1922-02-07-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
. VAPAUS
CaoadaQ soomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-
Sudburyssa, (tet,, joka tiistai, toretai ja lauantai.
MPURO ' J. W. SLUP
Vastaa?a Slbittaja. Toimituäsihteeri,
-JTi-
VAPÄ'U-S
(Liberty) ^ . _ ,
TfaeoalyorgM of FinmdiWorkers in Canada. Pub-
:.Ji8hed in SndbS. Ont.. cvcry Tuesday, Thursday and
" Advertising rates 40c per col. incb. IKnimum charge
for rinSe A i o n 75c. iDiBCOunt on st«^nd.ng advertise-
• Ä l l e ^ a o a i s thebestadvertisingmefiumamong
- the Finnish Peonle in Canada.
Mutta eiliän ihme, siliä olemmehan jo tottuneet näkemään-
kuinka sosialidemokraattiset petturit useissa mais-sa
lovat 'ryveltäneet itsensä vallankumouksellisen pro-
Ictairiaatin teurssluksessa. 1
MuUa Suomen porvariston ja £en|>osialidemokraa|'
tisien apurien toimenpiteet vain nostattavat yhä suuremmat,
työtätekevät joukot siihen j)ro!elariaatin taistelu-armeijaan,
joka pian tulee tekemään lopun heidän saastaisista
tepi^an.
nmotushinta 40C'palstatuumalta. Alin jjjntf kerta-flmotufaS
75c. - Kuolemanilmotukset $2.00 (mmsU^ ? Ä Ä kultaldn «isäksi).-J^^^^^JlZ^fX
Imi alin.hinta $2.00. nJmenmnulosllnii.
aviSttoilroottJsten yhteydessä $2.00 kerta. - Avioeroil^
motukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. - Syntyraailm^^^
S K $2.00 kerta. - Halutaan tieto a osoiteilmotukset
? 5 kerta (3 kertaa $2.00). - Kafkista ilmotuksista.
Joista el öt6 liopimtista, tulee rahan seurata makana.
. TILAUSHINNAT:
Canadaaa yksi, yk. $4^0, puoli vk. $2.25, kolme kk
y h i S f h Ä suomeen; yksi vk. $5.50, puoli vk.
" ^ ' ' T V a Ä ^ t tl-Ienraa xaha.ei tulla lä^ottämääjy
pu,; n.;<.«,;«c»^n fniUp nn takaukset
viQstaijsia öhsim'diseeh
per-Äaliisella
nimeilä. . . ^,,,, ^ . ^ .^
' f 1. V. EANNASTO. Lilkkenhottajg.
Jos ette ;niiloin tahansa saa .yastaUsb enslmai
' 'Urjeeseennö. kirjöttakaa uudölleen liikkeehoitajan
' u Vapauden konttori ja- toimitus on Liberty Building,
: L o m e f . Puhelin 1088. -Postlos?f«: .^^^^^
Begistered at thePost Of f ice I)epartm9nt„,0tt|iwa, ^
cond classroatter. '^>r,,
Ptoitot ja valkoiset
Politiikka ja talous
-Kirjassaan, «Hislory of the Modem. Working Class
Movement», selittää W! W. Craik poliittista toimintaa
seuraavalla sattuvalla^ tavalla:
«Poliittinen järjestö oa jonkun luokan taloudellisen
voiman luokkajärjestö. Vaikkakaan tulevaisuuden talous
(s, o. vapaa, luokaton yhteiskunta) ei voi johtaa
taloudellisesti erilaisiin luokkiin eikä. ien .vuoksi salli
mitään ipohjaa poliittiselle järjestölle, niin sittenkin
tämän uuden talouden tietoinen pamstaminen on erään
luokan työväenluokan — tehtävä. Sen täytyy tulla
vallassa olevaksi'luokaksi ennen, kuin'se voi poistaa
luokkäherruuden. Sen. täyt)^y .muodostaa pojiittinen
järjestö raivaamaan taloudellisen voimansa > Järjestämiseni
tieltä.poliittiset ja oikeuslaitokselliset esteet Seii'
täytyy kansanvaltaistuttaa poliittinen yhteiskunta, jotta
86 saisr 'tilaa tlileven teollisen j^teiskunnan'kansaiiv^lf
taiölen laitodten kehitykselle. Työväenluokalle on sen
poliittinen toiminta samassa puhteessa, taloudelliseen
järfesläytyraiseen kuii> rakennustelineet rakennettavaan
taloon^ sitten vasta,:kun talo on rakennettu,.ei raken-
W8telinejlä brvita.
' ' Tämanni^nen, «Henkipaton^ yhden proletaari-
> i l r a a o pj^rlMihiiplen^Iurjailijain-kirjoittama kaunokir-
".jallinen kuvaus Suomen vallfinkufnohsstfdasta/ on nyt
"ilmestynyt jälkipainoksena Vapauden kustannuksella.
Tämä kirja on yksj .'proletaqrj^en Icirjallisuuden kuole-
,jn'atton^a, ikimuistoisia teoksia/ Siksipä jolcäis^p työ;
Jäisen on se hankittava itselleen ja luettava.
Elävänä ttfpauslen sarjana kuvaa siinä 'kirjailijartrtne
TOeslarilliseila tavalla ^ harvinaisen Tcaumilla, mutta
•silti-iahjomatlomalla kielellään. Suoman proletariaatm
ja porvariston välisen taistelun, joka,taistelu oli tulista
ottelua elämästä tai kuolemasta, joko pfirinpohjaisesta
voitosta tai tappiosta.. Kuten tiedämme, saksalaisen
militarismin junjckcripo^aat saapuivat rautaisina saappaineen
ja haarniskoineen s^uomalaislen luokkaveljiensa
pprvftriston' 4- avubi ja niin voitpnvaoka kallistui
ankaran kamppftilun' jälkeen porvariston puolelle, jol-ioialHoJ-
öiailraan historiassa ennen.jctnilumatan ,^oi.
lettujen raakiilaisreurastus, tuhansin ja kymmenin tu-harfsiri,
jossa'ei valkoiset sudet'säästäneet hentoja nai-ria,/-
harmaahapsisia vanhuksia eikä imeväisiä' lap-
.ijJuUa- vaikkakin tämä teos päättyy kertomuksiin
Suomön proletariaatin raskaasta, verisestä ja permpoli
jäisestä tapiiiosla,'niin sittenkin, lukija, joka saa tu-lUätUä
sellaiseen 'urheuteen,^ sellaiseen ennen loiulumat-tpMi^
än.,sankaruuteen, jolla Suomen aseiden käyttöön
tpttuinatonf ja ennen niiU' lujasti rauhallisten keinojen
tehokkuuteen uskova työkansa taisteli asiansa puolesta^
t uM vÄkuuletUksi, että sellaista luokkaa ei voida mil-=
loinkaan lyödä perinpohjin, vaan että se nousee Vielä
Itaadastaonkinckoätamaan ja voittamaaii.
Kirjassa on 218 sivua. Hinta on asetettu hyvin
alhaiselcsi, joita teoksen voisi jokainen liankkia, ollen
a^inpastaan 60 senttiä.
Kirjaa voi' tilata Vapauden, Työmiehen, Toverin ja
Eteenpäin kontbrcista )a'kaikkien näiden liikkeiden
asiamiehiltä.
i Teoksesta on otettu sangen rajoitettu painos, joten
jokaisen joka- mielii saada sert, on paras heti tilata.
; ij^^TeolHsuusjätjestoillä on yhteiskunnallis-taloudelli-sen'
järjestäytymisen yusi periaate siinä, että niillä on
n^äfirätty osa suoritettavanaan yhteiskunnan uudelleen
Itiomisessa ja tärkeä; tehtävä- täytettävänään;uudessa,
yhteiskunnassa. Niitä tarvitaan sekä tämänpäivän tais
telussa että huomisen voitossa. Tässä on uusi käsite
spsialisjnjista, joka näkee teoUisuuajärjestöjen kolconaii
suudessa uuden rtiailman nousun—~ yhteiskunnallisten
rikkauksien järjestyneiden tuottajien mailman. Tämä
käsite luonnostaankin tulee saamaan'yhä enemmän ja
enemmän vaäfakaikua niiden taholta, joiden historiallisena
tehtävänä on maattaa «sana lihaksi2>. ,1
Saipassa siihleessa kuin tämä käsite syvenee ja laajenee
ja tulee yleisesti osaksi teollisuusjärjestöjen välittömistä'tehtävistä,
seuraa sitä oikeampi käsite^^ poliittisesta
asema^ta,>'ijoka! johtaa i^hdottomasti ipoliitti-seeh'
uudelleen järjestämiseen. Taloudelliset järjestöt
jpyrl^ivät tulemaan yjbä poliittisemmiksi Ja poliittiset
järjestöt yhä. taloudellisemmiksi Kun ne ovat muuttuneet
yhdeksi samaksi, niin ei enää,kahta tarvita—-'
sillä tuotannon «juhdista» on tullqt tuotannon herra.»
