Vapaus, April 24, 1923

              ML
11
t
l i i
tel
2
UmdaD suomalaisen työväestön gänenkannatlaja« ilmes-
' Sodfanrygga. Ont. joka tiistai, torstai Jä.lauantai
Tiistaiitia, huhtikmm 24 p. — Tiie. April 24
V A P A U S
(Uberty)
- onljr oisan of Finnisb WofVe?s in Conada. Pub»
i^ed in Sndbnry, Ont., every Tnesday, lliunday and
Advertising ratea 40c per col. incfa. Minimam cnarge
for single iusertion 76c. Disconnt on standing advertise»
Qient The Vapaus is the best advertising mediam among
Finnish People in »Canada. ' .
Canadaan yksi vk. 94.00, puoli vk. f 2.25, kolme kk.
f 1.60 Jo yksi ltk. 75c.
Ybdrsvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.60, puoli vk.
18.00 Ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läbettfimäSn,
oaitgi asiamiesten joillg on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Urjeeseenne. kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimellä.^ •
V J. V. KAMNASTO. Liikkenboitaja.
Vapauden konttori Ja toimitus on Liberty Building,
Lorne St., Puhelin.1088.^-Postiosote;
Bo» 69. . . Sndbnry. Ont
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. ,
Registered at the Post Office Department, Ottawa^ as
eaeond dass matter.
' ' '
Vallankumouksellisen ja vanhoilli­sen
tiet,
Vällankumouksellisel ja vanhoilliset työläiset ovat
yleensä ylitä miellä vallitsevan järjestelmän huutavista
epäkohdista; Kaikki myöntävät, että kapitalistit riis­tävät
työläisiä :ja pitävät smiria ihmismassoja keinot­telunsa
välikappaleena^', Mut^ niin piäii kuin tulee
kysymys toimenpiteisihi ryhtymisestä kapitalististen
ilmiöiden suhteen, joutuvat vallankumoukselliset ja
vanhoilliset työläiset tienhaaraan.. Vanhoilliset lan­keavat
jokb kokonaan, epätoivoon vallitsevien olojen
korjaamisesta tai sitten jäävät odottamaan porvarien
järkiinlymislä ja jotakin hyVää politikoitsijaa, joka
ottaa asiakseen olojen' korjaamisen. Vailankiimouk-sellisilla
työläisillä sitävastoin on se vakaumus, että
Jos työläiset kärsivät jostain epäkohdasta, oÄ sen suh-teen
tarlultftva työhön ja toimintaan. Ori koottava
yhteen työläisten voimat ja käytävä taisteluun kapita­lismia
vastaan. Ilkan oppi, että «EiV oikeutta maassa
fiaa< ken itse sit' ei hanki» 4yö yhteen sosialistien his­toriallisen
tiedon ja kokemusperäisten teoriain kanssa.
Tästä tiedosta ammentaa työväenliike raudanlujaa
luottamusta taistelussaan.
lieskaan vastaa, työläisten vaatimuksia. Komitean
touneenpanemassä kuulustelussa oli nhnittain Workers
Parfyn edustaja toveritar F. Ciistance osoltamassa mitä,
työläisten elinehdot palkkataksaan nähden vaativat.
Hän osotti, että komitean asettama taksa on aivan riit­tämätön
edes välttämättöniimpien ielintarpeiden varaa­miseen,
kunnollisemmasta elintasosta puhumattakaan.
Lautakunnan jäsenillä ei ollut edes pintapuolista kä­sitystä
siitä, mitä tavallisen konttorityöläisen elämä
maksaa, taikka sitten se tahtoi päätöksellään asettua
suorastaan tukemaan työnantajain etuja, johon tar-kotukseen
lautakunnan määrittelemät taksat aivkn kuin
tilauksesta. sopivat. }
Ky8)mys alimmasta palkasta ja palkasta yleensä
on kaiktssa suhteissa puhtaasti ludckakysymys, ja
vielä sellainen, joka ei suinkaan ralkee lopullisesti val­litsevien
palkkalautakuntain määritelmillä. Muttei sa­malla
kun porvarillinen yhteiskunta pyrkii siinä suh­teessa
luomaan tasapainoa, on myöskin järjestynyt
työväestö valmis käyttämään taisteluvoiriiiaan > tämän
kysymyksen yhteydessä. Siinä tarjouttiu tilaisuus ei
ainoastaan herättää työläisten mielenkiintoa sitä kos­kevien
kysymysten ratkaisuun, vaan samalla kehittää
meidän taistelukuntoamme omien etujemme ajamises-sa^.
