1925-05-28-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
CAWAB!AN IHITISET: auomalainen Banomalelitl Canadassa Ilmestyy Jokaisena Torstaina. Kustantaja The Canada New8 Publishing Co. TILAUSHINNAT: Canadaan: $3.50 feoSö vuodelta, $1.50 puolelta vuodelta, 75c 3 kuu kaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta. Yhdysvaltoihin ja Suomeen: |3.50 koh^o vuodelta ja ?2.00 puolelta vuo-delta. ILMOITUSHINNAT: 50 senttiä pal&tatuumalta kerran Ju-laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksille kohtuullinen alennus. Halutaantle>j to ja nimenmuuttoilmoItukBet 75 senttiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Nalma-llmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme kertaa. Avioliittor ja kihiaus-ilmoi-tukset 60c palstatuumalta. Kuolonll-moitukset $2.50, muistovärssyllä. 3.00. Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset $2.00, Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot, luento-ilmoitukset y. m. 30 senttiä tuumalta. • Uutisten joukkoon aijotuista ilmoituksista peritään 15 senttiä riviltä. Pienimmänkin ilmoituksen hinta on 50c. Postissa tulevia ilmoituksia ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittifiet ilmoitukset $1.00 tuumalta. I Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tilaukset ja rahat ovat lähetettävät osoitteella. CANADAN UUTISET. Port Arthur, Ont, Canada. Canadan Uutisista lainattaessa on lähde mainittava. Osotömuutoksesta tulee Ilmoittaa lehden konttoriin sekä vanha että uusi osoite. ^ CANADAN UUTISET > (The Canada News.) The Finnish Newspaper in Canada; Published every Thursday by The Canadian News Publishing Co. Lauri Maimu, Editor. Daily. New8 Bldg.. Port Arthur, Ont. lä si CANADAN UUTISET is W6lcomed and read in every Finnish home in the Dominion. It is the only direct advertising mediuni for those manufactupers and merchants who wlsh to create and build a profitable and permanent demand for their prod-ucta and merchandise by the large and ever growing Finnish population residing In Canada. Place your trial adveitisement, and get results. . Advertising rates BOc per Inch. Political advs_ $1.00 per inch. Advertisements must reach. our Office '"VVednesday nlpon to appear on Thursday's issue. . Subscription price in Canada $2.50 per year, United States and other countries $3.50 per year in advance. Entered as second class mail mat-ter, Dee. 1, 1915; at the Pbst Office at Port Arthur, Ontario, Canada. Yihdysvaltain kieltolakivirano-iiaiset ovat panneet alulle laaja-suuntaisen ja tarmokkaan yri-ijyksen. täydelliseeti pysähdyt-^ taakseen väkijuomien lakivastai-s^ n kuljetuksen Atlantin ranni-kiolla odottelevista viinalaivoista YJhdysvaltain alueelle. Tätä es; timään on otettu toistasataa nopeakulkuista tullikuttain.i kasit-täväy vahvasti aseistettu laivasto, joka nyt harjoittaa vartiopalve-liista Atlantic Cityn ja New Yorkin välisen rannikon edustalla'. .' Viinalaivastoon sanottiin kuu-neen kymmeniä aluksia, joiden ai[ikkuripaikka rannikosta vaih-tejlee 25:sta 4:5:een mailiin. . Ne oliivat siis hyvästi kansainvälisel-söpimukfiella määrätyn alueve- •ajan ulkopuolella, josta, niitä laillisesti voitu kaapata. KieU oilakiviranomaisten tarkoitus o-l i i i n paköittaa ne ruokayarojen ia] veden piuitteen uhalla lähtönään pois ja se uskottiin saavu tettavan katkaisemalla kaAkk' I yli^teys laivojen ja rannikon vä Iillä. Odotuksifisa ei petyttykään. Yllsi toisensa perään ovat väki-iu^ malaivat havainneet kaupan-käynnin -mahdottomaksi, nosta-neet ankkurinsa |a luikkineet muiualle, toiset takaisin kotimaa-hansa, toiset Tyynenmeren puolelle, missä liikkeen ilmoitetaan suuresti vilkastuneen Los Angelesin edustalla, ja jotkut Cana-dänl satamiin^ jossa ne kiiitenkiri ovat joutuneet tarkan -silmälläpi-donl alaisiksi. Teknilliseltä puolelta katsoen eivä'jt viinalaivat tee rikosta myydessään lastinsa kenelle tahansa, joka laivansivulle tulee ja tarjoaa pyydetyn hinnan, mutta väliUi^ sesti ne -kiihoittavat toisia rikkomaan Yhdysvaltain lakeja.Viinakauppiaat tietävät harjoittavansa uskallettua liikettä, johon sisältl\'y lakien rikkominen heidän 1 liiketuttaviensa puolelta. •Kan.s'ainväliset yi^tävyyssuhteet-kiu: joutuvat kovasti, pingote luiksi viinankuljettajain liarjoit oman maansa lipun tur liikettäy jota ei voida kat THE AIM OF THE CANADAN UUTISET. To help preserve the ideals and sacred tradjtlons of this, our adopted country, the Doml^nion of Canada: To öbserve its laws and inspire others to respect and obey them: To strfve i^nceasingly to quicker the publ}c's sense of Civic duty: In ali ways to aid m making this country greater and better; ithan we found It. \ , f • ~ .f. .-.• Onko mitään niin Ku liuu den kaltaista kuin viha. .Cicero. — On olemassa vain yksi ainoa kauneus, ^ nimittäin paljastuvan totuuden kauneus.—• Roidn. •— Tunteeko tähti. loistonsa, 1 apsi suloutensa, t a i v a s syvyytensä f Eikö sielu, joka ei itsestään tiedä, ole ,kahta ihanampi. — Gh. u agner. — Jokainen päivä on pieni elämä : jokainen 'heräämiujen ja y-lösnouserainen .pieni syntyminen, jokainen raikas aamu pieni n-ro-rinis ja jokainen makuulle neno jn nukkumiuen-' pi^ni kuolema.—. Schopenhauer. \ , taessa •vissa soa ystävälliseksi teoksi ystäväl lisellä kannalla olevaa ulkoval taa kohtaan. Koijän aikana aikoo Yhdysvaltain hallitus järjestää vartiolai-v ast on m y ösk i n -. Suur te n . Jä rvi e n vesille. Vartiointia: tarkistetaan erikoifjiosti Ontarion rajaseuduilla, ko^ka^Msalakuljetuksen tästä maakunnasta.; uskotaan saavan uutta vauhtia väkevämmän oluen my|Vntijärjestelmän täällä tultua käytäntöön. Mihin suuntaan Suomen siirto-laishuolto olisi kohdistettava. — Elämän salaisuus • on kuin lintu metsässä. Älä käy niiden kanssa, jotka ryntäävät taitamattomasti esille ja tahtovat ottaa s'^.n elävänä tai kuolleena. Sinun tulee lähestyä varova|ti ja pysy-tolJä hiljaa — niin saat kuulla sen laulavan. — Hans liarson. — Mr. Arvo J. Hinkkanen, Fairport Harboriin, Ohio, hiljan perustetun Amerikan (Sanomain alkuunpanija ja' toimittaja, on eronnut tästä toimesta. Lehti kertoo hänen antautuneen harjoittamaan kiinteimistöliikettä Ohion valtiossa.' Ml'-^^» Toimittaja Yocjö Sjöblom, jor ka on ollut New Yorkin Uutisten toimittajana viimeiset viisi