Amerikaii kommiMisti'
puolueen julistp
Kapitalismin kukistumisen syy
Suomen valkoteiTori taas relientelee
''Lehtemme edellisessä numerossa olleen kaia^eli-tiedon
mukaan on Suomen valkoinen hirmuhallitus
ta^seri alkanut jyllätä. Suomen hirtehisporvaristo on
äkämystynyt «en .johdosta^ ;että vallankumouksellinen
työväki on 'liöstanut suuriäänisen protestin Suomen
imperialististen anastushdnkkeitten johdosta, «Karjalan
kapinan» varjossa» jonka puuhan takana Suomen
pofvarist^oon yksimielisesti ollut, kulettaen aseita, muo-
.naa, rahaa jd kaikkea mitä vOin suinkin ovat .Roineet
aiitaa' Karjalan kapinallisille, sekä järjestäen, suuria
\ vapaaehtoisten joukkoja Karjalan . anastusta varten.
Kun; Suomen Sosialistinen Työväenpuolue ja sen vaikutusvallan
alaisena, olevat työväenjärjestöt ovat ryhtyneet
tätä porvariston katalaa meininkiä^ paljaätamdMi
Siiömen kansalle ja sen johdosta protesteeraamaaii,' on
mainitun puolueen sihteeri, puoluetoimikunnan jäseniä;
naisliiton puheenjohtaja ja kaikki mainitun» puolueen
Bimomalehtien päätoimittajat vangittu, ja uhataan pääl-lepäätteeksi
Sos. Työväenpuolueen sanomalehdet lakkauttaa.
. \ ,
"'Että Suomen;valköporvaristo uskaltaa mennä näin
, pitkälle?'vdkoterrörissaari ja Venäjää . vastaan julis-tamattönl&
tt .soddn' puolustamisessa, on kokonaisuudessaan
Suomen sosialidemokraattisen puolueen syy, jolla
on 80 edustajaa Suomen eduskunnassa, mutta j(jk,i
eduskuntaryhmä ainoastaan tyytyi tekemään viattoman
«vältkyselyn»,, ja sitten otti senkin- takaisin, ehdottamalla
«yksinkertaisesti» päiväjärjestykseen» palaamis-tartSosialiilemokraattiset''
petturit löydetään siis taas
tässäkin asiassa Vehkeilemässä vallankumouksellista
työväkeä vastaan ja raahaamassa heidän toimitsijoitaan
vankilaan, sekä tappamaan |ieidän sanomalehtiään.
«Käsikädessä pääoman yhteenkokoontumisen kanssa»
kiin että, muutaraatj kapitalistit ranastavat monien
omaisuudet,: kehittyy työprosessin yhteistoiminnallinen
muoto yhä- laajempialaiseksi jä samalla kehittyy tieteen
tarkotuksenraukäinen käyttäminen, työvälineiden muut-'
tuminen ainoastaan .yhteisesti käytettäviksi, kaikikieh.
tuotantovälineiden säästö, käyttämällä .niitä yhdiste-^
tyssä', , yhteiskunnallisessa työssä, kaikkien ! kansojeii
takertuminen m^aihnanmarkkinoiden: verkkoon ja sen'
kautta kapitalistisen järjestelmän kansainvälineri luonne.
Niiden pääomaylimysten luvun yhä, vähetessä,^
jotka anastavat ja tekevät 'ybinoikeudelcseen Jämän,
muutturaisilmiön kaikki edut, kasvaa,kurjuuden, sorron,
orjuudeij, rappeutumisen ja riistämisen; määrä, mutta
myöskin yhä paisuvan ja kapilalisliöentuotäntoilmiön
mekanismin itsensfä kouluttaman, yhdistyneen ja jär,-
jestyneen työläislu()kan suuttumus. Pääoraayksinoikeus
tulee sen tuotantotavan .kahleeksi, joka on sen kanssa"
ja suojassa kehittynyt. Tuotantovälineiden yhteenko-koonluminen
ja- työn yhteiskunnallistuminen pääsevät
kohtaan, jossa ne kapitalistisessa vaipassaan tulevat
sietä^nättpmiljsi. Se repeytyy. Kapitalistisen yksityisomaisuuden
kuolinhetki on tullut. Häätäjät häädetään.—
r'— .,
' '^sllöiden oman tuottaman, hajallaan olevan yksityisomaisuuden.
muuttumjnen kapitalisebi on tietysti
verrattomasti paljoa pitkäaikaisempi, ankarampi ja
vaikeampi Pfosessi kuin todellisuudessa jo yhteiskunnallisen
tuotantotoimeen perustuvan kapitalistisen
yksityisomaisuuden muuttuminen yhteiskuntaan omaisuudeksi.
Edellisessä tapauksessa oli kysymys, siitä,
että muutamat anastajat häätävät kansanjoukot, jälkimäisessä
tapauksessa, on kysymys siitä, että kansa
häätää muutamat anastajat.» — Marx.
V? •LäiM-eiiroppaläisissa tovetflehdia-s
äM Ahie
lueen toimeenpaneva keskuskomitea
julkaissut seuraavan; julistuläen:
ktaerikaö' 'Kommunistinen^ Puolue
teryehtii ilolla teidän apuanne
Veljie^e; Saccon ja Vanzettin hyväksi,
jotka .kapitalistit hankkiutuvat
murhaamaan. Amerikalainen
oikeusistuin ' on "tuominnut heidät
kuolemaan "hoi^umattoman . uskollisuutensa
johdosta työväenluokkaan.
Uskollisuus työväenluokkaa kohtaan
on" kapitalistien silmissä mustin rikos.-;
• :•'•';- ^ • '
Amerikan Kommunistinen Puolue
teirvehtii. vilpittömällä ilolla ^ teidän
järjestämiänne suoria mieleiiösöituk-sia,
-Teidän kansainvälisen sblldaa*
risnutennc; näkeminen tuotti Amerikan;
työläisille- suuren: Tiemun mutta
riistäjien ;ja sortajaih sydämet
täytti se kauhistuksella.. Veriäläiaet
veljemme ovat pelastaneet hirrestä
syyttömän Tom-. Mooneyn. : Olemme
yakuutettuja, että Sacco ga Vanzet-ti
pelastetaan teidän avullanne^luo-.
leman-kidasta. Teidän loistava apunr
ne tänä; hädän (hetkenä, jolloin Ame-rilcan
työväenluokka on: maan/roafan
porvarisdiktatuurin: rautakannan alla,
osoittaa etteivät Amerikan kapitalistit,
enää; voi;: häikäistä, maailman
työtätekeviä kansanjoukkoja törker
ällä demokratia-huijauksellaan. Mahr
tavat • protestit, Ijotka. kaikuvat kpr?
