Canadan uutiset, December 27, 1923

              C A N A D A N TAJTISET
Euomalaioen eanomal^hd Ganadassa,
Ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustan^ja
The Canada^ New8 'Publlshlnfl Co.
TILAUSHINNAT:
Ganadaan: $2.50 koko vuodalta,
11.50 puolelta vuodelta, 75c. Z kuu­kaudelta
Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoililn Ja Suomeen: $3.50
koko Yuodelta Ja $2.00 puolelta vuc
d©lta.
I L M O I T U S H I N N A T : *"
CO senttiä palstatuumalta kerran ju>
lalstuna. Pitempiaikaisille ilmoltuksik
le kohtuullinen alennus. HalutaantiO'
to- Ja nlmenmuuttoilmbtukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta,. $3.00 kolme
Kertaa. Airioliitto- Ja klhlaus-llmoi
vukset 60c palstatuumalta. Kuolonll
mottukset $2.50^ muistovärssyllä $3.00.
byntymäilmoitukset i$1.50. ATioeroU-moltukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvltyksetv terftys-luettelot;
luento-ilmoitukset y. m. 30
s e t t i ä tuumalta.
Uutisten Joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä, riviltä.
PienimmänkJn ilmoituksen hinta on
50 sentt, Postissa tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattotnllta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
, "
Kalkki liikkeelle s^ijotut kirjeet, ti-taukset
Ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont, Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava. _|
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu-
B1 osoite. 1 • !•
CANADAN UUTISET
\ (The Canada News)
The Finnish N€iw8paper in Canada.
Published every Thursday by
The Gana^tla News Publishing Co.
E r i c k J . Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.:
Daily New8 Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
Is welcomed and read In every Finnish
home In the Dominion. It Is the only
direct ad^ertising medium for those
manufacturers and merchants -veho
vrish to create and bulld a profitable
and permanent demand for their prod-ucts
and merchandise by the large and
ever grovlng Finnish population resld-
Ing in Canada. Place your trial ad-vertisement
and get results.
Advertising rates 50c per incb.
Polltical adivs. $1.00 per incu:;
' Advertisements mustlreachour Of­fice
W.ednesday noon tc appear on
Thursday'8 i^sue. ^
Subscription price in Canada $2.50
per year, United 1 States and other
counlries $3.60 per year In advance.
— Ihminen ilman itseluotta­musta
ja rautaista tahtoa on sat­tuman
leikkikalu/ ympäristönsä
nukke öa olosuhteiden orja.
Mutta näillä ominaisuuksilla va­rustettuna
on hän kuningas, t i ­lanteen
herra.
— Jos haluamme tulevaisuu­den
nähdä, niin täytyy meidän
sitä tarkastaa nykyisyydestä;
;j OS k oli tai om m e tä li t eä. t a h do m -
tne silmätä, täytyy meidän sitä
etsiä omasta sydämestämme.
— Ihminen, jolla elämän tais­telussa
ei ole kotia, jonne hän
saattaisi vetäytyä lepäämään,
joko todellisuudessa tai vain
niieliknvituksessa, on vailla e/ä-män
parasta palkintoa,. :
omaisten huomiota tähän asiaan
käännetään — josta tuomari oi­keudessa
antoi selvän viittauk­sen—^
ei se kohdistu yksinomaan
ukrainalaisiin, vaan samalla ker­ta
kaikkiin niiiunaineiksiin, jot­ka
täällä ovat ryhtyneet laki-vastaisiin
tekoihin ja hallitusval­taa
uhmaamaan.
— Siirtyminen Suomesta €a-nadaan
on paisunut nykyään
niin «nureksi^ ettei tänne tule
Entered as second ciass mail mat-ter/
l Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthiirl Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideala and
^cred traditiona ofithis, our adojjted
ountry. the Dominion of Canada: To
•»bserve Its laws and inspire others to
espect and obey them: To strlve
.nceaslngly to quicker the pub1lc's
»ense of cfvic duty: ali way8 to aid
<n making this country greatep and
better than we found It.
