Canadan uutiset, May 28, 1925

              Mgrr'^*r-^fr^ _'g^i;-i*' t ^ . j * T-,-tr3?7^ "^-'XSs^V'*!®'^!^*^
v-B <^°m A - V ^
r 1 I i
1*.*IH»HMIH*HI1
le päiväjärjestyksessä mitään va-
Icavarapia riitakysymyksiä ja hu-hnjcn
tarkoituksena on ilmeises­t
i horjuttaa ulkomaiden luotta­musta
Suomeen ja vaikuttaa m-
; teli suomenmarkan kurssiin maa­ilman
rahamarkkinoilla Suomelle
epäedulliseen suuntaaji.
- 3
Mi
Suomalaisuuden Liitto,
Suomalaisuuden Ijiiton keskus-hallituksella
oli kokous . Helsin-igiesä
liiton huoneustossa luihtik.
16 p :nä. Kokoukseen oli kutsut-
;tu myös liiton eri osaslojeu joh­tokunnat
ja liiton toimihenkilöt
sekä muutamia vieraitakin, ollen
läsnä kaikkiaan neljättäkymmen-tä
henkeä Pulleita johti liiton
uusi j)uheenjohtaja piispa -j. U
Koskimies.
-Ulkofuomalaiso^astoon välit;
tiin prof. J. (l. (Irani), ylitireht.
K. Haataja, maisteri N. Liakka,
tri O. J . Tall}.n'eii. rovasti Matti
Tarkkanen, johtaja M. Tirranen;
tehtailija -I. K. Salomaa ja luais
teri T. Snellman.
M K
issr
Harvinainen onnettomuus.
Kittilässä sattui v. k. 17 p:nä
harvinainen, tapaturma. Työmies
Juho Laillinen oli oUnt vedättä­mässä
puita hevosellaan, jolloin
tukkireet olivat tarttuneet kan­toon.
Tällöim oli Laillinen otta^
nut tukkikangen ja asettaen sen
olkapäätään va«ten ryhtynyt ir-roi
tta maan k a n too n t a r 11 u n u t t a
rekeä, jolloin hevonen oli äkkiä
ny käissy t k uorm aa si 11 ä seuran k-,
s^lla, e t t ä kanki lipsahti. Laihisen
olkapäältä, hänen kaulaansa, l i ­tistäen
kaulan vieressä ollutta
kasvavaa puuta vasten. Kun
kangen toinen "pää samalla tart­tui
reen alle lujaan kiinni, ' o i
Laihinen [ ) ä ä f i s y t i r t i v v a a n k u r i s ­tui.
Kun Laihinen oli hevosi­neen
liikkeellä yksin, ei t a j ) a u s ta
huo 1 n a 111 \ e n n e 11 k i i i n Ii ä n e n 1 x i i -
kansa isänsä pitkällistä v i i py
m i s t ä ihmelellen r i e n s i h i n i l ä et
.simään, jolloin h ä n t a i i a s i isänsi'
'kuolleena. 1/aitiselta j i i i vainu
i a 5 I n K t a , joista n u o r i n v a s t a 2
:^ v n i v o n i k i i i n e n.
8^ M- t 'fr
„ •.;'ii.'ii.<-i4j»<iä" ev -
4 k , ' !.
T?'^ Akseli Gallen-Kallelan sukupuu
U. S:ssa on irarald (Jällen'jul-;
kaisöut seuraavan •'oikaisun" :
Oi k a is Iäksemme elämä kerrois-ja.
