Vapaus, January 20, 1923

              ö L I I S I L L Ä ON; YKSIVfflOLLlNEN! YKSITAISTELUr- 'SIKSI: YKSI PUOLUE! YKSI UMO! YKSI RINTAMA! YKSI PÄÄMÄÄRÄ! L
lyöväen vapautus tapah­tuu
sen itsensä kautta!
Vain Järjestyneenä voi
työväenluokka voittaa!
Lauantaina, tammikuun 20 p. — Sat Jan. 20 VII Vuosikerta - Voi. VII !
i
i
'ii
g,']^ Trotski että Pil«ud5ki rin.
tamalla. Suuria ^anneijao»a«toja
tonmallakin puolen rajaa.
ggjjiini. _ - Tänne saapiuieitten
tietoien mukaan sekä Puola että
Venäjä kiirehtivät sotajoukkoja an
rajalle. Wärsovan tiedonanto ker­too
marsalkka Pilsudskin, Puolan
armeijan ylipäällikön matkustaneen
rkrainan rintamalle. Samoin tie-dof-
taan Neuvosto^Venläjän söta-lujiisterin
Leon Trots'kin oleijan
rrtamalia toisella puolen rajaa use­an
armeijaosastonsa kanssa.
Mistä johtuu tämä sotajoukkojen
iasaaminen, ei tarkalleen tiedetä.
Eräs raportti tiedottaa, että Venä­jän
punainen armeija tulee hyök-
^aä^^n Puolaan siinä tapaukses­sa,
että Puola aikoo vallata Sleesi-aii
Toinen tiedonanto taas kertoo,
että Puola aikoo sekaantua Memelin
n-taan, saadakseen siten tilaisuu­den
uudelleen avaamaan Vilnan ky-sv-
myksen, ja että Venäjä muka
käsittää väärin Puolan sotilaallisia'
liikkeitä.
•Viimeisten istuntopäiväin kokoukset
ja päättäjäistoiihet.
Tor. Radek selostaa tshekkoslpva-t'
kialaista kysymystä. '
•SOissä' täysi-istunnossa vk. 4 pnä
selosti tov. Radek tshekkoslovakia-
,4 laista kysymystä. Poliittinen kes-
, T | Inys Tshekko-Sloväkian puoluees-
® sa oji vielä' toistaiseksi heikko ja
'M, puolueen käjtännöUinen elämä„ on
(Li paljastanujt paljon puutteellisuuk­sia.
On huomioonotettava, että
;vasti].stusryhmäs?äkin on hyviä köy-häliatöläisaineksia,
josta syystä va­liokunta
ei ole ryhtynyt esittämään
vastustusryhmän erottamista, vaan
ainoastaan, että vastustusryhmän jä-
;senet ensi kongressiin asti pidäte­tään
kokonaan kaikista ' luottamus­tehtävistä
näiden puoluekurin rik-komustensa
johdosta. ..
Tov. Sturz vastustusryhmän puo­lesta
ilmoitti vastustusryhmän alis-tuTan
lojaalisesti kongressin pää­töksiin.
Tov. Smeral ilmoitti enemmistön
olevan esitetyn . päätöslauselman
puolella, eiicä haluavan erottelemi­sin
ryhdyttäväksi joka tapauksessa,
^ vaan puoluekurin ja johdon arvo-
I vallan palautettavaksi. • •
Päätöslauselma tshekkoslovakialai­sesta
kysymyksestä hyväksyttiin yk-f-
f''.^^esti yhtä ääntä vastaan, min-.
jälkeen istunto julistettiin päät­tyneeksi.
_ Ko^ngressin 3 l s s ä täysi-istunnos-sa
tk. 5 pnä hyväksyttiin \vksimieli-
•f'-^ tov. iMunzenbergin alustuksen
; j f erosteella laadittu päätöslauselma
1 NeoTosto-Venäjän t a 1 o u dellisesta
lumisesta, minkä jälkeen tov.