— Onnellista, entistä' valoisam­paa
ja menestysrikkaampaa uut­ta
vuotta toivotamme kaikille
Canadan Uutisten lukijoille, kir-jeenvaihtajille,
avustajille ja
kaikille täällä asuville kansalai-sillemme..
Tuokoon uusi vuosi
joka taholla hyvinvointia ja yh
teisymmänystä.
— Synnillji on monta työka­lua,
mutta valhe on niihin kaik­kiin
sopiva kädensija'
— En juilloinkaan ole tavan­nut
miestä, joka nauttisi palkkaa
kummaltakin taholta ja tekisi
työnsä kunnollisesti. — Edison.
— En i|sko siihe^ teoriaan,
että ihmisen tulisi tehdä oman­tuntonsa
määräysten mukaan,
sillä nykyään on liian paljon
vilpillisiä omiatuntoja.
suomalaisia ainoastaan enemmän
kuin kaikkiin, muihin merenta­kaisiin
maihin yhteensä, vaan
väkilukuun nähden suhteellisesti
enemmän kuin mistään muusta
l^]uropan maasta, paitsi Englan­nista.
Heinäkuun alusta syy.s-kuun
. loppuun tuli suomalaisia
Oanadaan yhteensä 3,187 hen­keä,
tiedottaa Suomen ^Montrea-lissa
oleva konsulinvirasto. .
Canadan siirtolaisviranomaiset
eivät ' yleensä ole estelleet suo­malaisten
maahan pääsyä. Kui­tenkin
on • muntamia suomalaisia
pysähdytetty inuutamik.si päi­viksi
siirtolaisten maihinnousu-asemalle
Quebeciin ja pää.stetty;
mailiin vasta sen jälkeen.kun hei­dän
puolestaan: on valitettu s.iir-tölaisministeriöön
Ottawaan,jon-ka
i-atkaisu on ylipäänsä ollut
vapauttava. TJsealla siirtolaisel­la
on ollut aika lailla haittaa sii­tä,
että heidän passeiliinsa on
lääninhallituk.scs.sa merkitty mat
kan päämääräksi vain " Ameri-ka."
Niitä siirtolaisia, joilla on.
ollut tämä merkintä ei ole ha­luttu
päästää Canadaan eikä Yh­dysvaltoihin,
Canadan siirtolais-m
i n i st e r i ö on h e i d ä t k u i t en k i n •
lyhyen odotuksen jälkeen pääs­tänyt
maaluin, mntta epätietoi.sla
on kuinka, kauan näitä poikke­uslupia
myönnetään. Sen vuok­si
on välttämätöntä, että ne siir­tolaiset,
jotka aikovat Cana­daan
katsovat, että heidän pas­siinsa
merkitään tuo maa selväs­ti
matkan päämääräksi. Cana­dan
hallitus ei halua, että maa­ta
käytetään eteisenä Yhdysval­toihin
siirtymiseen. Sen vuoksi
on! oltu ankaria niihin niihden,
joista tutkinnossa on saatu se
käsitys, että he ovat tulleet Ca­nadaan
vain pyrkiäkseen sitä
tietä Yhdysvaltoihin.: :
Se, että vain muutamia suo­malaisia
on estetty pääsemästä
maihin, jota vastoin moniin mui­hin
kansallisuuksiin kuuluvia on
rakennuksella. Kuten jälkeen­päin
on voitu todetaj johtui hä^
nen menettelynsä yksinkertai­sesti
siitä, että ^Mussolini ei ha­lunnut
kunnianosoitusta maini­tun
liiton puolelta ennenkuin
sai tilaisuuden osoittaa, -että hän
käytännössä kykenisi samanlai­siin
aikaansannoksiin kuin tuon
liiton var.sinai.set jäsenet. An­sioton
kunnia ei näet miellyttä­nyt
miestä, joka omia- kykyjään
käyttämällä voi suoriutua mel­kein
mistä tahansa.