sanomalehdissä usein esiinty­vät
vii-heelliset tiedot Axel CJai
1 e uin isä n su vu« ta ilmoita m me
t ä t e n :
1:0 että snkii: alkujaan polvou^
t u u 1V u o 1 s i s t a,. < I n i k i v a n I laa ' äat e -
lia-ja : tunnettiin go keskiajalla
(»alle nimellä ;
:2 :o että suku asiakirjattydistus-ten
mukaan eMintyy Suoihessa
jo löOO-luvun alu>;iv«:
3 :o että Axel Cialleu oii 10::n^
nessii polvessa Matz Erikssonin
jäikeläinen, joka Matz Krlksspn
oli ra tsu m ieh enä Su om en a a t elin
sotaväessä ja avioliitollaan 1854
Pontus dt; la (rardion tyttären
Elisabethin kanssa tuli Kal^^^^^^^^^
j a Agerbon omistajaksi.; ;
että Kallela aina :y:teen
1881 saakka on ollut suvun hal­lussa
sekä että kellään suvuu;jä­senellä
ei ole ollut Kallela ninieä,
< u jSs;: 7
; -r—
K
J||j4!ffl!ili|(lf^
MAKSAMME ILMI A LÄIIprr YKSISTÄ SUOMER:\\
FAUL GULIN'
RUOTSIx^ LINJAN PÄÄASIAI»UEHET.
518 St. Catharine Street We5t. Montreal.
Ruotsinkieli lipunvihkiäisiss.ä.
Kiusallista . h u o m i o t a herat t'
Me Isi n g i n s 11 o j e 1 u s k uni 1 an ra tsu -
väen lipun viiikiäisissä huiilik:
19 p., että suurin <jsa vihkiäisjuli-lalisuuksista,
mikäli tuli k y n v -
mykscen, suoritettiin ruotsiksi
Lipun vihkijä piti pitkiin ruot­sinkielisen
jiulieeiK jonka pää­tyttyä
hän lausui suomeksi \ain
muutamia sanoja, suojdu.skvm-nan
päällikk<) otti ensin lipun
vastaan -— ruotsia puhufii j.n.c.
Sk .-n ratsuväkeen kuuluu tiettä
xä-^ti mvös suonia\jisia.
mm
Tehkää RAHALÄHETYKSENNE Suomeen
Vahhan ja Luotettavan Liikkeen kautta.
PANKKITALLETUKSIA välitämme KAIKKIIN PANKKEIHIN
Suomessa. '
HEDMAN, HORNBORG & CO.
(Suurin ja vanhin Suomalainen Pankkiipijllke Amerikassa.)
5 STATE ST., NEW YORK, N. Y.
uomeeii ja buomesta
myymme kaikille linjoUle.
FINLAND STEAMSHIP CO. AGENCY
(Suurin ja vanhin Suomalainen Pilettiliike Amerikassa.)
5 STATE ST,, NEW YORK, N, Y.
"HÖLMÖ TALONPOIKA."
i-^^h ii(iili|B>ri«i!pi|!iiippWgj^^ naiairr*iiW*i'
"TTT'. • . ' • - '
' - •*
» 1 "
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
Bclshevikimielencsoitus
Suomea vastaan.
Vappuna loimeenpanivat i)u-naisor
Valkeasaarella Suomea
vaataan suunnatun mielenosoi­tuksen.
Aseman edustalle lähel­le
Kajajoen rautatiesiltaa oli ko­hotettu
[Minaisin lipuin s(unistet-tu
puhujala-va, jo.sta. siipmeksi
pidettiin useita ,Suomen h^jUitus-ta.
vastaan suunnattuja puheita.
Tila:suiulessa esiintyi. luihujana
m. 111. Pietarissa ilmestyvän sa­li
o 1 n a. 1 e 1 i.d. '' Va p a vui e n ' ' t o i mi 11 a -
ja Pu u kk a, jok a k (> 1101 ti clii k()()n -
h uudon ' 'raja n länsi pu oi elia si-j
a i tse V a n . n a a r-u r i 1 n a a m m e p u-naiselle
armeiialle". Iiipuis«a.
joita mielenosoittajat :Ivantoivat.
o 1 i su o m e n lv i e 1 i s i ci 1 a u s e i t a. j o i s s a
Suomen kommunisteja kehoitet-t
i i n: y h t y m ii än t a i s t e 1 u un A' a l ko i s-ta
terroria vastaan Virossa ja
Buliraria.ssa,. louheiden sisält<)ä
on eräs neuvostoviranomainen
selost a n,ut lyhyest i . si ien, et tä
" n e sisiilsiviit onnentV)i voi uksen
Suomelle.'*
r J
•"''Tf^^^m^-
Herännäisjohtajjia Amerjkaan.