viimme pariisista, Buenos Airesista,
Roomasta, Berliinistä ja koko, m^ar
ilniästa bn omiaan vaikutteinaan,: et^
tä' Amerikan työläiset valveutuvat
ny k y i s'e8tä väiirip/täinätiömyydM
tään/"-'; ;;'•'• ; _
' Jä 'samaan 'aikaan kun kapitalisti--
neh lehdistö ponnistelee kuuineen-oinaisesti
levitf^äkseeri pahansuo-'
pia valheita pommeista ja-muista
terroristisista • teoista^ tekee Ämeri-=
kari Kommuriistirten Puolue "kaikkensa
-häiden ValheidenJ törjumiseksi'
ja selittääkseen työväestölle,' ettei'
maailman kommunististen puolueiden
päämääränä ole sortajäin ja' riistäjäin
.-vällastasuistäminen tarkoituksettomilla
;yksilöllisen iterrorip,
keinoilla fvaan työläisten r järjester
tyn-, yaJlankumoukslllisen • joukkotoi-minriän
kautta; ' - -. i
, Amerikan r Kommijnistinen Puolue
vakuuttaa seisovansa Europan vallankumouksellisten-
työläisten ^ kanssa
olka olassa yhteisessä • taistelussa
yhteistä vihollista vastaan. Vakuutamme;
tekevämme: kaiken kukistaaksemme
mailmanryöstöii jä- maail-raantaantumuksen
— amerikkalaisen
kapitalismin sortplinnan. -y,
Eteenpäin kommunistisessa taiste^
lussai.Eteenpäin, kommunistisessa'
teossa!. Eteenpäin .-kommunistisessa
työskentelyssä!.: r Alas kapitalistiset
pyövelit!, EKkqön,,. työväenlupkan
kansainvälinen.,, solidaarisuus 1 Eläköön
Kommunistinen. Internationa-le!,
r.-,mT. .,A•:f
lul^emattpmista,yäkivallanteoi
vangitsemista, raakuuksista, tuomitsemisista
ja kidutoksesta, huolimatta
piiritystilasta, sensuurista, puolueen
hubnehstojen sulkemisesta, huol:
mätfa" satojen jbhtäväin komiiiunii^
tien murhinta ja verisistä vaaleista
on Kommunistinen Puolue onnista
But säilyttämään.'entisen asemansa,
vieläpä lujittamaankin sitä. Vuoden
1919 elokuun parlamentti vaaleissa
sai puolue !i20,000 ääntä. Saman'
vuoden joulukuun kunnallisvaaleissa
kohosi tämä luku 140,000
nteen. Seuraavan ..vuoden tammi
kuussa pidetyissä piirineiiyostovaa-leissa,
jotka suoritettiin suurlakon
kestäessä, oli puolueen äänestäjäin
lukumäärä jb; 160,000, Ja uusissa
parlamenttivaaleissa vuoden 1920
maaliskuussa sai se valituksi
edustajaa 180f,000 äänellä, kokonais
liikumääräifa' ollessa 230 jä 720,000
Turvatäkseeii' ieiiemmistöh 'parlamen
tissa riisti t^iTorihallitus ilman muu
ta edustajaöikeuden 9 kommunisti-,
"äelta päxlämeritin' jäseneltäl'Viime
lokakuussa suoritetut kunnallisvaali
osbittivat niinikään sariiallaista' kom-^
munistivbiniieh-lisäystä.
Maitta' el- ole kysymys vain vaali-,
merifestyksistä; Proletaarisissa tais;
teinissä lajittuvat imyö3'konimunisti
en w i t . Raivostuneena tästä tur-
•vaufuu Ihallitiis lahtärismiri 'viimei
äimpiin keldinnöiliinj Niinpä poltti
vai; p^bfvarishäinpuusit ;viiine - ihär-raskUiih
24 pnä pbliisien-neriäri edessä
' Sofiaii kömmnhistien- talon'
kbiienkään estämättä, • kenenkään
rankaisematta.' Mutta fyöväerijouk-kojeri
ja pUblueen jäykkä' vastarinta
ion - tähän "asti lonniätunut taitutta-maan
taantumuksen fväkivaltaa. Ja
niinpä.; ei JBulgarian halljjius oleoii-nistunut
tulejlav eikä miekalla -tuka-huttamaan
maansa .komnninistjsta
liikettä, 'knten;. on .tapahtunut sen,
naapurimaissa.
Sen sijaan yrittää se tehdä poiki
keuslaeilla,jkaiken toiminnan, ma^r
dottomaksi.. Niinpä käristää , uusi
painolaki perustuslain suomaan; jul-k
a i 8 u V apauden, Kpmmtinist jsten
lehtien kirjoituksista, yoidaanj syyttää
ja raahate vankiluoliii;i ei ainoastaan
- lehden .toimittajät,jja-kiistan^,
täjät vaan. myös, puolueen halliijtp!
Viranomaisilla on ^ oikeus flman mitään
muodoHisuutta . tekavaHköidä
mikä tahansa kommunistinen julkaisu,
sensuuri pyhkii pois kokpnaisia
lehtien sivuja, ja julkaisukieilon
alaisia ovat jopa kommunistiedustä-^
jäin parlamentissa pitänmt ^ puheet!
; ^ättä;lkaikiste; ^|:uristustoimistä
huolimatta jatkaa kommunistipuolue
tarmokkaasti 'taistifeliliaan päättäneenä
mihin hiiitääri talhansa estää; hallitusta
ja lahteriporvarlstoa mykistämästä
taikka juuriltaan kitkemästä
Bulgarian :^bletäriaatin: taistelevaa'
etujoukkoa.- —TKT.
, r : i . : — . ; .0 ' f.''••-1
|iHiiiHiiHHifjiiiniiiiMiiiiiHiriimijiim^^
dollarista I
= n LÄHETYSKOSTANNUkSET: f
5 Postissa 15c käiiottä summilta. Sähkösanomalla $3,50 kaiicLta
s Kysykää erikoiskurssia suurille summille.-.
SQBa. 5
VAPAUS,
I Box 69, : ' Sudbury,;ontl
s , Torontossa, ottaa rahavälityksiä vasteau; A. T. Hill inrb^ s I falf;Ave.x ,.,•:,:..,.^ .;r' i . r . - ' : V r ; - v ' • "''/^^ Ben6.|;,
iiiiiiiiijtt
35:c.Tähän-mennessä ovatseuravat osastot meille ilmottanppf *
-levänsä tpimenpanemaan kirjailtam^t; Vapauden hyväksi:: |
- B E Ä V E R L A K E , ONT. ^
GOBALT, ONT.
FORT WILLIAM, ONT,
SAULT STE. MARIE, lONT.
ftSOUTH PORCUPINE ' >
TÖÖRHILD; ALTÄr ,
COLEMAN, ALTA.
••W?Y|VP|^|-QNTi;ii::fp^^ ••;;
kuka on seuiräavä?'
-il
. TIMMINS s
.SUDBURY , t
.SOINTULA s-
'-"WEBSTER CORNERS -
SALMON ARM • =
DUMBLANE, SASK. ' S-I4PPI.
ONi I
m •
TQV. VAPAUDEN. K O ^ ^
HlllllJR|gi!|
Kamppailua Bulgari-
'''"ässä"-'
— «Venäjän nälänhätäisten avustamista voidaan
käsitellä koko'niäilmalle tärkeänä taloudellisena proh-
Iteminä. Mutta siinä on meidän edessämme toinenbn,
paljon suurempi ja tärkeämpi kysymys, nimittäin ihmi-syyskymys..-,
Miljoonat ihmiset kärsivät ja» kiiölevat
nälän ja kylmän kourissa, kuolevat mitä kauhistuttu-vimman
kuoleman. Sillä mitä onkaan sodassa kuoleminen,
verrattuna pitkälliseen, kiduttavaan nälkäkuole
maan. Siksi meidän kaikkien on autettava Venäjän
nälänhätäisiä parhaan voinlimme • ja kykymme mukaan.
» — Tri Nansen.
Ruolsalaiheii toveri 'Fredrik Ström
ori Tukholman Pblitiltenissk puuttu;
nut kaikkien maiden sosiälideinbkraf
tieten lehtien nostamaan metakkaan
sen johdosta, että eräät Moskovassa
vangittuina olevat sosiaiivailariku-;
mbukselliset lienevät; töhtibet nälkälakon
sen johdosta, 'että_ heidät" kar,-^
kbitettaisiih Turkestaniini;; Kirjoit-:
täja ei tiedä minkä veriän koko jutussa
on perää,' mutta; jbs lieuvosto-hällitus
todella on päättänyt kartoittaa
vangitut oikeistososialistit,'
niin ovat nämä tehnbei itsensä syj^-
päiksi niin - raskaisiin rikoksiin, ettei
^ lievempi menettely heidän suhteensa;
Stamhulinskin ; talonpoikaishalli-tu*
ksen oleellisena tehtävänä näyttää
olevan kommunismin hävittäminen
Bulgariastä^;tukahuttea liike ^
sammuttaa, yallänkumbuksen kulo,
alkuunsa. ;. Sen, taantumuksellisen
politiikan. määrää;jinä pyat yhta hyvin
Bulgarian kuin ententerilcin 'porvariston'
.ädut.,! ; Sillä Bulgaria . ei
tällä haavaa ole ^itään muute Jjuin
liittoutuneiden imperialismin siirtomaa,,.-^
- _ ; ; . ' : ; •;
Talpudellisesti. ja rahallisesti alis-, voi; tulla kysymykseen. Mutta mitä
tettuna ententen märaysvaltaan on, sosialidemokrätisten'.lehtien ta^ä-
•]':jr~ «Materialismi on Vallankumouksen kamaripalvelija,
ilman ^itä ei mikään proletaarinen liike täytä
kehityksen liisloriallisia vaatimuksia.» ^ Unlermann.