Että asia sai tällai-sen kään­teen
ei liioin ketään pahemmin
häm.mästyttänyt. Sitä enemmän
hämilleen joutui sen sijaan Bo­lognan
yliopiston rehtori .Vitto-rio
Puntonio, joka joku aika sit­ten
saapui 'ikuiseen kaupunkiin'
— Ameri'kan valtiosihteeri
Hughe.<i saattoi kuluneella vii­kolla
selvin sanoin Venäjän ul­koministerin
tietoon, että Yh­dysvallat
ei missään tapaukse.s-sa
tule tunnuritamaan bolshevi-kien
neuvostohallitusta ennen­kuin
Venäjä "hyväksyy sekä
tsaarinaikaiset että senjälkeen
tekemänsä sitoumukset ja elidot-tomasti
lopettaa punaisen. kiiho
tuksen sekä peruistulaillisen hal­lituksen
väkivaltaista kumoamis­ta
tarkoittavat toimenpiteensä
niin Yhdysvalloissa kuin kailds-sa
muissakin maissa.
Yhdysvaltain jyrkkä esiinty­minen
bolshevikeja kohtaan, tu­lee
vastauksena ulkoministeri
T.shitsherinin Washingtonin hal­litukselle
kiertoteitse jättämään
noottiin, jossa neuvostohallitus
maaperää tunnustellen halusi
tietää, olisiko Amerika taipuvai­nen
alottamaan neuvottelut neu­vostohallituksen
tunnustamisesta;
sillä perusteella, että ^loskova
h y v ä ksy i si a i n o a,st a an bo 1 sh cv i -
kien valtakaudella tehdyt velai.
eikä ensinkään niitä sitoumuk-sia,
jotka saivat alkunsa keisa­rillisen
hallituksen aikana.
Valtiosihteeri Hughesin vasta-ulvsessa
sanotaan, että Amerikan
Imllitus " ei katso olevan syytä
minkäänlaisiin neuvotteluihin"
neuvostohallituksen kan.ssa. Jos
neuvostoviranomaiset ovat val­miit
. palauttamaan Amerikan
kansalaisten ; takavarikoidun o-maisuuden
tai antamaan siitä
täydellisen hyvityksen, niin he
voivat sen tehdä.. Jos neuvosto­viranomaiset
ovat valmiit lakka­uttamaan
hallitusva.staisen pro- joukottain palautettu, osoittaa,
pagandan Yhdysvalloissa, niin
he. \:.oivat sen tehdä. ]\Iitään
'' neuvotteluja' ' e i tässä kohdeii
kaivata, ^ko^ska Moskovan halli­tus
ilman muuta on velvollinen
näihin vaatimuksiin suostumaan.
Ennen. sitä ei Amerikan hallitus^
halua olla missään tekemisissä
bolshevikien ikanssa.
ilmoittaakseen' omassa korkeassa
s a persoonassaan . di k t aa 11 or i 11 e,
että hänet oli valittu mainitun
yliopiston lakitieteen^ kunniatoh­toriksi,
^lussolini kiitti kunni­asta,
mutta lausui: samalla, ettei
hän voinut vastaanottaa sellais^
ta titteiiii, kun liänellä ei ollut
mitään oppiarvoa juridiikassa.
Kun herrat olivat jonkun aikaa
a.siasta keskustelleet, sovittiin
vihdoin siitä, että diktaattori a-lottai.
si heti opinnot. Ja nyt o^
dottaa koko Kooma jännityksel­lä
sitä. päivää, jolloin Italian
diktaattori yhdessä pääkaupun­gin
juristinalkujen kanssa me­nee
tutkintoon vastatakseen:pro­fessorien
kysymyksiin viheriän
p(iy d ii n ii ä ressä.. .Mu s.so 1 ini, j o -
ka jo on ehtinyt olla koulun-opettajana,
lahtarina, nierimie-henä,
^)etonityölä isenä, kivenhak-kaajana,
ranskankielen profes­sorin
a, « an o m a le h ti mi eh. e n ä ^ v a h
lankuraousmiehenä ja diktaatto­rina,
1 ä pii i se e v a r ma an ki n. v ai k e-u
k si t ta. m yösk i n j u r i d i i kan tut­kinnon,
huomauttaa erään ulko­maisen
lehden kirjeenvaihtaja.