Viime kesänä tehtiin Ameri­kansa
olevain heriinneittenpuo- Sitkeä mies.
lesta pyynti) sisälähetysseura j A^ k. 2 ' l j ) ä i v ä T i ä sattui Ivufdc
" H e r ä t t ä j ä l l e " , että ' limitettai- kaniemellä onnettiimuus. joka
.siin Amerikaan joitakin heran- harvlnaisuudeissaan on erikoinen,
neitä puhujia. Tämä jiyynti) on Mainittuna päivänä oli kaivonte-johtanut
.«etiäiseen tulokseen, et- kijä Pekka ..Mielonen Kaalamolta
t ä ens i elokuun alussa lähtee
A m e r i k a a n t o h t o r 1 Au k u s t i O r-a -
vala ja kansanopi >ton johtaja
Vä i n ö Afa l m i v a a ra. o de n n ä k ö i s •
tä on, että näitä tulee seuraa­maan
myös li i kerni es J . lv. Ku o [>-
pala. M a l k a .kestää. kolmisen
kuukautta. Amerikassa tulevat
mainitut lienkilöt liikkumaan eri
puolilla maata.
Perättömiä huhuja.
iLänsi-Europan maiden sanoma­lehdissä
on viime aikoina olhit
hyvin hälyyttäviä Suomea koske­via
Untisia^ m i s s ä kerrotaan Suo­men
ja Venäjän suhteiden viime
aikoina kärjistyneen äärimmil­leen
niin että sodan puhkeamista
näiden maiden välillä voidaan
mu'ka p it ä ä m a h d ollise n a. Asi an
tuntevalta taholta on H. S ;Ue iL
moitettu, ettei moisissa huhuissa
ole vähääkään perää. Suomen
ja Venäjän välillä ei nykyään o-laittamassa
kaivoa. Hänen olles­saan
8 m e t r i ä syvän kaivon ])oh-jalla,
Irtaantui m a a kaivon seinä­miltä
liaudatenMielosen alleen.
Maata vieri hänen ])äälleen noin
•1:metrin körkeudelt^. M i e s tä
•ryhdyttiin heti kaivamaan ylös,
mutta vasta seuraavana aamuna
saatiin wora j>ois^ioduksi. Jo­ka
inen luonnoll sesti oli siinä
va h vas«a uskossa, että Mielonen
;oli ennättänyt täni 27) tunnin ai-
Ikana tukel|tua kioliaaksi. Mutta
ehämmästys olikin suuri, kun
imies oli vielä aivan terve ja ky-
•kenipä itse kulkemaan jalan ta-
; lon asuinrakennukseen. Kaivon
seinämille asetettu laudoitus oli
iestänyt maan pakkautumasta tii­viiksi
hänen ympärilleen^ vain a-ilaosa
ruumista oli puristuksessa,
mutta sensijaan yläpuolella siksi
löyhässä, että .Jhän . ^y,kefliL 1*^^
aikana hengittämään jotenkuten.