vuotta, tulee lehden kertoman mukaan eroamaan toimestaan kesäkuun alkupuolella. Mr. Sjöblomin uudesta toimialasta ei uuti-gessa mainita. ' , jj^ '' 01^ aika", kirjoittaa konsuli Akseli| Rauanheimo New. Yorkin Uutisi-ssa vastatessaan Suunnan virittämään keskusteluun siirtolaisten ja. kotimaan välisten suhteiden ylläpitämi.sestä, "jolloin olisi . ollut^ mahdollisuutta pitää heitä (Yhdysvaltain suomalaisia} .sekä hienkisesti että taloudellisesti kiinteässä yhteydessä kotimaan kanssa, mutta se aika, suurin piirtein käsitettynä, on eletty ohi. : Yielä senkin jälkeen kun Suomi pääsi itse ,hoitamaan asioitaan, olisi ollut paljon pelastettavissa, mutta sekin etsikkoaika meni oli niin paljon muuta tärkeähipää kuin siirtolaisten a-siat valvottavana... Tosin yhä vielä voi kotimaa riirtolaisten rahalähetyksistä saada vuosittain Yhdysvalloista jonkun satamilJoonaa markkaa. Tämä summa jähitellen pienenee. Vielä I sittenkin^ kun tämä tulolähde ehtyy, voi "Amerikan perintöjä" jonkun aikaa valua, mutta sitten onkin siirtolaisten velanj maksaminen" kotimaUle lopussa. Luterilainen usko ehkä pitää kauemmin kansallisuutta koossa, vielä sen jälkeenkin • kuin saarnastuoleista on suomenkieli Vaijenn,ut ja englanninkieli tullut tilalle; Kotimaa olisi aikanaan voinut tehdä paljon Yhdysvalloissa asuvien siirtolaisten kiinnipitämiseksi ja kansallisen katsantokannan ju iirruttamiseksi. Nyt kun siirtolaisuus Amerikaan on lop- •piimassa", .kun iiiufta: y Ätki bääsee liian vähän,, ei voi enää toteutua suomaluiskansalliset unelmat eikä suomalaisten takaisinmuuttoa missään huomattavammassa muodossa voi ajatella. Aika on tuleva, jolloin ivaamme olla kiitollisia siitä, jos amerikalaistuneet suomalaiset, myös heidän jälkeläisensä, tunnustavat veriheimolai- Ruutensa, tuntevat olevansa lähtöisin Suomi-ä^din kodista ja ylpeydellä haluavat säilyttää, sitä hyvää, mitä ovat veressä ja ta-voissa perineet. Kuitenkin on maa, jossa, siirto- 1 aisten -vkansallisuuteeri i^ähden ei .V i e l ä ; oi e'' ti 1 ai sii uk sia' m en e t e tty, jossa suomalaisilla on olotila sellainen kuin oli Yhdysvalloijvsa kolmisen vuosikymmentä sitte. Se maa. on Canada, johon, kahtena viime vuonna on suomalaisia siirtolaisia tulvinut. Sen st'M'nv että viime vuonna pääsi Yhdys-valtoihin suomalaisia n. piiolcn 'uhatta, tuli heitä Canadaan yli HGOO. Vaikkakin siirtolaisuus rä-nä vuonna on ilahduttavasti pienentynyt, näyttää Canada* olevan maa, joka Yhdysvaltain jälkeen tulee suomalaisen siirtolaisuuden päämääräksi. Kotimaan olisi nyt muistettava, että mitä lyötiin laimin Yhdysvaltoihin nähden, sitä ei olisi uudistettava Canadassa. Ellei ajan vaatimuksia oteta huomioon, voi Canadastakin kuulua "liian myö-liään." Suom. siirtolaiset Canadassa seisovat vielä yleisesti katsoen, toisella jalallaan kotimaassa ja toisella uudessa maaperässä. Jos he saisivat myötätuntoa ja apua kotimaan taholta, olisivat he siitä kiitolliset sekä saisivat kotimaa-t a k oh ta a n 1 ä m p i m ä n t n n t e en. Valitettavasti on kotimaa kuiten • kin- aivan liian vähän muistanur Canadaa. Sillä on siellä kyllä virallinen edustus, mutta niin vähillä voimilla varustettu, että se on n ii ä nty mä ssä t yön pai j out een. Sp V o i a i v a n liian vähän au 11 a a uomalaisia heidän tarpeissaan, "^iirtolaiset, uran uurtajat, ovat uudessa maassa oman. onnensa nojassa, kestäen suunnattomia kärsimyksiä.. Kotimaa on. lieidät melkein tykkänään hyljännyt, uuteen maahan he eivät vielä ole. tottuneet. Mutta kun lie monien vaikeuksien jälkeen vihdoin, tottuvat — kuten on käynyt Yhdysvalloissakin—- silloin he muistavat, että kun heillä oli hätä suurin, ei Suomi-äiti heille sitäkään apua an tanu t, • mit ä oi isi voinut> On varmaa, että se kylmyyden tunne, mikä usealla on kotimaata kohtaan . lähtiessään, • ei uudessa, maassa muutu näin ollen rakkau^ deksi^ vaan useinkin vihaksi. Ja heidät on kotimaa ainaiseksi menettänyt. On totta, että virallinen edustus ei voi perustaa valtiota . valtioon, ei voi harjoittaa propaganda a: s ii r t oi ais ten • suo m a 1 aisuud en hyväksi, mutta sillä on oikeus sev kä velvollisuuskin auttaa kansa^ laisiaan . v i e r a a l l a maalla. Se apu voi tapahtua monella tavalla. Kun siirtolaiset ovat Canadaan-kin tulleet ansaitakseei^ varoja.ja sitte palatakseen kotimaahan, olisi tärkeätä, että he saisivat tietoja työpaikoista, missä voisivat päästä pyrkimystään toteuttamaan. Yhteyden säilyttämiseksi kotimaan kanssa olisi tärkeätä, että konsulilaitos palvelisi heitä kirjeenvaihdon - välittämisessä, kun ei heillä muuta osoitetta ole ilmoitettavana. Maan kielen taitamattomina" eivät he tiedä turvautua muun kuin konsulilaitok-sen puoleen; avuntarpeessaan Canadassa ei ole heillä muita laitoksia. Kaikki tämä muun vaT-sinaieen - virallisen tehtävän rinnalla tuottaa virastolle pa!jon. työtä. Virastossa : kävijäin luku voi nousta satakuntaan' päivässä^, yksityisille osoitettuja kirjeitä voi olla jaettavana tai käännettävänä eri taholle laajaa maata viisi sataa jopa ylikin' viikossa: Siihen lisäksi oma virallinen kirjeenvaihto, puolentuhatta virkakirjettä kuussa, käyttäen neljää eri kieltä. Ja passit, notariaatti-toimitukset, perintöasiat, kaupalliset asiat, taloudellisen elämän seuraaminen, maan edusta ninen y. m. y. m. Eivät siihen virka-tuniiit , kaksikertaistettuinakaan riitä. ' < • ' Glisi hyvä, jos voisi siirtolaist«^n asiain hoidon saada muar/.Mi järjestetyksi, niin että ne jäisivät viraston ulkopuolelle. Se kuitenkin on Canadassa toistaiseksi mahdotonta. Täytyisi olla joku muu laitos, joka ne asiat ottaisi. Mutta kuka sellaisen perustaisi? Siirtolaiset, jotka itse vielä harhailevat paikasta toiseen eivät siihen pysty. Suomesta kä-nn on mahdotonta ajatella, apua virallisen edustuksen ulkopuolella. A i noa keino on muodostaa .virallinen edustus sellaiseksi, että siinä on riittävästi työvoimia. Nykyään uhraa Suomi edustukseensa Canadassa vain noin kahdeksannen osan siitä mitä Yhdysvaltoihin, puliumattakaan muista maista, missä .siirtolaisasioita ei ole. Tuskin on yhtääii mainittavaa E u ro p a n . m a a t a, j o k a ö 1 i s i ed u s - tuksensa Canadassa niin unhoittanut kuin Suomi. Ja kuitenkin nili esim. • tilivuonna Suomesta s.anadaan lukumääriilleenkin e nemmän siirtolaisia kuin