Ja onhan, hän jo osannut ilman
tutkintoakin " lukea lakia" ja
jakaa oikeutta paremmin kuin
monet nnuit kirjanoppineet laki­miehet.
apua. Jokainen Amerikan dol­lari
on tuhannesti tervetullut
meille.
Rakkaat heimolaiset, pankaa
keräys toimeen Amerikan suo­malaisten
ja virolaisten sanoma-le'htien,
: seurojen ja liikkeitten
kautta ja kootut rahat hihettä-kää
Eestiin. seuraavalla osoit­teella
: . .
Esthoonit, Europe, Kesti pan-ga
Narva osakona." "Ingeri
Eesti Hardiusseltsi" juhatusele,
Kallivieren kyl, Naroovan vada.
Kyynelten kostuttaman itke­vän
Inkerin sydämelliset kiitok­set
lähetämme Teille rakkaasta
avusta vastaan.
Veljeskansojen apua odottaen
kunnioittaen,
Eesti Ingerin valistusseuran
puolesta,
O. Munkko, esimies.
: Johtokunnan jäsenet:
K. Rahi, J. Säkki, Kanp:as:
Eesti, Kalliviercssä, 17 ]). mar­raskuuta
I92:i
Philadelphian suuri
maailmannäyttely.
— Kaikkein varminta on olla
tekemättä mitään, pimeyden töi­tä,
välttää salaperäisillä asioilla
kulkevien seuraan liittymistä.
— Surullinen on nuorelle mie­helle
se päivä, jolloin hän ensi-1 elämään.sä,
mäiseu kerran luulottelee voi-vansa.
helj^ommin ansaita dolla­rin
jollakin muulla keinolla
kuin r&hellisellä työllä.
— Vilpittömyyttä ei voi olla,
ellei se hallitse koko .olemusta.
Vilpittömy^d[en teeskenteleml-nen
myrkyttää luonteen syvim­mät
perustukset.
— Parempi on vääryyttä kär
siä kuin sitä tehdä. I Onnelli­sempi
on joskus tulla petetyksi
kuin epäluottamuksen esineeksi*
— Ulkokullaisuus pyrkii mie­luummin
hyvältä - näyttämään
kuin todellisuudes4^ sitä ole­maan.
Rehellisyys taasen lahr»
too ipieluummiu .hyvä olla'•kuin
— Canadan eri seuduilla sa­notaan
— Winnipegistä tullei­den
tietojen mukaan 1,200
lapselle opetettavan kommunis­tisia
oppeja siinä tarkoituksessa,
että heistä. sitten sen toivotun ja
kaivatun vallankumouksen syn­tyessä
tulisi lainalaisen yhteis­kunnan,
- uskonnon ja länsimai­sen
sivistyksen verivihollisia.
Sellaisia kouluja sanotaan ole­van
m m. Port Arthurissa ja
Fort Williamissa, näissä kau­pungeissa
asuvan siirtolaisväes­tön
keskuudessa.
Canadan viranomaisten huo­miota
ei luonnollisesti aina voi;
da- kääntää ulkomaalais.syntyis-ten
asuka.sten keskinäisiin puu­hiin,
niin tuiki tarpeellista kuin
se olisikin. He ovat saaneet e-nimmäkseen
elää omaa, suljettua
sillä mitäpä ulko­maalaiset
englanninkielisiä lii­kuttavat,
.kunhan vain muU:ten
pysyvät kohtuuden rajoissa. Ja
siten ovat radikaaliset ainekset
kaikessa hiljaisuudessa saaneet,
harjoittaa hallitusvastaista pro­pagandaansa
^kiiihoittavien pu­heiden,
mitä räikeimpien näytel­mien,
kommunististen "sunnun­taikoulujen'',
radikaalisten sa­nomalehtien,
toisinajattelevien
kansalaisten vainoamisen y. m.
muodossa.