Kohn selosti eteläslavialaisen
f ysymyksen. Tov. Novakovieez vä-
'^emmistön puolesta laajasti selosti
^Käläisiä olosuhteita sekä ilmoitti
=^tetyn päätöslauselman tyydyttä­män
heitäkin. - ' ,
Bucharin selostaa Norjan
kysymyksen.
"^a-T-än jälkeen selosti tov. Bucha-
"^J^^^aperäisesti Norjan kysy-
. lausuen: Norjan puolueessa
olemassa _kaksi suuntaa, joista
enemmistö, on muo-ammattiliikevVstustusryh-
^Tstä, ilmeten siinä federalisti-
DvivS", reformistisia
^«"'yfeä. Lisäksi korostaa se
y paljon ammattiliikettä ja pi-
^^Pohtukkaa ja kansantaloutta
t ä y t t i ' ? ! f «a eikä tahdojuuri
1^.^ hjTrakseen porvariston si-nstmitaisouksia,
josta syy?-
^taktiikka on jäykkää ja se
te- f "j?*"" tarvittaessa teke-
^ ^iima on ollut vastustavalla
työttömät
vaativat luiionpalkaa
Joko union palkalla työtä tai täysi
ylöspito.
.Montreal. — ^ontrealin Työttö-mäin
Liitto esitti tiistaina vaati­muksenaan
federaali-,. maakunta- ja
kaupungin hallitukselle, että työt­tömille
on hankittava hallituksen
puolesta työtä union palkalla tai
täysi ylöspito. Kokoukselle missä
edellämainitunlainen päätöslausel­ma
hyväksyttiin, puhui Workers puo
lueen organiseeraaja H. Bartholo-mew,
joka käsitteli työttömyyskysy­mystä
taloustieteen Valossa; Alfred
Mathieu, työväen ehdokas maakun-taparlamenttiin;
Michael Buhay,
TVorkers ^puolueen Montrealin piiri-prganiseeraaja,
• ja Frank Griffard,
rakennustyöläisten neuvoston pre­sidentti.
Työttömäin Liiton toimeenpane­va,
komitea oli saanut kaupungin
pormestarilta Martinilta kirjelmän,
missä tämä ilmoitti esittävänsä työt­tömien
asian kaupungin valtuustolle.
Mussolin uudet sota-puuhat
Rooma. — Mussolinin sotaminis­teri
on kutsunut aseisiin kaikki 1922
vuoden toiseen luokkaan kuuluvat
kaikissa muissa Europan ja Väli­meren
maissa, paitsi VVenäjällä asu­vat
italialaiset.
Nämä" varustelut ovat etupäässä
Mussolinin Jugoslaviaa kohtaj^'n täh-täämien
vallotussuunnitelmien to­teuttamiseksi.
kannalla Kommunistisen Internatio-naalen
sekaantumiseen nähden puo­lueen
sisäisiin asioihin nähden. Toi­nen
suunta korostaa, taas liiaksi po­liittista
taistelua ja on sangen mar­xilainen
sekä tahtoo käyttää suur-porvariston,
suurviljelijäin ja ta­lonpoikain
keskinäisiä ristiriitoja hy­väkseen.
Tämä puolueryhmä, joka
on parlamenttiryhmän enemmistö,
on tehnyt useita virheitä parlamen­tissa,
kuten, hyväksymällä pakkoso-vinto-
oikeuksia koskevan lain, mi­kä
oli suuri virhe. Puolueen eri as­teet
eivät ole täytäntöönpanneet toi
meenpanevan komitean määräyksiä
puolueen. uusimisesta, puolueen jä
puolueen lehtien nimenmuutoksista.
Kongressin ^2:ssa eli viimeisessä
täysi-istunnossa vk. 5 pnä kello 6
illalla ilmoitti tov. Kaakon Meyer
Norjan edustajiston enemmistön
puolesta, että vaikkakaan he eivät
kaikessa ole yhtä mieltä päätöslau­selmaan
nähdön, niin he kuitenkin
tulevat äänestämään sen .hyväksy­misen
puolesta. Tämän jälkeen
kongressi . yksimielisesti hyväksyi
päätöslauselman Norjan kysymyk­sestä.