mistään muusta, maasta koko. Europan mantereelta." SS3Le PhOadelphian maailmannäyttely V. 1926. Kun nyt alkaa ensi vuonna Philadelphian kaupungi.ssa Yhdysvalloissa pidettä viin maailmannäyttelyn suuntaviivat splvetä,; lienee syytä, liöittää yleissilmäys siihen, mitä hankkeissa on. Näyttclv, jonka viraHiiien i-i-mi on: ''Sesquicentennial .International Exposition", pidetäL'n muistoksi siitä, että on>i vuonna tulee kuluneeksi 150 \ uotta Amc-r i k' an i l s o nä i sy >^d e n j u 1 i s t a mi s e s - 1 a, niikä ta[)a 11tui Phi 1 adelphias-sa 1776. Näyttelyssä pyrkivät Yhdysvallat erittämään kehitystään viidenkymmenen viime vuoden ajalla, niiyttämään mitä kasvatuksessa, taiteessa, tieteessä ja-teollisuudessa, ammaltialoilla ja kaupassa ou saavutettu, mitä ilmassa, maan päällä ja maan si sässä, mitä metsässä ja meressä on tuotteita keksitty. Samoin on tarkoituksena että muutkin maailman kansat esittävät oman kehityksensä. Etelä Philadelphiassa oleva Liittosaareu puisto, Lea^juelsland. Park, on varattu näyttelypaikaksi sekä sen lisäksi 400 akrea muuta maata puiston vierellä. Näyt te V avataan kesäkuun 1: p.nä 1920 ja suljetaan H"kuukauden perästä joulukuun 1 p :nä. Mainitun saaren yläosa on varattu ulkomaitten paviljonkeja ja ala-osa Yhdysvaltain eri valHoit-ten rakennuksia varten. liisäksi tulee Yhdysvaltain hallituksen yleiset rakennukset,: Maailman: kaupalle' omi.stctaan useampia rakennuksia. Teollisuusoloja varten tulee olemaan rakennukset maanviljelyksen, elintarpeitten, 'puu tarhan h oi d on, k äs it e ollisuu-den, mineralogian, : kuletuksen. koneiden ja moottoriteollisuuden tuotteiden esittämistä varten sekä yleinen teollisuuspalatsi. 'Kukin näistä rakennuksista tulee, suurenmoinen. Ulkomaatkin saavat niistä vuokrata näyttelyti laa, maksu 5 dollaria neliöjalal ta. Monet tieteelliset seurat ja laitokset ovat pyytäneet erityi sen tiedepal£(tsin rakentamista mihin ne saisivat järjestää näyttelyitä. Isänmaallisia ja yhteiskunnallisia järjestöjä varten tu le(3 olemaan useampia rakennuksia. Myöskin. on kasvatustemp-peli, taidepalatsi ja juhlapalatsi juhlimisia varten. Radion kehityksen esittämiselle annetaan aivan erityinen huomio. .. ! Urheilua ja suurempia kansankokouksia varten tulee olemaan stadium, jossa on 100,000 istumasi jaa sekä aareena joka on- 840 jalkaa pitkä ja-350 leveä. Sunnuntaisin on aikomus käyttää tät ä stadiumia ulkoilma ja jumalanpalveluksia varten. • Huvipuolelle erotetaan näyttelyalueesta oma alue, jonka läpi kulkee katu' nimeltä Hoinen Tie. Jyrkästi koetetaan varoa, ettei sinne pääse pesiytymään eellais-ta, jota voidaan pitää säädyttömänä. Näyttelyn järjestäjillä ön tarkoituksena tehdä Kaupparmuseoa maailman suurimmaksi alallaan. Siihen saavat ulkoinaatkin asettaa näyttelyitä, joita pidetään senkin jälkeen kun maailmannäyttely on sulettu. Amerikan historian esityksiä varten luovutetaan useampia historiallisia rakennuksia. Maanviljelys; ja kac-janäytelyt tulevat erikoisen suuriksi. Kilpailuja tulee olemaan karkilla mahdollisilla aloilla. Osanottajia odotetaan maapallon kaikista osista. Yleensä näyttää toimikuntn pyfkivän iföiilien, että Philadelphian näyttelystä tulee . valtavin näyttelyjen näyttely, mitä vielä on ollut. Se aikoo koota yhteen k ai k k ien n y 1% y a i k a i s te n. k' e ks i n i (> - jen näyttelyt ja kilpailut, esiilää maailman teollisuuden ja kaupan ^ekii valaista tapahtumien hisro riallisen kulun. ^liljoonat ihmiset suuntaa\a't kulkunsa ensi kesänä Philadelp 'liaan; Heitä tulee maailman kaikilta ääriltä. Kaupuiiki, jossa on nykyään lähes kaksi .miljoonaa asukasta, varustautuu sijoittamaan miljoonat: vieraat, eikä .olekaan epäilystä, ettei.se. siihen pysty. Lukuisat kauniit esikaupungit, joihin on erinomainen kulkuyhteySj tasoittavat suuren-' kin matkustajatulvan. Ja vieressä ovat kaupungit Camden, Chester, AVilmington y. m., New Yorkiin on vain 2. tunnin matka, Baltimoreen kolmen ja AVashing-= toniin neljäu; Näin ollen tuskin on pelättävissä kiskomista asunto- ja elinkustannusten/ alalla.. Kysymys Suomen • osanotosta tähän näyttelyyn on ratkaisematta. Suomi ci ole \ iclä ollut mukana missään maailmannäyttelyssä valtameren takana. Täl- Ui kerralla olisi os.mottoon aivan erikoisia syitä. Itsenäinen Suomi nyt ensi kertaa esitteloytyisi uudelle maailmalle. Näyttely-, paikka on vanhalla stlomalaisel-la maaperällä, suomalairston ensiksi asuttamalla seudulla. Näyttely p a nn aan t. oi m een A m e rikan historian inainehikkaimman tapauksen. Itsenäisyyden julistuk'- sen, antamisen muistoksi. Tuon tapahtuman keskeisiu henkilö. oli suomalaisi^eräinen" henkih». John Morton. : Amerikan suomalaisille on tämä näyttely aivan erikoinen merkitykseltään. Sen vuoksi olisi suotavaa, että kansalaiset tiiliä puolen meren .• innokkaastL ryhtyisivät asiaan ja koettaisivat 8 a a d a e s i 11 e in i t ii a r \- ok a s t a s u o - malaiset ovat tuoneet Amerikan historiaan ja mikä on heidän o-suutensa Amerikan raivaamisessa viljelykselle viime aikoihin saakka. IMontrealissa toukokuun IG pnä 192.3. Akseli Rauanheimo, löiPrapörtti heidän toimittam"sta tutkimuksista nuorisomme kes-kuudessa. He näyttivät to<-een, että 19:sta eri nuoresta, ll.sta— 15:sta ikävuoden välillä, jotka he ovat tarkastaneet — 17 tunnustivat jo olleensa sukupuoliyhteydessä. Näytettiin .-myo.s to-^ teeUy että venerisd taudit o\at päässeet leviämään lajxsien joukkoon • ja että.k.oulutyttöjii on äidiksi tulemai',illaan y.m.s. •En lialua sanomalehdessä julkisesti näistä asioista sen enem-; pää eikä yksityiskohtaisemmin I m 11 u a,. va an:. h ai u ai sin t e i-o 11 aa n i i n h y v i n lasten, .kuin lasten vanhempienkin mieliin, ettil asianlaita on nyt kertakaikkiaan niin, että jotain ou t('htri\ii tiil-laisen kauhean paheen ehkäi.s-^^ miseksi. Syyt n.