Ukrainan . kommunisteja vas­taan
käydyn siviilijutun yhtey­dessä
on nyt kuitenkin tehty
sellaisia nökomattomia paljas^
tuksia, että ne varmaankin lo­pulta
osoittavat hallitusvallalle,
millaista kyyikäärtoettä ie tietä­mättään
|iövellaatt" elättävät;'^ efa
että suomalaisia yleensä halu­taan
Canadaan. Kuitenkin täy­tyisi
Canadaan tulijoilla olla jo­ku
henkilöosoite, jonka luokse
ilmoittavat tutkinnossa matkus­tavansa.
Raskaaseen työhön tot­tuneilla
on yleensä helppo saa­da
työtä. -Suomesta on tullut :e-delleen
myös naisia, toivossa saa^
da Canadassa h3'väpalkkaisia
palvelustoimia. On syytä varoit­taa
heitä tulemasta, sillä heillä
ei ole läheskään niitä mahdolli­suuksia
kuin Yhdysvaltain puo­lella.
Yhä useammat Europan maat
ovat kiinnittäneet huomiota Ca­nadaan
siirtolaismaana. Canadan
hallituskin, joka viime aikoihin
asti on melkein yksinomaan
koettanut hankkia. siirtolaisia
englanninkielisistä maista, on
huomannut, tettäsmiri maa me­nestyäkseen
tarvitisee myös muis
ta maista uutisasukkaita. Sen-vuoksi
on lämpimästi otettu vas­taa
m. m. virolainen amiraali
Jan Pitkä, joka; on kierrellyt
Canadassa tarkastelemassa mil­le
seuduille Viron siirtolaisuut­ta
voitaisiin :ohjata. Amiraali
Pitkä on kertonut, että joukko
virolaisia, joilla on osittain pää­omaakin,
haluaa muuttaa Cana­daan
kuin vain löytävät sopi­van
alueen, Mihin tulokseen a-miraali
Pitkä on tarkastukses­saan
tullut, siitä ei ole vielä Ca­nadassa
näkynyt julkisuudessa
tietoja.
Vuonna 1926. huhtikuun 30:stn
m a rra sku u n 10 pä i vii ä n )) i d (il ii än
Philadelphian kaupungissa maa­ilman
rauhan j a edistyksen voit­tokulkua
kuvaava niiytiely Ame­rikan
Yhdysvaltain itsenäi.syys-julistuksen
ir)0:nnen vuo-^ipäi-vän
muistoksi Yhdysvaltain pre­sidentin
ja kongressin, Penn.syl-vanian
valtion kuvernöörin ja
laiiilaatijakuunan, Philadelphian
kaupungin majurin ja kaupun­ginvaltuuston
sekä Fairmont
Parkin johtokunnan hyväk.symi-sellä
ja suojeluksessa.
Syyt näyttelyn pitämiseen itse­näisyysjulistuksen
löOmnen muis
topäivän kunniaksi :— julistuk­sen,
joka on ollut vapauden
Rakkaat Amerikan suoma­laiset
!
Tuonnottain kerrottiin sar
nomalehdissä, että Italian dik­taattoria
Mussolinia oli eräs
muurariliitto pyytänyt saapu­maan
vuosi juhlaansa—• sitä var­ten,
että hänet olisi siellä juhlal­lisesti
valittu liiton kunniajäse­neksi.
Diktaattorilla ei kuiten­kaan
sattunut silloin olemaan ti­laisuutta
noudattaa kutsua,
mutta hän puolestaan' ^ ilmoitti
haliiavansa < jonkkin päiväna/vas-
A^mmH^-ikti^.' mc^r^is i^mn^t .^ÄPMTÄ-
. Kaukaiset heimoveljet ja' sis­kot!
