Canadan uutiset, July 1, 1920

              FIKHI8R KEW8PAP£R IN CANADA AND THE BE8T ADVSRTJESINO MmOim
SOVINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS YKSITYISISSÄ JA HYVÄNTAHTOISUUS KAIKISSA ASIOISSA.
NUMERO 27 Torstaina iHeinäk. 1 p.'l920 — PORT AETHUR, CANADA — Thiirsday, July, Ist, 1920 NI Vuosik".-.yol. yi.
Canadaji hallituksen s|su<<jgi
kontrolli.
Puhuessaan parlamentille, lau^
sni kauppaministeri, että hän ei
suosi I hallituksen nisukontrollin
jatkamista, mutta jos Europan
maat sitä gatkiiivat ostoksissaan
ja hallitus täälläkin näkee kon­trollin
nisun myynnis-^^ä tai-poelli-aeksi,
olisi sen valtuudet paras
saada aikanc7<in. N. k. ''Partici-pation
Ccrtifikaatticn", joita mo­net
j on taivutettu antamaan pois
hallustaan ilmaiseksi, sanoi mi­nisteri
olevan arvoltaan nyt 40
renttiä. Hän .sanoi, että v. 1919
viljaa 011 myymättä enää vain
välhliset määrät.
ya.stapuolucen johtaja moitti,
että tällainen' tärkeä asia esite­tään:
parlamentille näin istunto-;
kauden lopulla, ja esitti että hal­litus
ottaisi selvän kontrollitoimi-:
kunnan lailli'kuulcsta, ettei se
joutuisi sanuian asemaan, kuin
äsken hajonnut kauppatoimikun-, K J , . ^ , ! , , , : ! , ; - ; : ^ , ; päämini.storiUo
ta. Useat efustajat arvostelivat viittaa Murdoek juuri tähän koh-nisukontrollia
ankarasti. Maan- taan, antaen kyllä tunnustuksen
pääministerille,; (ittä:-?tämä-: on to­della
:lialiinhut saattaa toiiiii
. . , . nan kansan etuja valvovaksi, ja
Ministeri A. Meiglien sanoi, et- hyvinvointia edistäväksi laitok-tä,]
os Canada poistaisi nisukon­trollin
liittyisijvät europalaiset ni-fiunostajat
ostamaan. Canadan sa­don,
ja pienemmät viljelijät eivät
voisi säilyttäi^ nisujaan, joten
liintojen lasku olisi seurauksena
Canadan , maanviljelijöiden hävi-^
oksi. iriallituksen myynnin 'kaut-
Board df Commerce'n viimeinen
kcmissioneri eroaa.
Canadan hallituksen nimittä­män
kauppatoimikunnan, jonka
piti lopettaa voitonkiskonta ja e-lintarpeilla
keinotteleminen ma^as
ta, viimeinenkin komissioheri,
James Murdoek, on eronnut töi-niestaan,
ja toimikunta niin ollen
lopettaa toimintansa kokonaan.
11 se asi assa n ii nk ui n ennem min
on tässäkin lehdessä kerrottu, on
toimikunta ollut toime><)nna usei­ta
kuukausia, senjiillfecn kun sen
puheenjohtaja tuonVari llobson e-rosi,
eikä hallitus n\mittänyt ke­tään
hänen sijaansa. \Puhe.enjoh-tajalla
oli toimikuntaa koskevis­sa
.'säädöksissä annettu erikoisem­pi
valtaf ja oikeiiksiav joita ci ol­tu
t t o i I ni kun n an to i s i 11 a k a hd e 11 a
jäsenellä. Ile huoma.sivat siis o-levansa
kykencinättömät ilman
liäntä ajamaan toimikunnan teh­tävien
piiriin kuuluvia asioita.
viijelyspuoli^een. edustajat puo­lustivat
sitä väliaikaisena, mutta
ci py.syvänä laitoksena.
osallinen tässä narrinpelissä, jos­ta
yleisöllä on ainoastaan kus­tannuksia."
Murdockin tekemillä paljastuk­silla
on myöskin merkityksensä
politikoitsijoille, varsinkin nykyi­sen
liallituksen vastapuolueelle,
jotka käyttävät niitä aseenaan,
vaatiessaan hallitusta toimeenpa­nemaan
vaalit, joissa kansa saisi
päättää hyväksj^ykö sen nykyi­sen
hallituksen vai ei. — Vasta-puolue
parlamentissa yrittää saat
taa il ai li t liksen vaa t i m aan luot ta-mus
lausetta, m i n k ä saamisesta
ei kuitenkaan ole takeita.