•
Kongressin loppuistunto ja päät-
, täjäiset.
Viimeisessä täysi-istunnossa v.k.
5 pnä hyväksyttiin pätöslauselma
etelä-amerikalaisesta kysymyksestä.
Päätöslauselma .,Puolan kysymykses-tä
annettiin erikoisyaliokijnnan lo­pullisesti
muodostettavaksi ja- Kore­an
kysymys siirrettiin puhemiehis­tölle-.
Tov.^ ConoUyn (Irlannista) esi­tyksestä
hyväksyi kongressi • vasta-lausepäätöslauselman
Irlannin val-lankumousmiesteh
teloitusten joh­dosta.
Tov. Höernle esitti Saksan ja
Itävallan edustajistojen puolesta vä­häisiä
lisäyksiä ja oikaisuja päätös­lauselmaan
Kommunistisen Interna'
tionaalen taktjikasta, mikä päätös­lauselma
yksimielisesti hyväksyttiin,
samoinkuin päätöslauselma Versail­lesin
rauhasta. ,
Pääoman hyökkäystä koskevassa
kysymyksessä päätettiin, että toi­meenpaneva
komitea tässä kysymyk­sessä
kääntyy avoimella kirjeellä
Amsterdamin ammatillisen, 2 ja
21 intemationaaieihin.
Edelleen hyväksyttiin päätöslau­selmat
kasvatus- ja valistuskysymyk
sestä ja itämaisesta kysymyksestä
sekä s^inaten Ranskan kaikkien kol­men
ryhmän suosittama Ranskan
kommunistisen,puolueen toimintaoh­jelma!
Toveritar Klara Zetkin selosteli
päätöslauselmaa Venäjän vallankn-mouksen
o-vuotiskaudesta ja mail-manvallankumouksen
tulevaisuustoi-veita.
Tässä päätöslauselmassa jul-
Saksa karkoittaa ranskalaisen siviiliväestön Saksasta. Taloudellinen
sota saa yhä jyrken^män muodon. Ranska uhkaa marssia Berliniin
Markka laskee huomattavasti. Elintarvetilanne> käy sietämättömäksi.
Työväki puhuu suurlakosta^ Ranska uhkaa vangitsemisilla. V
Minkä. takia Canada
menettää .väestöään
Calgary. — Täällä kokoontuneel­le
Albertan Yhdistyneitten Maan­viljelijäin
vuosikbnventionille pitä­mässään
avauspuheessa H. W. Wood,
mainitun järjestön presidentti sainöi
Canadan menettäneen vuosien 1911
ja 1921 saman määrän väestöä mi­tä
tällä ajalla on muuttanut maa­han
ja samanaikaisesti 273,566
luonnollisesta väestökasvu.staan.
Puhuja sanoi maanviljelijäin vaa­tivan
perinpohjaista tutkimuksen toi­mittamista,
miksi ei Canada voi
säilyttää väestöään, Edelleen lau­sui
puhuja, että meidän rahallinen
tilanteemme ja taloudellinen perus­tamme
kaipaa täydellistä uudista­mista.
Mr. Wood kuvasi inyöskin
kuinka maanviljelijäin asema, suur-etujen
rii.ston kehittyessä huippuun­sa,
vuosi vuodelta pahenee.
kilausutaan mailmanköyhälistön kii-tollisuudenturiteet
Venäjän työtäte­keviä
joukkoja kohtaan, perustel­laan
uusi talouspolitiikka objektii­visillä
ja subjektiivisilla . syillä oi­keutetuksi.
•• .
Tämän jälkeen kongressin myrs-kyisesti
tervehtiessä tov;, Sinovjev
lausui:
Tämän mailmankongressin tehtä­vänä
oli kansainvälisen työväenliik­keen
kysymyksen täsmällinen mää­ritteleminen,,
eritteleminen ja"* kon­kreettiseksi
tekeminen, selviyten
mailmankongressi kerrassaan lois­tavasti
tästä tehtävästään. , Kom­munistinen
Internationaale on nyt
ensi kerran esiintynyt todellieenä
yleismailmallisena puolueena, kol­lektiivisin
kokehiuksin, ratkaisten
Tanskan, Tshekko-Slovakian, Itali­an,
Norjan, Espanja;n y.m. kommu­nististen
puolueiden' sisäiset puolue-kysymykset.
