1921-10-20-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
7 III lii I verisen soaan orjakaupan (eaeMutiM. ^
Seuraavia kirjoja on njlq^ii saatavana Canadan
^ Uutisten kirjakanpaata:
-restaraentti
tl
(Uusi suomennos).......».^ v- V. .75
(vanha " ) 65^
Herran Tulen Kantaja . $2.00
Biblia (Pienempiä) 1.75
(Keskikokoa) 2.00;
(Isoja) : 2.50
Uusi Postilla ^Laestadiuksen) 3.50
Keittokirja 1.25
Pyhä Kaipuu 1.75
Kansallista Itsetutkistelua 1.35
Minkä Mitäkin Italiasta 1.25
Vieläkin Siitä Ajasta 1.25
Silmä Yössä 2.00
Maan kiroissa 2.00
Tiellä 2.00
Kokkuusen kuiskeliia , 2.50
Erään perhosen joululahja 3.00
Putkinotko 3.50
Uluteen Maailmaan 2.00
Harhama ^ 2.00
Mitä on kuolema , 1.75
Kalevalan Avain 3.50
Rauhan Sointuja • 2.50
Koraalikirja .. ' 2.00
Pyhäkoulun laulukirja (nuoteilla) 3.50
Martti Luther 2.00
Amerikan Suomalaisten Historia 1.75
Finn in America 50
Tarinoita Amerikan Suomalaisista 25
Kaivannosta hautaan 1.25
Ylös helvetistä /. 2.50
Jean Sibelius 1.45
Mäkelän Pentti , , '. 1.50
Pienestä pappilasta 1.25
Viina kuninkaat 1.25
Tähtimaailina ja meidän uskomme 1.35
Ei sitä voi koskaan tiotää 1.50
Mooses ja hänen hevosensa 2.50
Vapautus ; 1.25
Tyrni kourissa 1.50
Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin 1.25
Petsamon rata I.35
Paimen ja lampaat .. 1.25
Punapää .Rposa 1.00
Munkkikammio 85
'Sianhoito oppikirja , : /. '.75
Olli Ruudin morsian : 1.25
Vihollisten leirissä punaisten kapinan aikana 1.75
, Kapinoitsija . . . 1 . . . . . . ; 1,50
Kolme hyvää juttua 1.25
Michiganin Kuparialue ja suomalaiset siirtol 1.00
Biologia 2.00
Miksi tal^(Jon olla suomalainen 85
Piloja ja Pilakuvia '. 50
Pilajuttuja ja piirroksia 35
Syyttömänä tuomittu 35
Colliers New Photographic Hist. of the W^orld War 5.00
Englantilais-Suomalainen Sanakirja (Arminen).... 3.50
Suomalais-Englantilainen Sanakirja « « • • 3.25
Sanakirja (Rekonen) 2.25
Katekismus 35
.Raamatun historia . . ; .75
Pyhäloulun laulukirja , ^ :35
Minä ja muut 1.00
Opiksi ikä eletty , 60
,.Eläinten lääkäri '
Ihmeellinen Unikirja 35
Punajnen kapina Suomessa 1918 75
English-Finnish St. Luke 35
Punanen kardinaali 40
U'nisampo i . . . . . . . - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .oO
Verenimijäin uhri 50
Amerikan Suomalaisten kotilääkäri . . . . . . . . . . . . . . .50
Elämää ikuisessa yössä 50
Viisi tarinaa ; 15
Muuan katuvaHan kumous 10
Myötävirtalän 10
Moraalin Uhripappi 10
SuoWen Perustuslaki ja Hallitusmuoto . . . 25
Kaukomieli .85
A ,B?ji^nish Oräiamar ? 1.35
saw m
• TK4t'Printer of tfdeirs i. 2.00
XTndying ^Fire . i. •... - > • • • . . . . . . . . . . . f . . . . i . ^ ; , . '2.00-
' ^StSll^O 1: • • ' * « ' • - « • • • • • • • • « • • .«•'• • »• • • 2*00
Life and Heroie Deeds orRooserelt s 2 . 0 0
l^nland and the Finns 1 2.Ö0*
Sionin^ iCa^nel • . . . » • . . . . . . . . . • . . . ...'^*». •«>...»^.1.00.
Virsikirja, virret ainoastaan'... . . V . . . . . 7 * . . u .75
• Virsikirja - • . • • » . . : . • • • «i. « « * * . • • •; • • • )>••' • .-»SO'
< Kirjoja voidaan tilata allaolevalla osoitteella. * Raha
ifilee seurata tilausta.
