmä on juuriaan myöten hävitet­tävä
ja kapitalismi tuhottava. Siksi katsoo nuoriso
liiottavasti Neuvosto-Venäjään ja kommunistiseen liik­keeseen
sekä uskoo, että Vdllänkumous ön kaikkien
kansain ainoa ulospääsylie.»
— Canadan u u s i ' «liberaalinen» parlamentti on
alottanut toimintansa. Alutta parlamentille laaditussa
työjärjestyksessä ei ole puhuttu mitään mitä hallitus
aikoo tehdä työläisten hy^'äksi.
Marxin elämäntoveri työssä ja
taistelussa, Friedrich Engels, oli pe­rusteellisten
talousopillisten, histo­riallisten,
luonnontieteellisten y.m.
tietojensa sekä parinkymmenen kie­len
taitonsa lisäksi hankkinut itsel­leen
hyvän sotilaallisen sivistyksen.
Hänen salanimellä julkaisemiaan
kirjoituksia Amerikan sisällissodas­ta
ja Europan valtioiden sotilaalli­sesta
asemasta eri sotien ja rauhan
aikana, luultiin milloin minkin so­tatieteen
auktoriteetin laatimiksi ja
toveripiireissä häntä väliin pilalla
kenraaliksi «karahteerattiin».
— No, olipa sillä miehellä aikaa
kaikenlaiseen!
Noin muistan ajatukseni ailahta-neen
silloin, kun «vanhaan hyvään
aikaan» ensi kertoja luin tästä sosia­lidemokraattisen
oppi-isämme mer­killisestä
harrastuksesta. Nyt ym­märrän,
että ei ollut Engels sen so­sialidemokratian
oppi-isä eikä perus­tunut
hänen sotatieteellinen harras­tuksena
suinkaan oikulliseen mieli­johteeseen.
E i , se oli hänelle ku­mouksellinen
velvollisuus,
Friedrich Engels oli näet todelli­nen
vallankuraousmies. Tapeltuaan
Marxin rinnalla «Uuden Reinin Leh­den
» toimittajana yhä julkeammin
hyökkäävää taantumusta vastaan
lehden lakkautukseen asti, joka t a ­pahtui
toukokuussa 1849, liittyi E n ­gels
baden-psalzilaiseen kumousar-meijaan,
joka oli viimeisiä niistä ka-pinajoukoista,
mitkä nousivat preus-silais-
vastavallankumousta ase kä­dessä
torjumaan. , Marxin lähetti
kumousjohto yhteiselle asialle Pa-risiin.
Engelsistä tuli erään vapaa-joukon
johtajan, luutnantti Villich-in
adjutantti j a pääsi hän viimeisten
mukana siirtymään rajan y l i , kun
joukot olivat hajalle lyödyt. Jon­kun
ajan Sveitsissä olon jälkeen
purjehti hän Genuasta Lontooseen,
jolla matkalla — sivumennen sa­noen
— ennätti tutkimaan meren-kulkutiedettäkin.
Kun sitten, v : n 1850 lopulla, kävi
selväksi, että vallankumouksellinen
nousukausi Europassa oli sillä ker­taa
päättynyt, alkoivat toverukset
varustautua uutta varten, joka hei­dän
vakaumuksensa ja toiveittensa
mukaan ei voinut kauan viipyä.
Marx syventyi tutkimuksiin Lontoos­sa
ja Engels lähti liikemiehenä heil­le
(kummallekin) leipää ansaitse­maan
Manchesteriin. Siellä hän
nyt järjesti kotoisen tutkijakammi-onsa
kuntoon ja hankki sivutöik-seen
tietomäärän, joka laajuudes­taan
ja monipuolisuudestaan huoli­matta
ei ollut hutilustietoa, vaan
sulatettua ja pätevää. Jo alusta
pitäen iski hän käsiksi sotilastie-toon,
jossa alkeet oli hankkinut jo
vuoden vapaaehtoispalveluksen ai­kana
tykistössä. Silti nyt hän alkoi
«kaikkein yksinkertaisimmasta j a t a ­vallisimmasta,
mikä vaaditaan vän­r
i k i n j a luutnantintutkinnossa j a jo­ka
juuri sen takia yleiseen tunne­tuksi
otaksutaan». Sitten tutki hän
koko armeijajärjestystä pienimpiin
yksityiskohtiin., asti: taktiikkaa, l i n -
noitusjärjestelmiä Waubanin järjes­telmästä
uusimpiin linnake-mallei-,
TiiiTasti, siltain rakennusta ja kent-tävarustuksia,
asetekniikkaa yksi­tyiskohtia
myöten, muonitus- j a sai-raanhoitoasioita
y. m. Syventyi sit­ten
sotahistoriaan englantilaisen N a -
pierin, ranskalaisen Jominin ja sak­salaisen
Clausevitzin johdolla.