Tov. Sinojev julkitoi toivomuk­sen
siitä, että Ranskan puolue on
nyt. kirvöittäutuva viimeistäkin so­sialidemokratian
'jätteistä,,. Italian
puolue on toteuttava köyhälistön
yhteistahdon, Norjan puolue on va­pautuva
federalistisista, syndikalis-tisista
ja reformistisista virtauksis­ta
ja Tshekko-Slovakian vastustus-ryhmä
pääsevä oikealle tielle, jos­sa
suhteessa on ilahduttavaa, että
enemmistö äänesti tshekkoslovaki­alaisten
päätöslauselman puolesta,
vaikkakin vastustuskannalla oleva
vähemmistö ei törkeästi rikkonut
puoluekuria, mutta vähemmistöjen
on muistettava, että pätöslausel-miss^
tuodaan julki kaikkien kom­munististen
puolueiden saavuttamat
joukkokokemukset, /
Kommunistinen Internationaale
kasvaa. Kommunistinen Internati­onaale
ei ole enää vain vallankumo­uksellisen
köyhälistön sotalippu,
vaan sen yhtenäinen yleismailmalll-nen
järjestö, Yhteisrintamataktiik-ka,,
Jonka avulla köyhälistön tär-kaimmät
kysymykset ovat ratkaista­vat,
on välttämättömästi järjestel-mäHiiesti
täytäntöönpantava, sa­moinkuin
agraariohjelma.
Tov. Kolaroy kaikkien ulkomait­ten
kongressiedustajien p^uolesta
kiitti Venäjän köyhälistöä osoitta­mastaan
sydämellisestä vieraanva­raisuudesta,
korostaen erikoisesti si­tä
äärettömän tärkeää,osaa, minkä
Venäjän edustajat ovat suorittaneet
kongressin töihin nähden.: Puheen­johtaja
julisti Kommunistisen Inter-nationaalen
neljännen mailmankon­gressin
päättyneeksi. ^Ja, kongres­siedustajat
innostunein mielin lau­loivat
cKansainvälisen», «Carmagno-len>
y.m. vallankumouslauluja.
,Pariisi. — Kaikki toiveet kompro­missista
ranskalaisten^nsiI\öorien ja
saksalaisten teoUisuusjohtajain vä­lillä
ovat ylenannetut. Taloudelli­nen
sota on saava yhä. jyrkemmän
luonteen. Tiistjaina ranskalaiset pi­dättivät
Baijeriin aijotun 3,000 suu­ruisen
hillilähetykscn, kääntäen sen
menemään Ranskaan, ja keskiviikko­na
alkoivat he toimenpiteet 15,000
tonniii suuruisen hiilimäärän pi­dättäminen
päivittäin, • ilman mak­sua,
sama määrä koksia tullaan pi­dättämään
ranskalaisten toimesta.
Kaikki tärkeät asemat ranskalaisten
miehittämät.
Dortmundin kaupungin, Stinne-sin
teollisuuksien päämajan ' valta­uksen
jälkeen on ranskalaisilla nyt
hallussaan kaikki tärkeät teollisuus­keskukset
sekä^ liikenteen, kuten
kanaalien ja rautateitten solmukon-dat.
Jos liiilipalpoonit edelleen kiel­täytyvät
yhteistoiminnasta, tullaan
heidät vangitsemaan ja tuomitse-maaiS
sotaoikeuden edessä. Kes­kiviikkona
alottivat ranskalaiset 40
prosentin veroituksen kaikkeen Ruh-rin
alueen hiileen nähden. Ehkäis­täkseen
tämän* saksalaiset ovat yrit­täneet
hävittää-kaikki tilastot hii-
-lituotannosta.