Caitmäaä Uutiset,
y i
KANSAN
HENGEN
}l9.uateil «aantia;
joänän» Itsiamle^
iiUfe, jotka hafiklElvat 10 «U
ti^^fimtla tilauksia 91«80 ar-*
ToUiea lahJaeslnMB. tieduBi
telkaa siitO. Tavallinen 20
prosentin palkkio myönne-tWn
sen lisäksi. Ilmpit-tautukaa
aslaan*eli!lcBl Ja
ryhtykää hankkimaan tilauksia,
Klrjeenv. osoite:
JOULU, BOK 455, DULUTH, MINN.
PORT ABTHTO, ONT., CANADA.
Tiilatkaa Canadan Uutiset omaisillenne Suomeen;
Pitkät Syysillat ovat jälleen käsissä-Ja, mikä onkaan «cMilli-,'
sinta kuin viettää ne kirjallisuuden sillä hyvä kirja on
paras toveri. AntaÄksemane tilaisuuden jokais^e|£Ki|iä^rfi^valla
itselleen kirjoja, olemme päättäneet lokakuun aikana lahjoittaa
yhden dollarin arvosta kirjoja jokaiselle uudelle Canadan Uutisten
koko vuoden tilaajalle kuin myöskin suoraan toämitukseen
koko vuodeksi tilauksensa uudistaville. Vajastomtme ei ole suuri,
joten jokaisen tulisi käyttää kiireesti tilaisuutta hyväkseen.
Lehden kolmannella sivulla olevaa tilauslippua voitte mainiosti
käyttää ajJtinanne tilauksia lähettäessänne ja sen yoi täyttää lyijykynälläkin,
kun vain selvästi kirjoitetaan nimi ja osoite.
Tilaukset Ja rahat oii biäoitettava":
Canadan Uutiset,
Huomioita ia mietelmiä.
. Mjykyajan orjakaupat. Suurissa
v^,asutuskeskuksissa, kaupuh-geissa^
tätä nykyä on tavallista
suurempi työttömyys." Sen seu-irauksfena
on nälkä, alastomuus .ja
kodittomuus. Ruoka, ' vaate ja
suoja^ (koti) ovat jokaisen ihmisen
välttämättömät elämistar-peet.
Niitten puuttuessa ja^ niitä
saadakseen ihminen antautud^ —
mihin iahansa. -
Se on juuri näitten vaikutteit-ten
pakotulj^esta, kun .viime päi-sUuri
määrä työläisiä ori kiiven-^
nyt kaupunkien torille^^rakenn^^
tuille korkolavoijle," laskeneet vi-
Juista ja laihaa ruumistaan ver^
hoavat^ vaatöriekale^^tZvyiHäiail-.
leen ja'siten" alastonta yläruumistaan
näytellen taxjouturieet
ruokaa, vaatetta ja suojaä "^aadak
seeri huutokauppavasaran lyöntien
mukaan — tyoorjuuteen.
Tämä , ihmisten huutokauppil
luultiin , ihiuluneen menneisyyteen.
'Nykyaika sen'pn-tuominnut.
r^kana,., ihmisacvo^, aferita-vana~
'kerta kaikkiaanpöisletta-J
vana. Amerika ja erityisesti 3uu|
ri ' siihen \ knuluvÄua. Boston ja
^öiSituvat--^orjiksr.-^
• 'Sanoimme: **,vapaaehtoisesti.''
Sfe- oli erehdys. Nälkä, • vilu ja
siiojattomuus heidät siihen p
^ o i t t i . Juuri ne samat vai-
' kutteet, jotka : sata vuotta sitte
saattoivat orjakaupan' kukoistamaan.
I
Ero entisen ja nykyisen orjakaupan
välillä oli se, että ennen
orjat löysivät ostajia. Nyt oli
tarjontaa, mutta puuttui kysyn*
tää. Vain muutamat armeliaat
ihmiset tarjosivat viikoksi, pa^
riksi ••• orjiksi tarjoutuville ruokaa.-
Siinä kaikki. Vakituista,
pysyvää toimeentuloa meidän
päiviemme orjakauppa ei kyennyt
antamaan sitä etsiville. Ja
N,ew Yorkrssa poliisivallan toimesta
on sanotut orjakaupat kesi
keytetty. Niitten julkista ilmenemistä
ja: jatkumi^^ta ainakaan
j sanotunlaisessa huutokauppamuo
dossa ei sallittane muuallakaan.
Siitä siis emme löydä työttÖ-myyskysyrayksen
oikeaa ratkaisua.
Mistä se sitten on löydettävissä?.
Löytääksemme oikean,' täysin
selvittävän jav työttömyyden
poistavan vastauksen • meidän; 011
ensin etsittävä työttömyyde|i aiheuttama
syy taikka syyt. Vasta
sitten voimme siitä* taikka niistä
aiheutuvat seuraukset poistaa.