Saksalaisten kommunistien
kepponen.
Saksalaiset kommunistit ovat
Bryanilla ei ole aikaa pyrkiä
presidentiksi.
Mainitessaan 'kotivaltiostaan
Itämerellä ottaneet haltuunsa saamastaan tiedosta, että sen 48
ta voidaan tästä kokemuksesta
välttyä paljon paremmin kuin
yk.sityiston yrityksen kautta, ja
juuri tätä 'asiaa silmällä pitäen
on ha Iii tn s; t e h n y t su un nit e 1 m a n -
sa. Hän . moitti' maanviljelijäin
edustajia ja i nä id en j o h t a j a a T.
A. Tireraria siitä, että nämä eivät
innokkaammin edistä liallituksen
, lainla a d innallisia lyrityksiä maan-viljeljäin
eduksi. Grerar sanoi,
• et t ä h a 1 li t vi k se n pyyt ä m ä n va lian
sille myöntäminen ei olisi 'aina­kaan
pahitteeksi, kun ottaa huo-miooiV
Europam tilanteen. Hän
kannatti hallitusta, kun se alotti \ ^5oJ"denia. josta luin uskoo, että
seksi, mutta syyttäen useita mui-ta^
hallituksen jäseniä, - että nämä
ovat koettaneet hankaloittaa ja
estää toi mi kuuna n t eht äviä mo­nella
tapaa. Ivansa olisi- Jialtiois-saan,
jos se olisi selvillä asiain
oikeasta laidasta, sanoo hän-
^Ir.Murdoek sanoo, että tuo­ni
ar j Kohson ei oi lu t suosi oi lino n
toi m ik u n na n . y rityks ill e ii a II i t a
yhtiöitä ja aikaansaada elintar­peiden
hintojen •laskemista, ja
esittää tämän väitteensä tueksi e-rään
tiiiiiäii entisen pulicenjohta­jan
lausunnon. ^Myöskin esittää
hiin Avinnii>eKiliiisen Crceent
Creauiery yhtiön kirjeen tuomari
Kohsonille todistukseksi, että täl­lä
ei ollut kalua - toimikunnan
V i i rsi nai s ten te 11 tä v i a 11 per i 1 le a j a -
mi.seen.
: liuk tiu n ottama t ta pääministeri
Amerikan Punaisen Ristin vaate­avustus.
Ani.erikan Punaisen Ristin e-dustaja
on ilmoittanut Viron
' [• Vliieistyön" puheenjohtajalle,
että Amerikan Punainen Kisti
a n ta a Vi ro n k öy 11 il I e 11 a i si 11 e v a a -
tekanj?a!-ta, jos vain mainittu yh­distys
ottaa . neuloakseen siitä
vaatteita. Kangasta On jo saapu­nut
Tallinnaan: noin 57,000 met­riä.
saksalaisen kalastajalaivan "Se-nator
Schröderin" ja vieneet -sen
Venäjälle. Laivan on sittemmin
taas onnistunut paeta sieltä ja
on laivalta löydetystä kirjeestä
käynyt selville^ että kolme Sak­san
kommunistisen - puolueen e-dustajaa
oli kutsuttu ottamaan
osaa j\Ioskovan neuvotteluiliin,
mutta kos'ka he eivät voineet saa­da
itselleen passia sinne; olivat
he pakotetut anastamaan tämän
laivan, merellä päästäkseen sitä
tietä perille.
edustajaa tulisi viit suosittele­maan
häntä, presideiitiksi, lausui
AVilliam J. Bryan ettei hänellä
ole aikaa-pyrkiiijprcs
että hän ei luota kolmannen puo­lueen
muodöstamisyrityksiiii. Hä-
II el lä :oh;: kyl l ä ;t y ö t ä ; k öeitt a e ssa an
yalmistaa aineita deniokraatieii
puolueohjelmaan.
Bryan sanoi vastustavaansa jyr­kästi
jokaista ehdote^
ole , • suosiollihen:^ kieltolaille ja
|Juollustaa • sen gyrkkää: voinia^in-tiänemista.