Kansan mieliala kiihtyy. Poliisit
voimattomia.
Kaiken tämän kestäessä Ruhrin
vä,estön mieliala kiihtyy kiihtymis­tään
ja käyvät kansajoukot yhä uh­kaavammiksi.
Sen johdosta ettei
saksalainen poliisi ole ranskalaisten
mielestä osottautunut. kykeneväksi
«ylläpitämään järjestystä», on rans­kalaisia'
sotilaita asetettu poliisien
tilalle, . Ranskalaiset väittävät- val­heeksi
saksalaisten lausunnot, että
Saksan teollisuudella on riittävästi
hiiltä kahdeksi kuukaudeksi, sano­en
että saksalaisilla ei riitä varastot
neljää päivää-kauempaa ja että täs-tälähtien
heidän täytyy löytää 4,000-
000 tnnnia kuukausittain Saksista,.
Sleesiasta tai ulkomailta, elleivät
he taivu sovitteluihin Ranskan kans­s
a . '
Uusi «Verdunin taistelu.»
Echo de Paris lehti vertaa nykyis­tä
asemaa «uudeksi Vörduniksi», li­säten:
«Tässä uusmuotoisessa tais­telussa
meidän täytyy voittaa, sillä
lopultakin meillä on voimaa rusen­taa
koko Saksan kansa kurjuus- ja
nälkätasoll«?l»
Saksa karkoittaa ranskalaisen
siviili väen. ^
Lontoo. — Saksan hallitus on
päättänyt karkoittaa kaikki ranska­laisen
siviiliväen Sak.sasta ja ryh­tyä
käytännöllisesti kaikkiin sota-toimenpiteisiin
Ranskaa vastaan, lu­kuunottamatta
aseellista ottelua.
Sanovat olevansa Saksan lakien
määräysten alaiset.
Dusseldorf, _ Sak.san teollisuus­johtajat
ja heidän edustajan.qa ei­vät
näyttäytyneet keskiviikko aa­muna
Ranskan hiilikontrollikomissi-onin
edessä, vaan olivat sen sijaan
lähettäneet sanan, että he tottelevat
ainoastaan Saksan hallituksen mää­räyksiä,
eivätkä Ranskan, mitä tii-lee
hiilikaivosten käynnissä pitoon
ja hiilen lähetykseen.
Ranskan edellisenä päivänä teol­lisuusjohtajille
lähettämässä ulti-matumissa
määrättiin saksalaiset
hiilikaivosten omistajat ankarien
rangaistusten' uhalla, ryhtymään he­ti
hiilen lähetjjkseen, ranskalaisten
antamain määräysten mukaisesti.
Sun Yat Sen vallottanut
Cantonin
Canton. — Kuusi tuhatta kwang-sailaista
sotilasta, kuuluen tri Sun
Yat Senin, entisen Etelä-Kiinan ta­savallan
presidentin sotajoukkoihin,
marssivat Cantonin kaupunkiin tiis­taina
ja keskiviikko aamuna, otta­en
kaupungin haltuunsa. Lisää tri
Sun Yat Senin sotajoukkoja odote­taan
saapuvaksi kaupunkiin. Kau­pungissa
on kaikki rauhallista, teh­taat
ja liikkeet ovat sulettuina.
Kenraali Chen Chiungin joukot
olivat pakotetut perääntymään tri
Sun Yat Senin sotajoukkojen hyök­käyksen^
edessä, jonka sotajoukot
ovat olleet kaikkialla voittoisia.
Canton on entinen Sun Yat Senin
hallituksen kotipaikka, ainoastaan
puoli vuotta sitten kuki-sti kenraali
Chen Chiung hänen hallituksensa.
Stinnes ennustaa verenvuodatusta
Ruhrissa.
Berliini. — Hugo .Stinnes, Saksan
suurin teollisuusruhtinas, näkee
mahdolli.suuden hirveälle veren vuo­datukselle
Ruhrin ' laaksonsa, siinä
tapauksessa, että Ranska ^yrittää pi­tää
kaivoksia käynnissä pajunettien
avulla.