Työläisien kontrolli teollisuuksien ylitse on välttämätön
valraisluskoulu pohjajoukkojeu valraistaraiseen
proletaariseen vallankumoukseen. "
maan.,oltava . tukikohtaha . sbtaliik-keille
Vähässä , Aasiassa; ja samalla
myös Vjdlituksenä Punaista Venäjää
vastaan. Entent^ toiypb, että Pikku
entente, yrittäisi, samaa kuin sen
palkkalaiset, venäläiset vastavallankumoukselliset:
N'euvostö-Venäjän,
m a a i 1 manvallankumouksen JAjon
sammuttämi^te. , ^Mutta. ..• yoidakseen
ryhtyä "tähän on; ^ikku; ententen ensin
tukahutettava kumouksellinen liike
Balkanin ja Tonavan maisäa. Näiden
.maiden porvaristo Ph-ainaiirtaan-petokseen
" asti valmiit ' täyttämään
Lontoon ja ; Pariisin valtiomiesten
toivomukset. Rumknian ja ^ Jugoslavian
rinnalla ei Bulgaria tee tässä
suhteessamitään pbildienste.;
Kommunistejakin vainoteäsaart
kulkee jälkimmäinen -edellisten vanavettä.
Muttä. maan talonpoikais-hallitus
ei kykene yhdellä iskulla tekemään
. selvää -Kommunistisesta
Puolueesta.- Bulgaria < on -voitettu
maa, minkä talous ja^raha-asiaf ovat'
heikot, minkä entinen armeija • on
korvattu pienemmällä : palkkasoturi-'
en ja santarmien jonkolla, ja'missä
suurten kansanjoukkojen tyytymätr
tömyys on tavattoman snnri.
•Hallituksen terroristiset toimenpiteet
kommunistipuoluetta kohtaan
eivät tähän mennessä ole lainkaap
heikentäneet liikettä. "Huolimatta
uksen johdosta ilmituomaan «siveelliseen'
suuttiimukseenj; tulee,; niin
sopii kirjoittajan mielestä kysyä, onko
heillä mitään oikeutta''esiintyä
minään pikeamielisyyden perikuvana.
Sillä eikö Liiebknechtin ja Rosa
Luiembiifgin ' "murhaä'|a'ilf i olleet •- so-sialidemokrati;-
Nös^en > / heitukoite,
jotka" rikbkses^an huojimattä' vieläkin
vaeltevai'Väp^irtä?^ Eikö: Saksassa
nytkin paraikaa viru vangittuina
kolmisentuhatta ' kommunistia
ja eikö satoja' heistä ble ainmuttfi
«pakoyrityksbssä», ' kenttäöikeuksien
päätösten ripjalljl, jne.? Eikö Piiö-län
vankilat' ole täppösentä^nä
kommunisteja 'taikka vallankumouksellisia
ammättiyhdistyslaisiä, joiden
ilmiantajina ja vangitsijoina" • oat
olleet oikeistososialistiset-fkahsallis-sankarit
» Pilsudski ja Däzzynski?
Eikö Viron sosialidemokratirien ulkoministeri
' Hellat tapattanut jou-köttaitt
kommunisteja ja vangituttanut
mm. koko Tallinah ammattiyh-distyskeskustah?
Eikö sosialidemo^
kratinen' ministeri ^Vandervelde Belgiassa
tuominnut jonkottäiii flasmi-laisia
kansallismielisiä ja vallankumouksellisia
sosialisteja eliniäksi ku-ristnshuoneeseen?
Ja kun' asianlaita on tällainen,
niin eikö sosialidemokrateilla olisi
syytä pitää vähän pienempää ääntä
Näin rubtsalairieri foyenJ Oinaita
pUolestemme voimme Moskovasta-iäheteiirii
lennätiritiedbn nojalla räii--
hoiltäa • kuohuksissa' olevia- nöske-iaisiä:
"kosketellut' 34 sosiäliyallähj-ftumoukäellista
' valtiollista vehkeilijää
on määrätty poistumaan Moskovasta
mntta"SHävät he itse valita
karkpituspaikkansa kolmesta määrätystä:.;
' ii#käicunnasta' .;' luropan
puoleisella Venäjällä taikka mät-kiistaa
.ulkomaille nenY.pstQhallituk-ien;
ku«'tannuk»epa.: Näin va^
maksi siis. supistuu ,spsialidemokr^-
tjen, taas. .tässäkin, tapaulcsessa tpi-^
tottaraa,-bplsheyistinen petam^lsuus^
l^älkopelomaisuudet
'kih tekemään lopun SaksaMläffit-seVäsfia'
murhajärjestelmästl""-. 'K^' •
ten nähdään siis jopa porvarillisetkin
ainekset hylkäämässä roistomai-sen
toimenpiteen,^ mille Ebert,- Eaj..
bruch ja näiden äänenkannjttaji
«työväenlehti» Vonvärts on' antsr
hut täydbn siunauksensa! — TKT
Alustuksia S. S. Järjen
oikeistasosjälistista \dattomuutta vas-^ jSp.^lfa 'kehoijiainme komiteaa 4imn^
taan. k<fti(|i8tuvasta, «bpjsh^ —'
nosta».Venäjällä? Ja:kun;^Tuotsaläi*
nen,., Social-Demokjrateniehti ,'oma-lyväisenä
nälvii, .että vasta., sitten,
kun Moskovassa . vanuttuina, olevat
.oikeistososialistit ,pn vapautettu, ypi-n
jpuhiia, prpletaarisesta yhteis-rintaiiiiasjia,
niin huomauttaa toveri
Ström kirjoituksessaan,. että ioicko-pa
Social-Dembkrateri niin. väin biisi
yalinis luppniinäan. iiitostäaii' pbrvar
•istbri ' kähssä-' Ja mksi toiseksi voi
tehdä ioiseiikin" "kiysymykäen: Mitä
'on Social-^Demokiratbn ja äen'puolue
dehrtyt vapauttaakseen nti: tuHahiiet
ja jälleen -tdhannet, jotka- viruvat
bikeistososiälistisissa väh.kilbissä Saksassa,
Puolassa, - Virossa Lietttiiassa,:
f lelgiässä yni.? Mitä voivat ja haluavat
ruotsalaiset sosialidemökratit
tehdä' pelastaakseen häiden maideii
vangitut ja • nälkälakkbilevat kommunistit?^';
Karjalassa
, K^asnaja; Gästa^ kirijeeiiyäihtaja,:
joka 'ön palannut valkplcaairilaisistai
puhdistetuilta Karjalan' irajaseuduii-'
ta; kuvaa sita ääiötöntä hävitystä^
mitä ;kär3alais-sjabirialaiseif''' r<^stöt:
ovat ;lj^yekä öliBskeluäikänää
lä • seuduilla aiheuttaneet. Kaikki
Ifylät ;oyat • >yöstetti?ina jä hyljättyinä.
Paenneet viholliset "övafi •v^enVei
mukanaan täikka';häVittäneet
varastot ja karjan. Bietsn
Väestö palaa nyt vähiteiien" autiöi-hii;
kylijn. Roistot 6vat -hävittäneet
kaikki; koulut/tajppaiieei ImikK ^^^^^
miiiiistiset opettajat^ ijä monta piib-lue'etonta
yirkäiiijaa. Nälkä'ja 'kuolema
vallitsevat" ylinnihylj^^^
ja tuhotuissa l£ylis^^ '•';
Berlinin 'Rote Fahnen -Mbskbvästa
säamaii sähkösanbinan mukaan' 6\k-vat
punaiset 'Joukot Porajär^eii taistelussa
"600- Vänkiäi—- ;tKT.' • "'
Saksalsuiien^^^
surkeus
Porvarilli^asifistinen .. «Kansainvälinen
aiitimilistäriätinen koinitea
sotaa ja taantumusta vastaan Haagissa
» oii' lähettänyt' Saksan- sosia-idembkrätiselle
- jpresidentille; öähkö-'
sanoinani missä se kaikin; vbimirtsa
protesteferaa meidän'Idn lehdessäni-me
inäinUun espabjafaisön parisliun-r
näh vangitsemista ja luovuttämista
vastaan, koska koko maailma tietää,
että Daton -murhaaja on paennut
Venäjälle, ja kysymyksesi 'oleva
pariskunta on täysin syytön. Sa-f
f Järjestön (äännöiita.