> kyiseen tilanteeseen luulen ohn-an pääasiallisesti hcu raavissa seikoissa: - h i i an h ö 11 ä le as wa t u s.. Va n h e in- 111 at .e i v^i t oi kein y mmä rrii 1 a st (.ui-sa etuja ja eivät ole kyllin liuo-lellisia siinä kenenkä kanssa hip-sensa serrustelevat. Aivan liian jialjon on tansseja ja hu ono j a elä v i enku vi en n ä y tt e-lyjä. Iltasin ja öisin t e h d ä ä iL liian ]) a 1 j o n a u t o i n o 1) i 11 i r et k i ä.. Aivan liian ylöllinen elämiueu ja^ pukeutuminen .nuorison: kesken. Viinan ja kiiliotusaineiden käyt-t ii m i n e n. • Ja \' i h d o i n t ii r Is ei m p; i - nii kaikista: kaikkien si\ c > s k ä - sitteiden ja uskonopin h a r j o t t ar misen liylkääminen nuorisomme keskuudessa." Valituksia on kyllä useinkin tiiällfi kuulunut nuorison kulk.eu-t u m i s G s t a laduille, josr>a s i t ä on turmio odottamassa, mutta että tämä rappoulumisin-osesii on- jo edistynyt n i i n pitkiille k u i n . As-torian kolcemu k s e t osoi t tn va t —- Ny&yinen kurssimme rahaläl» tyksille SUOMEEiN Postin kautta ja sählj[:öteitse on Myöa iuyömm& pankki-cjoitut sia (shekkejä) markoissa yllg/ •• mainit, kurssin jälkeen ja erikoisia, k obt| en prosentin korkoa vt*. täviäuiÄtkusiajien shekkejä dv*- lareissa, jotka Suomessa limas A. taan siellä voimassa-olevan dol\^ rin kurssin jälkeen. Lähetyskulut rahaiähetyksilk postin kautta on loc. summilla alle $20.00; sitä suuremmilta eur miltä mitään kuluja ei peritä. lähetyskulut sähkoteitse OB $3.56 k&ikilta summilta. Amerikan nuoriso siveellisesti rappiolla. Lännen Suomettaressa tekee Astorian koulujen jolitokunnaii jäsen ja sikäläinen Suomen konsuli^ Mr, W. H. Pellman, yllättä-^ viä paljastuksia paikkakunnan 'coulunuorison siveellisestä alaspäin luisumisesta. Se on - konsuli Fellmanin. ; antamien tietojen mukaan ollut kerrassaan hämmästyttävä. Näin hän kirjoittaa i ''Oltuani kolmatta vuotta koulujen johtokunnan jäsenenä.^ ovat lapsien vanhemmat tällä aikaa aika-ajoin valittaneet minulle ett ä nuorison elämä Astorias^a ei ole sellaista kuin itsekukin lapsen vanhempi • tietenkin toivoisi sen olevan, ainakin siveellisessä suhteei^sa. Olen koettanut asiasta puhua ja esittää virkamiehil-lemme sekä lasten vanhemmille,, että jotain olisi toimittava uuden sukupolven puhtaana säilyttämiseksi. Kuitenkaan, | en ole paljoakaan c saanut muuta kuin lupauksia aikaan. Mutta nyt joitakin päiviä sitten tuli luokseni Glatsop kaunri.:. sheriffi ja hän puhui nuorijiojn me huonoista tav-Ksta ja sen so- ,pimattomasta käytön«e.^rä k vrin myöskin seurauksista, mihir sellainen johtaa. Hänellä oli mukanaan erään valtion toiniihonki-sitä ei kai sentään vielä: olisi o-sattu :odottaa. .• Nuorison siveellisen ja inora;!- liscn tason aleneminen on tie-täiiksemme -yh-inen ilmi()... Se ^ei .rajoitu vain. niuulainille seuduille tai. niäarat\'il!e . asiuna-nlueille. -fos äarini.iisrssä launcst-ti on \ - leinen asema sellainen kuin As-tni- ia^sn. (ui ^vvt.i epiillä sen o e-van samanlainen ]\aikk"ia]]a. On. turmiollisia tumlitlna it>ea<in siihen Uskoon, (>1t,i se joss.ikui ()li-^i parempi. • Vanhemmille ja kasvattajille pi tä isi y 1 lilole va n. an t a a \'a ka va a: ajattelemisen aiheita. Heistii, ja yksinomaan Innst.i, riii)puu, mi hin suuntaan tilanieen annetaan kehittyii. Sallitaanko lasten ja nuoriso.n edelleenkin knlkea o-^ Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, Jos sähkösanoma, lähetystä i i erikoisesti pyydetä. Osoittakaa lähetyksenne vai» taanottajan ja lähettäjän osoit teellä varustettuna osoitteella Foreign Department First National Bank HANCOCK :: MICH '-^Perustettu v. 1874.— Varat yli $3.000,000.00, Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi su o m alai sta liikkeessämme. maa valitsemaansa tietä, vaikka selvästi nähdään, mihin se. johtaa ? Vai yiiimartavatki). vanhemmat \ihdoinkin käyttää sitä valtaa, joKa heille isän ja äidin (eli muun kas\attajaii) asemassa kuulun, j</ käyttää sitä tavalla, insta tulokset saadaan- näkyviin, ellei' .muuten .niiu. ankaralla kurilla ' Kcmxmunistien salajuoni 'Serbiassa. \'irano i M i ^ o t at t.ikavarikoi iieci jioukon knuimunistien asri • kirjoja, joista . k ä y selville, että Kl la-'^! lasl^akiu on suunni-leKu p<'rti linisteriu ja useiden in n id en li 11o ma t tavampien halli-, tu .johtaiai.i henirilt/iottoa. Belgradiapa a-r\ien Venäjän pako-laistm niinia oli my()skin mer-kittV .surnifiluetteloon. • i m I i Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa. Mahdollisimman pikainen toiminta. m m 1 i m SS s» i I lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaneella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todellinen arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor keimman kurssin rahalähetyksistä. i FITRSSI ON TÄNÄÄN SUOMEN CANADAN DOLLARISTA. Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanonialähetystä ei erikoisesti vaadita. Sähkötys, maksu on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetyskulujen lisäksi. Lähetyskulut rahalälietyksille on 40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti, 75c. summille $100^00 asti. Jokaiselta seu^^^-avalta sadalta 25c. Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille. Läheitaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaavhyTin tarkasti. I ^ - i PORT ARTHUR. ONT. \ tai: 518 St. Cathaj^ine St., West, Montreal, Que. ii
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, May 28, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1925-05-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada250528 |
Description
Title | 1925-05-28-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
CAWAB!AN IHITISET:
auomalainen Banomalelitl Canadassa
Ilmestyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada New8 Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $3.50 feoSö vuodelta,
$1.50 puolelta vuodelta, 75c 3 kuu
kaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: |3.50
koh^o vuodelta ja ?2.00 puolelta vuo-delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä pal&tatuumalta kerran Ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksille
kohtuullinen alennus. Halutaantle>j
to ja nimenmuuttoilmoItukBet 75 senttiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Nalma-llmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliittor ja kihiaus-ilmoi-tukset
60c palstatuumalta. Kuolonll-moitukset
$2.50, muistovärssyllä. 3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00,
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
• Uutisten joukkoon aijotuista ilmoituksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50c. Postissa tulevia ilmoituksia ei
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittifiet ilmoitukset $1.00 tuumalta.