Tuntien, wcstphalialai.sten jyrk­kyyden,
uskoo hiin että asema käy
vieläkin räikeämmäksi kuin kolman­nellatoista
vuosi.sadalla, jolloin sici-lialaiset
karkottivat ranskal. sur­maten
heistä suuren osan.ja käyden
sotaa arsoniikin avulla.
AVestphalialainen on kauttaaltaan
saksalainen. Hänen i.sänsä ja ifio-sänsä
on työskennellyt kaivoksiss/x
ja on ylpeä siitä. iStinnesin mu­kaan
he eivät tule sietämään, että
heitä ajetaan pajunettien avulla
kaivoksiin, eivätkä tule nöyrtymääo
«ranskalaisten palkkasoturien» edes­sä.
Stinnes kuvailee, kuinka nämä
lujat, tarmokaskasvoiset -kaivo.smie-het
maanuumenissa, työntyvät kai-voksi-
sta jonkun päivän sarastaessa
ja hyökicäävät ranskalaisten kimp­puun,
sissisodan malliin.
Stinnes on sitämieltä, että hiili-tuotanto
ranskalaisten alaisena tu­lee
laskemaan mitättömiin. Jos
Ranska tulee pidättämään. 40 pro­sentin
veron hiilestä ja riistämään
saksalaisia kaivoksia maksamatta
mitään muuta kuin. kaivosm. palkat,
tulee se merkitsemään historiass-i
ennen kuulumatonta rosvöusta, min­kä
Saksa, tulee tekemään tiettäväk­si
koko mailmalle.
Saksalaisten vastarinta yhtenäinen.
Berliini. — Lokal Anzeiger leh­delle
saapuneen tiedon mukaan
Saksan hallitukEen, kaivostenomis-tajain
ja kaivosmiesten edustajat
Dusseldorffifisa keskiviikkona pitä­mässään
kokouksessa yksimielisesti
päättivät- olla noudattamatta rans­kalaisten
määräyksiä hiilen lähettä­miseen
nähden.
Markkoja ei ehditä painaa riittävästi
Berliini. —"Saksan markan arvo
on laskenut viime päivinä niin hui­maavasti,
ettei Reichs-pankki ehdi
painattaa riittävää määrää paperi-markkoja.
Vaikka uusia paperi-markkoja
painetaan 25,000,000,-
000 päivittäin, eivät ne riitä vas­taamaan
kysyntää,
Elintarvebinnat kohonneet 100
prosentilla.
Berliini. — Elintarvehinnat ovat
kohonneet yli 100 prosentjlla sitten
viime torstain, jolloin Ranskan
hyökkäys Ruhriin alkoi. Seurauk-
Ranska istuu tolivuof en
a
Laiminlyönti kaivosmiesten palkois»
sa voi saada aikaan tulivuoren
purkauksen Ruhrissa.
Dusseldorf. — Tiistai iltana saa­pui'tiinne
uusia tietoja uusista le­vottomuuksista
Bochumissa, mis.sä
kolmen ranskalaisen sotilaan kimp­puun
on hyökätty. Tällaiset kerto­mukset
vain vahvistavat sitä olet­tamusta,
että Ranskalla tulee ole­maan
suunnattomia vaikeuksia pi­tääkseen
teollisuudet käynnissä mie-hitysalueella.
Kun' väestöjoukot
ovat nyt jo sangon vihaniieliseHä
kannalla uusia valtaajia kohtaan,
saa pieninkin epämääräisyys työ­läisten
palkkain maksussa aikaan
voimakkaan virikkeen yleisen kapi­nan
alkamisellö.
Tänne säapuneitten tietojen mu­kaan
on Pariisista matkalla lisää
insinöörejä, jqita tullaan asetta­maan
yksi jokaiseen kaivokseen.
Mutta jokainen näistä insinööreistä
tarvitsee joukon sotilaita suojele
maan itseään.
Jo miehityksen alussa lausuttiin
ennu.stuksia, että Ranskan miehitys
tulee olemaan vaikeanlainen toimen­pide.