Ilmeisin syy siihen on se, että
on liian vähän työtä ja liian paljon
työntekijöitä.
Se voidaan korjata lisäämällä
eläraistarpeita tuottavaa työtä ja
— vähentämällä työntekijöitä.
Edellinen nykyisiä menettelytapoja
noudattaen on osoittautunet
ylivoimaiseksi ja jälkimäinen
suorastaan mahdottomaksi. •
• Satunnaiset' hätäaputyöt eivät^
.•ole kyenneet poistamaan yleista
; Jyöttömyyttä ja viimeinen viisivuotinen
maailman sota toi sen
hämmästyttävän tosiasian eleemme,
että seii loputtua työhalullis-ten
luku oli —- lisäytynyf. Miljoonien
työläisten sotatantereilla
tappaminen; f kyennyt, poistamaan"
liikakansoittumista." :
r.: Vanhat menettelytavat työttör
myyden poistamiseksi siis ovat 0-
soittautuneet tehottomiksi.. Niitä
käytäntöön sovellutettua tilanne
on vain pahentunut.
^1
E"|kerrotu!ij4lÄ)'.poiStainiseksi. * Jokaisessa rbaassaga^erityises-
Jai nyt taloudellisessa ahdinkoti- |ta ,?jneitäi Ganadassayasuvia^ ;k
la^a näitten, kaupunkien .orjuu- ^^ijfta 'Cana^asSa -on-^
deii poistajrf-äotureitten jalkeläi- ijjffalla. Wai»on»t,,|_^3iBMi«net,
^et V a p a a.e h t o i"» e.s t i tar-j^öflat miljoonat Ihmiset löytävät
^TfitäVälrtybl
set toverini, seuratkaathme^li^^'
dän opettavaa ^ ja jonnejlistättir
"Vaa eaimerkkiääni ^-.-^^^ r' ' |
- J . A. Mnsfonej^j "
Työttömyyden syitä etsiessä on
muistettava^ että työttömyys en-simäiseksi
ja viimeksi ja joka aika
sekä kaikista rasittavimpana
ilmenee kaupungeissa ja suurkaupungeissa
huutavimpana.
Kaupungit elävät suurimmaksi
osaksi kaupan varassa, se on tuor
tettujen eli valmiitten tavalnainj
välityksellä.
Vertaillessa asutuätilastoja helposti
huomaamme; että välittäjäin
(kaupunkilaisten>luku tuot*
tajain (maalaisen) lukuun ver-jattuUa
öti — liian suuri. Ami?-'
rikä^ YMysvalloissai joisfa^u-dellä
kerrottu orjahuutokjauppa-esitettiin
" estöierkkÄnä';'lähes 55
prosenttia(se oti -9^ jhmistä- jokaisesta
sadasta) ' asuu kaupungissa
välittäjinä ja siis vähemT
mät kuiri puolet maalla tuottajina.
Tämä tosiasia silmien edessä on
ihme, että nälkäisten työttömien
luku ja hätä ei ole nykyistä sUu^
rempi. ' ^
Kaiken tämän käsittäen työt-tomyyskysymyksen
'iratkaisemif
nen on ilmeisen selvä ja — helppo.
'
, On vähennettävä kaupufifi^Stj4
tusta ja'lisättävä maanviljeliaäik^
lukua.' On' tuotettava eäemMän
kulutusta ja vähemnran keinotte^
lukauppaÄ vartena ' vv-^; . . f ,^
MaaSöa sitälSirimrttäväh
gon auttamana''on kaiten elämv
5en alku, perustus* jia 'ylläpito,^
'^äailtf tavataan työttömyyttä
tusto'niineksikään, 4ä sekin vähä;
mi^ä siellä'op, dn-sinne kaupungeista'
kulöleutunutta, koditonta,
neuvotonta; avutonta^ syr'
jävirtaa. ' ' /
»Kaupunkien työtön väestö^ ÖÄ;
saatava -^maalle, kas^
maasta, leipän3aä, vaimistämaäii
ivaafteerisa ja >öl5ent^maÄli sin-i
esimerkiksi Canadassa riittävästä^;,
enemmän kuiri riittävästi; yl-jtaftylläisesti
viljavaa maataj joka
ai-^an < 'kohtaiaiöella tyiat»» antaa
ihmiselle kaikki elämiseif farpeet
ja-^aljon mukavuuksia/; paäjjön?. y-lellisyystavaroitafcim
Ja tuottavaa,
hyödyllistä työtä" riittää aina,;
jatkuvasti. ^ ^i^<i^^,«»T
j ||*ienviljelijänä," sellaisesta nyt
piilumme, ihminenj t y ö 1 ä i -
n i n k i n, on oma työnjohtajansa,'
oma käskynhaltijansavi oma
suunnitteleva insinöörinsä, oma
va kennusmestarinsev - oma palkkansa
perijä ja oman työnsä itsevaltainen
isäntä. Mitä enemmän
kuolevainen ihrainen, tavallinen
rehellinen ja tunnollinen ihminen
voi toivoa?