• Iiii n' ^a nqi • suun n i tel-leensa.
ja tulevansa esittämaäri
,2000 hukkunut. demokraatien kansalliskokouk-
ITelsingistä sälikötetään t. k. selle kaksi olijelnianunieroa, jois-
28 p,, että bolsheviikien höyry- ta toisessa hyväksytään kieltola-laiva
on uponnut Neva jokeen, ki ja luvataan sen voimaanpane-jo.
s.sa 2000 .so|avankia sai sur-. mistä, ja toises.^-^a määrätään van­niansa.
Niitten joiiko.^-sa oli suo-j keusranj^aistus voitonkiskojille.
jnalaisia, brittiläisiä, itävaltalai-nisukonttollin
ja sanoi sen hänen
mi ele st ä ä n oi 1 ee n pai ka 11a ä n: s o ta­saa
döksenä.
Tavaranvaihto Ncuvosto-Venäjä.n
kanssa.
Na r va 11 t av a ra -ase m alla o n t ä -
tä nykyä vilkas, liike. Perunoita
lastataan virolaisista vaunuista
venäläisiin,. samoin myöskin pa­peri-
ja nahkalähetyksiä. Peru­noita
on lastattu (300 vaunullista,
Iiajieria ja nahkaa noin: 50 vau­nullista.,
Työmiehet ansaitsevat
piiivässä 150—200 Viron mark­kaa.
Unkari ja Itävalta vastakkain.
Unkaria vastaan kohdistetun
sulun. kostoksi on Unkari puoles­ta
an " aset ta nu t sul u n 11 ä valta a
vastaa n. ; Idästä päin tulevat ruu-ankuljetusalukset
Tonavalla on
])ysäyte11 y 1 Jnka rin Y(\^\ \ 1 e K a i k-k
l liikenne Unkariin jiäin, ilmoi­tetaan
Vienasta, on sulun vuoksi
kokonaan lakkautuksiss^i.
Maailman sodan uhrit.
, Eräs ulkolainen kirjoittaja on
julaissiit laskelman, jonka mu­kaan
Euroopa maailmansodan
kautta on menettänyt 35 miljoo­naa
ihmistä; Näistä on lähes
kymmeilen niiljoonua kaatunut
r i n t a m n 11 a. J a k un ote t a a n h 11 o-mioon
e t t ä kaatujneet ovat useim­missa
tapauksissa; olleet miesten
parhaita, niin oivalletaan, miten
aukara isku on oilut. Tämän 11-
säk.si on kirjoittaja ottanut huo­mioon^
että näiqen.miesten kuo-
. leman ^kautta 20 miljoonaa lasta
on jäänyt syntymättä, lasta, jot­ka
20 vuodeii kuluttua" olisivat
Käsivarsiueen .la ityky ineen olleet
korjaamassa sitä mitä oh hävi­tetty.
Venäjän osalle laskee kirjoitta­ja
sodan uhreista tulevan 13 mil­joonaa.
Saksan, ihmishukka on
laskettu G jli entinsen Itävalta-
Unkarin samaten O miljoonaksi.
Kanslyan uhrien luku on tässä
laskettu 3 ja -pUoli, Italian 2 ja
puoli ..sekä Enf?lannin n. 2 m i l -
joonaksi eli vähän enemmäksi
kuin pienen Serbian,
Norjan työläispuolueen kongressi
hyväksynyt erittä,in radikaalisen
ohjelman.
Kristianiassa tonkok. 24 p. pi­detyissä
työläispuolueen kongres­sissa
hyväksyttiin yhteiskunnal-li.
suttamiskomitean^ enemmistön
ohjelmaehdotus 285 äänellä 32
vastaan. Uu.<ji ohjelma on hyvin
radikaalinen. Työläissten on nyt
—-lausutaan siinä — koottava
voimansa ja kaikin tavoin pon­nisteltava
liikeneuvojärjestelmän
perille viemiseksi sekä yhteiskun-nallistuttamisen
toteuttamiseksi.
Kongressi päätti myö.skin laatia
päätöslauselman, jos.sa Norsk
Hydron työläisiä kehoitetaan lo­pettamaan
ammoniumnitraatin
valmistus, jota käytettäneen Puo­lalle
sen taistelua varten Venä­jää
vastaan myönnettiyhinampu
matarpeisiin. . . .«.i.,. K.
jos hän volisi kyennyt. olemaan
toimessaan, olisi iiän estänyt toi-m
i ku n ii a'n to imi in seka ai 11 u mi sen
ja niiden vaikeuttamisen, arvos­telee
Murdoek ankarasti kaikkia
I n u i t a, j o t k a o v a t t u 11 ee t J^os 1\ e -
luksiin tai olleet tekemisissä toi­mikunnan
kanssa. Hän sanoo,
ett ii Ca na da ssa. on satoja y h d is-tyksiä,
joiden tarkoituksena on
hintojen määrääminen ja liik­keen
hallitseminen, jollaisen es­tämistä
varten toimikunta iiimir
tettiin.
