Vapaus, January 10, 1922

              10 p. Tflesday, Jan. 10
VAPAUS
Vastaava toimittaja*
sähkoteitse takaisin. Reykjavikin työläiset' vartioivat
nyt poikaa, jotta eivät valkokaartilaisainekset saisi
C a i u i a n siu>mal«J£en työväestön äänenkannattaja, ilm^
tyy Sadburyssa, C t t . , joka tiistai, torstai ja lauantai. . Kysynjyfesfösa oleva poika on noin 12' vuoden
H . PURO, iiio^itus^Weeri »käinen j a o l i saapunut Moskovaan Ukriunasta, missä
{valkokaartilaiset olivat surmanneet hänen vanhempan­sa.
Kommunistiseii Internatiomdlen kongressissa ollut
Fridriksen o l i päättänyt ottaa pojan mukaansa, j a toi
kin hänet sitten Reykjavikiin. Mtäan silmäsairautta
ei pojalla ole. Hänen silmänsä ovat kyllä pahasti tur­vonneet,
mutta on tämä johtmuit siitä, että hän (iti
monta iniiläoa itkenyt kädottaimaan vanhempia.
Tässä ykä äärettoinän mojpSlB^-porvarillisen IUIH
nottomuudoa todistuksista. Jisaityksellä .odotetaan
nyt t a p a i & a ^ kdiitystä. Julistavatko Tanskan ja Is­lamiin
liallitakset sodan toveri Fndrikseniä vastaan vai
kutsutaanko englantilainen rjsteilijälaivue Reykjavi­kiin
rittamaan traditionii^a mukabia urotekoja, ei vielä
V A P A U S
(Mberty) „ , r> r.
Tbe önly organ of Pinhisb Workers fc Canada. Pob-
Ikh«i in SHdbury. Ont., every Tuesday, Thursday and
Advertiaing ratea 40c pe? col. Incb. MinimDjn charge
forSnSe Jnsertion 75c TDiBCoont on standing advertise-mnt
Vapana is the best advertiaing roedmm among
jbeFinhirfiPeopleinjPfeTifldfl. - ,
Tyiiläisfeii taisteluiiioii käeitpiiei}
TILAUSHINNAT: ^ , ,
Canadaan yksi »k. $4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk.
W i d y Ä ä I n ? a Suomeen,, yksi vk.>5.50. pooli vk.
f*.00 ja kolme kk. W.75.~ - „ «i.
•Tilanksia, joita el seoraa raha, ci tulla BJiettämaan,
pait» asiamiesten ioiHg on takaukset.
•Joa ette milloin tahansa saa vastausta^^maisecn
kirjeeseenne, kirjottakaa oodelleen hikkeehojtajan per-
BoonaUisellA nissella. ^ . .
I. V . KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toinutus on Liberty Bdlding,
Begis
fletond clasa roattcr..
itCTed atthe Post Offiee Department,,Ottawa, 41»
Vapauden levityksen tehostaminen
Olemme pakotetut audelleen j a «isdelleen ottamaan
tämän' tärkeän kysymyksen esille, omistuttaaksemme
järjestyneille joukoille siitä tärkeästä velvollisuudesta
mikä heila on omaa Ichteäan kohtaan.
Mielihyväksenmie huomaamme, ctta useissa osas­toissa
on viime aikoina keskusteltu Vapauden levittä­misen
tehostamisesta. Toisissa on valittu uusia i n -
n o k b i t a asiamiehiä, toisissa pantu toimeen keskinäisiä
kilpailuja, toisissa jaeltu pikkupalkintoja. Millä ta-vallaldbteä
saadaan parhaiten, itse kullakin paikka­kunnalla
leviämään, se jääköönkin paikallisten osas-tpjen
ratkaistavaksi. Pääasia vain on, että joukkoihin
ktovatelaan yha enemmän mielefnkiintoa omaa lehteään
kohtaan; >,0n opetettava työläiset rakastamaan lehteään
— sen vitheineen j a puutteellisuuksineenkin. On kas­vateltava
heihin sellainen kiintymys lehtcensä,vettä he
ovat valmiit suorastaan aineellisiin uhrauksiinkin sen
puolestaj jos tarve tuleci Mutta ennen kaikkea on
saatava niin paljon mielenkiintoa, että työläiset eivät
Sitä jätä tilaamatta, vaikka pitäisi tilausraha lainata
. väliaikaisesti.