Totta, että tämä ei lupaa mii jo-rteeritulevaisuutta;
Mutta sekin
on totta, että miijuneeri4hanne
ei voi toteutua muuten kuin si^
ten, että yksilö keinoilla taikka
toisilla anastaa itselleen mii Joonien
toisten ihmisten osuuden.
[ 'Kaikki ihmiset eivät voi olla
miljuneereja. . E i ole tarviskaan
o^la. Ihraisen onni ei riipu mil^
Joonista. Onnellisuus voi täydeirv
lisenä kukoistaa pienviljelijänkin
vaatimattomissa oloissa. Ja niissä
se juuri kukoistaakin.
Bhsimäinen askel onnellisuutta
kohti on V a p a u t u a t y ö t-t
ö m y y d e s t ä j^a samalla taloudellisesta
ja henkisestä avut-torauudesta,
nälkä-, alasjomuus
-ja kodittorauus orjuudesta.
Ja kun mitkään muut keinot
siitä vapautumiseksi eivät ole tehonneet,
koetettakoon tätä uutta,
tätä esittämääni, tätä helposti toteutettavaa
ja kaikille mahdollista,
nimittäin muututaan työttö-mistä
pienvilj^jöiksi!
Vuoden 1918
t-,j7..
Valkoissa-Botnrin vaiheita Suomen
sDdaas£'^'
Kirjoittanut Louhi.
^ 1 -
(Jatk. edell, n eroon,)
, E i se ole helppo tehtävä. Mutta-se
o n m ah d o l l i n en. Ei se tapahdu
odottelemalla ja ristissä
käsin ollen. Se vaatii — työtä.
Mutta: työtä,\^tuott'avaa työtähän
me juuri tarvitsemme. Jokainen
liike tj^öttömyydestäpienviljeTiv
jaksi on tuottavaa työtä, on pysyviä
ja siunauksellisia tuloksia
tuottavaa.
Työttöminäi rahattomina ja
nälkäisinä yksilöt ovat vähäväkisiä,"
arvottomia, neuvottomia;
'Mutta yhteenliittyneinä, osuustoiminnallisina,
keskinäisesti a-vustavina
kaikki ' k ä y helposti/
mukavasti, ja yksilöllevmahdot;
tomalta näyttävät tehtävät tulevat
mahdollisiksi. Liittykäämme
yhteen!
; Muodostakaamme asutusosuusr
kuntia, pieniä, kaksi, kolme per-heisiä,
missä ei saada suurempia
kokoon. Ja suurempia . siellä,
missä sellaiseen on mahdollisuuksia!
Ryhtykäämme etsimään
sopivia maapalstoja 'itsellemme!
Pakoittakaamme ' hallitukset ne
meille antamaan ja imeidät niille
avustamaan • j,a ^uksi ^ oienta-m&
m äu tt a van'"' käden- älkuuri-p^
ästäksemme.
Maata,'liyvää tn^ttävaa^maltt^
' on ilmaiseksi saataVaHäja^ pitää
Taivaastako tuo putosi vai mamiko
sen antoi, ajattelin itsekseni'
ja niin painautui ^hän, tuo M«yjk'
tyttönen' jonon etunenään.; v^Va^ii
kuin - yön hiljaisuus työntäysim-m6
peräss'ä ihaillen oppaamiiie
riotkeita liikkeitä.
Kun erosimme, tarjosi hän kitt
tä minulle jäähyvästiksi. Epäip
Ien ojensin, sillä tunsin, että liiati
paljo on saada puristaa tuon jf^*
kelin kättä. Vaan silloin oli h^ji
jo puristanut ja painanut siili«jv
hienon paperin, jota en rohj^jt-nut
heti katsoakaan. ^ V
p — Ehkä vielä joskus tapaai^l'
me, kuulin hänen lausuvan r.f^
kuin i^riessa painauduin uud^J^
leen tytön osoittamaan suuntte|it
ja kuin jotain peläten en li^Sk^^^
tanut taaksenikaah katsoa.Vty(Jt|f
sin vain lujemmin eteenpäin;' .^^^^^^^^
Eräässä mäessä taittui yhdeiiil
tovereistamme suksi. Silloin hUii -
aikoi pyörähtää takaisinV vaaii
samassa on pienoinen torppa 'tv
en laidassa. Sieltä saimme te»»
vaa ja pahnoja. Pahnoista laitO il
iulen. Pyyhin tervaa suksöJti
kärkeen ja hiljalleen kädellä tai»
vutin uudelleen käyräksi. Niih
se ori entisen veroinen/ vaikka
puoli jalkaa lyhempi.