, /f . > ,
Huhtikuun 8 :na pnd oli kulu­nut
75 vuotta :siitä, - kun Suomen
sena a tissa esi te! ti i n keisa ri 11 in en
julistuskirja, joka m ä ä r ä s i , ettei
suomenkielellä saanut ..julkaista
mitään muuta kuin usKonnoJlista
hartautta tai.taloudellista hy(»ty.i
tarkoittavaa lukemisra. Yksiir
romaanit .ja muut kaunokirjalli­set
teokset, jopa. valtiolliset uiiti-^
set ja rikosjututkin oli\at kiel­letyt,
koska ne vaan turlianaikai^
sesti olisi v a t x i e r o 111 a n ee t. s 11 o -
ni a 1 a i se t 11 y ö d y 11 i s i s t ä h o mi n I s t a •
ja koska -he eivät ehkä olisi kir-j
o j a " ( » i k e i n ' ' käsittäneet. Tämä
oli yleinen käsitys siihen aikaan
venäläisten . vallanpitäjien kes
kuudessa mutta siitä tuli ansio­ni
a an jo h 1 a va 1 le a i ne kselle riiot-salaivijjr.
Nimpii väitti silloinen
Viipurin maaherra, sittemmin:
kouluhallituksen päällikkö, va-l^
aaherra Casimir von Kotheii
ISlO-lin ulia, ettii " tnloupoika-raukka
tulee vielä liolmiimmii-ksi
kuin m i t ä hän j o o n " ' , jos olisi
sallittu painosta julkaista suonva-laista
. kirjallisuirtta; Snonieii
kenraalikuvernööri, k. reivi llerLT
taas koetti vuonne 185(1 saada
mini st e i' i va. 11 i o s i h tee ri ä v a k u u t e -
Muksi siitä, että "tiiiiri rotu (SIK)
m a 1 a i n e n ) ei .01 e a 1 o 11 u n ii y \ t' 1 o ,
määu niitaan osaa Eui-opnn s i \ i ' ,'
tyneideii. kansojen kesken", io-^
ten suomalainen kirjalliisuiisknaii
ei ole tarp(>en. vaan i)äinvasioin
.'*.kaikki. mitä 1'ennomaanit tali
to\'at telulä yli sen.: mitiv iiis- i]
olen Teili e main i n n u t, on. m 1 M 11 r
ta pelkkili saippnakuplia." .
N i i n . ovat osat vaihtuneet 75;
vuodessa, että täs^ä maassa n> t
isännöi suomalainen kuin omassa
talossaan ainakin ja että se irse
ohjaa kehitystään ja vastaisia
k o h t a 1 oi t a a n . . S u o m a 1 a i 11 e:i. ., 11 ö 1 -
mö talonpoikaraiikka" voi ny 1
ylpeänä viitata sekä aineelli-seri
i t t ä henldsen viljelyksen i;ukois-lukse
M? ja osoittaa, että .häneri-kin
h'.'.iiraaallaan on nyt p.v-:yv.i 1 -
nen paikka muiden kansojen jou­koissa
—^vastoin ruotsalaisten ja
venäläisten ennustuksia ja toi-menpiteitii.
Mutta se voi olla
myöskin ylpeä siitä, että menes­tys
ja onni ei ole mennyt sen
päähän siten, että se oliosi nosra-nut.
käteusä kostotarkoituksessa
entisiä sorta jiaa n va s ta an, va a 11
päinvastoin osoittanut heillekin
olämisenmahdojlisuudet enem­män
kuin kohtuus vaatisi. — Ilk­ka.
Dollarista
e
® määräyksinä
välittää rahalähetyksiä Suomeen
S U O M A L A I N E N P A N K K I I R I L I I KE
KALLE MÄKINEN - 'PRIVATE BANKER
PÄÄOMA $25,000.00 |VARARAHASTO $5,000.00
Toimii Kevv..Yorkin valtion Pankkihallituksen lupakirjal­la
ja sen. valvonnan alaisena.
Huom.! Ainoa Suomalainen Pankkiiriliike Amerikassa,
joka lähettää myöskin dollariniääräyks^ jotka Suomessa
ulcsmaksetaan perimispäivän markan-kurssin. mukaan.
TALLETUKSIA VASTAANOTETAAN 4 PROS.
KORKOA VASTAAN.