Koska useiden syiden edeliyttämä-;
nä pidämme .järjestömme edustaja-; ;
kokoukselle välttämättömänä kasit- .
telyn uusien ajanmulcaisempien .ji
tiiviimpää järjestötoimintaa, .kuin
myös parempaa jpukkokuria edellyttävien
sääntöjen laatimisesta järjestöllemme,
tekee Timminsin osasto
alempana blevan sääntöIuonnoseMo-tuksen'
etupäässä sellaisissa asioissa,: ;
joissa kipeimmin katsomme kaipaavan
• uudistuksia Ja lisäyksiä verrattuna
nykyisin voimassa oleviin järjestömme,
sääntöihin, .Olemme, jättäneet-'
äUimeksi 'sellaiset itohdat, jotka'
määrittelevät järjestönmie suhdetta
Canadan työläisten puokee- ^
seen, eli jotka jostain muusta syys- ;
tä"; ennkblta luonnollisteltuna' ehkä
tulisivat joko väärin tulkitsevia,
puutteellisia tai tarpeettomia.
,-':Perustelemme tässä eräitä kohtia
seuraavasti:
Järjestön edustajakokousten sään-nösteleminen'vuosittain
pidettäväk-si,
katsomme tarpeelliseksi siksi, etta •,
käsitämme uuden työväen luokka- vj
puolue^ii^ johon järjestömniekin oa |
väliaikaisesti yhtynyt, muodostue!
siksi todelliseksi, koko Canadan
länkuniouksellisen ainchistön hei* ;
seksi''yhtymäkohdaksi, joka jootor
nyicyisin hallitsevan pääoman ja vii-kaval/
än, ei Vain JakkaamattqiJ
urkinnan-ja silmälläpidon alaiseb,
vaati' myös 'suoranaisiin otteisiin sen
'kanssa luokkatuomioiden, kuten sai-ico(
j'en, vankilarangaistusten, maaji
^karkotusten y.m. muodoissa, jos»
aiiieutuu'terävä ja vilkas puolne-elämä,
jota meidän kansallisena aia-järjestönä,
täytyy kyetä seuraamaan.
•Sitä'-paitsi muuttuu yleismaitaaii^
neft'tilanne myös nopeasti nyk^
mailmanlaajuisen kriisin vaikn»^-
•s^stä, jonka käytännölliseen ]aB^-
•teään^ ^seuraamiseen puolue-^
täistelujärjestön . yhtenä r e n^
meitä vaatii. ^ Myöskään ei AM
temammd ^sääntöuudistusten sisaJJ
rak^he; 'koskeva Järjbtomme
.il-asioita, salli V m e ^,
•kousten väliaikoja, joten o!^^
johtunbememään muutoseh^g .
sen siinä. Muutoksesta kajtanno^^
aiheutuvien "Bäkustannusten vjn^
öiseksi voidaan edustuspn^^
mäy,:J<..,tarvitian.^S^^^^
•detty harvalqkmnen eda.tajah
harvoin pidetyt taajapaiset jaan
kokoukset. . «i-
.v:-MöstejakPkoustenpaj^^^^^^^^
maanästhminen het^ kokou^n ^
tyltyä ilman tarkistamis-, ^^^^j
meeraus- (oikeammm V^^°'
oikeutta yksityisille osastoJ.6
selvä ilman perusteluja-
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, February 7, 1922 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1922-02-07 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus220207 |
Description
| Title | 1922-02-07-02 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
. VAPAUS
CaoadaQ soomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-
Sudburyssa, (tet,, joka tiistai, toretai ja lauantai.
MPURO ' J. W. SLUP
Vastaa?a Slbittaja. Toimituäsihteeri,
-JTi-
VAPÄ'U-S
(Liberty) ^ . _ ,
TfaeoalyorgM of FinmdiWorkers in Canada. Pub-
:.Ji8hed in SndbS. Ont.. cvcry Tuesday, Thursday and
" Advertising rates 40c per col. incb. IKnimum charge
for rinSe A i o n 75c. iDiBCOunt on st«^nd.ng advertise-
• Ä l l e ^ a o a i s thebestadvertisingmefiumamong
- the Finnish Peonle in Canada.
Mutta eiliän ihme, siliä olemmehan jo tottuneet näkemään-
kuinka sosialidemokraattiset petturit useissa mais-sa
lovat 'ryveltäneet itsensä vallankumouksellisen pro-
Ictairiaatin teurssluksessa. 1
MuUa Suomen porvariston ja £en|>osialidemokraa|'
tisien apurien toimenpiteet vain nostattavat yhä suuremmat,
työtätekevät joukot siihen j)ro!elariaatin taistelu-armeijaan,
joka pian tulee tekemään lopun heidän saastaisista
tepi^an.
nmotushinta 40C'palstatuumalta. Alin jjjntf kerta-flmotufaS
75c. - Kuolemanilmotukset $2.00 (mmsU^ ? Ä Ä kultaldn «isäksi).-J^^^^^JlZ^fX
Imi alin.hinta $2.00. nJmenmnulosllnii.
aviSttoilroottJsten yhteydessä $2.00 kerta. - Avioeroil^
motukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. - Syntyraailm^^^
S K $2.00 kerta. - Halutaan tieto a osoiteilmotukset
? 5 kerta (3 kertaa $2.00). - Kafkista ilmotuksista.
Joista el öt6 liopimtista, tulee rahan seurata makana.
. TILAUSHINNAT:
Canadaaa yksi, yk. $4^0, puoli vk. $2.25, kolme kk
y h i S f h Ä suomeen; yksi vk. $5.50, puoli vk.
" ^ ' ' T V a Ä ^ t tl-Ienraa xaha.ei tulla lä^ottämääjy
pu,; n.;<.«,;«c»^n fniUp nn takaukset
viQstaijsia öhsim'diseeh
per-Äaliisella
nimeilä. . . ^,,,, ^ . ^ .^
' f 1. V. EANNASTO. Lilkkenhottajg.
Jos ette ;niiloin tahansa saa .yastaUsb enslmai
' 'Urjeeseennö. kirjöttakaa uudölleen liikkeehoitajan
' u Vapauden konttori ja- toimitus on Liberty Building,
: L o m e f . Puhelin 1088. -Postlos?f«: .^^^^^
Begistered at thePost Of f ice I)epartm9nt„,0tt|iwa, ^
cond classroatter. '^>r,,
Ptoitot ja valkoiset
Politiikka ja talous
-Kirjassaan, «Hislory of the Modem. Working Class
Movement», selittää W! W. Craik poliittista toimintaa
seuraavalla sattuvalla^ tavalla:
«Poliittinen järjestö oa jonkun luokan taloudellisen
voiman luokkajärjestö. Vaikkakaan tulevaisuuden talous
(s, o. vapaa, luokaton yhteiskunta) ei voi johtaa
taloudellisesti erilaisiin luokkiin eikä. ien .vuoksi salli
mitään ipohjaa poliittiselle järjestölle, niin sittenkin
tämän uuden talouden tietoinen pamstaminen on erään
luokan työväenluokan — tehtävä. Sen täytyy tulla
vallassa olevaksi'luokaksi ennen, kuin'se voi poistaa
luokkäherruuden. Sen. täyt)^y .muodostaa pojiittinen
järjestö raivaamaan taloudellisen voimansa > Järjestämiseni
tieltä.poliittiset ja oikeuslaitokselliset esteet Seii'
täytyy kansanvaltaistuttaa poliittinen yhteiskunta, jotta
86 saisr 'tilaa tlileven teollisen j^teiskunnan'kansaiiv^lf
taiölen laitodten kehitykselle. Työväenluokalle on sen
poliittinen toiminta samassa puhteessa, taloudelliseen
järfesläytyraiseen kuii> rakennustelineet rakennettavaan
taloon^ sitten vasta,:kun talo on rakennettu,.ei raken-
W8telinejlä brvita.
' ' Tämanni^nen, «Henkipaton^ yhden proletaari-
> i l r a a o pj^rlMihiiplen^Iurjailijain-kirjoittama kaunokir-
".jallinen kuvaus Suomen vallfinkufnohsstfdasta/ on nyt
"ilmestynyt jälkipainoksena Vapauden kustannuksella.
Tämä kirja on yksj .'proletaqrj^en Icirjallisuuden kuole-
,jn'atton^a, ikimuistoisia teoksia/ Siksipä jolcäis^p työ;
Jäisen on se hankittava itselleen ja luettava.