Kovaosainen ja synkkä on ol­lut
Suomen sukuisten kansojen
kohtalo, raskasta sen elämän
lie. Mutta kaikkein raskaim-
,paa ja kurjimpaa on ollut suloi­sen
Suomen ja nuoren Viron vil­li
11 ä . oi e V a n Ink er i n m a an j a In­kerin'
kansan elämä. • Vieraan
Venäjän väkivallan ja sorron
alla on ise ollut vuosisatoja. Se
on. taistellut ja yhä taistelee pa­remman
tulevaisuuden puolesta,
uskossa että kerran oikeus voit-taa
ja vapaus sille koittaa. Mut­ta
ei milloinkaan ole Inkerin
pikkunen kanssa ollut niin sor­rettuna
kuin nyt. Nyt : se on­nettoman
crrjan kyyneliä vuo­dattaa.
Inkeri itkee ja sen ruu­miista
juo^vsee verta. 150,000
Inkerin suomalaista tuskissaan
epätoivoisena kiemurtelee Neu­vosto-
Venäjän kurjien bolshevi-:
kien verisen vallan alla. Ttihan-net
ja. taas tuhannet inkeriläiset:
ovat pakoitetut kotinsa ja syn­nyinmaansa
jättämään ja pake
nemaan- Suomen ja Viron tur­viin.
Täällä veljeskansojemme
su ojissa taotaan nyt uutta In­kerin
sampoa.
Onneksi pikkunen osa Inkeriä
on vielä vapaa. Viron ja Venä-i
jän rauhansopimuksen mukaan
o?a Länsi-Inkeriä jäi Virolle, se
osa, jossa riehuivat veriset tais­telut
nelisen vuotta sitten. So­dan
aikana näissä, rajan äärei-sissä
kylissä tuhottiin ja hävi-tettin,
kaikki; rauniot ja ylei­nen
köyhyys ja kurjuus jäi vaan
jälelle.
Tämän Viron-Inkerin keskus­ta
on Kallivieren kylä,; jossa toi­mii
valistusseura. Tällä valistus-seuralla
on suuri tehtävä edessä
^ sivistää, opettaa ja valistaa
kansaa. , Mutta varat on vähäi­set
ja kansa köyhää, sodan runi
telemaa. Olisi rakennettava,
järjestettävä tänne äidinkielinen
suomalainen koulu, mutta varo­ja
ei ole ja pikjku'Viron hallitus
ei voi auttaa. Sentähden tämän
onnettoman, kovaosaisen Inke­rin
kansan katse kääntyy Ameri­kan
suomalaisen 5 ja'^ vii^olaisen
veljeskansojen puolöeä ja 'Teiltä
soihtuna koko ihmiskunnalle, o-vat
itsestään selvät. Kongre>,sil-le
; pitämässään erikoispuhecs-sa,
jonka tarkoituksena oli saa­da
liittohallituksen' hyväksymi­nen
näyttelyn järjestämiselle,
lausui edesmennyt presidentti
Harding m. m. nämä sanat:
"Olen vakuutettu, .että kongres­si
^antaa. suostumuksensa siihen,
että . tällaista merkkitapausta,
jo 11a on oi 1 ut niin suuri nicrki-tys
kaikille vapautta rakastavil­le
kansoille maailmassa, viete­tä
ä n s i 11 e s o \'' e 11 u v a 11 a a r v o k k u u -
della.". Yksimielisesti kongressi
antoikin suostumuksensa samal­la
määräten, että '.'itsenäisyys­julistuksen
: allekirjoittamisen
1 ;•) O: n ne tt ä vu o s i j u h 1 a a v i e t e tä ä n
kansainvälisellä näyttelyllä Phi­ladelphian
kaupungissa vuonna
1926" ja että tähän näyttelyyn
'kutsutaan osanottajiksi ..Ameri­kan
kaikki valtiot ja maailman
kansat."