Moimtsimme äskettäin kuinka Canadan ukrainalai'
set työläiset keräävät jatkuvasti tuhansia dollareita
kaikkien muitten keräyksien päälle, pitääkseen heille
rakasta lehteään pystyssä. Vapauden kannattajajou­kolta
ei ole vielä pyydetty yhtään senttiä ilmaiseksi
^lehdelleen. Mutta sitä suuremmalla syyllä,me voim­me
painostaa lehden Jyvittämisen tehostamista. Jokai­sen
työläismieheu j a 'naisen on tilattava se itselleen
ja kehoitettava työläistoverinsakin tilaamaan. Meillä
on vielä paljon alaa levittää Vapautta laajemmalle.
Ja sitä oh leviteltävä, ei sentähden, että muutamat
toimitsijat saavat sen palveluksessa leipänsä, vaan sen
tähden että Vapaus on Canadan suomalaisten työläis­ten
ainoa lehti j a sellaisenaan ehdottomasti välttämä­tön
ase, jonka avulla me voiinme yistää suomalais|en
työläisraatajicn j a samalla koko mailman proletariaa­tin
asiaa.
tiedetä. Joka t^auksessa on ainakm Islantilainen por
variseläin kuohubissaan, valmiina ryhtymään mihin
tahansa voimiam mukaiseen hinnutoimeen.
Järjestömme Jlähenevä edustaja-,
' kokous
Järjestömme jäsenistö parhaillaan äänestää edus­tajakokouksen
pidosta Workers* puolueen puoluekon-
Ventionin yhteydessä, joka pidetään nähtävästi johon­kin
aikaan helmikuulla. Vaikkakaan ei äänestyksen
tuloksia ole vielä ehditty loskea, on jotenkin varmaa,
että jäsenistö päättää edustajakokouksen pitämisen puo­lesta,
sillä niin tuiki välttämätön se on. Multa ei riitä
ainoastaan eitä jäsenistö päättää edustajakokouksen pi­dettäväksi,
vaan on myöskin oteltava nyt jo kiireesti
osastoissa pohdittavaksi edustajakokoukselle esitettävät
asiat» Edustajakokouksemme tulee kustannusten supis­tamisen
takia olemaan harvalukuinen edustajiinsa näh­den,
j a siksi on sangen tärkeää, että jäsenistö osastois­sa
tuo esiin alustusten kautta edustajdcokoukselle mie­lipiteensä
kaikista tarkemmista asioista, sillä ainoastaan
siten tulee järjestyneitten joukkojen mielipiteet j a tah
to esiin j a ainoastaan siten voi edustajakokous tehdä
hedelmällistä työtä. Edustajakokouksen alustuksin
pohdittaessa ön muisteltava, että me elämme nyt tyÖ
väenliikkeen suurta muunnos- j a uudeslirakentamis-kautta;
Siksi onkin vanha kaavamaisuus, vanha dok-maattisuus
ja kaikki mikä kangertaa toimmtaamme ja
ehkäisee sen elävöillyinistä, viskattova nurkkaan ja sen
sijaan rakennettava toimintamme todelta uudenajan
vaatimuksia vastaavalle pohjalle, niin periaatteellisesti
kuin käytännöllisestikin. On tunnustettava avoimesti
vanhat erehdykset ja synnit sekä tehtävä niisiä paran
nus. On luotava järjestöstämme todella eheä j a elävä
voimayksikkö Canadan lyöläispuolueeseen j a sen kaut
ta Canadan j a koko mailman työväenliikkeeseen.
Sallikaa lasten tulla minun tyköni
^Islantilaiset viranomaiset antoivat karkoitusmäärä-yksen
eräälle' venäläiselle solaorvolle, jonka toverileh-den
toimittaja, toveri Fridriksen -pn ottanut hoiviinsa.
Poika on tuomittu lähtemään saarelta sillä perusteella,
että tätä vaivasi silmäsairaus. Toveri Fridriksen i i e l -
taytyi kuitenkin luovutlamasta poikaa, ja asettui vas>
tarintaan. Poliisi turvautui tällöin valkokaartilaisiin,
mutta Fridriksen sai puolelleen työläisiä ja merimie­hiä.