Tuomari Pobson puolestaan
syyttää Murdockin lausuntoa lii­oitelluksi,
perusteettomaksi ja
henkiifikolitaisesta ilkeämielisyy-destä
lähteneeksi.
- :Mu rdo e k, j ok a oli k' au p p a t o i m i -
kunnan työläisjäsen, on uiennyt
Clevelandiin, ryhtyäk-seen enti­seen
toimeensa Amerikan juiiai-lijain
veljeysliiton varapresident­tinä.
''Kun työläiset valits-ivat
ni in u t j ä s ene ks i B o a r d oi' Co m -
mereeen." sanoi hän lähtiessään-
• - antoi :yhdistys minullemäärää-mättömän
loman, tullakseni ta­kaisin,
ellen pidä paikastani. JMi-nä
en pidä siitä, ja palaan takai­sin
sinne, missä en tarvitse tais­tella
''paasia" vastaan, taistelen
nimittäin •mieluummin "paasin''
kanssa ja puolesta."
"Työläisten edustajana väitän,
että suora, toiminta on mitä kan­sa
tahtoo, ja siihen voitaisiin ryh­tyä.
Yritimme saada ylioikeu­dessa
määräystä joka oikeuttaisi
toimikunnan, vetämään oikeuteen
Baltilainen tiedemies vangittu.
Baltilainen tiedemie.s, krei\fi
Herman Keyserling* .joka ä.sket-täin
saapui ulkomailta Viroon,
vangittiin kohta sinne saavuttu­aan,
koska hän viime aikoina oli
harjoittanut, virolaisvastaista kii-h
oi t u ty ö t ä. Ilii n e t o n s it t e mmin
va p a nt e 11 u, i n u 11 a s a a nee t u s k i n
jäädä Viroon.
sia ja saksalaisia. Sähkiisanonla
Stöekholmista vahvistaa sen j a !
kertoo onnettomuuden tapahtu­neen
kesäkuun G päivänä.
Tilanne Irlannissa.
Irlannin tilanne 011 viimeaikoi­na
ollut varsin uhkaava. Varsin­kin
Londonderry.ssä on vallinnut
ilmisota, sin fein joukkojen ja
Englantiin liittymistä jiuoltavien
prostestanttlen välillä. Paljon ih­misiä
on kahakois,sa, joissa ampu
)na-aseita on käytetty vapaasti,
saanut surmansa. Sähkötiedot
j u ha n n n sa a 11 o n a^ e u n i i s t i vat et t ä
ilmikapina, voimien koetus Eng­lannin
ja Irlannin Sin Fein jouk­kojen'
vä
tunnin sisällä. Huhuttiin, että
pääministeri Lloyd Ceorge olisi
Vyy t iin y t S i n Fe ii j 1 i i t o n j o h t a j i a
puheilleen, ja saanut näiltä liyl-käävän
vastauksen, että heidän
vaatimuksensa kyllä tunnetaan
ilmankin, j a että neuvottelut o-vat
tarpeettomat, koskapa he eli­vät
tyyd.v vähempää kuin täydel-
1 isen itsfuiäisyyden myöntämiseen
Valla.nkumoussuunnitelujako
Yhdysvalloissa?
Y h dy s V ai t ai n oi ke us v i ra st o
AVa^ il i n <2;tonissa on sa a nut käsiin-sii
todistuksia, että: kommunisti-n
e n t y öv ä en p u o lue j a k o m mu n i s -
tipuolue ovat yhdistyneet aiko-nuiksella
aikaansada nykyään
V o i m a ssa ole van. li allit u k se n k u -
kistuminen.
' Turkki aikoo niskotella.
Turkin . i-au llanlä hetystö; Parii-s
i s s a . o n s a a 1 lu t: h ai li tu k se 11 ä a n
"iljctt jyrkästi kieltii>;tyliMk'ki
joittamasta; sopiliiustav joka •riis­täisi
Turkilta SniA^iman Jiiöriraht
nikon, Adrianopelin tai itäisen
voisi puhjeta 24 Traakian. Muihin liittolaisten
määräämiin aliiemyöhnytyksiin
suostutaan:
20—30 sotaa käynnissä
parhaillaan.