Elävänä ttfpauslen sarjana kuvaa siinä 'kirjailijartrtne
TOeslarilliseila tavalla ^ harvinaisen Tcaumilla, mutta
•silti-iahjomatlomalla kielellään. Suoman proletariaatm
ja porvariston välisen taistelun, joka,taistelu oli tulista
ottelua elämästä tai kuolemasta, joko pfirinpohjaisesta
voitosta tai tappiosta.. Kuten tiedämme, saksalaisen
militarismin junjckcripo^aat saapuivat rautaisina saappaineen
ja haarniskoineen s^uomalaislen luokkaveljiensa
pprvftriston' 4- avubi ja niin voitpnvaoka kallistui
ankaran kamppftilun' jälkeen porvariston puolelle, jol-ioialHoJ-
öiailraan historiassa ennen.jctnilumatan ,^oi.
lettujen raakiilaisreurastus, tuhansin ja kymmenin tu-harfsiri,
jossa'ei valkoiset sudet'säästäneet hentoja nai-ria,/-
harmaahapsisia vanhuksia eikä imeväisiä' lap-
.ijJuUa- vaikkakin tämä teos päättyy kertomuksiin
Suomön proletariaatin raskaasta, verisestä ja permpoli
jäisestä tapiiiosla,'niin sittenkin, lukija, joka saa tu-lUätUä
sellaiseen 'urheuteen,^ sellaiseen ennen loiulumat-tpMi^
än.,sankaruuteen, jolla Suomen aseiden käyttöön
tpttuinatonf ja ennen niiU' lujasti rauhallisten keinojen
tehokkuuteen uskova työkansa taisteli asiansa puolesta^
t uM vÄkuuletUksi, että sellaista luokkaa ei voida mil-=
loinkaan lyödä perinpohjin, vaan että se nousee Vielä
Itaadastaonkinckoätamaan ja voittamaaii.
Kirjassa on 218 sivua. Hinta on asetettu hyvin
alhaiselcsi, joita teoksen voisi jokainen liankkia, ollen
a^inpastaan 60 senttiä.
Kirjaa voi' tilata Vapauden, Työmiehen, Toverin ja
Eteenpäin kontbrcista )a'kaikkien näiden liikkeiden
asiamiehiltä.
i Teoksesta on otettu sangen rajoitettu painos, joten
jokaisen joka- mielii saada sert, on paras heti tilata.
; ij^^TeolHsuusjätjestoillä on yhteiskunnallis-taloudelli-sen'
järjestäytymisen yusi periaate siinä, että niillä on
n^äfirätty osa suoritettavanaan yhteiskunnan uudelleen
Itiomisessa ja tärkeä; tehtävä- täytettävänään;uudessa,
yhteiskunnassa. Niitä tarvitaan sekä tämänpäivän tais
telussa että huomisen voitossa. Tässä on uusi käsite
spsialisjnjista, joka näkee teoUisuuajärjestöjen kolconaii
suudessa uuden rtiailman nousun—~ yhteiskunnallisten
rikkauksien järjestyneiden tuottajien mailman. Tämä
käsite luonnostaankin tulee saamaan'yhä enemmän ja
enemmän vaäfakaikua niiden taholta, joiden historiallisena
tehtävänä on maattaa «sana lihaksi2>. ,1
Saipassa siihleessa kuin tämä käsite syvenee ja laajenee
ja tulee yleisesti osaksi teollisuusjärjestöjen välittömistä'tehtävistä,
seuraa sitä oikeampi käsite^^ poliittisesta
asema^ta,>'ijoka! johtaa i^hdottomasti ipoliitti-seeh'
uudelleen järjestämiseen. Taloudelliset järjestöt
jpyrl^ivät tulemaan yjbä poliittisemmiksi Ja poliittiset
järjestöt yhä. taloudellisemmiksi Kun ne ovat muuttuneet
yhdeksi samaksi, niin ei enää,kahta tarvita—-'
sillä tuotannon «juhdista» on tullqt tuotannon herra.»
Amerikaii kommiMisti'
puolueen julistp
Kapitalismin kukistumisen syy
Suomen valkoteiTori taas relientelee
''Lehtemme edellisessä numerossa olleen kaia^eli-tiedon
mukaan on Suomen valkoinen hirmuhallitus
ta^seri alkanut jyllätä. Suomen hirtehisporvaristo on
äkämystynyt «en .johdosta^ ;että vallankumouksellinen
työväki on 'liöstanut suuriäänisen protestin Suomen
imperialististen anastushdnkkeitten johdosta, «Karjalan
kapinan» varjossa» jonka puuhan takana Suomen
pofvarist^oon yksimielisesti ollut, kulettaen aseita, muo-
.naa, rahaa jd kaikkea mitä vOin suinkin ovat .Roineet
aiitaa' Karjalan kapinallisille, sekä järjestäen, suuria
\ vapaaehtoisten joukkoja Karjalan . anastusta varten.
Kun; Suomen Sosialistinen Työväenpuolue ja sen vaikutusvallan
alaisena, olevat työväenjärjestöt ovat ryhtyneet
tätä porvariston katalaa meininkiä^ paljaätamdMi
Siiömen kansalle ja sen johdosta protesteeraamaaii,' on
mainitun puolueen sihteeri, puoluetoimikunnan jäseniä;
naisliiton puheenjohtaja ja kaikki mainitun» puolueen
Bimomalehtien päätoimittajat vangittu, ja uhataan pääl-lepäätteeksi
Sos. Työväenpuolueen sanomalehdet lakkauttaa.
. \ ,
"'Että Suomen;valköporvaristo uskaltaa mennä näin
, pitkälle?'vdkoterrörissaari ja Venäjää . vastaan julis-tamattönl&
tt .soddn' puolustamisessa, on kokonaisuudessaan
Suomen sosialidemokraattisen puolueen syy, jolla
on 80 edustajaa Suomen eduskunnassa, mutta j(jk,i
eduskuntaryhmä ainoastaan tyytyi tekemään viattoman
«vältkyselyn»,, ja sitten otti senkin- takaisin, ehdottamalla
«yksinkertaisesti» päiväjärjestykseen» palaamis-tartSosialiilemokraattiset''
petturit löydetään siis taas
tässäkin asiassa Vehkeilemässä vallankumouksellista
työväkeä vastaan ja raahaamassa heidän toimitsijoitaan
vankilaan, sekä tappamaan |ieidän sanomalehtiään.
«Käsikädessä pääoman yhteenkokoontumisen kanssa»
kiin että, muutaraatj kapitalistit ranastavat monien
omaisuudet,: kehittyy työprosessin yhteistoiminnallinen
muoto yhä- laajempialaiseksi jä samalla kehittyy tieteen
tarkotuksenraukäinen käyttäminen, työvälineiden muut-'
tuminen ainoastaan .yhteisesti käytettäviksi, kaikikieh.
tuotantovälineiden säästö, käyttämällä .niitä yhdiste-^
tyssä', , yhteiskunnallisessa työssä, kaikkien ! kansojeii
takertuminen m^aihnanmarkkinoiden: verkkoon ja sen'
kautta kapitalistisen järjestelmän kansainvälineri luonne.
Niiden pääomaylimysten luvun yhä, vähetessä,^
jotka anastavat ja tekevät 'ybinoikeudelcseen Jämän,
muutturaisilmiön kaikki edut, kasvaa,kurjuuden, sorron,
orjuudeij, rappeutumisen ja riistämisen; määrä, mutta
myöskin yhä paisuvan ja kapilalisliöentuotäntoilmiön
mekanismin itsensfä kouluttaman, yhdistyneen ja jär,-
jestyneen työläislu()kan suuttumus. Pääoraayksinoikeus
tulee sen tuotantotavan .kahleeksi, joka on sen kanssa"
ja suojassa kehittynyt. Tuotantovälineiden yhteenko-koonluminen
ja- työn yhteiskunnallistuminen pääsevät
kohtaan, jossa ne kapitalistisessa vaipassaan tulevat
sietä^nättpmiljsi. Se repeytyy. Kapitalistisen yksityisomaisuuden
kuolinhetki on tullut. Häätäjät häädetään.—
r'— .,
' '^sllöiden oman tuottaman, hajallaan olevan yksityisomaisuuden.
muuttumjnen kapitalisebi on tietysti
verrattomasti paljoa pitkäaikaisempi, ankarampi ja
vaikeampi Pfosessi kuin todellisuudessa jo yhteiskunnallisen
tuotantotoimeen perustuvan kapitalistisen
yksityisomaisuuden muuttuminen yhteiskuntaan omaisuudeksi.