Poliisi onnistui kuitenkin ryöväämään pojan,
mutta tällöin hyökkäsivät työläiset ja merimiehet po-liisiu
kimppuun ja vapaulUval pojan, joka sen jäi-keen
vietiin turvaan. Saaren pääministeri, joka ta­pauksen
sattuessa oli matkalla Tanskaan, kutsuttiin
Sotamitaleja -- pantHkuitteja
Englannissa ennustavat kaiklu merkit luokkain vä­listen
vastakohtain rajua purkausta. Etuvartijakaha-koita
on jo sattunnL Työttömät pitävät mielenosoi­tuksia,
joÄa usein päättyvät yhteentörmäyksiin polii­sien
kanssa. Erittäin mielenkiintoinen mielenosoitus
pidettiin aselevon päivänä tuntemattoman soturin muis­topatsaan
luona Lontossa. Virallisesti määrätty kah
den minuutin vaitiolo, mikä kuului muistopäivän oh­jelmaan,
sai räikeän lisän noin 20,000 entisen soti
laai) j a sotilaanlesken kulkueesta — nämäkin ovat
porvareille täysin «tuntemattomia», koska ovat jätetyt
oman onnensa nojaan. IfeoHcue marssi hitaasti ohi
patsaan-laskien sille seppeleitään taikka kukkasia. K u l ­kueessa
ei ollut mitään reippaita sotakarhuja, vaan
käsitti se lopen laihtuneita, huolten ja kärsimysten
harmaanultaraaa väkeä. Tämä «maailmansodan san-karijoukko
» ei olisi muuten herättänytkään erikoista
huomiota, ellei kaikki kulkueessa astuvat sotilaat olisi
riisuneet ansio- j a taikka rauistomitalejaan ja jättä­neet
rintaansa vain niiden nauhat, jpihin useat kaiken
l i s i k s i olivat kiinniltän{«t /;a/t//i&ui(in. Olipa joukossa
sotilaita, jotka köyhyytensä osoitukseksi kantoivat rin­nallaan
kokonaista kuittitukkoa.
Tapauksesta vaikenevat tietysti suuret porvarismaa-ilman
lehdet, moinen aiintyminen kun ei oikein sovi
yhteen niiden lupausten kanssa, joita annettiin näille
sotilaille, kun heitä kehoitettiin henkeen j a vereen
asti puolustamaan Fochin tankkikulttuuria, joka on
johtanut Saksan kuristamiseen j a koko kapitalistisen
mailman rappioon.
Sotilaiden panttikuUit joutuivat tietenkin alahuonee­seen,
missä hallitus jyrkästi kielsi kaikki asiaa koske
vat tosiseikat. Keskustelun kuluessa tuotiin esiin mie­lipiteitä,
että olisi kiellettävä sotilaat panttaamasta mi-tallejaan
j a panttilainaajat oltomasta vastaan niitä.
Siinä kaikki mitä sotakapitalistit keksivät tämän pant-tikUiltipulnian
ratkaisemiseksi. Mutta eri asia on, mi­hin,
kuitit lopulta johtavat, niiden kantajat. Paljon
mahdollista, että ne jonakin kauniina päivänä saavat
uudelleen halun kokea sotilaselämää, ei tällä kertaa
Flanderissa vaan — Lontoossa ympäristöineen. M i ­hinkään
muuhunkaan ei heillä harjoitettu huijous yk­sinkertaisen
ihmisjärjen kannalta voi lopuksi johtaa.
Ontarion puutava^atyöläisten teol-lisuusunion
konventioni
Yhdistyneeksi Ontarion piiriksi liittyneen puulava-rateollisuusunion
(joka kuuluu osana OBU:hun) vuo­tuinen
konventioni, tulee pidettäväksi tammik. 16 p.
Sudburyssa. Sitten viime konvenlionin on puutava-työläistenkin
unio, samoin kuin kaikki muutkin työväen
taloudelliset järj[Mtöt eläneet mitä ankarinta koettele­muksen
aikaa, f yönriistäjien armottoman j a ' lujan
hyökkäyksen edessä on työläisillä ollut vaikea säilyt­tää
uniotaan olemassaolossa. Puutavaratyöläistenldn
unio on kä^inyt suunnattomasti taloudellisen pula­kauden
kiristyksestä j a sen yhteydessä työnriistäjäih
toimeenpanemasta hyökkäyfelestä. Se on menettänyt
paljon jäseniään. Mutta tämä ei ole ainoa tekijä mikä
on jäytänyt Ontarion puutavaratyöläisten järjestöä.
Ankarammin on se kärsinyt omista Synneistään, joita
se on lyhyen olemassaolonsa aikana tehnyt työläisten
solidarisuulta vastaan. ' Nämä synnit j a erehdybet ovat
olleet niin suuret, eitä ne ovat vieneet tämän järjestön
asteelle, jossa sillä ei ole enään mitään merkitystä työ-
Iäisten taistelu- j a voimanilmaisujärjestÖnä. Ja'tämä
on tapahtunut juuri aikana, jolloin työläiset mitä k i ­peimmin
tarvitseisival heidän voimakuntoisuuttaaii ko­hottavaa
j a kasvattavaa järjestöä.