Kentlämarsalkka Sir Henry
.AYilson puhui "suoraa puJietta"
Union Jack klupin vuosikokouk­sessa
Lontoossa. Esittäen itsen-
Venäjä ostaa Canadasta.
Ne AV • Y o r k i st a i im oi t e t a a n e 11 ii
Venäjän neuvostohallituksen ja
erään . .Alontrealin liiketirman
Boyer, Sloan &. Co :n välillä olisi
allekirjoitettu usean .miljoonan
dollarin kontrahti ruokatavaroil-;
le ja koneille, joita Neuvosto-Ve­näjä
ostaa Canadasta."
Irlannille. Tvöläisjoukot ovalf^.i".' f• l " ' ^ ' ''
ylKlessä sin iViniläistcn kanssa. If^^""."^ P " ' " ' " ' '""!"' ''^"^
Pohjanmeren puhdistaminen
miinoista.
Tukholma.—Viimeksi kuluneen
viikon aikana teiitiin Ilerthas
Palakin itä puolella vaarattomaksi
150 englantilaista vedenalaista
miinaa. Paikalle on saapunut
k a k si p i e n t ä r u o t sa 1 a i s t a s o tala i -
vaa varoittamaan miinavaarasta.
Viime perjantaina saatiin kui­tenkin'
toimeen jonkunlainen so­vin
tokomitea, jossa on edusta.iia
kaikista, puolueista, ja ""taistelut
tau kosi vat ainakin toistaiseksi.
•: Sin fein iJiiton varai)residentti
syyttää ,että hallitus ja earsoni-laiset
olisivat suunnitelleet Lon-donderryn
mellakan ja että halli­tus
hankki heille. aseita. Tätä
syytöstä vastaan on tehty toisel-tapuolen
epäävä lausunto, jossa
sanotaan että Irlannin hallituk­sella
ei ole syytä epäillä, että
hallituksen palvelijat, olisivat a-vu
s ta n e e t k u mp a a ka an p uo l u e 11 a
aseiden saannissa, ja että jos .seL
laista olisi tapahtunut, tultaisiin
se ankarasti rankaisemaan.
Ei vaimo, vaan vaimon
kaksoissisar.
Ari hur J . Eller niminen maail­mansodan
veteraani San Francis­cossa
pani äsken avioerohake-muksen
vaimostaan, sanoen, että
hän meni. Liverpoolissa avioliit­toon
Nellie Lenahan nimisen 18
vuotiaan sairaalatytön kanssa,
joka seurasi häntä myöhemmin
Amerikaan. Pian tänne päästy-
• Lahjoitus Ruotsin Puiiaiselle
' Ristille.
Johtaja A. R. Bildt on lahjoit­tanut
Ruotsin Punaisen Ristin y-lihallitukselle
400,000 kruunua
käytettäväksi" Punaisen Ristin,
Sophiakodin y. m. laitosten pal­veluksessa
olevien sairaanhoita­jattarien
virkistystä varten.
Meille on sjuiottu, että me me­nimme
sotaan lopettaaksemme
sodat, mutia nie emme tehneet
sitä. ^le ryhdyimme sotaan pe­lastaaksemme
nahkamme. Iireille
sanottiin, että sodan jälkeen me
tulisimme .saamaan rauhan, mut­ta
me emme saaneet sitä. Myky
hetkellä on sotia käynnissä 20 ja
:30 viilillä, pieniä ja suuria.Meil-
I e : s anottiin, e 11 ii sot a t u l i s i I o -
pettämään sodat, mutta se ei sitiv
tehnyt, eikä voinut. •' "Elämme
kriitillisessii, vaikeassa ja vaaral­lisessa
ajassa, jolloin meidän yli-val
taamme maalla, il massa ja me­rellä
uhataan eri osistamaail-maa."
Ruotsalainen tutkimusretkikunta
Etelä-Amerikkaan.