E i toteutunut toverusten, Marxin
ja Engelsin, hartain toive: päästä
koottuja tietojaan koettelemaan val­lankumouksen
tullessa. Kapitalisti­nen
järjestelmä kesti kauemmin se­kä
kannattelivat länsimaiden riis­täjät
kainaloista Venäjän lahoa
tsaarivaltaa, joka kansan veristä
imi heidän ryöstörahoilleen korkoja.
Mutta vain vuosikymmenen lumet
olivat ennättäneet sataa Engelsin
haudalle, kun puhkesivat Venäjän
vallankumousliikkeet v. 1905. Eikä
ennättänyt toinen vuosikymmenen
umpeen kulua, kun kapitalismin ris­tiriidat
ajoivat ihmiskunnan impe­rialistisen
suursodan melskeisiin,
jonka jälkikriiseistä ei muuta pää­syä
ole kuin proletaarinen vallan­kumous.
Vaikka eivät olekaan
Marx ja Engels «lihassa» läsnä, ovat
kuitenkin «hengessä». Heidän op­piensa
merkeissä näet lokakuulla
1917 Venäjän bolshevikipuolue as­tui
köyhälistökumouksen johtoon ja
kuluneet vuodet ovat osoittaneet,
että ne opit kokeensa kestivät. Val­lankumouksen
tuli on myös Venä­jällä
j a kaikkialla, polttanut poroksi
ne moninaiset marxilaisuuden «oi-komis
»- järjestelmät, joita erinäiset
sosialidemokraatit, jopa- a i v an «marx
ilaiset», olivat keksineet — porva­riston
hyväksi. Määrättömän am-mattiteoretisoimisen
alle haudattu
marxilainen yallankumousoppi, kom­munismi,
on taas kirkastettuna saa­tettu
kaiken maailman köyhälistön
tietoon opastukseksi j a aseeksi tais­teluissa,
jotka ovat edessä.
Kosti.
Puolueen ja järjestön
asioita
PÖYTÄKIRJA
tehty S. S. Järjestön toimeen­panevan
komitean kokouksesta'
maalisk. 1 p. 1922.
Saapuvilla olivat kaikki toimeen­panevan
komitean jäsenet ja sih-.
teeri. Puhetta johti Ahlqvist.
Waler8 Townshipin osastolta oli
saapunut selostus, etteivät ole t i l a i ­suudessa
ottamaan Crean H i l l i n en­tisen
osaston huoneistoa toistaiseksi.
VVhite Fishin osastolta ja E. Siipola
nimiseltä henkilöltä saapuneisiin tie­dusteluihin
huoneiston suhteen rat­kaiseminen
jätettiin seUtaavaan ko­koukseen.
Haalin yhteydessä ollut
puuvaja kuitenkin päätettiin myydä
E. Kilpiselle tarjoomallaan $20.00
hinnalla. ^
^owiön osaston tiedusteluun, jos­ko
Voitaisiin entisen Sicamous'in
osaston lainakirjasto luovuttaa hei­dän
osastolleen, päätettiin vastata
että suoranaista luovutusta emme
voi tehdä, mutta saa osasto sen hoi­dettavakseen
ja käytettäväkseen.
Vapauden liikkeenhoitajan tiedus­teluun,
josko lehteen voidaan ottaa
kirkollisia ilmoituksia, päätettiin et­tä
koska lehdessä ei ole ennenkään
ollut tämän laatuisia ilmoituksia,
niin emme katso edulliseksi ruveta
niitä ottamaan, vaan niieluummih
pidämme lehtemme Vapaana niistä,
äiten sivuuttaen aiheen väärinym­märrykselle
joukoissa, jotka käsit­tävät
Ganädän suomalaisten kirkol-lishommat
ta a h tumuksellisimpina
yhteiskunhallisen edistyksen Vastus­tajina.
Vapauden liikkeenhoitajan k i r j e l ­mä
Työmiehelle tarkistettiin j a hy­väksyttiin.
«Marttyyrit» näytelmän kirjoitta­jan
A. A. Parviaisen tiedusteluun,
josko olisimme halukkaat vuokraa­man
sitä järjestömme osastoille esit­tämillään
ehdoilla, päätettiin vasta­ta
että^ emme voi sanoa mitään rat­kaisevaa
ennen kuin olemme saaneet
näytelmän nähtäväksemme.