Eteen tuli tienristeys, josta nie»
ni: neljälle suunnalle. Siinä ky-symys,
mirincpäin mennä. Is*^
tuimme hangelle ratkaistakaeUL--:^
me kysymystä. Muistin silloJÄ >
tuon tyttösen antaman papeHn' -
ja: päätin nyt tutkiaj mitä öelu^
paa. Paperi oli hienoa kuin Sili^v
ki, ja puuta en ensin'huomaÄÄJK"
kuin viiruja sinn^ ja tannei >.äiy
massa sentään huomasin riuöl^
jaj aivoihini l{entM\sana:, k'äHte
Oppaani ei siis olekaan jättänyt ""^
iriinua^- vaari'^pujähtikih täsk^l|i
ni, ajattelin itsekseni. V Toiöel k'.
puolella on sanat: *'Terveiöi <
veljelleni!" Hieno naurahdus jttf-. ^
lee kuin itsestään^ - sillä . enh^
tiennyt edes tytön nimeä^ [jiiiri ,
mistä tietäisin • hänen vjel^ensäv-^ff r
meui Mutta ajatuksiini paiäö|
kuitenkin nuo sanat niin elävJii^
kuin piankin tulisin hänet nä^H
mään. Toverini jo ihmettelivM
miksi niin kauan viivyin.
Poissa ollessani olivat tovem
jo heittäneet hattua ilmaan, mlia
tietä pitäisi mennä, vaan
tein siinä tenän ja suuremminä
mutinoita seurasivat toverini
nua. 5Coko päivän olinkin sit^ji.
johdossa. iNfatka sujui suufi^^
mitta mutkitta iltaan asti; ; H l ^
lähetessä aloimme etsiä.yösljiöi
ri» H 8aiatmefcife4^^
pienestä talopahasesta. liupaa i^l
tosin anaettu»^ ^vaan kun kielt6|»
ka^* _eifkuflatiiriii<i?;i;niin iaim.m|.
Työnsimme suksemme'.lumen;
pi emäntä ^elä ttkUan jl^^.
jooma .eekkeceit».., Ottajfea^rti^e t ; ^ ^ f c 5 ^ / . ^ ^ . . , . j o i ^ l ^#
se haltuumme! Asutus- ja vilje- ruokaakin. Pari, litiip|)|4i
lysqikeudella valLditfakäayftihr Se jilJid^-vv^S^-^SIitoa^
omaksemme, itseUemi^e ja j^fce^
Iäisillemme! . , /
Muutamassa vuodessa.' tämän
päivän kymmenet miljponat työttömät
ovat muuttuneet-T- it^näir
siksi pienviljelijöiksi,'^ joiflä' aina;
aina; kesällä ja talvella on työtä,
leipää jä leivän sä»wntä.
' Monet ennen -meitä^ pvat niin
fehileet. Ne ovat" meries^neef.^
Ka^okaa heidätf^^ uutiStflfoj^l
Pu&kaa heidän'kanssaatt!
^: Junoa, mitä he^ Ikatiiv^, o n ^,
'dttäi eivät erinemmiii mallittaneet
kaiipunkiläisty ött(>in3^estä pien
' i i l ^ s i k s i . ^He onnit&Iel^Ät''iiSe.