I
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tilaukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella.
CANADAN UUTISET.
Port Arthur, Ont, Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osotömuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite. ^
CANADAN UUTISET
> (The Canada News.)
The Finnish Newspaper in Canada;
Published every Thursday by
The Canadian News Publishing Co.
Lauri Maimu, Editor.
Daily. New8 Bldg.. Port Arthur, Ont.
lä
si
CANADAN UUTISET
is W6lcomed and read in every Finnish
home in the Dominion. It is the only
direct advertising mediuni for those
manufactupers and merchants who
wlsh to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-ucta
and merchandise by the large
and ever growing Finnish population
residing In Canada. Place your trial
adveitisement, and get results. .
Advertising rates BOc per Inch.
Political advs_ $1.00 per inch.
Advertisements must reach. our Office
'"VVednesday nlpon to appear on
Thursday's issue.
. Subscription price in Canada $2.50
per year, United States and other
countries $3.50 per year in advance.
Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915; at the Pbst Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
Yihdysvaltain kieltolakivirano-iiaiset
ovat panneet alulle laaja-suuntaisen
ja tarmokkaan yri-ijyksen.
täydelliseeti pysähdyt-^
taakseen väkijuomien lakivastai-s^
n kuljetuksen Atlantin ranni-kiolla
odottelevista viinalaivoista
YJhdysvaltain alueelle. Tätä es;
timään on otettu toistasataa nopeakulkuista
tullikuttain.i kasit-täväy
vahvasti aseistettu laivasto,
joka nyt harjoittaa vartiopalve-liista
Atlantic Cityn ja New Yorkin
välisen rannikon edustalla'. .'
Viinalaivastoon sanottiin kuu-neen
kymmeniä aluksia, joiden
ai[ikkuripaikka rannikosta vaih-tejlee
25:sta 4:5:een mailiin. . Ne
oliivat siis hyvästi kansainvälisel-söpimukfiella
määrätyn alueve-
•ajan ulkopuolella, josta, niitä
laillisesti voitu kaapata. KieU
oilakiviranomaisten tarkoitus o-l
i i i n paköittaa ne ruokayarojen
ia] veden piuitteen uhalla lähtönään
pois ja se uskottiin saavu
tettavan katkaisemalla kaAkk'
I yli^teys laivojen ja rannikon vä
Iillä.
Odotuksifisa ei petyttykään.
Yllsi toisensa perään ovat väki-iu^
malaivat havainneet kaupan-käynnin
-mahdottomaksi, nosta-neet
ankkurinsa |a luikkineet
muiualle, toiset takaisin kotimaa-hansa,
toiset Tyynenmeren puolelle,
missä liikkeen ilmoitetaan
suuresti vilkastuneen Los Angelesin
edustalla, ja jotkut Cana-dänl
satamiin^ jossa ne kiiitenkiri
ovat joutuneet tarkan -silmälläpi-donl
alaisiksi.
Teknilliseltä puolelta katsoen
eivä'jt viinalaivat tee rikosta myydessään
lastinsa kenelle tahansa,
joka laivansivulle tulee ja tarjoaa
pyydetyn hinnan, mutta väliUi^
sesti ne -kiihoittavat toisia rikkomaan
Yhdysvaltain lakeja.Viinakauppiaat
tietävät harjoittavansa
uskallettua liikettä, johon
sisältl\'y lakien rikkominen heidän
1 liiketuttaviensa puolelta.
•Kan.s'ainväliset yi^tävyyssuhteet-kiu:
joutuvat kovasti, pingote
luiksi viinankuljettajain liarjoit
oman maansa lipun tur
liikettäy jota ei voida kat
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the ideals and
sacred tradjtlons of this, our adopted
country, the Doml^nion of Canada: To
öbserve its laws and inspire others
to respect and obey them: To strfve
i^nceasingly to quicker the publ}c's
sense of Civic duty: In ali ways to aid
m making this country greater and
better; ithan we found It.
\ ,
f • ~ .f. .-.•
Onko mitään niin Ku liuu den
kaltaista kuin viha. .Cicero.
— On olemassa vain yksi ainoa
kauneus, ^ nimittäin paljastuvan
totuuden kauneus.—• Roidn.
•— Tunteeko tähti. loistonsa,
1 apsi suloutensa, t a i v a s syvyytensä
f Eikö sielu, joka ei itsestään
tiedä, ole ,kahta ihanampi. — Gh.
u agner.
— Jokainen päivä on pieni elämä
: jokainen 'heräämiujen ja y-lösnouserainen
.pieni syntyminen,
jokainen raikas aamu pieni n-ro-rinis
ja jokainen makuulle neno
jn nukkumiuen-' pi^ni kuolema.—.
Schopenhauer. \ ,
taessa
•vissa
soa ystävälliseksi teoksi ystäväl
lisellä kannalla olevaa ulkoval
taa kohtaan.
Koijän aikana aikoo Yhdysvaltain
hallitus järjestää vartiolai-v
ast on m y ösk i n -. Suur te n . Jä rvi e n
vesille. Vartiointia: tarkistetaan
erikoifjiosti Ontarion rajaseuduilla,
ko^ka^Msalakuljetuksen tästä
maakunnasta.; uskotaan saavan
uutta vauhtia väkevämmän oluen
my|Vntijärjestelmän täällä tultua
käytäntöön.
Mihin suuntaan Suomen siirto-laishuolto
olisi kohdistettava.