Näinä päivinä lähtee uusi ruot­salainen
retkikunta Etelä-Ame­rikkaan
harjoittaakseen siellä
mineralogisia tutkimuksia ja ot­taakseen
kansatieteellisiä filmi­kuvia.
i^'>n hän kuitenkin ilmoitti, että'
erään Toronton kenkäliikkeen lii- j jjgjj ^jj ^^j^. jjllerin oikean vai-ailisten
voittojen kiskomisesta, ^^^^ kaksoissisar ja jätti miehen,
mutta pykälät määräävät että
käsky täytyy olla pääkomissione-rin
allekirjoittajia ja sellaista ei
meillä ole, vaikka entisen eroami­sesta
on kulunut kolme kuukaut­ta.'
Syystä, että hallitus ei ole
nimittänyt hänelle V sijaista, on
toimikunta ollut kykenemätön
ryhtymään ' mihinkään ratkaise­viin
toimenpiteisiin mitään trus­tia
vastaan, kc^^ka säännöt mää­räävät,
että ainoastaan pääkomis-sioneri
voi määrätä tutkintopai­kan
ja Johtaa kuulustelua."
Minä i QXi lenempääv halua- ollg
mennen New Orleansiin. :
Kahdeksan tunnin työpäivä
laivoissa.
. Ruotsin laivanvarustajayhdis-tys
on lähettänyt Genuassa ko-koutuvalle
kansainvälisen työtoi-miston
konferenssille 'kirjelmän,
jossa osoitetaan, että 8-tuntiseri
työpäivän soveltaminen kaikessa
laajuudessaan kohtaa aivan voit­tamattomia
vaikeuksia. Laiva-miesten
lukua olisi näet tällöin
^melkoisesti lisättävä, mitä tila ei
kuitenkaan Stilli*
Califomlan rctuprobleemi.
Äskettäin kuvernööri Stephe-nille
annettri virallinen, luotetta­vien:
tilastojen perusteella teht}^
selostus, osottaa että valtansa on
sitte vuoden 1910 vuoden 1919
loppupuolelle, japanilaiset lisään-,
tyneet 111 prosentilla, hindut
33i/l> prosentilla ja valkoiset ai­noastaan
vähän runsaammalla
kuin kahdcksal 1 a prosentilla.
Englanti tarvitsee lisää
sotaväkeä.
Englannin sanomalehdet arve­levat
,että valtakunnan sotatoi-misto
tulee kohdakkoin pyytä­mään
lisää miehiä yhtymään ar­meijaan.
Vetoomus tultaneet te­kemään
varsinkin n i i l l e miehille,
jotka olivat sotaväessä vuoden
tai enemmän maailmansodan ai-k
an a. Lä h e ise n id ä n t a p a I it u m a t,
joitä .sotatoimisto pitää laadul­taan
vakavina, aiheuttavat täj-män.
Huomattavin tässä suhtees­sa
on Turkin kansallisliikkeen
nepea 1 eveneminen, ja heidän ko-:
mentajansa Kemal Pashan vaa­rallinen
kanta.
8 tunnin työpäivä meri-miehille.
: Kansa in välise.ssii: m erimiest en
ko n f e r e n SS i SS a d e n o a ssa, 11 a 1 i a s -
sa on hyväksytty. 8 tunnin työ­päivän
ja 48 tunnin työviikon
vaatimus laivoissa työskentelevil­le
merimiehille.
' Wilson kehottaa Mirehti-mistä.
'iWilson on vakavasti kehoitta-nut
rautateiden työtoimikuntaa
kiirehtimään palkkoja koskevaa
päätöstään. Presidentin sanoma
on synntyttänyt . levottomuutta
rautatietj^öläisissä palkkakysy­myksen
suhteen ja työnheittämis-
/tä Philadelphiassa, Baltimoreasa
ja muualla.
, Juna miesten veljesliiton vara-,
presidentti antoi pian jälkeen
presidentin kehoituksen varoi­tuksen
,että; eUei. nyt jo vuoden
vanha palkkauskysymys tule vii­kon
loppuun menneessä ratkais­tuksi,
tulisi tilanne oleman pal­jon-
nykyistä pahempi.
Manitoban vuodentulotoiveet.
V Virallinen ra portti sanoo, että
vaikkakin kylvöt, mycihästyivat,
o n \' i I j a e d i st y n y i ta v a 11 o ma s ti
ja varhainen nisu tekee jo täh-kiiii.
Runsaat ja tiheään sattu­neet
sateet ovat olleet suurena
apuna ja niiden jatkuminen on
kaikkialla toivottava. Tuulen ai­kaansaamat
tuhot ovat veri-at-tain
vähäiset, eikä myöhäisiä ke­vät-
ja kesähalloja ole ollut,
iMyö.skininatojen aikaansaama
tuho on tavallista pienempi.