Edellisessä tapauksessa oli kysymys, siitä,
että muutamat anastajat häätävät kansanjoukot, jälkimäisessä
tapauksessa, on kysymys siitä, että kansa
häätää muutamat anastajat.» — Marx.
V? •LäiM-eiiroppaläisissa tovetflehdia-s
äM Ahie
lueen toimeenpaneva keskuskomitea
julkaissut seuraavan; julistuläen:
ktaerikaö' 'Kommunistinen^ Puolue
teryehtii ilolla teidän apuanne
Veljie^e; Saccon ja Vanzettin hyväksi,
jotka .kapitalistit hankkiutuvat
murhaamaan. Amerikalainen
oikeusistuin ' on "tuominnut heidät
kuolemaan "hoi^umattoman . uskollisuutensa
johdosta työväenluokkaan.
Uskollisuus työväenluokkaa kohtaan
on" kapitalistien silmissä mustin rikos.-;
• :•'•';- ^ • '
Amerikan Kommunistinen Puolue
teirvehtii. vilpittömällä ilolla ^ teidän
järjestämiänne suoria mieleiiösöituk-sia,
-Teidän kansainvälisen sblldaa*
risnutennc; näkeminen tuotti Amerikan;
työläisille- suuren: Tiemun mutta
riistäjien ;ja sortajaih sydämet
täytti se kauhistuksella.. Veriäläiaet
veljemme ovat pelastaneet hirrestä
syyttömän Tom-. Mooneyn. : Olemme
yakuutettuja, että Sacco ga Vanzet-ti
pelastetaan teidän avullanne^luo-.
leman-kidasta. Teidän loistava apunr
ne tänä; hädän (hetkenä, jolloin Ame-rilcan
työväenluokka on: maan/roafan
porvarisdiktatuurin: rautakannan alla,
osoittaa etteivät Amerikan kapitalistit,
enää; voi;: häikäistä, maailman
työtätekeviä kansanjoukkoja törker
ällä demokratia-huijauksellaan. Mahr
tavat • protestit, Ijotka. kaikuvat kpr?
viimme pariisista, Buenos Airesista,
Roomasta, Berliinistä ja koko, m^ar
ilniästa bn omiaan vaikutteinaan,: et^
tä' Amerikan työläiset valveutuvat
ny k y i s'e8tä väiirip/täinätiömyydM
tään/"-'; ;;'•'• ; _
' Jä 'samaan 'aikaan kun kapitalisti--
neh lehdistö ponnistelee kuuineen-oinaisesti
levitf^äkseeri pahansuo-'
pia valheita pommeista ja-muista
terroristisista • teoista^ tekee Ämeri-=
kari Kommuriistirten Puolue "kaikkensa
-häiden ValheidenJ törjumiseksi'
ja selittääkseen työväestölle,' ettei'
maailman kommunististen puolueiden
päämääränä ole sortajäin ja' riistäjäin
.-vällastasuistäminen tarkoituksettomilla
;yksilöllisen iterrorip,
keinoilla fvaan työläisten r järjester
tyn-, yaJlankumoukslllisen • joukkotoi-minriän
kautta; ' - -. i
, Amerikan r Kommijnistinen Puolue
vakuuttaa seisovansa Europan vallankumouksellisten-
työläisten ^ kanssa
olka olassa yhteisessä • taistelussa
yhteistä vihollista vastaan. Vakuutamme;
tekevämme: kaiken kukistaaksemme
mailmanryöstöii jä- maail-raantaantumuksen
— amerikkalaisen
kapitalismin sortplinnan. -y,
Eteenpäin kommunistisessa taiste^
lussai.Eteenpäin, kommunistisessa'
teossa!. Eteenpäin .-kommunistisessa
työskentelyssä!.: r Alas kapitalistiset
pyövelit!, EKkqön,,. työväenlupkan
kansainvälinen.,, solidaarisuus 1 Eläköön
Kommunistinen. Internationa-le!,
r.-,mT. .,A•:f
lul^emattpmista,yäkivallanteoi
vangitsemista, raakuuksista, tuomitsemisista
ja kidutoksesta, huolimatta
piiritystilasta, sensuurista, puolueen
hubnehstojen sulkemisesta, huol:
mätfa" satojen jbhtäväin komiiiunii^
tien murhinta ja verisistä vaaleista
on Kommunistinen Puolue onnista
But säilyttämään.'entisen asemansa,
vieläpä lujittamaankin sitä. Vuoden
1919 elokuun parlamentti vaaleissa
sai puolue !i20,000 ääntä. Saman'
vuoden joulukuun kunnallisvaaleissa
kohosi tämä luku 140,000
nteen. Seuraavan ..vuoden tammi
kuussa pidetyissä piirineiiyostovaa-leissa,
jotka suoritettiin suurlakon
kestäessä, oli puolueen äänestäjäin
lukumäärä jb; 160,000, Ja uusissa
parlamenttivaaleissa vuoden 1920
maaliskuussa sai se valituksi
edustajaa 180f,000 äänellä, kokonais
liikumääräifa' ollessa 230 jä 720,000
Turvatäkseeii' ieiiemmistöh 'parlamen
tissa riisti t^iTorihallitus ilman muu
ta edustajaöikeuden 9 kommunisti-,
"äelta päxlämeritin' jäseneltäl'Viime
lokakuussa suoritetut kunnallisvaali
osbittivat niinikään sariiallaista' kom-^
munistivbiniieh-lisäystä.
Maitta' el- ole kysymys vain vaali-,
merifestyksistä; Proletaarisissa tais;
teinissä lajittuvat imyö3'konimunisti
en w i t . Raivostuneena tästä tur-
•vaufuu Ihallitiis lahtärismiri 'viimei
äimpiin keldinnöiliinj Niinpä poltti
vai; p^bfvarishäinpuusit ;viiine - ihär-raskUiih
24 pnä pbliisien-neriäri edessä
' Sofiaii kömmnhistien- talon'
kbiienkään estämättä, • kenenkään
rankaisematta.' Mutta fyöväerijouk-kojeri
ja pUblueen jäykkä' vastarinta
ion - tähän "asti lonniätunut taitutta-maan
taantumuksen fväkivaltaa. Ja
niinpä.; ei JBulgarian halljjius oleoii-nistunut
tulejlav eikä miekalla -tuka-huttamaan
maansa .komnninistjsta
liikettä, 'knten;. on .tapahtunut sen,
naapurimaissa.
Sen sijaan yrittää se tehdä poiki
keuslaeilla,jkaiken toiminnan, ma^r
dottomaksi.. Niinpä käristää , uusi
painolaki perustuslain suomaan; jul-k
a i 8 u V apauden, Kpmmtinist jsten
lehtien kirjoituksista, yoidaanj syyttää
ja raahate vankiluoliii;i ei ainoastaan
- lehden .toimittajät,jja-kiistan^,
täjät vaan. myös, puolueen halliijtp!
Viranomaisilla on ^ oikeus flman mitään
muodoHisuutta . tekavaHköidä
mikä tahansa kommunistinen julkaisu,
sensuuri pyhkii pois kokpnaisia
lehtien sivuja, ja julkaisukieilon
alaisia ovat jopa kommunistiedustä-^
jäin parlamentissa pitänmt ^ puheet!
; ^ättä;lkaikiste; ^|:uristustoimistä
huolimatta jatkaa kommunistipuolue
tarmokkaasti 'taistifeliliaan päättäneenä
mihin hiiitääri talhansa estää; hallitusta
ja lahteriporvarlstoa mykistämästä
taikka juuriltaan kitkemästä
Bulgarian :^bletäriaatin: taistelevaa'
etujoukkoa.- —TKT.
, r : i . : — . ; .0 ' f.''••-1
|iHiiiHiiHHifjiiiniiiiMiiiiiHiriimijiim^^
dollarista I
= n LÄHETYSKOSTANNUkSET: f
5 Postissa 15c käiiottä summilta. Sähkösanomalla $3,50 kaiicLta
s Kysykää erikoiskurssia suurille summille.-.
SQBa. 5
VAPAUS,
I Box 69, : ' Sudbury,;ontl
s , Torontossa, ottaa rahavälityksiä vasteau; A. T. Hill inrb^ s I falf;Ave.x ,.,•:,:..,.^ .;r' i . r . - ' : V r ; - v ' • "''/^^ Ben6.|;,
iiiiiiiiijtt
35:c.Tähän-mennessä ovatseuravat osastot meille ilmottanppf *
-levänsä tpimenpanemaan kirjailtam^t; Vapauden hyväksi:: |
- B E Ä V E R L A K E , ONT. ^
GOBALT, ONT.