Sen tähden tämä konventioni, joskaan ei ole odo­tettavissa
että se tulisi olemaan edustajalukuunsa näh­den
monipäinen, tulee olemaan mieleniciiritöine». Tä­mä
konventioni voi korjata vanhat erehdy^ei uusien
kokemusten j a muulluneitlen olosuhteitten Valossa. Tä­mä
konventioni voi luoda uuden elävän täisteluHbngen
puutavaratyöläisten" järjestöön Ontariossa, jos vain sen
edustajat käsittävät tehtävänsä. Ja me hartaasti toi­vomme,
että puutavaratyöläisten konventionin-ediistajat
kykenisivät nousemaan ryhmäkunlafanaaltisuuden ah^
lauden ja pikkumaisuuden yläpuolelle j a ottamaan sel­laisen
toimintasuunnan, joka ei ainoastaan kohottaisi
ja elävöittäisi vielä järjestössä jälellä olevan jäsenis­tön
toiminta- ja taisteluvoimaa, vaan joka tempaisi mu­kaansa
ne suuret puutavaratyöläisten je sekatyöläisten
joukot, jotka puutavaratyöläisten union täytyy saada
mukaansa ennen kuin heidäi järjestöllään on mitään
todellista merkitystä. Me toivomme eitä puutavara­työläisten
järjestöstä muodostuisi todella sellainen jär­jestö,
jota kaikki edistysmieliset j a kumoukselliset työ­läiset
voisivat mielihyvällä kannattaa.
Sodanaikaisen ja sitä seuraavan
teollisuuden nousukauden aikana
esiintyi järjestyneiden jopa ' sen
ohella järjestymättömienkin teolli-snustyöläisten
taisteluinnostus ja
rohkeus hetken eduista verrattain
voimakkaana. Työläiset olivat vai.
miit ei ainoastaan vastustamaan jo­kaista
palkkain alennuspyrkimystä
ja työpäivän pitentamistä- j a Isaik-idartyöläisten
aseman huonontamis-yrityksiä,
mutta he myöskin olivat
verrattain helposti saatavissa offen-siryisiin
taisteluihin, vaatien palk­kain
korotusta ja työpäivän lyhentä­mistä
ja yleensä kaikenlaisia paran-miksia
oloihinsa. Ja he saavuttivat
otollisen tilanteen heidän ^taistehii-taan
suosiessa, melkoisesti väliaikai­sia
parannuksia, se on, yleensä ko­rottivat
taistelnittensa kautta elin-tasQSSlu
^ ' '
Motla ettei tämä taisteluinnostns
työväen syvissä pohjakerroksissa ol­lut
vielä syvempään tietoisuuteen
pemstanras^ järkkymättöMästi va­kaumuksellista,
se on nyt helposti
nähtävissä. Knn Europan taloudel­linen
sekasorron ja suhteellisen lii­katuotannon
vaikutaksesta seurasi
teoUi&mispola ja paniikld,'' ja kim
riistäjäluokka kaiikiallaj tilanteen
kääntyessä sille otoOisekai, alotti
taistelun, palkkain alentamiseksi,
avoimen työpajan saattanuseksi, työ­päivän
pitentämi8ekal,^,^työläi8ten
riiston lisäämiseksi ja* yleensä työ­läisten
rajattomaan orjuuteen pai­namiseksi,
on työläisten sotainto
osottautunut kerrassaan kadonneek­si.
Kun työläisten olisi pitänyt vas­tata
riistäjien hyökkäykseen lujalla
ja päättäväisellä vastahyökkäyksel­lä,
torjuakseen orjuuttajiensa kata.
lat aikeet heti alussa, hajosivat työ­läiset
kuten lammaslauma, suden
nähdessään. -
Aivan tuoreina esimerkkeinä voi­simme
mainita, että British Co­lumbian-
'katuvaunutyöläiset juuri
viime viikolla hyväksyivät 10 pro-sehtin
palkanalennukaenvjlman tais­telua,
vaikka heidät on tunnettu ver­rattain
: hyvin järjestyneenä jouk­kona;
Yhdysvaltain ja Canadan pa-perimyllytyöläisefc
ovat taas näinä
• 1
päivinä hyväksyneet ZÖ prosentin
alennuksen ilman taistelua; puutava­ratyöläisten
palkat on alennettu vfi-me
ja tämän vuoden ajalla 100
dollarista 26—32 dollanm kuukau.
delta; rautatietyöläiset, jotka ovat
voimakkaimmin järjestyneitä kuin
ehkä mikään muu teollisuusala Ame­rikassa,
osottavat aivan mitätöntä
taistelukykyä kerta toisensa perään
seuraavien palkkain alennusten edes­sä.