Sihteerin raportti, käynnistään
edustajakokouksen valitseman valio­kunnan
Tcanssa Gopper C l i f f i n osas­ton
asiain selvittelyssä, hyväksyttiin
ja päätettiin kehoittaa osastoa jär-jestyessään
puolueen osastona toi­mintaan,
katsomaan ettei järjestö­jä
puoluevastaiset ainekset saa t i ­laisuutta
hajoitustyön tekemiseen
osaston sisällä, sillä vain tiukka puo­lueen
ohjelman, sääntöjen ja. pää­töksien
m^ikainen toiminta takaa
yhteiselle asiallemme tietoisen aat-
,teellisen ja aineellisen edistymisen
varmuuden. Myöskin päätettiin
valtuuttaa Keski-Ont, Piiritoimikun­ta
edustamaan t. p. komiteaa Cop-per
Cliffin osaston kokouksessa t.
k. 5 p.
Karjalan Työkansan Kommunin
Toimeenpanevan Komitean sähkösa­noman
perusteella päätettiin 4 ää­nellä
yhtä vastaan peruuttaa aikai­sempi
päätös kerättyjen varojen lä­hettämisestä
Tukholmassa olevalle
Karjalan edustajalle Hurmevaaralle
ja lähettää ne Karjalan Toimistolle
New York'iin.
Uusilta osastoilta Wabising ja
New Finland oli saapunut hake-nukset
järjestöön liittymisestä, jot­ka
hyväksyttiin.
Lasten ja nuorison opetuskurssi-en
järjestelyn suhteen päätettiin tie­dustella
eri piirien osastoilta mah­dollisuuksia
osanottoon y, m.
Puolueen ohjelmasta, päätöksistä
suhteessa unioihia, maatalouskysy-mykseen
ja työttömyyskysymykses­tä
päätettiin jokaisesta ottaa 3000
kappaleen painos lentolehtisinä, se­kä
puolueen ohjelmasta säännöistä
ja järjestön säännjoistä 2000 kappa­leen
painos kirjasena.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
Väisänen ja Latva, j
Kokous lopetettiin.
Kokouksen puolesta,
A. T. H i l l , sihteeri.
Olemme tarkastaneet edlläolevan
pöytäkirjan ja hyväksymme sen sel­laisenaan.
E. Väisänen Jussi Latva
Pöytäkirjantarkastajat
giiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinmiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiii,,,,„,,„,,,|j|jj^^^^^
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Canadan
<ioUarista
Postissa 15c k a i k i l l a snmmilta. Sähkösanomalla |3.5o kaikiit
Kysykää erikoiskurssia suurille summille. ^ ^^"^
Rahanvälityksemme on numero 1023 asti Vai'' •
vastaan9ttajille Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T
f a i r Ave.
'ähetetty
H i " . 177 BeDe.
I Paettejä Suomeen ja Suomesta tänne ^
5 Tiedustelkaa hintoja y. m. ;
S Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies =
i BOX 69 VAPAUS, f
= , Pilettiliike tehtävä J. V . Kannaston nimessä. S
^^iiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiii^
Port Irtlin uutisia
iiiitisia
VAIN MINUUTIN SILMÄYS
TÄHÄN.
Menetko sina Toronton pyöriai-siin?
Varmasti — menet! Miksi?
Kuulemaan musiikkia tanssi­maan
— kahden orkesterin soitol­la.
Tanssia on yhtämittaisesti. —
Mutta missä sitten? — Mozhers
Arcadialia 622 Collage Streetillä.
— Milloin? — Perjantaina huhti­kuun
7 p. klo 9:stä illalla, klo
2:eeii aamulla. Sisäänpääsy on SOc.
No mitä varten tämä sitten toi­meenpannaan?
Lehtemme Worker-sin
hyväksi Kuka on toimeenpani­jana?
No tietysti kaupungin työ-läisjärjestojen
keskuskomitea!
Muista että et unohda tätä tilai-
^tmrital
Työläistoverit: Haluan jälleen
tuoda hiukan julkisuuteen ajatuksi­ani.
Mutta ennenkuin menen pi­temmälle,
pyydän huomauttaa, että
tähän* ei paljonkaan tahdo riittää
aikaa sellaiselta työläiseltä kuin tä­mänkin
kyhääjä, joka joutuu kolme-kintoista
tuntia vuorokaudesta k u ­luttamaan
työmaalla olemiseen ja
sitäväliä kulkemiseen. Tämä-huo­mautus
siksi, kun nyt juuri siltä
taholta, jonka ajatuskantaa minä­kään
'en voi noin vain vaikenemalla
hyväksyä, tahdotaan leimata kaikki
töisellatavalla ajattelevat «johtajik­si
» ja «politiikuksiksi» ja sellaisiksi,
jotka eivät muka ole työmailla ole­via.