Nyt voidaan sanoa, että se
on vaarallinen ja voi johtaa arvaa-mattflmiin
seurauksiin. • Aivan vä­häisten
miehitysjoukkojen avulla
yritettäessä pitää teollisuuksia käyn-ni.
ssä miehitysjoukoille sangen vi­hamielisessä
maassa, jon^, monimut­kaisen
teollisuuskoneiston käynnis-säpito
jättiläistehtävä. Näitä mie-hity.
sjoukkoja vastassa, on maa,
jonlfa kansa on valmis kostoon, ja
joka el ole niinkään aseistamaton
kuin yleensä otaksutaan. Tarvi­taan
ainoastaan virike, jolloin rans­kalaiset
miehitysjoukot huomaavat
olevansa purkaa van tulivuoren kes­kellä.
Austräalian t y ö v ä k i
protesteeraa Ruhrin
valtauksen johdosta
Melbourne, — Austräalian työ­väenpuolueen
Victorian osaston toi­meenpaneva
komitea on hyväksy­nyt
päätöslauselman, jossa protes-tperataan
. «militaristisen Ranskan
hyökkäyksen johdosta puolustusky­vyttömien
saksalaisten . työläisten
kimppuun», ja luvataan kannatus
ranskalaisille tovereille sellaisten
sortotoimenpiteitten vastustuksessa.
sena tästä on suunnaton tyytymättö­myys
työtätekevien joukkojen kes­kuudessa.
. Tyytymättömyys kas­vaa
kasvamistaan ja yleislakko on
ilmeinen.
Saksalaisia hiiliparooneja vangittu.
Lontoo, — August Thyssen ja
kolme muuta saksalaista hiiliparoo-riia
vangittiin ran.skalaisten sotilas­viranomaisten
toimesta keskiviikko­na
sen johd^osta että ovat kieltäy­tyneet
noudattamasta kenraali Si-monin
määräyksiä hiilen lähettämi-secr,
nähden. Saksalaisia ei viety
vankilaan, vaan ainoastaan ilmoitet­tiin,
että voivat pitää itsensä van­gittuina.
Stinnesin edu.staja herr Thomas
lausui; «Me olemme valmiit mene­mään
vankilaan, mutta mi.ssään ta­pauksessa
emme ryhdy hiilen lähe­tykseen,
ranskalaisten määräysten
mukaisesti.
«Ranska saksalaisten työläisten '
ystävä.»
Dusseldorf. — Keskiviikkona oli
ranskalaisen kenraalin Simonin pu­heilla
32 työväenjohtajaa, joido
puhemiehenä toimi Dusseldorfin
maakunnan kuvernööri tri Gröet?-
ner. Kenraali Simon lausui työläis­ten
edustajille, että Ranska on työ­miesten
ystävä, ja että Sak.san hal­litus
on vastuunalainen nykyiseen
kriisiin, aikoen uhrata työläiset im-periali.
stisen politiikkansa eduksi.
Tri Groetzncr, suuresti kiihtynee­nä,
nousi ja lausui: «Minä en voi
kuunnella sellaisia valheita, ja tuol­laisten
loukkausten edessä minun
hallitustani vastaaii, minä poistun.»
Kuvernööri poistui sen jälkeen neu­votteluista.
Työläisten edustajat sen jälkeen
lupautuivat tolBta^iseksi jäädä työ­hön,
mutta huomauttivat, että olo­suhteet
saattavat käydä sellaisik^
että työpaikat tulevat seisautetuiksi.
Pääministeri 'kieltäytyy täyttämästä
vaatimusta.
iLontoo. — Pääministeri Law ot­ti
tiistaina vastaan Ammattijärjes­tön
kongressin edustajiston, joka
vaati, että työttömyystilanteen va­kavuuden
huomioonottaen pääminis­teri
kutsuisi parlamentin heti kool­le.