;p>jrdaW^' jai ^anaa>irkk^amiji{^ •
räloimnie, täiyt^^-^ nälkäistä \v4|*, '
saa^. j ^ » ^k«b.päiic^'^liki!i blinit
unohduksissa. iSyötyämme'. :
:vfeH&^e;\'ft^8S&i^äö, /^eikä i Ä
kestänyt -kum foveHhi. olivai;
tä herttäisimman. unen helmäSsii./^
^vJibuliir^C^jtÄ taht^iiiit . Ä if
kelvatfr^-^l^tluterii lentel^tt^E
.'Sittäa/kg^i^ilk.'^ihuiile.^
'teiiitisää^^aiiösr-^iia M
•TUM-iSJ ^ml^ i i J t i - ' t •• *4
dyksi. Ja he puJtifelÄVätTtöBasiQi
tpivein tulevaisuudesta'^^, hc-yl»
peypellä näytte^vät työti^':tur
IbkSha korvista'^' raTv4ajfi(i
i u l i ^ t a viljaa ntitfvtS^^aiöfob^
taati 'He rakkaina muistoina''kTi-vaa4at
riiittett>r\J'«etimö;^.en^^
vuosina ja mielihyvin osoittk^^^
Xk^^Ufn^m |ä'kukiti mi
Jää'.v«in :V<^^
poZfe^a:xMn|i9|tt«i> olä^^^^^ i
rFuSeen vaipimälsiUani kuftt '"^ '
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, October 20, 1921 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1921-10-20 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada211020 |
Description
| Title | 1921-10-20-06 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
7 III lii I verisen soaan orjakaupan (eaeMutiM. ^
Seuraavia kirjoja on njlq^ii saatavana Canadan
^ Uutisten kirjakanpaata:
-restaraentti
tl
(Uusi suomennos).......».^ v- V. .75
(vanha " ) 65^
Herran Tulen Kantaja . $2.00
Biblia (Pienempiä) 1.75
(Keskikokoa) 2.00;
(Isoja) : 2.50
Uusi Postilla ^Laestadiuksen) 3.50
Keittokirja 1.25
Pyhä Kaipuu 1.75
Kansallista Itsetutkistelua 1.35
Minkä Mitäkin Italiasta 1.25
Vieläkin Siitä Ajasta 1.25
Silmä Yössä 2.00
Maan kiroissa 2.00
Tiellä 2.00
Kokkuusen kuiskeliia , 2.50
Erään perhosen joululahja 3.00
Putkinotko 3.50
Uluteen Maailmaan 2.00
Harhama ^ 2.00
Mitä on kuolema , 1.75
Kalevalan Avain 3.50
Rauhan Sointuja • 2.50
Koraalikirja .. ' 2.00
Pyhäkoulun laulukirja (nuoteilla) 3.50
Martti Luther 2.00
Amerikan Suomalaisten Historia 1.75
Finn in America 50
Tarinoita Amerikan Suomalaisista 25
Kaivannosta hautaan 1.25
Ylös helvetistä /. 2.50
Jean Sibelius 1.45
Mäkelän Pentti , , '. 1.50
Pienestä pappilasta 1.25
Viina kuninkaat 1.25
Tähtimaailina ja meidän uskomme 1.35
Ei sitä voi koskaan tiotää 1.50
Mooses ja hänen hevosensa 2.50
Vapautus ; 1.25
Tyrni kourissa 1.50
Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin 1.25
Petsamon rata I.35
Paimen ja lampaat .. 1.25
Punapää .Rposa 1.00
Munkkikammio 85
'Sianhoito oppikirja , : /. '.75
Olli Ruudin morsian : 1.25
Vihollisten leirissä punaisten kapinan aikana 1.75
, Kapinoitsija . . . 1 . . . . . . ; 1,50
Kolme hyvää juttua 1.25
Michiganin Kuparialue ja suomalaiset siirtol 1.00
Biologia 2.00
Miksi tal^(Jon olla suomalainen 85
Piloja ja Pilakuvia '. 50
Pilajuttuja ja piirroksia 35
Syyttömänä tuomittu 35
Colliers New Photographic Hist. of the W^orld War 5.00
Englantilais-Suomalainen Sanakirja (Arminen).... 3.50
Suomalais-Englantilainen Sanakirja « « • • 3.25
Sanakirja (Rekonen) 2.25
Katekismus 35
.Raamatun historia . . ; .75
Pyhäloulun laulukirja , ^ :35
Minä ja muut 1.00
Opiksi ikä eletty , 60
,.Eläinten lääkäri '
Ihmeellinen Unikirja 35
Punajnen kapina Suomessa 1918 75
English-Finnish St. Luke 35
Punanen kardinaali 40
U'nisampo i . . . . . . . - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .oO
Verenimijäin uhri 50
Amerikan Suomalaisten kotilääkäri . . . . . . . . . . . . . . .50
Elämää ikuisessa yössä 50
Viisi tarinaa ; 15
Muuan katuvaHan kumous 10
Myötävirtalän 10
Moraalin Uhripappi 10
SuoWen Perustuslaki ja Hallitusmuoto . . . 25
Kaukomieli .85
A ,B?ji^nish Oräiamar ? 1.35
saw m
• TK4t'Printer of tfdeirs i. 2.00
XTndying ^Fire . i. •... - > • • • . . . . . . . . . . . f . . . . i . ^ ; , . '2.00-
' ^StSll^O 1: • • ' * « ' • - « • • • • • • • • « • • .«•'• • »• • • 2*00
Life and Heroie Deeds orRooserelt s 2 . 0 0
l^nland and the Finns 1 2.Ö0*
Sionin^ iCa^nel • . . . » • . . . . . . . . . • . . . ...'^*». •«>...»^.1.00.
Virsikirja, virret ainoastaan'... . . V . . . . . 7 * . . u .75
• Virsikirja - • . • • » . . : . • • • «i. « « * * . • • •; • • • )>••' • .-»SO'
< Kirjoja voidaan tilata allaolevalla osoitteella. * Raha
ifilee seurata tilausta.