Ja että tätä en taas tee mis­sään
pahanilkisyydessäni ja saadak­seni
vain toisinajattelevia työläisiä
alaspainaa ja pilaatehdä heistä.
Tarkoitukseni ei ole sellainen. Sil­lä
eihän työväenluokan asia ole
vain sellaista, että puolueita j a jär­jestöjä
tulisi olla vain niiden puo­lueiden
ja järjestöjen itsensä vuok­si,
ja niihin järjestöihin kuuluvilla
ainoana ja pääasiallisempana tar­koituksena
vain oman järjestönsä ja
puolueensa olemassaolon välttämät­tömyyden
turvaaminen, niinkuin s i ­tä
jotkut haluavat uskottaa. (On­han
niitä tosin olemassa joitakin
sellaisiakin «vallankumouksellisen»
työläisen nimellä ratsastavia, ja ne
ovatkin juuri niitä, joita hyvällä
syyllä täytyy nimittää «johtajiksi»
sen sanan täydessä merkityksessä,
jotka sydänkurkussa peläten vapi­sevat,
että «nyt se uhkaa mennä,
pojat, meidän järjestömme itsenäi­syys
menojaan», ja siinä pelossa
ovat valmiita tinkimään uskottele-miaan
«vallankumouksellisia» peri­aatteitaan
arveluttavan pitkälle.
Mutta sellaiset «vallankumoukselli­set
» «työläiset» tavallisesti ennen­pitkää
painuvat takaisin sinne mis­tä
ovat tulleetkin — vanhoillisten
ja porvarillisten pimeään leiriin).
Vaan aina ja kaikkina aikoina on
työväenluokan vallankumouksellisia
etuja ja päämäärää ajavia, sen
eteen työskenteleviä yksilöitä, jouk­koja
ja järjestöjä, joille itse asia,
maailman vallankumouksellisen työ­väen
yhtenäinen ehjä rintama ja
yhteinen päämäärä ovat moninver­roin
tärkeämmästä merkityksestä
kuin taon tai tämän järjestön luu­lotellun
«itsenäisyysvaaran» pelos­ta
pöpöjen näkeminen j a niitä pöpö­jä
vastaan tappeleminen siinä mi­tassa,
että niihin hommiin-hullaan­tuneena
tahtoo tyyten unohtua se
päämäärä, jotavarteh piti «reisulle»
lähdetyn. Meidän, työläisten, on
aina koitettava saada selväksi se
ettemme me, luonteeltamme ja ole­mukseltamme
vallankumoukselliset
työläiset joutuisi antamaan kanna­tustamme
sellaisille aineksille, jotka
johtavat meitä vain edemmäksi siitä
mihin olemme aikamme ja energi­amme
käyttäneet. Niin vaikeata
kun se näyttääkin olevan kaikille
ymmärtää, niin'tänä aikana jq p i ­täisi
jokaisen vähänkin aikaansa
seuraavan työläisen tajuta missä on
meidän paikkamme. Sillä tänäpäi-vänä
on jo kahden luokan, sorretun
ja sortajan, riistäjän j a riistetyn,
työläisen ja kapitalistin, oikeuksiin­sa
pyrkivän proletariaatin ja tyran-niluokan
välinen kamppailu käynyt
yhä katkerammaksi, että ei voi olla
enää mitään välimatkaa (puoluee­tonta).
Vaan täytyy olla joko myötä
tai vastaan työväenluokkaa. — M i ­tä
tässä olen sanonut ja aijon
sanoa, siihen velvoittavat minua vel­jeni
ja lapsuutenitoverit, tuttavani
ja ystäväni, Venäjän ja kaikkien
maitten v a l l a n kumoussankarien
muisto, niiden tunnettujen ja tun­temattomien
työläistoverien kutsu,
jotka tänäpäivänäkin meitä muista­vat
siinä mielessä, että me tekisim­me
sen asian eteen innolla väsymä­töntä
työtä, jonka asian eteen he­kin
ovat elämänsä ja toimintansa
uhranneet ja nyt joutuvat lukuisat
heistä olemaan noissa sortajaluokan
^ i n o i v i a orjia varatuissa tyr»i,
No niin, nythän ..e on «aatu r
nekin se «historiallinen* Wili;, '
" P - t t i k i , a ja tutkitt;
- ja Ihmetelty. Vaikka eihä
nyt vielä mikään maalin, 'tl
>hme ja kumma ole, näin ameriC-a
varsinkaan sillä tämänhän
tean olevan ison kaupun.^n, j „ !!
tapahtuu paljon eriskummallis,-a a-oita.