— Elämän salaisuus • on kuin
lintu metsässä. Älä käy niiden
kanssa, jotka ryntäävät taitamattomasti
esille ja tahtovat ottaa
s'^.n elävänä tai kuolleena. Sinun
tulee lähestyä varova|ti ja pysy-tolJä
hiljaa — niin saat kuulla
sen laulavan. — Hans liarson.
— Mr. Arvo J. Hinkkanen,
Fairport Harboriin, Ohio, hiljan
perustetun Amerikan (Sanomain
alkuunpanija ja' toimittaja, on
eronnut tästä toimesta. Lehti kertoo
hänen antautuneen harjoittamaan
kiinteimistöliikettä Ohion
valtiossa.' Ml'-^^»
Toimittaja Yocjö Sjöblom, jor
ka on ollut New Yorkin Uutisten
toimittajana viimeiset viisi vuotta,
tulee lehden kertoman mukaan
eroamaan toimestaan kesäkuun
alkupuolella. Mr. Sjöblomin
uudesta toimialasta ei uuti-gessa
mainita. ' , jj^
'' 01^ aika", kirjoittaa konsuli
Akseli| Rauanheimo New. Yorkin
Uutisi-ssa vastatessaan Suunnan
virittämään keskusteluun siirtolaisten
ja. kotimaan välisten suhteiden
ylläpitämi.sestä, "jolloin
olisi . ollut^ mahdollisuutta pitää
heitä (Yhdysvaltain suomalaisia}
.sekä hienkisesti että taloudellisesti
kiinteässä yhteydessä kotimaan
kanssa, mutta se aika, suurin
piirtein käsitettynä, on eletty
ohi. : Yielä senkin jälkeen kun
Suomi pääsi itse ,hoitamaan asioitaan,
olisi ollut paljon pelastettavissa,
mutta sekin etsikkoaika
meni oli niin paljon muuta
tärkeähipää kuin siirtolaisten a-siat
valvottavana...
Tosin yhä vielä voi kotimaa
riirtolaisten rahalähetyksistä saada
vuosittain Yhdysvalloista jonkun
satamilJoonaa markkaa. Tämä
summa jähitellen pienenee.
Vielä I sittenkin^ kun tämä tulolähde
ehtyy, voi "Amerikan perintöjä"
jonkun aikaa valua,
mutta sitten onkin siirtolaisten
velanj maksaminen" kotimaUle
lopussa. Luterilainen usko ehkä
pitää kauemmin kansallisuutta
koossa, vielä sen jälkeenkin • kuin
saarnastuoleista on suomenkieli
Vaijenn,ut ja englanninkieli tullut
tilalle;
Kotimaa olisi aikanaan voinut
tehdä paljon Yhdysvalloissa asuvien
siirtolaisten kiinnipitämiseksi
ja kansallisen katsantokannan
ju iirruttamiseksi. Nyt kun
siirtolaisuus Amerikaan on lop-
•piimassa", .kun iiiufta: y Ätki bääsee
liian vähän,, ei voi enää toteutua
suomaluiskansalliset unelmat eikä
suomalaisten takaisinmuuttoa
missään huomattavammassa muodossa
voi ajatella. Aika on tuleva,
jolloin ivaamme olla kiitollisia
siitä, jos amerikalaistuneet suomalaiset,
myös heidän jälkeläisensä,
tunnustavat veriheimolai-
Ruutensa, tuntevat olevansa lähtöisin
Suomi-ä^din kodista ja ylpeydellä
haluavat säilyttää, sitä
hyvää, mitä ovat veressä ja ta-voissa
perineet.
Kuitenkin on maa, jossa, siirto-
1 aisten -vkansallisuuteeri i^ähden ei
.V i e l ä ; oi e'' ti 1 ai sii uk sia' m en e t e tty,
jossa suomalaisilla on olotila sellainen
kuin oli Yhdysvalloijvsa
kolmisen vuosikymmentä sitte.
Se maa. on Canada, johon, kahtena
viime vuonna on suomalaisia
siirtolaisia tulvinut. Sen st'M'nv
että viime vuonna pääsi Yhdys-valtoihin
suomalaisia n. piiolcn
'uhatta, tuli heitä Canadaan yli
HGOO. Vaikkakin siirtolaisuus rä-nä
vuonna on ilahduttavasti pienentynyt,
näyttää Canada* olevan
maa, joka Yhdysvaltain jälkeen
tulee suomalaisen siirtolaisuuden
päämääräksi.
Kotimaan olisi nyt muistettava,
että mitä lyötiin laimin Yhdysvaltoihin
nähden, sitä ei olisi uudistettava
Canadassa. Ellei ajan
vaatimuksia oteta huomioon, voi
Canadastakin kuulua "liian myö-liään."
Suom. siirtolaiset Canadassa
seisovat vielä yleisesti katsoen,
toisella jalallaan kotimaassa ja
toisella uudessa maaperässä. Jos
he saisivat myötätuntoa ja apua
kotimaan taholta, olisivat he siitä
kiitolliset sekä saisivat kotimaa-t
a k oh ta a n 1 ä m p i m ä n t n n t e en.
Valitettavasti on kotimaa kuiten •
kin- aivan liian vähän muistanur
Canadaa. Sillä on siellä kyllä
virallinen edustus, mutta niin vähillä
voimilla varustettu, että se
on n ii ä nty mä ssä t yön pai j out een.
Sp V o i a i v a n liian vähän au 11 a a
uomalaisia heidän tarpeissaan,
"^iirtolaiset, uran uurtajat, ovat
uudessa maassa oman. onnensa
nojassa, kestäen suunnattomia
kärsimyksiä.. Kotimaa on. lieidät
melkein tykkänään hyljännyt,
uuteen maahan he eivät vielä ole.
tottuneet. Mutta kun lie monien
vaikeuksien jälkeen vihdoin, tottuvat
— kuten on käynyt Yhdysvalloissakin—-
silloin he muistavat,
että kun heillä oli hätä suurin,
ei Suomi-äiti heille sitäkään
apua an tanu t, • mit ä oi isi voinut>
On varmaa, että se kylmyyden
tunne, mikä usealla on kotimaata
kohtaan . lähtiessään, • ei uudessa,
maassa muutu näin ollen rakkau^
deksi^ vaan useinkin vihaksi. Ja
heidät on kotimaa ainaiseksi menettänyt.
On totta, että virallinen edustus
ei voi perustaa valtiota . valtioon,
ei voi harjoittaa propaganda
a: s ii r t oi ais ten • suo m a 1 aisuud en
hyväksi, mutta sillä on oikeus sev
kä velvollisuuskin auttaa kansa^
laisiaan . v i e r a a l l a maalla. Se
apu voi tapahtua monella tavalla.
Kun siirtolaiset ovat Canadaan-kin
tulleet ansaitakseei^ varoja.ja
sitte palatakseen kotimaahan,
olisi tärkeätä, että he saisivat tietoja
työpaikoista, missä voisivat
päästä pyrkimystään toteuttamaan.
Yhteyden säilyttämiseksi
kotimaan kanssa olisi tärkeätä,
että konsulilaitos palvelisi heitä
kirjeenvaihdon - välittämisessä,
kun ei heillä muuta osoitetta ole
ilmoitettavana. Maan kielen taitamattomina"
eivät he tiedä turvautua
muun kuin konsulilaitok-sen
puoleen; avuntarpeessaan Canadassa
ei ole heillä muita laitoksia.