Lukemattomia erimerkkejä -voi­taisiin
luetella sekä Amerikasta että
muista maista; Ja suhde on sama,
ovatko työläiset järjestyneet n. k.
teollisunsnnioihin tai ammattiunioi-
Kn.
Kun tarkastaa tilannetta nim
täytyy tunnustaa, se tosiasia, että
tySläisten näennäinen järjestyminen
yksinomaan ei luo sille riittäviä tais-telaedellytyksiä,
vaan jon heidät saa­tava
vdmatictoisiksi, jotta heidän
järjcstönaä ei osottautuisi vain löy­hiksi
kokoomuksiksi, joissa ollaan
mukana dlloin kun kaikki menee
hyvin ja kun voittoja saadaan i l ­man
suurempia uhrauksia ja ponnis­tuksia.
Työläisjoukkoihin voidaan
luoda todellista taistelukuntoa ja in­nostusta
ainoastaan siten, että jou
kot ovat kommunistisen taisteluhen-gen
läpitunkemia ja elävöittämiä.
Silloin he eivät enään taistele ai­noastaan
hetken eduista sellaise­naan,
vaan taistelut hetkeä eduis­takin
muuttuvat ^taisteluiksi, joiden
takaa kangastaa työväenluokan suu­ri
päämäärä —• kommunistinen yh­teiskunta
ja työväenluokan yliher­ruus.
Silloin kun joukot ovat tä­män
. päämääräinn^stuksen läpitun­kemia;
osaavat neVmuodostaa jär­jestöistään
kiinteitä, koko proletaa-riluokan
t^isteluketjuja, silloin mi­tä
murtumattomin ja lujin solida-risuuden
side yhdistää heidät ja an­taa
heille rohkeutta käydä taiste­luun
vihollistaan vastaan vaikeim-missakin
oloissa, ja silloin, vaikka­kaan
ei aina onnistuttaisi saavut­taa
hetken etuja, työläisjoukkojen
taisteluvoima häviöissäkin suurenee,
ja niin se voi käydä uusiin taiste­luihin
lisääntyneillä voimilla, l a i -
lemmilla kokemuksilla.
|iiiHKmiiHHfii»injiiminriraiiiHHiiiHHiiHHmniHm^^
Suoien työväeiikfilka, sen kolbataisteli! ja
MjlänsiAtaitiiiiEieii
(Jatkoa n :ro 1 aeen.)
Koko ajan oli porvarikaarteilla
sotataidon etevämmyj/s. Sillä oli
kouluuTUtuneita upseereja j^ohdossa
ja'se osasi luoda kurin joukkoihin­sa,
vaikka ne olivat kootut mitä kir-javimmlsta
aineksista. Mutta todel­lista
urhoiiden henkeä-se ei saanut
joukossaan viriämään. Siksi se-ei
kyennyt aikaisemmin murtamaan
punaista »rintamaa. Sillä vaikka ol­tiin
vailfa sotilaallista johtoa, vaikka
oltiin täydellisiä «punakaartilaisia,»
tehtiin mitä joukon päähän kulloin­kin
pälkähti, ^ pidettiin kokous mil­loin
sattui, lähdettiin lomalle kuinka
kutakin joukkoa kulloinkin halutti
lähteä, hyökättiin jos sellainen sat­tui
päähän pälkähtämään ja perään,
nytiiin niinikään' ilman mitään joh­donmukaisuutta
ja pakkoa, osattiin
punaisten puolella myöskin urhok-kaasti
tapella. Suurimmaksi osaksi
kykenevän johdon puutteen ja soti-laskurin
olemattomuuden takia em­me
kyenneet hyökkäämään. Mutta
puolustukseen sentään, joskin puo-lustaistelummekin
samoista v syistä
usein jäi sotilaallisesti vääräksi.
Monasti ei osattu eikä sotilaskurin
puutteen takia voitu, vaikka olisi
osattukin, käyttää onnistunutta tais­telua
hyväksi ja nopeassa siirtyä
puolustuksesta hyökkäykseen.
29 Porraruton harjoitlaran provo-kbUiooni
saattoi mfenestyä paljon paremmin
kUin se muuten olisi ollut mahdol­lista,
senkin vuoksi ettei edes soti-laskuri
ollut sille esteenä ja tuke­massa
päällystöä kireimmillä ja rat-kaisevimmilla
lietkitlä. Bi myös­kään
osattu järjestää oikeata jja
kyllin tdiökasta viista-agitatsioohia
ja valistustyötä joukkojen "keskuu­dessa.