He i n ä s i r k k o j a, s a n o o r a p o i-11 i,
on laajoilla alueilla, paikoin hy-
\\n k in ru n sa a sti, ja k o k o n ai nen
armeija väkeä on taistelemassa
niitä vastaan. Nyt onkin jo pääs­ty
siihen, et tä jos vaan- maanvil­jelijät
keskeytymättä pitävät
päälle myrkkysyötin levittämis­tä,
saadaan niiden tuh.onu lika
voitetuksi. ''JMyrkkysyötti,'' l i -
.siitään selostuksessa, tekee kyl­lä
tehtäviinsä, ja miljoonia sirk-ko
j a m i I j oonie n peräsi ii on s i iiii
tapettu."
' Jos Puola häviää
Berlin. — Neuvostohallituksen
täkäläinen edustaja on selittänyt
Puolan sotaretkestä puhuessaan,
että Puola sen kautta pakottaa
Venäjän hävittämään Puolan it-se^
näisyyden. Saksalaisetkin; leh­det
arvelevat kysymyksessä ole­van
suorastaan I*uolan olemassa­olon.
Duluthin neekerilyhohauksen
jälkikaikuja.
Kolme .miestä asetettiin Dulut-syytteeseenmurhasta
nee-
'k e r i 1 y ne h a u ksia k osk en ee n , tu t
k i n n o n j ä 1 k ee n. M i eh i ä p i d e 11 ii -
nee hc/mman johtajina, ja. ovat
he .kiinni ilman ^oikeutta päästä
takuulla vapaaksi..
Hiilenpuute Montrealissa.
Montreali.ssa j,aiy m paristolla on
hiilipula käynyt niin ankaraksi^
että ,asiantuntijat- sanovat, että
useiden tehtaiden ja teollisuus­laitosten
: sulkeminen voi seli^
vu'oksi käydä pak:o1liseksi.
Oli mielipuoli.
Indiaani Vas-tis-i-eoot, jota syy-tettiiji
siitä että hän Ten Shillin-gissii,
Maniiobassa, oli. huhtik. 1
p. surmannut serkkunsa, tnomit-t
i in vi i d en. e r i koi siä ii kä ri n tu t ki t-t
u a V a s I ini n a 1 a i s e 11 o i n a ks i mi el i -.
puoleksi, ja lullaan: hiin lähettä­mään
houruinhuoneeseen. Murha-,
tapahtuma ken-ottiin tul lein :avul-la
o ik eu dess a, j a p oli i s i, j o k a o 1 i
tuonut syytetyn satojen maili­en
päästä, antoi todistuksen, jo­ka
todisti syytetyn. vastuunalai-
.settomuutta. Syytetyn isäpuoli
kuitenkin sanoi,- että hän on asu^
nut syytetyn kanssa siitä asti
kun tämä oli kolmivuotias, eikä
koskaan huomannut hänessä rai­taa
omituista.
Valtion virkailijain asia ei ole
valvoa kieltolain noudat­tamista.
Baltimore. -— Valtion .yleinen
syyttäjä on ilmoittanut, että hä­nen
mielipiteensä mukaan ei po­liisien,
eikä valtion virkailijain
ole pakko avustaa liittohallituk­sen
virkailijoita kieltolain. • voi­maanpanemisen:
valvonnassa.! .
Pohjanmeren puhdistaminen
miinoista.
Herthas Flakin koillispuolella
on' jälleen puhdistettu kaksi mii­nakenttää.
Aluetta pidetään kui-
'tenkin toistaiseksi merenkululle
vaarallisena, sillä tarkastustöitä
ei ole vielä suoritettu. ! -
Port Arthurin laivatelakka ei tu­le
kuulumaan trustiin.
Jokseenkin varmana ilmoite-iaan
nykyään, että Port Arthurin
laivanrakennusyhtiö ei tule kuu­lumaan
muodostumassa olevaan
suureen canadalaiseen terästrus-tiin
British'Empire Stöel Corpo-ratitoin;
Slesvigin kyäymys.
Saksaii sanomalehdistö kertoo
tyydytyksellä lähettiläiten Pari­sissa
pitämän-k-oni'erenssin päät-tymivcstä.