Pääministeri kieltäytyi täyttä­mästä
vaatimu.sta, lausuen että ini-nigterit
tarvitsevat tarkoin ,kaikcn
aikansa helmik. 13 päivään, valmis­taakseen
asioita silloin kokoontu­valle
piirlamentillc. Vakuutti hal­lituksen
tehneen «kaikkensa» työt­tömyyden
lieventämiseksi.
eisnn-tamasotavaaraa
vastaan
Kominternin julistus.
Kominternin ja Punaisen Amma­tillisen
Internationalen toimeenpa­nevat
keskuskomiteat ovat Haagin
rauhankonferenssin' johdosta anta-tccn
julis.tukscn, jossa lausutaan
mm.:
Haagin rauhankonforenssr on
osoittanut, etteivät Amsterdamin
ammatillisen ja 2 .sekä 2h In,tcrna-tlonalen
johtajat ole taipuvaisia
taistelemaan kasvavaa sotavaaraa
vastaan, vaan että he päinvastoin
tekevät kaikkcn.sa saattfiakscen tä­män
taistelun mahdottomaksi. El­lette
tahdo uudelleen tulla turvat­tomina
viskatuiksi tcurastuskcntil-le
ja miljoonittain tuhotuksi, niin
on teidän jopa j"ohtojienne tahtoa
vastaan tehtaissa, vcrstai.ssa ja kai­voksissa,
kaupungeissa ja mao.seu-dulla
liityttävä yhdeksi taistelevan
proletariaatin rintamaksi. Teidän
on sulkeuduttava yhd«bi proletaa­riseksi
yhteisrintamaksi yli kaikkien
puolue-eroavaisuuksien, jotta ette
vasta kuoliossanne yhtyisi teurastus-kentällä.
Teidän on voitettava rc-formistLsten
johtajainne lamautta­va
vaikutus, jotka johtajat mielivät
kytkeä teidät yhteen porvariston
kanssa, Teidän on jo nyt kaikissa
maissa mitä^iijarimmin taisteltava
.sotavaaraa vastaan, vaputettava jou­kot
imperialismin vaikutukselta ja
kunnostettava ne yhtenä miehenä
nousemaan sotavaaraa vastaan. Voit
taneiden kapitalististen maiden työ­läisjoukko
jeh on käsitettävä, ettei­vät
ne ole vähemmän voitettuja
kuin voitettujen kapitalististen mai­den
kansanjoukot. Niiden on huo­mattava,
että elleivät ne nou.se hal­litustensa
rosvo.suunnitelmia vas­taan,
eivät ne ole voitettujen mai'\
difn porvarit vaan naiden maiden
kan.sanjoukot, jotka saavat suorit­taa
pakkoveron, etta naiden asema
tulee kiinalaisten kulien asemaa
vastaavaksi, ja etta ne tulevat hä­dän
pakottamina suorittamaan työ­tä
orjaehdoilla, minkä avulla voit-tajamaiden
porvaristo pakottaa työ­läisensä
hyväksymään nalkapalkat.
Voitettujen kapitalististen maiden
työläisten on ymmärrettävä, ett'i
Ver8aille8'n, Trianon ja Neuillyn
rauhansopimusten kahleita voida
murtaa yhdes.sa oman porvariston
vaan vpittajamaiden proletariaatin
kanssa. Koko kansainvälisen pro­letariaatin
on ryhmityttävä Neuvos­to-
Venäjän, tuon ainoan proletaari-
.sen valtiovallan ympärille, joka
asettaa kansainvälisen imperialis­min
rosvöpolitiikkaa vastaan 150
milj(<bnail ihmisen organisoidun
mahdin.
Alas kapitalisti-sten maiden im­perialistinen-'
politiikka! Alas Ver-sailles'n
rauhansopimus!
Eläköön proletariaatin yhteisrin­tama
sotavaaraa vastaan!
Irti liitosta porvariston kanssa!
Pois reformistiset johtajat, jotka,
tekevät proletariaatin taistelukyvyt-tömäksi!
Eläköön iKommunistinen Interna­tionale!
Eläköön Punainen Ammatillinen
Internationale I
•VrT-^'v>7'M'!'.^-^i',;^jl'i''''V-" i i . ' H
-T