I Peritään saatavia sekä Amerikassa että Suomessa, laino­ja
vältetään sekä toimitetaan yleei3sä kakkia pankkiiriliik­keelle
kuuluvia tehtäviä.
Pilettejä myydään parhaimmille valtamerilinjoille. Pas­sin,
niatkustuisluvan ja maihinnousupaperien hankkimisessa
avustekaan p'lettnostajia ilmaiseksi.
; Yli viiden vuoden kokemus konsulaatti-alalla, viimeksi
Suomen Pääkonsulaatissa New Yorkissa. Brooklynin Suom.
Merimieskirkon pastori v. 1909 alkaen.
Nopea toimitus! Rehellinen suomalainen kohtelu.
Avoinna klo 9 ap. klo 10 ill.
KALLE MÄKINEN - PRIVATE BANKER
Puhelin: Harlem 3Ö72.
2002 FIFTH AVENUE (124 katu) NEW YORK CITY.
KUINKA ja missä viottiiisin kosälo-nian
? Siinä 011 kysymys, joka vaatii
tavalJi-^ta ciiommän liarkiiitaa. 3,1 o
A^uinime elidottaa t('ill(^ ])alj()ii mloloii-kriiitcisia
matkoja ja antaa teille hy-viii
neuvoja. ]S'iitä seuraamlla voitte
käytliiii loma-aikaim'^ malidollisim-man
edullisesti ja mbdoUisimmau pie­ni
11 ii k ust aiinuk si 11a.
On paljon })aikkoja, jotk erikoisesti
vieliätiäxät kesämatkaa suunnittele­vaa
^'äkeä — (^an^idan Klliovuoristo,
'LVyuenmeT(^u rannikko ja Ttä-(\-t7iada.
Aiotte])a mihin osaan'maata tahansa,
olenniK^ aina valniiil mielihyvällä teitii
avustamaan matkan suunnittelussa.
Samalla kertaa takaannne mvös A\stii-viillisen
kohtc^hni ja^turvallisen ja mu­kavan.
kulu]\ ("^anadian Xa,tional Rau-talieyhiiih)
loistojuniila ja laivoilla.
A. W. MARTIN, Asem<ui PiK-Asiamies,
l^ort Arthur. Puh. N. /174.
OOL. S. W. RAY, Kaupungin Pil.-Asiamies,
Port Arthur. Puh. N. 1233.
Porsaiden hoitaminen.
Ensimäiset kolme päivää on
jkaikista vaarallisin aika porsaan
I elämässä, ilmoittaa Massachusetts
^sin maauviljelysopisto. Suurin
o,sa i)ienistä porsaista, jotka kuo-j lähellä seiuäii ja usein joku por-hnat,
menettävät b-nkensä ensi-' «maista jää emän ja seinän väliin
mäisi-nä- kolmena piiivänä porsi­misen
jälkef^n. Puhdas" ja läm­min
. paikka, jossa on riittävästi
kuivia rehuja, ymmärrettävästi
antaa lieikoille porsaille tilaisuu­den
päästä alkuun ja emät, jot­ka
saavat ponsaita tällaisessa
paikassa, tavallisesti: tuottavat
terveitä : porsaita jotka elävät,
jolleivät ne muuten saa sur-toaansa.
Alutta kokemus on 0-
soittanut, että suurin «sa pienis­tä
porsaista kuolee tapaturmai­sesti.
Emät aina haluavat maata
ja kuolee., ennenkuin emä ehtii
nousta ylös. Sikojen, kasvattajat';
estävät tällaisia tapaturmia ra­kentamalla
tukevan aidan,^ joka
on noin kymmenen tuumaa sei­nästä
ja saman verran lattiasta.
A i t a o n r a k e n n e 11 a V a y m p ä r i k o -
ko huoneiston, että i m ä ei voi
•panna maata liian lähelle seinää.
TILATKAA
OAKADAir msTsmT '
OMAISILLllNNi: SUOMSHN.
.t >
5
ja.