Ulkomaisten valtojen mielen­kiinto
näyttelyyn ja niiden halu
ottaa siihen osaa käy selville
niistä monista epävirallisista tie­dusteluista,
joita on saapunut
joko suoraan asianomaisten mai­den
hallituksilta tai niiden Y!h-dysvalloissa
olevien diplomaat­tisten
ja konsuliedustajain väli­tyksellä.
Sellaisia tiedusteluja
ilmoitetaan tähän mennessä- tul­leen
seuraavista maista: Itäval­lasta,
Canadasta, Ceylonista^
Kiinasta, Costa Ricasta, Tshekko
Slovakiasta, Hollannin Itä-Inti­asta,
Suomesta; Ranskasta, Sak­sasta,
Suur-Britanniasta, Intias­ta,
Japanista, Alankomaista,
Puolasta, Siamista ja Straits
Settlements'ista.
Näyttelyn pitämiseen tarjoaa
Philadelphia, jossa satavuotis-näyttelykin
vuonna 1876 vietet­tiin
historiallisen taustan, jolle
ei löydy vertaa missään muual­la
Amerikassa. Kuuluisa itse­näisyyden
muistomerkki "Inde-pendenee
H a l l " ja sen ^heisyy-dessä
sijaitsevat rakennukset on
säilytetty- - samanlaisina kuin n<
olivat siirtomaapäivinä. N. k-julistussali,
• jossa kuolematon
riippumattomuusjulistus \ hyväk­syttiin
ja allekirjoitettiin heinä­kuun
4 p:nä\1776, on vierailijoil­le
avoinna samassa asussa kuin
150 vuotta sitten. MuuallaJän
kaupungissa ja sen lähistöUä on
muistomerkkejä Tasavallan isis­tä
ja niistä paikoista, joissa val-lankumbussodan
voitokkaat tais­telut
sucfiritettiin. ' !
Itse näyttelyalue ja rakennuk
ö6t , sijoitetaan^ iaupuiigin kes-,
tuhatta eekkeriä :Schuykill-joen
kummallakin rannalla. Siihen
pystytetään näyttelyrakennukset
ulkomaisille valtakunnille ja A-m
eri kan eri valt i oille sek ä su u -
reumoisille huvittelulait oksille.
Sinne rakennetaan näyttelyhal­lit,
joissa katsojen silmäin eteen
avautuu tieteen ja kekisintöjen
suunnaton kehitys viimeisten vii­denkymmenen
vuoden kuluessa.
Mikäli mahdollista, saatetaan
rinnakkain aikaisemjnat ja kaik­kein,
uusimmafe' saavutukset, ku­ten
veturi vuodelta 1876 jasäli-k
(j n voi m a 11 a k u 1 k ( t v a k o n < v x 11 o -
delta 1926, aura vuodelta 1876 ja
traktori vuodelta 1926 j.n.e.
Kauniiseen taidemuseoon, joka
jo •: majestectillisena.:^-. kohoaa
Parkwayn . päässä, on tarkoitus
m u i d e n k a n s o j e.n a V:i i s t u k s el 1 a
j är jestää;. . m a a lausten, ..k u va pa t -:
säiden ja, muiden, taileeilisten t()i-den.
^näyttely, jossa maailman
kansoilla on tilaisuu^, osoittaa,
saavutuksiaaan tällä alalla. Ivai.
k i 11 e m a 11 d o 11 is i 11 e . •: in h i m i 11 is en
kehityksen muodoille^ kuten ä.S;
keisille edistysaskeleille kasva­tuksen,
ylioi)istojen tutkimus-;
työn, ammatillisen opel uksen,
nykyaikaisen hallituksen, ylit.eis-kuntajärjestyk.
sen, hyviinteke-väisyystyön,
. isäumanllislen,. u.s-
'konnollisten ja. kansalaisylidis-tysten
ja kulttuurikeliitykseti
:vainiolla.- : lainataan . huomiota.',
Historiallisia.. • muistopäiviä ja
merkkitai^auksia vietetään hislO;
riallisilla kulkueilla ja - . i u h l a l l i -
sella ilotulituksella. Iv ai ken huip­pukohta
. on luonnoUisesti /Pusa-vallan
1 öO :.]inen syntyjuäpiii vä,
heiiiiikuun 4, 1926. Näyttelyn
tarkoituksena yleen.sä on kuvas­taa
uuden vapauden .ja nykyai­kaisen,
demokratian henkeii,. joi­den
perustukset itsenäisyvsjulis;-:
lukiessa laskettiin.