Konferenssissa tehtiin
.Slesvigin • kysymyksestä sellainen
päätös, että toinen vyöhyke an­netaan
takaisin Saksalle; Kan-sainvälistyttämis
- kysymystä ei
konferenssin keskusteluissa otet­tu
laisinkaan harkittavaksi. Kö-penhaminasta
saapuneet tiedot
ilmoittavat: Tanskan julkisessa e-lämässä
vähitellen :alkavan ilme­tä
väsähtäneisyyttä^'toisen vyö­hykkeen
Tanskaan liittämisen
puolesta harjoitettuun toivotto­maan
kiihoitustyöhön nähden.
Mustaa ainetta, joka palaa
punaista valkeaa,
on löydetty joen.^rannalla, kolme
mailia etelään Saskatoonista. A i ­netta
luullaan joko kivihiilekjsi
tai öljymudaksi, ja on .sitä läjie-tetty
AVinnipegiin tutkittavaksi.
Useita valtauksia on tehty pai­kalla.
Sai murhauhkauksen. .
Kardinaali Logue, arkkipiispa
j a Ic a t o o 1 i s e n k i rk o n j o h t o m i f h i ä
Irlannissa, ilmoitti puhuessaan
Dublinissa juhannus-aattona, et­tä
hänelle oli annettu varoitus,
" e t t ä hänen päivänsä oli luet­tu."
Kardinaali sanoi olevansa
kiitollinen varoituksesta, koska
9.e antoi hänelle tilaisuuden val­mistautua,
ja lisäsi: Olen aina
l^oettanut tehdä, mitä olen voi­nut
maani h.yyäksi, enkä milloin-
J^aan tieteni .sanonut mitään mi-kii
olisi kellekään; vahingoksi, o-lipa
hänen uskonnolliset tai' po­liittiset
mielipiteensä millaiset
hyviinsä. Jos loppuni tulee ole­maan
pikainen, niin niillä, jotka
sen aikaansaavat, ei ole syytä te­koonsa.
' '
Keisarin suojeleminen.
Entisen Saksan keisarin turval­lisuuden
vuoksi on kaikkien il­malaivojen,
paitsi HioUannin ar­meijan
lentokoneiden, liikkumi­nen
kielletty , määrätyllä alueella
keisarin asuntopaikan läheiistöllä.
Ajoi väkijoukkoon.
Robert Lissner nimisen vakuu-tusasijoitsijan
omistama ja ohr
jaa m a auto syök.syi New Yorkis­sa
Lexington ja 125 katujen kul­mauksessa
tuhatkunta 'henkeä
käsittävään väkijoukkoon, joka
oli ottamassa osaa sosialistiseen
kokoukseen, sillä seurauksella,
että 25 henkeä, joukossa useit^
naisia saivat vammoja ja louk­kaantumisia.
inkomailta tulleet syöpäläiset.
Yh d ysval ta in hali it uksen kas-ivispesialistit
T. H. Galloway, sa­noi
eräässä puheessaan, että e-nemmän
kuin .sata lajia ulko­mailta
tänne. kulkeentunutta:S.yö^
päläisiiyönteistä tekevät Yhd.vs-valloissa
vuosittain yli puolen
biljoonan dollarin vahingon.
Viisituhatta dollaria rikollisesta
menettelystä tyttöä kohtaan
tuomitsi tuomari Bigelow Saska-toonissa
erään AVilliäm Gordonin
maksamaan • vahingonkorvausta
A. Meredithille, jonka tyttären,
sanottu herrasmies oli narrannut
avioliittolupauksillaan.
Kweekarikaupungin kasva­minen.
Yhdysvaltain väenlasku kont­tori
011 ilmoittanut Philadelphian
väkiluvun olevan nykyään 1,-
823,158, joten tämä väkilukunsa
puolesta kolmas Amerikan suur­kaupungeista
on säännöllisesti
kasvanut aina siitä asti kun en­si
mmäiiien . liittohalliiiiksen toi­mittama
väenlasku tehtiin-vuon­na
1790.. ^ : .... - . i • ' r .
Oli siinä rosvoa kerraksi.
John Matusink, joka vangittiin
Reginassa juuri yrittäessään ulos
asunnosta, johon oli murtautu­net,
tuomittiin viiden vuoden
vankeusrangaistukseen Princs
Albertin vankilaan. Ennen on
hän. palvellut 3 vuoden rangais­tuksen
New Westminsteri8sä.
'Saskatoonissa odottaa häntä seit­semän
murtovarakaus-syytöstä ja
Goldeniss^, B. C , syytös sisään-murtautumisesta,