Caitmäaä Uutiset,
y i
KANSAN
HENGEN
}l9.uateil «aantia;
joänän» Itsiamle^
iiUfe, jotka hafiklElvat 10 «U
ti^^fimtla tilauksia 91«80 ar-*
ToUiea lahJaeslnMB. tieduBi
telkaa siitO. Tavallinen 20
prosentin palkkio myönne-tWn
sen lisäksi. Ilmpit-tautukaa
aslaan*eli!lcBl Ja
ryhtykää hankkimaan tilauksia,
Klrjeenv. osoite:
JOULU, BOK 455, DULUTH, MINN.
PORT ABTHTO, ONT., CANADA.
Tiilatkaa Canadan Uutiset omaisillenne Suomeen;
Pitkät Syysillat ovat jälleen käsissä-Ja, mikä onkaan «cMilli-,'
sinta kuin viettää ne kirjallisuuden sillä hyvä kirja on
paras toveri. AntaÄksemane tilaisuuden jokais^e|£Ki|iä^rfi^valla
itselleen kirjoja, olemme päättäneet lokakuun aikana lahjoittaa
yhden dollarin arvosta kirjoja jokaiselle uudelle Canadan Uutisten
koko vuoden tilaajalle kuin myöskin suoraan toämitukseen
koko vuodeksi tilauksensa uudistaville. Vajastomtme ei ole suuri,
joten jokaisen tulisi käyttää kiireesti tilaisuutta hyväkseen.
Lehden kolmannella sivulla olevaa tilauslippua voitte mainiosti
käyttää ajJtinanne tilauksia lähettäessänne ja sen yoi täyttää lyijykynälläkin,
kun vain selvästi kirjoitetaan nimi ja osoite.
Tilaukset Ja rahat oii biäoitettava":
Canadan Uutiset,
Huomioita ia mietelmiä.
. Mjykyajan orjakaupat. Suurissa
v^,asutuskeskuksissa, kaupuh-geissa^
tätä nykyä on tavallista
suurempi työttömyys." Sen seu-irauksfena
on nälkä, alastomuus .ja
kodittomuus. Ruoka, ' vaate ja
suoja^ (koti) ovat jokaisen ihmisen
välttämättömät elämistar-peet.
Niitten puuttuessa ja^ niitä
saadakseen ihminen antautud^ —
mihin iahansa. -
Se on juuri näitten vaikutteit-ten
pakotulj^esta, kun .viime päi-sUuri
määrä työläisiä ori kiiven-^
nyt kaupunkien torille^^rakenn^^
tuille korkolavoijle," laskeneet vi-
Juista ja laihaa ruumistaan ver^
hoavat^ vaatöriekale^^tZvyiHäiail-.
leen ja'siten" alastonta yläruumistaan
näytellen taxjouturieet
ruokaa, vaatetta ja suojaä "^aadak
seeri huutokauppavasaran lyöntien
mukaan — tyoorjuuteen.
Tämä , ihmisten huutokauppil
luultiin , ihiuluneen menneisyyteen.
'Nykyaika sen'pn-tuominnut.
r^kana,., ihmisacvo^, aferita-vana~
'kerta kaikkiaanpöisletta-J
vana. Amerika ja erityisesti 3uu|
ri ' siihen \ knuluvÄua. Boston ja
^öiSituvat--^orjiksr.-^
• 'Sanoimme: **,vapaaehtoisesti.''
Sfe- oli erehdys. Nälkä, • vilu ja
siiojattomuus heidät siihen p
^ o i t t i . Juuri ne samat vai-
' kutteet, jotka : sata vuotta sitte
saattoivat orjakaupan' kukoistamaan.
I
Ero entisen ja nykyisen orjakaupan
välillä oli se, että ennen
orjat löysivät ostajia. Nyt oli
tarjontaa, mutta puuttui kysyn*
tää. Vain muutamat armeliaat
ihmiset tarjosivat viikoksi, pa^
riksi ••• orjiksi tarjoutuville ruokaa.-
Siinä kaikki. Vakituista,
pysyvää toimeentuloa meidän
päiviemme orjakauppa ei kyennyt
antamaan sitä etsiville. Ja
N,ew Yorkrssa poliisivallan toimesta
on sanotut orjakaupat kesi
keytetty. Niitten julkista ilmenemistä
ja: jatkumi^^ta ainakaan
j sanotunlaisessa huutokauppamuo
dossa ei sallittane muuallakaan.
Siitä siis emme löydä työttÖ-myyskysyrayksen
oikeaa ratkaisua.
Mistä se sitten on löydettävissä?.