Kaikki tämä muun vaT-sinaieen
- virallisen tehtävän rinnalla
tuottaa virastolle pa!jon.
työtä. Virastossa : kävijäin luku
voi nousta satakuntaan' päivässä^,
yksityisille osoitettuja kirjeitä
voi olla jaettavana tai käännettävänä
eri taholle laajaa maata
viisi sataa jopa ylikin' viikossa:
Siihen lisäksi oma virallinen kirjeenvaihto,
puolentuhatta virkakirjettä
kuussa, käyttäen neljää
eri kieltä. Ja passit, notariaatti-toimitukset,
perintöasiat, kaupalliset
asiat, taloudellisen elämän
seuraaminen, maan edusta ninen
y. m. y. m. Eivät siihen virka-tuniiit
, kaksikertaistettuinakaan
riitä. ' < • '
Glisi hyvä, jos voisi siirtolaist«^n
asiain hoidon saada muar/.Mi järjestetyksi,
niin että ne jäisivät
viraston ulkopuolelle. Se kuitenkin
on Canadassa toistaiseksi
mahdotonta. Täytyisi olla joku
muu laitos, joka ne asiat ottaisi.
Mutta kuka sellaisen perustaisi?
Siirtolaiset, jotka itse vielä harhailevat
paikasta toiseen eivät
siihen pysty. Suomesta kä-nn on
mahdotonta ajatella, apua virallisen
edustuksen ulkopuolella. A i noa
keino on muodostaa .virallinen
edustus sellaiseksi, että siinä
on riittävästi työvoimia. Nykyään
uhraa Suomi edustukseensa
Canadassa vain noin kahdeksannen
osan siitä mitä Yhdysvaltoihin,
puliumattakaan muista maista,
missä .siirtolaisasioita ei ole.
Tuskin on yhtääii mainittavaa
E u ro p a n . m a a t a, j o k a ö 1 i s i ed u s -
tuksensa Canadassa niin unhoittanut
kuin Suomi. Ja kuitenkin
nili esim. • tilivuonna Suomesta
s.anadaan lukumääriilleenkin e
nemmän siirtolaisia kuin mistään
muusta, maasta koko. Europan
mantereelta."
SS3Le
PhOadelphian maailmannäyttely
V. 1926.
Kun nyt alkaa ensi vuonna Philadelphian
kaupungi.ssa Yhdysvalloissa
pidettä viin maailmannäyttelyn
suuntaviivat splvetä,;
lienee syytä, liöittää yleissilmäys
siihen, mitä hankkeissa on.
Näyttclv, jonka viraHiiien i-i-mi
on: ''Sesquicentennial .International
Exposition", pidetäL'n
muistoksi siitä, että on>i vuonna
tulee kuluneeksi 150 \ uotta Amc-r
i k' an i l s o nä i sy >^d e n j u 1 i s t a mi s e s -
1 a, niikä ta[)a 11tui Phi 1 adelphias-sa
1776. Näyttelyssä pyrkivät
Yhdysvallat erittämään kehitystään
viidenkymmenen viime vuoden
ajalla, niiyttämään mitä kasvatuksessa,
taiteessa, tieteessä ja-teollisuudessa,
ammaltialoilla ja
kaupassa ou saavutettu, mitä ilmassa,
maan päällä ja maan si
sässä, mitä metsässä ja meressä
on tuotteita keksitty. Samoin on
tarkoituksena että muutkin maailman
kansat esittävät oman kehityksensä.
Etelä Philadelphiassa oleva
Liittosaareu puisto, Lea^juelsland.
Park, on varattu näyttelypaikaksi
sekä sen lisäksi 400 akrea
muuta maata puiston vierellä.
Näyt te V avataan kesäkuun 1:
p.nä 1920 ja suljetaan H"kuukauden
perästä joulukuun 1 p :nä.
Mainitun saaren yläosa on varattu
ulkomaitten paviljonkeja ja
ala-osa Yhdysvaltain eri valHoit-ten
rakennuksia varten. liisäksi
tulee Yhdysvaltain hallituksen
yleiset rakennukset,: Maailman:
kaupalle' omi.stctaan useampia
rakennuksia. Teollisuusoloja varten
tulee olemaan rakennukset
maanviljelyksen, elintarpeitten,
'puu tarhan h oi d on, k äs it e ollisuu-den,
mineralogian, : kuletuksen.
koneiden ja moottoriteollisuuden
tuotteiden esittämistä varten sekä
yleinen teollisuuspalatsi. 'Kukin
näistä rakennuksista tulee,
suurenmoinen. Ulkomaatkin saavat
niistä vuokrata näyttelyti
laa, maksu 5 dollaria neliöjalal
ta. Monet tieteelliset seurat ja
laitokset ovat pyytäneet erityi
sen tiedepal£(tsin rakentamista
mihin ne saisivat järjestää näyttelyitä.
Isänmaallisia ja yhteiskunnallisia
järjestöjä varten tu
le(3 olemaan useampia rakennuksia.
Myöskin. on kasvatustemp-peli,
taidepalatsi ja juhlapalatsi
juhlimisia varten. Radion kehityksen
esittämiselle annetaan aivan
erityinen huomio. ..
! Urheilua ja suurempia kansankokouksia
varten tulee olemaan
stadium, jossa on 100,000 istumasi
jaa sekä aareena joka on- 840
jalkaa pitkä ja-350 leveä. Sunnuntaisin
on aikomus käyttää tät
ä stadiumia ulkoilma ja jumalanpalveluksia
varten.
• Huvipuolelle erotetaan näyttelyalueesta
oma alue, jonka läpi
kulkee katu' nimeltä Hoinen Tie.
Jyrkästi koetetaan varoa, ettei
sinne pääse pesiytymään eellais-ta,
jota voidaan pitää säädyttömänä.
Näyttelyn järjestäjillä ön tarkoituksena
tehdä Kaupparmuseoa
maailman suurimmaksi alallaan.
Siihen saavat ulkoinaatkin asettaa
näyttelyitä, joita pidetään
senkin jälkeen kun maailmannäyttely
on sulettu. Amerikan
historian esityksiä varten luovutetaan
useampia historiallisia rakennuksia.
Maanviljelys; ja kac-janäytelyt
tulevat erikoisen suuriksi.
Kilpailuja tulee olemaan karkilla
mahdollisilla aloilla. Osanottajia
odotetaan maapallon kaikista
osista.
Yleensä näyttää toimikuntn
pyfkivän iföiilien, että Philadelphian
näyttelystä tulee . valtavin
näyttelyjen näyttely, mitä vielä
on ollut. Se aikoo koota yhteen
k ai k k ien n y 1% y a i k a i s te n. k' e ks i n i (> -
jen näyttelyt ja kilpailut, esiilää
maailman teollisuuden ja kaupan
^ekii valaista tapahtumien hisro
riallisen kulun.