Mutta se että I W Wn to
meenpaneva komitea ottaa senmukai
sen kannan ja vielä tänäaikana, jo]
loin me kuitenkin tiedämme Venä
j a l la tapahtuneen vallankumouksen
vaikka sitä «meidän virallinen ä
nenkannattajamme» Industrialisti
km koittaa väittää vastaan, että ei
muka ainakaan yhteiskunnallinen
vallankumous olisi tapahtunut, vaaa
«valtioaappaus». Mutta materialb.
tisesti käsiteltynä nyt tätäkin jt
teiskunnallista vallankumousta, niir
mihinkä saakka olisi pitänyt yh
teiskuntataloudelliset asiat jo het
«kuumiltaan» järjestettämän, huoli
matta siitä, minkälaiset olivat mah
dollisuudet ja edellytykset? Eik
olisi yhtä johdonmukaista väittä
esim., lapsen syntyessä, että (tu
lapsi ei missään tapauksessa oi
kahdenkymmenen ikäinen»!
Ja sitten jotkut I. W. W;n uni
tit menevät hyväksymiiän tuollaisei
raportin, koska sitä mukamas ei oli
pätevästi eli laillisesti todistett;
vääräksi — tarkoittavatko, ettei oi
todistettu porvarillisissa oikeuslai
tokäissa? (Tässä muuten sopii sivni
mennen huomauttaa, että jokainer
joka haluaa ottaa asioista mahdol
lisimman tarkoin selvää, on ollu
tilaisuudessa lukemaan t. k, 2 päi
vänä ilmestyneestä Eteenpäin-lel
don 52 :ta numerosta tov. Lauki
«L W. Vf. liitto itsemurhaa teke
mässä» nimisen kirjoituksen, jok
jatkui seuraavassa numerossa ja jc
ka kirjoitus toivottavasti tulee ulo
Työmiehessäkin. Tov. Laukki sa
massa kongressissa olleena ja «1W\'
liiton entisenä jäsenenä ja Amer;
kän suomalaisista työväenliikkeei
toimitsijoista yhtenä' niistä, jok
ehkä- eniten kuin kukaan muu o:
koettanut tehdä liiton periaatteita j,
toimintaa suomalaisten työläistei
keskuudessa tunnetuksi ja heitä sii
hen liittymään», sanoo tuosta Wil
liamsin raportista ja Williamäii
kongressissa olosta ja senaikaisesti
menettelystä siihen lajiin, että tuo;
kirjotuksen luettuaan ei kenenkää
rehellisen vallankumouksellisen työ
Iäisen luulisi tekevän mieli «hot
kaista» sitä raporttikirjaa todenp;
tävänä. «Älkää hirttäkb ilsessänn
vallankumoulksellista luokkataisteli
jaa sillä silmukalla, jonka nyt itse
pintaisesti ja sokeasti liiton tpl
vetää I. W. W:n kaulaan», on toi
Laukin vetoumuksen ytimenä).
• Wi]liamsin raportin alufsa ;an«
taan, että industrialistinen unioms
mi ja kommunismi eivät voi sopi
'yhteen, että niistä vain teinen oi
valittava. Eikö tuota lukevan tyo
Iäisen pitäisi jo käsittää, niinka
laista unionismia se seli.in?;' <>"
Sanon, että se on sitälajia mo
n i s m i a , - j o l l a työläiset houkuteiiaa.
antamaan kannatuksensa, vaikka n
se Mannerheimille. Sillä ja ?ompe_r
silaisella unionismilla ei ole ena,
muuta kuin oleellinen ero. n,«t'
sisimmältä olemukseltaan johtaa s
samalle suunnalle - suojaam ar
kapitalistiluokan asemaa sen P
essä yhteiskunnallisia vallanobja
sia käsissään. Mutta kommum..^
ja industrialistinen. ^^^Ihsn.^
i i s m i ovat yhtä välttanjattom
vieläpä välttämättömampiaUn V
silleen kuin omituisen "'^.
kavapenisiä ^^^f^^r^^
tä» sisässään hautova '
pää vartaloonsa ^nnnueay^
jostakin -erkityksest.
mikäli Williams on olenia^^
seen kysymybessa. le^ia
Vielä siitä raportin ai uP
, ä k y y kuin ^^^-^^^^lankumoufceniset t>o.p^-.^^^_^^^^^
^ i i t ä williamsila.s.a s ^ d i.
mutta jo lopussa raportaa
\