FORT WILLIAM, ONT,
SAULT STE. MARIE, lONT.
ftSOUTH PORCUPINE ' >
TÖÖRHILD; ALTÄr ,
COLEMAN, ALTA.
••W?Y|VP|^|-QNTi;ii::fp^^ ••;;
kuka on seuiräavä?'
-il
. TIMMINS s
.SUDBURY , t
.SOINTULA s-
'-"WEBSTER CORNERS -
SALMON ARM • =
DUMBLANE, SASK. ' S-I4PPI.
ONi I
m •
TQV. VAPAUDEN. K O ^ ^
HlllllJR|gi!|
Kamppailua Bulgari-
'''"ässä"-'
— «Venäjän nälänhätäisten avustamista voidaan
käsitellä koko'niäilmalle tärkeänä taloudellisena proh-
Iteminä. Mutta siinä on meidän edessämme toinenbn,
paljon suurempi ja tärkeämpi kysymys, nimittäin ihmi-syyskymys..-,
Miljoonat ihmiset kärsivät ja» kiiölevat
nälän ja kylmän kourissa, kuolevat mitä kauhistuttu-vimman
kuoleman. Sillä mitä onkaan sodassa kuoleminen,
verrattuna pitkälliseen, kiduttavaan nälkäkuole
maan. Siksi meidän kaikkien on autettava Venäjän
nälänhätäisiä parhaan voinlimme • ja kykymme mukaan.
» — Tri Nansen.
Ruolsalaiheii toveri 'Fredrik Ström
ori Tukholman Pblitiltenissk puuttu;
nut kaikkien maiden sosiälideinbkraf
tieten lehtien nostamaan metakkaan
sen johdosta, että eräät Moskovassa
vangittuina olevat sosiaiivailariku-;
mbukselliset lienevät; töhtibet nälkälakon
sen johdosta, 'että_ heidät" kar,-^
kbitettaisiih Turkestaniini;; Kirjoit-:
täja ei tiedä minkä veriän koko jutussa
on perää,' mutta; jbs lieuvosto-hällitus
todella on päättänyt kartoittaa
vangitut oikeistososialistit,'
niin ovat nämä tehnbei itsensä syj^-
päiksi niin - raskaisiin rikoksiin, ettei
^ lievempi menettely heidän suhteensa;
Stamhulinskin ; talonpoikaishalli-tu*
ksen oleellisena tehtävänä näyttää
olevan kommunismin hävittäminen
Bulgariastä^;tukahuttea liike ^
sammuttaa, yallänkumbuksen kulo,
alkuunsa. ;. Sen, taantumuksellisen
politiikan. määrää;jinä pyat yhta hyvin
Bulgarian kuin ententerilcin 'porvariston'
.ädut.,! ; Sillä Bulgaria . ei
tällä haavaa ole ^itään muute Jjuin
liittoutuneiden imperialismin siirtomaa,,.-^
- _ ; ; . ' : ; •;
Talpudellisesti. ja rahallisesti alis-, voi; tulla kysymykseen. Mutta mitä
tettuna ententen märaysvaltaan on, sosialidemokrätisten'.lehtien ta^ä-
•]':jr~ «Materialismi on Vallankumouksen kamaripalvelija,
ilman ^itä ei mikään proletaarinen liike täytä
kehityksen liisloriallisia vaatimuksia.» ^ Unlermann.
Työläisien kontrolli teollisuuksien ylitse on välttämätön
valraisluskoulu pohjajoukkojeu valraistaraiseen
proletaariseen vallankumoukseen. "
maan.,oltava . tukikohtaha . sbtaliik-keille
Vähässä , Aasiassa; ja samalla
myös Vjdlituksenä Punaista Venäjää
vastaan. Entent^ toiypb, että Pikku
entente, yrittäisi, samaa kuin sen
palkkalaiset, venäläiset vastavallankumoukselliset:
N'euvostö-Venäjän,
m a a i 1 manvallankumouksen JAjon
sammuttämi^te. , ^Mutta. ..• yoidakseen
ryhtyä "tähän on; ^ikku; ententen ensin
tukahutettava kumouksellinen liike
Balkanin ja Tonavan maisäa. Näiden
.maiden porvaristo Ph-ainaiirtaan-petokseen
" asti valmiit ' täyttämään
Lontoon ja ; Pariisin valtiomiesten
toivomukset. Rumknian ja ^ Jugoslavian
rinnalla ei Bulgaria tee tässä
suhteessamitään pbildienste.;
Kommunistejakin vainoteäsaart
kulkee jälkimmäinen -edellisten vanavettä.
Muttä. maan talonpoikais-hallitus
ei kykene yhdellä iskulla tekemään
. selvää -Kommunistisesta
Puolueesta.- Bulgaria < on -voitettu
maa, minkä talous ja^raha-asiaf ovat'
heikot, minkä entinen armeija • on
korvattu pienemmällä : palkkasoturi-'
en ja santarmien jonkolla, ja'missä
suurten kansanjoukkojen tyytymätr
tömyys on tavattoman snnri.
•Hallituksen terroristiset toimenpiteet
kommunistipuoluetta kohtaan
eivät tähän mennessä ole lainkaap
heikentäneet liikettä. "Huolimatta
uksen johdosta ilmituomaan «siveelliseen'
suuttiimukseenj; tulee,; niin
sopii kirjoittajan mielestä kysyä, onko
heillä mitään oikeutta''esiintyä
minään pikeamielisyyden perikuvana.
Sillä eikö Liiebknechtin ja Rosa
Luiembiifgin ' "murhaä'|a'ilf i olleet •- so-sialidemokrati;-
Nös^en > / heitukoite,
jotka" rikbkses^an huojimattä' vieläkin
vaeltevai'Väp^irtä?^ Eikö: Saksassa
nytkin paraikaa viru vangittuina
kolmisentuhatta ' kommunistia
ja eikö satoja' heistä ble ainmuttfi
«pakoyrityksbssä», ' kenttäöikeuksien
päätösten ripjalljl, jne.? Eikö Piiö-län
vankilat' ole täppösentä^nä
kommunisteja 'taikka vallankumouksellisia
ammättiyhdistyslaisiä, joiden
ilmiantajina ja vangitsijoina" • oat
olleet oikeistososialistiset-fkahsallis-sankarit
» Pilsudski ja Däzzynski?
Eikö Viron sosialidemokratirien ulkoministeri
' Hellat tapattanut jou-köttaitt
kommunisteja ja vangituttanut
mm. koko Tallinah ammattiyh-distyskeskustah?
Eikö sosialidemo^
kratinen' ministeri ^Vandervelde Belgiassa
tuominnut jonkottäiii flasmi-laisia
kansallismielisiä ja vallankumouksellisia
sosialisteja eliniäksi ku-ristnshuoneeseen?
Ja kun' asianlaita on tällainen,
niin eikö sosialidemokrateilla olisi
syytä pitää vähän pienempää ääntä
Näin rubtsalairieri foyenJ Oinaita
pUolestemme voimme Moskovasta-iäheteiirii
lennätiritiedbn nojalla räii--
hoiltäa • kuohuksissa' olevia- nöske-iaisiä:
"kosketellut' 34 sosiäliyallähj-ftumoukäellista
' valtiollista vehkeilijää
on määrätty poistumaan Moskovasta
mntta"SHävät he itse valita
karkpituspaikkansa kolmesta määrätystä:.;
' ii#käicunnasta' .;' luropan
puoleisella Venäjällä taikka mät-kiistaa
.ulkomaille nenY.pstQhallituk-ien;
ku«'tannuk»epa.: Näin va^
maksi siis. supistuu ,spsialidemokr^-
tjen, taas. .tässäkin, tapaulcsessa tpi-^
tottaraa,-bplsheyistinen petam^lsuus^
l^älkopelomaisuudet
'kih tekemään lopun SaksaMläffit-seVäsfia'
murhajärjestelmästl""-. 'K^' •
ten nähdään siis jopa porvarillisetkin
ainekset hylkäämässä roistomai-sen
toimenpiteen,^ mille Ebert,- Eaj..
bruch ja näiden äänenkannjttaji
«työväenlehti» Vonvärts on' antsr
hut täydbn siunauksensa! — TKT
Alustuksia S. S. Järjen
oikeistasosjälistista \dattomuutta vas-^ jSp.^lfa 'kehoijiainme komiteaa 4imn^
taan. k |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-02-07-02