Tuon tuostakin levitettiin
joukkojen keskuudessa väitettä:
vneidät on petetty», meidät on
myyty» jne., ilmlm että Ikukaan
osasi edes osoittaa kuka oli pettänyt
tai myynyt, koska ja miten se oli
tapahtunut Kaikki tuo oli tulosta
vihollisemme, porvariston, salaisesti
johtamasta pfövokatsiönista. Sillä
vielä tänä päivänä, vaikka on eletty
kolme vuotta' noista taistelupäivistä.
ei mitään todellista petosta ole voitu
osottaa yhdenkään päällikön tahol­ta
tehdyksi. Virheitä, laiminlyönte­jä,
pelkuruutta ja vetelyyttä saat­taa
löytyä ehkä monenkin päällikön
kontolla, mutta ei petosta. Siitä
ovat itse lahtarit antaneet pätevän
todistuksen. Ei yksikään jossain
huomatumassa päällikköasemassa
ollut ole jäänsrt lahtarien vainon u l -
k-opuolelle. Päinvastoin.
Niinikään on lahtarien samaan a i ­kaan
levittämä päinvastainen provo-katsiooni
myöhemmin paljastunut:
Muistamme kuinka joukkojeni kes­kuudessa
viimeisinä aikoina kiihke­ästi
levitettiin käsitystä, että .puna-kaartilais-
sotilaat eivät saisi lahta-r
e i l t a minkäänlaista rangaistusta,
kunhan vain jättäisivät päällikkön­sä
yksin, heittäisivät kiväärinsä ja
menisivät ^kotiinsa, niin saisivat
elää jälleen rauhassa — jopa usko­teltiin,
että lahtarit vielä antaisivat
vapaan kyydin kotipaikoille'. — Moi­sella
provokatsiooniUa pyrki porva.
risto siihen, että työläiset jättäisi­vät
aseensa ja antautuisivat, ja että
punakaartin miehistön -ja päällys­tön
välillä syntyisi ristiriita, jokn
jahtaisi taistelun hellittämiseen.
Mutta nyt tiedämme ' miten kävi:
armotta teurastivat lahtarit niin
punssia sotilaita' kuin päälliköitä
kin — ilman huomattavaa eroitusta.
Vaikka rintama olikin punaisille
niin epäedullinen, pysyi se murtu­matta
niin kauan kuin saksalaiset ei­vät
ehtineet lahtareille avuksi. Sak­salaisten
tulo vaikutti sekä aseelli­sen
voiman llsääntymisens& p om
riston puolelta, että myöskin .moraa­lisesti
herpaisevana meikäläisiin näh­den.
Sillä olihl^ saksalaisten sota-maine
silloin ylimmillään. Mutta to
tisen vastaanoton saivat saksalaiset
joukot kuten heidän päällikkönsä
itse vakuuttavat. Jos ptmainfen joh
tomme olisi ajoissa oivaltanut .lyh­tyä
tehokkaalla tavalla lyhentämään
rintamaa,' vetämään joukot pois
I^nsi-Snomesta ja lisäämään voimia
Karjalan puoleisella rintamalla, oli­si
taistelua vielä pitkälti kyetty jat­kamaan,
eivätkä urhoolliset toverinj-me
olisi joutonfeet piiritystilaan.
Se olisi voitu suorittaa Vielä siUoin.
kin kun Länsi-SuQmessa oleville jou­koille
annettiin perääntymiskäsky
jos tuota käskyä olisi. viivyttelemät-,
tä ja tarmokkaasti toteutettu. Mut­ta
niin eivät joukot ja niiden pai-,
kallinen pääUystö tehneet. Ne kat­selivat
asemaankin omasta ahtaas­ta
akkunastaan, >ja monet lienevät
epäilleet perääntymiskäskyssä vain
petosta. Joukot eivät yleensä olleet
halukkaita vetäytymään pois kotipa!
koiltaan. Oltiin niin Uatsionalistisia
ettei ollenkaan voitu mukautua sii­hen
ajatukseen, että olisi siirryttä­vä
vaikkapa kokonaan maan rajain
ulkopuolelle: Neuvosto-Venäjän alu­eelle.
Luotettiin itseemme, mutta ei
laisinkaan venäläisiin tovereihimme
ja heidän taistelunsa vakiintuvaan
voittoon. Maailman vallankumous­taistelun
yhtenäisyyden välttämättö­myyttä
ei käsitetty.' Ajateltiinjäin-vastoin,
että jos me häviämme niin
silloin ei vieraitten kansallisuuksien
= LÄHETYSKUSTANNUKSET:
5 Postissa 15c IraikiltaBnmmilta. Sähkösanomalla $3.50> häiäi^n
s Kysykää erikoiskurssia suurille summille,
s Toiminta nopeaa ja perillemeno varma.