Löytääksemme oikean,' täysin
selvittävän jav työttömyyden
poistavan vastauksen • meidän; 011
ensin etsittävä työttömyyde|i aiheuttama
syy taikka syyt. Vasta
sitten voimme siitä* taikka niistä
aiheutuvat seuraukset poistaa.
Ilmeisin syy siihen on se, että
on liian vähän työtä ja liian paljon
työntekijöitä.
Se voidaan korjata lisäämällä
eläraistarpeita tuottavaa työtä ja
— vähentämällä työntekijöitä.
Edellinen nykyisiä menettelytapoja
noudattaen on osoittautunet
ylivoimaiseksi ja jälkimäinen
suorastaan mahdottomaksi. •
• Satunnaiset' hätäaputyöt eivät^
.•ole kyenneet poistamaan yleista
; Jyöttömyyttä ja viimeinen viisivuotinen
maailman sota toi sen
hämmästyttävän tosiasian eleemme,
että seii loputtua työhalullis-ten
luku oli —- lisäytynyf. Miljoonien
työläisten sotatantereilla
tappaminen; f kyennyt, poistamaan"
liikakansoittumista." :
r.: Vanhat menettelytavat työttör
myyden poistamiseksi siis ovat 0-
soittautuneet tehottomiksi.. Niitä
käytäntöön sovellutettua tilanne
on vain pahentunut.
^1
E"|kerrotu!ij4lÄ)'.poiStainiseksi. * Jokaisessa rbaassaga^erityises-
Jai nyt taloudellisessa ahdinkoti- |ta ,?jneitäi Ganadassayasuvia^ ;k
la^a näitten, kaupunkien .orjuu- ^^ijfta 'Cana^asSa -on-^
deii poistajrf-äotureitten jalkeläi- ijjffalla. Wai»on»t,,|_^3iBMi«net,
^et V a p a a.e h t o i"» e.s t i tar-j^öflat miljoonat Ihmiset löytävät
^TfitäVälrtybl
set toverini, seuratkaathme^li^^'
dän opettavaa ^ ja jonnejlistättir
"Vaa eaimerkkiääni ^-.-^^^ r' ' |
- J . A. Mnsfonej^j "
Työttömyyden syitä etsiessä on
muistettava^ että työttömyys en-simäiseksi
ja viimeksi ja joka aika
sekä kaikista rasittavimpana
ilmenee kaupungeissa ja suurkaupungeissa
huutavimpana.
Kaupungit elävät suurimmaksi
osaksi kaupan varassa, se on tuor
tettujen eli valmiitten tavalnainj
välityksellä.
Vertaillessa asutuätilastoja helposti
huomaamme; että välittäjäin
(kaupunkilaisten>luku tuot*
tajain (maalaisen) lukuun ver-jattuUa
öti — liian suuri. Ami?-'
rikä^ YMysvalloissai joisfa^u-dellä
kerrottu orjahuutokjauppa-esitettiin
" estöierkkÄnä';'lähes 55
prosenttia(se oti -9^ jhmistä- jokaisesta
sadasta) ' asuu kaupungissa
välittäjinä ja siis vähemT
mät kuiri puolet maalla tuottajina.
Tämä tosiasia silmien edessä on
ihme, että nälkäisten työttömien
luku ja hätä ei ole nykyistä sUu^
rempi. ' ^
Kaiken tämän käsittäen työt-tomyyskysymyksen
'iratkaisemif
nen on ilmeisen selvä ja — helppo.
'
, On vähennettävä kaupufifi^Stj4
tusta ja'lisättävä maanviljeliaäik^
lukua.' On' tuotettava eäemMän
kulutusta ja vähemnran keinotte^
lukauppaÄ vartena ' vv-^; . . f ,^
MaaSöa sitälSirimrttäväh
gon auttamana''on kaiten elämv
5en alku, perustus* jia 'ylläpito,^
'^äailtf tavataan työttömyyttä
tusto'niineksikään, 4ä sekin vähä;
mi^ä siellä'op, dn-sinne kaupungeista'
kulöleutunutta, koditonta,
neuvotonta; avutonta^ syr'
jävirtaa. ' ' /
»Kaupunkien työtön väestö^ ÖÄ;
saatava -^maalle, kas^
maasta, leipän3aä, vaimistämaäii
ivaafteerisa ja >öl5ent^maÄli sin-i
esimerkiksi Canadassa riittävästä^;,
enemmän kuiri riittävästi; yl-jtaftylläisesti
viljavaa maataj joka
ai-^an < 'kohtaiaiöella tyiat»» antaa
ihmiselle kaikki elämiseif farpeet
ja-^aljon mukavuuksia/; paäjjön?. y-lellisyystavaroitafcim
Ja tuottavaa,
hyödyllistä työtä" riittää aina,;
jatkuvasti. ^ ^i^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-10-20-06