^Maailman toisten vapaiden ja.
itsenäisten kansojen mukana ai-koo:
Suomikin, ottaa osaa -IMi.ila-d
e Iph ia n nä y 11 e 1 yy u, s i t äk in snu-remmalla
syyllä, kun -suomalai­set
historiallisesti todistettujen
tosiseikkain mukaan ovat tehok­kaasti
olleet mukana Delaware-joen
.seutujen ja sen paikan, jos­sa
Philadelphian kaupunki ny­kyään
sijaitsee, asutukselle rai­vaamisessa.
Nykyinen kurssimme rahaläfca
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Myös myömme pankki-ffÄoituk
sia (shekkejä) markoissa yllä:
mainit, kurssin jälkeen j a erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa vcK
täviä mfitkusiajien shekkejä dyl-iareissa,
jotka Suomessa lunar
taan siellä voimassa-olevan dol^»»
rin -kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksiUe
postin kautta on 15c.r summill*»
alle $20.00; sitä simremmilta sui^
miltä mitään kuluja ei; peritä. ,
Lähetyskulut sähköteitse ow
$3.56 kuikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sahjiösanoma'
lähetystä; ei erikoisesti ipyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne va*»
taanottajan / ja. lähettäjän osoi*
teellä varustettuna osoitteella
Foreign Department
HANCOCK :: MICH
|-Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
Yhtä ja toista näin vuoden
lopussa. '
Ysliivii! Jos sinulla'on ystä­vä,
niin : ole ystävä, iiläkä salaa
pure takanapäin. Se ei ole re­hellisen
ja pulit aan ilLmisen ta­pa.
Ystävä! -Tos vain pysähdyt
ja, tarkastat omaa itseäsi, -niin
sinulla on kyllin korjaamista o-inissa
asioissasi, että .et enää
kerkiä . naapurien asioita selitte­lemään.
Ysiävit.! ..los vain oikein muis­tat,
iiiin monta kertaa olet pu­hunut
lähimäifiestäsi sellaista,
joka, olisi saanut olla puhumat­ta:
Ja kuitenkin, jos tulee se
paikka, että .täytyy puheensa o-niistaa,
kuinka mielelläsi teki-:
sit naapurisi .syyksi ja väittäisit,
ett.i. l i ä n o n paha sanomaan ja
että itse olet siisti ja puhdas. ,^
- Ystävä! Ota huomioon näin
vnoJen alussa ia pyydä taivaan
r.saltä . ymmärrystä,, cttii voisit
ruvtta toisin elämään. Kyllä se
niin on, että jos ei Jumala saa
ili.mistä. johtaa,, niin silloin joh­taa
i)imeyllen .pääruhtinas, jolla:
tuulensa on ^alta.
Yksi viihimmistä.
— Opinnot eivät opeta meille
niiden omaa arvoa: ^mutta niiden
ulkoi)uolella ja yläpuolella on
viisaus, joka saavutetaan havain­noilla.
— Fr. Becon.
i
rt
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
11
J
H. I
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaa
neella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMBNIVL&E&KAA CANADAN DOLLASISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos eäli-kösanomlähetys^
ei erikoiseäti vaaditA. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetyskuv
lujen lisäksi, Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seu>'«avalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoilla läbetyksille.
Läbei^aessanne rahoja tulee vastaanottajaa ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hy tar­kasti.
V-, ;
M b
PpitT ARTHUR, OK^^^ 0AHADA.
i
1