S Yli 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajalla
s Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä tällä vuodelb vii *«
s Eahaa välitetään myöskin kaifckun Suomen pankkeS '
= P
Pankkimme ilmottaa että kaikki rahavälitvkspmmn
834 ovat Suomessa lähetetyt Helsingistä v a s t ^ S i J / ? >
. loppuneella viikolla. , ""^J^e-ttn
V A P A U S , Box69, ' r,Sudbmy„y
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T Hill ii» 1
fair Ave. „ ' ' '»
l i i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i i i i H i i i i i i i i i i n i i n i i i i i H i J i i i i i i n i i i i i i i m i i i i i i i i u u i i]
£{111111111111 liiiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimm^jj
V A P A U D E N K I R J A I L T A M A T'
Tähän
Icvansa
Jän mennessä ovat seuravat dsastot meille i!mottan«f
toimenpanemaan kirjarltamat Vaoauden hyväksi:
BEAVEB LAKE, ONT. -
COBALT, ONT.
FORT WILLUJI, ONT.
, SAULT STE. MARIE, ONT.
* SOUTH PORCUPINE
THORHILD, ALTA.
COLEMAN, ALTA.
Kuka on seuraava? ;
> . TOV. VAPAUDEN KONnoail
H n i i i i i i i i i i i i i i i i i i m i i n i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n s n i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i , ,,
TIMMINS
SUDBURY
SOINTULA
TVEBSTER CORNERi?
SALAION ARJI ' '^
pUMBLANE. SASK.
LAPPI, ONT.
työläistovereista ole mitään turvaa:
ne eivät ainakaan kykene voittamaan
sillä olemmehan me toki parempia
kun toisiin kansallisuuksiin'— ja
varsinkin venäläisiin — kuuluvat.
30. Likaisimpia parjauksia.
On kuulunut sellaisiakin väitteitä
luokkasotamme tappion syistä, että
muka ^ Neuvosto-Venäjä ei olisi an­tanut,'
tai ainakaan aikoinaan anta­nut
kaikkea sitä tukea mitä se olisi
voinut ja mitä siltä olisi saattanut
odottaa. Tätä väitettähän mm. To­koi
ja kunipp. (nuo ainoat tähänasti
esiintyneet luokkataistelupetturit^
jotka kuitenkin pettivät vasta Venä­jälle
siirtymisen, jälkeen) niin mahti-pontisesti
toij;ottivat Muurmannilta
levittämissään entente-imperialismin
osotuksen mukaan laadituissa juli-tuksissaan.
Tuo likainen väite on
ehdottomasti torjuttava.
Allekirjoittanut on ollut jotenkin
läheisesti tilaisuudessa tutustumaan
siihen,' kuinka venäläiset kommunis-titoverit
luokkasotaamme avustivat
Tov. Lenin ei ole läheskään yhtä
kitsas avustuksessa kuin sosialidemo­kraattisen
puoluetoimikunnan rahas­tonhoitaja.
Sen.sijaan, että puolu.
etoimikunta sääli seri käsissä olleita
kymmeniätuhansia eikä luovuttanut
niitä aseiden hankintaan, antoi tov.
Lenin auliisti koko junalastin k i ­väärejä,
kuularujski^ja ja Itykkejä
Rahjan veljeksille vietäväksi Suomen
vallankumoukselliselle työväestölle
(sen saman junalastin, jonka kimp­puun
lahtarit Kämärän asemalla
hyökkäsivät). Kunhan vaan luotet­tava
ja edes vähänkin tunnettu suo­malainen
vallankumouksellinen saa­pui
Pietariin > aseita hakemaan, ei
niitä kielletty.^' Toiselta puolen ei­vät
.venäläiset kommunisti-toverit
tietenkään olleet niin yksinkertaisia,
että olisivat luovuttaneet aseita ai-vati
tuntemattomille, sillä he kasit
tivät, että silloinhan porvarien käty­ritkin
voiävat heidän avustuksellaan
asestautua Suomen työläisiä vastaan.
Maaliskuun 20 pistä alkaen olin
tilaisuudessa itse, tov. Saxmannin
ja Rautiaisen kanssa aseiden ja
menunkin avostuksen saannin Pieta,
rissa järjestämiseen. Ja voin va
kuuttaa, että niitä saatiin riittävästi
ja niin auliisti-kuin kommnnistitove-rit
suinkin voivat toisiaan auttaa.
Joka toisin väittää se valehtelee.
31. Pääsyynä Snomen luokkaso-
'dab tappiooaN
oli se, että me kaikki olimme sosia­lidemokraatteja,
sannaritareita ja
parlämenttimiehiä. Emme kyenneet
oikem arvioima*an tilannetta, emme
tietoisesti todelliseen, tylyyn ja an­karaan
luokkasotaan valihistua osan­neet.