^liljoonat ihmiset suuntaa\a't
kulkunsa ensi kesänä Philadelp
'liaan; Heitä tulee maailman kaikilta
ääriltä. Kaupuiiki, jossa on
nykyään lähes kaksi .miljoonaa
asukasta, varustautuu sijoittamaan
miljoonat: vieraat, eikä .olekaan
epäilystä, ettei.se. siihen
pysty. Lukuisat kauniit esikaupungit,
joihin on erinomainen
kulkuyhteySj tasoittavat suuren-'
kin matkustajatulvan. Ja vieressä
ovat kaupungit Camden,
Chester, AVilmington y. m., New
Yorkiin on vain 2. tunnin matka,
Baltimoreen kolmen ja AVashing-=
toniin neljäu; Näin ollen tuskin
on pelättävissä kiskomista asunto-
ja elinkustannusten/ alalla..
Kysymys Suomen • osanotosta
tähän näyttelyyn on ratkaisematta.
Suomi ci ole \ iclä ollut
mukana missään maailmannäyttelyssä
valtameren takana. Täl-
Ui kerralla olisi os.mottoon aivan
erikoisia syitä. Itsenäinen Suomi
nyt ensi kertaa esitteloytyisi
uudelle maailmalle. Näyttely-,
paikka on vanhalla stlomalaisel-la
maaperällä, suomalairston ensiksi
asuttamalla seudulla. Näyttely
p a nn aan t. oi m een A m e rikan
historian inainehikkaimman tapauksen.
Itsenäisyyden julistuk'-
sen, antamisen muistoksi. Tuon
tapahtuman keskeisiu henkilö. oli
suomalaisi^eräinen" henkih». John
Morton.
: Amerikan suomalaisille on tämä
näyttely aivan erikoinen merkitykseltään.
Sen vuoksi olisi
suotavaa, että kansalaiset tiiliä
puolen meren .• innokkaastL ryhtyisivät
asiaan ja koettaisivat
8 a a d a e s i 11 e in i t ii a r \- ok a s t a s u o -
malaiset ovat tuoneet Amerikan
historiaan ja mikä on heidän o-suutensa
Amerikan raivaamisessa
viljelykselle viime aikoihin
saakka.
IMontrealissa toukokuun IG pnä
192.3.
Akseli Rauanheimo,
löiPrapörtti heidän toimittam"sta
tutkimuksista nuorisomme kes-kuudessa.
He näyttivät to<-een,
että 19:sta eri nuoresta, ll.sta—
15:sta ikävuoden välillä, jotka
he ovat tarkastaneet — 17 tunnustivat
jo olleensa sukupuoliyhteydessä.
Näytettiin .-myo.s to-^
teeUy että venerisd taudit o\at
päässeet leviämään lajxsien joukkoon
• ja että.k.oulutyttöjii on äidiksi
tulemai',illaan y.m.s.
•En lialua sanomalehdessä julkisesti
näistä asioista sen enem-;
pää eikä yksityiskohtaisemmin
I m 11 u a,. va an:. h ai u ai sin t e i-o 11 aa
n i i n h y v i n lasten, .kuin lasten
vanhempienkin mieliin, ettil asianlaita
on nyt kertakaikkiaan
niin, että jotain ou t('htri\ii tiil-laisen
kauhean paheen ehkäi.s-^^
miseksi.
Syyt n.> kyiseen tilanteeseen
luulen ohn-an pääasiallisesti hcu
raavissa seikoissa: -
h i i an h ö 11 ä le as wa t u s.. Va n h e in-
111 at .e i v^i t oi kein y mmä rrii 1 a st (.ui-sa
etuja ja eivät ole kyllin liuo-lellisia
siinä kenenkä kanssa hip-sensa
serrustelevat.
Aivan liian jialjon on tansseja
ja hu ono j a elä v i enku vi en n ä y tt e-lyjä.
Iltasin ja öisin t e h d ä ä iL
liian ]) a 1 j o n a u t o i n o 1) i 11 i r et k i ä.. Aivan
liian ylöllinen elämiueu ja^
pukeutuminen .nuorison: kesken.
Viinan ja kiiliotusaineiden käyt-t
ii m i n e n. • Ja \' i h d o i n t ii r Is ei m p; i -
nii kaikista: kaikkien si\ c > s k ä -
sitteiden ja uskonopin h a r j o t t ar
misen liylkääminen nuorisomme
keskuudessa."
Valituksia on kyllä useinkin
tiiällfi kuulunut nuorison kulk.eu-t
u m i s G s t a laduille, josr>a s i t ä on
turmio odottamassa, mutta että
tämä rappoulumisin-osesii on- jo
edistynyt n i i n pitkiille k u i n . As-torian
kolcemu k s e t osoi t tn va t —-
Ny&yinen kurssimme rahaläl»
tyksille SUOMEEiN
Postin kautta ja
sählj[:öteitse on
Myöa iuyömm& pankki-cjoitut
sia (shekkejä) markoissa yllg/ ••
mainit, kurssin jälkeen ja erikoisia,
k obt| en prosentin korkoa vt*.
täviäuiÄtkusiajien shekkejä dv*-
lareissa, jotka Suomessa limas A.
taan siellä voimassa-olevan dol\^
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahaiähetyksilk
postin kautta on loc. summilla
alle $20.00; sitä suuremmilta eur
miltä mitään kuluja ei peritä.
lähetyskulut sähkoteitse OB
$3.56 k&ikilta summilta.
Amerikan nuoriso siveellisesti
rappiolla.
Lännen Suomettaressa tekee
Astorian koulujen jolitokunnaii
jäsen ja sikäläinen Suomen konsuli^
Mr, W. H. Pellman, yllättä-^
viä paljastuksia paikkakunnan
'coulunuorison siveellisestä alaspäin
luisumisesta. Se on - konsuli
Fellmanin. ; antamien tietojen
mukaan ollut kerrassaan hämmästyttävä.
Näin hän kirjoittaa i
''Oltuani kolmatta vuotta koulujen
johtokunnan jäsenenä.^ ovat
lapsien vanhemmat tällä aikaa
aika-ajoin valittaneet minulle ett
ä nuorison elämä Astorias^a ei
ole sellaista kuin itsekukin lapsen
vanhempi • tietenkin toivoisi
sen olevan, ainakin siveellisessä
suhteei^sa. Olen koettanut asiasta
puhua ja esittää virkamiehil-lemme
sekä lasten vanhemmille,,
että jotain olisi toimittava
uuden sukupolven puhtaana säilyttämiseksi.
Kuitenkaan, | en ole
paljoakaan c saanut muuta kuin
lupauksia aikaan.
Mutta nyt joitakin päiviä sitten
tuli luokseni Glatsop kaunri.:.
sheriffi ja hän puhui nuorijiojn
me huonoista tav-Ksta ja sen so-
,pimattomasta käytön«e.^rä k vrin
myöskin seurauksista, mihir sellainen
johtaa. Hänellä oli mukanaan
erään valtion toiniihonki-sitä
ei kai sentään vielä: olisi o-sattu
:odottaa.
.• Nuorison siveellisen ja inora;!-
liscn tason aleneminen on tie-täiiksemme
-yh-inen ilmi()... Se ^ei
.rajoitu vain. niuulainille seuduille
tai. niäarat\'il!e . asiuna-nlueille.
-fos äarini.iisrssä launcst-ti on \ -
leinen asema sellainen kuin As-tni-
ia^sn. (ui ^vvt.i epiillä sen o e-van
samanlainen ]\aikk"ia]]a. On.
turmiollisia tumlitlna it>ea |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-05-28-04