Meillä ei ollut sotataitoa,
emmekä' sen saavuttamiseen ym.
märtäneet niin tehokkaasti pyrkiä
kuin olisi pitäilyt. Luulimme por­variston
alituvan vakavammatta ve­renvuodatuksetta
ja arvioimme sen
voimat sekä taistelukeinot liian pie­niksi.
Toivoimme, että länsimait­ten,
Saksan ja Ruotsin työläiset voi­sivat
estää oman lahtariporvariston-sa
sekaantumisen taisteluun Snomen
kapitalistien hyväksi.\ Mutta toive
petti. Suhtautumisemme Suomes­sa
silloin vielä jälellä olevaan venä­läiseen
sotaväkeen öli -Soiselta puo­len
(ennen varsinaisen taistelua j
kua) liian toivorikas siinä iiiiefe
että se kykenisi omilla aseillaa j
oman päällystönsä johdolla
aikaan saamaan. Kielellisistä
kansallisennakkoluuloisista m
emme kyenneet vetämään ses
raimpia aineksia mukaamme tm
käyttämään eduksemme sena^
taistelutaidon opetuksessa, ei &
määrin kuin mahdollista olisi m.
Toiselta puolen meihin istuneet i
salliset epäluulot johtivat m
pitkälle, että sysäsimmö f ois IjoL
me sitäkin apua, mitä usht ra
Iäiset taistelutaitoiset toverit DL
ta alotteestaankin meille tarjoan
Kun emme edes ymmärtäneet'
dän kieltään niin vastustimme
dän antamiaan ohjeita ja . .
könä olemistaan. Kun emme oii
neet alistua omien suomaEii
päällifcköjemme johdon ja soflal
kurin alle, niin vielä vähei
voimme alistua venäläisen
kön käskyjen alle. Kun suon
senkin päällikön määräyisissä
•nusimme aiheettomasti <petosta) i |
«myyntiä» niin sitä enemmän veii!
Iäisten toveriamme toimintaan näi­den.-—
Näin oli ainakin eräillä rii
tamilia» joita allekirjoittaneeDa
tilaisuus lähemmin seurata. ML
tapahtui Ikaalisten edustalla, Mil
roleessa -ja Kurassa venäläisiin p"'
likkoihin nähden — ja aifieettoni
kuteiv^myöhemmät tapaukset täj;
pätevästi ovat todistaneet.
Liian paljon kiinitettiin pari
voimia hallitustehtäviin ja
dintahommiin, kun voimien parhaiB-misto
sen sijaan olisi pitänyt Ks-nittää
välittömästi taistelutebtlÄ
Emme osanneet kohdella meidii
haltuumme, rmtamamrae seUäpi»-
lelle jääiieitä porvarivoimia niin ss-karasti
kuin» tarve vaati, emiseh
kohdistaneet riittävän voimaiastJ
agitatsioonia tehdäksemme pornK-ton
provokatsioonityön tehottoni^-
si, yhtä vähän kuin kykenimme j |
jestämään salaista porvaristoni^
kujen silmälläpitoa. SovittelioE»
I puhtaasti vastavallankumouksel*?
'porvariston kanssa, mutta ejj
sitä kohtaan toteuttaneet todellj»
työväen diktatuuria, joka taiste-luaikana
on välttämätön. Oliiaa
monasti urhoollisia taistehJoiÄ
mutta emme ymmärtäneet a t i^
toiminnan ja usein välttämättön!i^
kärsimysten! kestämisen suurta
kitystä ja tehoisuutta. Olimme^:
puvaisia odottamaan, että vallan ^
summe saaminen piti heti tuoda^
kanaan helpotusta ja m " ' ^ ^ ,
siksi emme aina nurkumatta^,
ueet puutteita,, vaivoja ^ -
sia, joita menestyksellisinkin ti^
lu tuo mukanaan eroittamattoniäEi
seuralaisena. -
Ennen kaikkea meiltä pnutti".t.
tataitoa - taitoa taistfll^^^^^^^^^^
taa taistelua - ja mi^a kentis
kaikkien suurin virheemme.^
•puuttui sotilaskona _ ase ,^
taistelussa ja'järkk>Tnatonta P ^
ekuria poliittisessa t o i m " ^ ^ ^^
ra nuo kaksi viime niaimt^«^
työväen vallänkumousta|3te^
nistumisen ehdottomia edeUJ^J
32. M e n - ^ - " ' ^
U,iAt
Snomer- työväen-