Kun me alimman palkan kysymyksissä painos­tamme
palkkarajan kohottamista mahdoUisiipman kor­kealle,
teemmie me vain järjestyneinä iuokkataistelijoi-na
sitä työtä, 'joka käytännöllisessä elämässä meidän
eteönmie lankeaa, voidaksemme sitä laajakantoisem­min
.jia suuremmilla voimilla valriiistautua taistelevan
köyhälistön suoritettavaksi lankeavia tehtäviä varten.
. . . o .
Kunniallisen porvarin huomioita
VehäjäUa
Ruotsalainen aktUaario ja ent. Ruotsin lähetystö-virkamies
Pietarissa, Bfunsevitähj'on jälkeen vallan­kumouksen
tehnyt^^parikiri matkaa Vepäjälle, jälkim­mäisen
aivan iäskettäin, jolloin hän ajoi moottoripyö­rällä
Venäjän ristiin rastiin, j Suomen rajasta aina
Tiflisiin asti. * Eräissä meikäläisissä lehdissä on jo ai­kaisemmin
julkaistu hänen matkakuvauksiaan, joita
hän lähetji ruotsalaisille lehdille. Nyt ovat nämä hä­nen
kuvayksensa ilmestyneet kirjan muodossa, minkä
nimenä on «Venäjän > Rautaesiripun Takana.» Kirjas­saan,
kuten aikaisemmissa hajakuvauksissaankin, osoit­tautuu
tämä porvarillinen Venäjän retkeilijä mitä re-hellisimmäksi
persöonallisuudöksi, joka ei lainkaan
pyri turyautumaan tavallisten bolshevikkisyöjäin me-toodeihin
syöttämällä asiaa ymmärtämättömille luki­joille
rasvaisia ryövärihistorioja, joilla ei totuuden
kanssa ole mitään tekemistä. Päinvastoin kuvaa' hän
kohtaanlansa venäl^set ilmiöt erinomaisella todelli-suustajulla
ja on hänen ollut helppo saada oikea kuva
elämästä Neuvosto-Venäjällä osin siksi, että hän on
aikaisemmin kauemman aikaa ollut Venäjällä, osin
siksi, että hän hallitsee.täydellisesti venäjänl^ielen. Sen
vuoksi ori äanomattdkin selvää, että hänen kuvauksen­sa
työväenvallan. maasta ovat yleensä varsm edullisia
npuvostoliallitufaelb, ,9aipall« kvif\ hm juurtajafeain
kumoaa porvarillisten ja sosialidemokraattisten leh­tien
Venäjää koskevat valheet yhden ^öisensä jälkeen.
Kuten esim. tuon yhden kaikkein rasvaisimmista an­koista
— naisten yhteiskunnallistuttamisen. Hänellä
olisi kyllä ollut mainio tilaisuus lähteä kuvauksissaan
kulkemaan taantumuksellisten moneen kertaan ravaa­maa
uraa: helsinkiläinen valkoinen valhökeskus oli
pyytänyt häntä vuonna 1919 agentikseen suomalais-ve-nälaiselle
rajalle, mutta oli herra Brusevildi kieltäy­tynyt
tästä roskaisesta «kunniasta.»
Hra Brusevitsh ori tarkalla silmällä syventynyt ye-näläiseri
elämän joka puoliin yhtä hyvin maaseudulla
kiiin kaupungeissa, käynyt neuvostokouluissa, sairaa­loissa,
vankiloissa mutta ennenkaikkea työmailla. Hän
on myös tutustunut aikuisten opinto- ja taidekoului­hin,
ja tarkannut työläisiä uuden teollisuuden, oike­uslaitosten
ym. johtajana. Samalla on hän tutustu­nut
uuteen suhteeseen miehen ja naisen välillä, «su--
kupuolivailankumoukseen», kuten hän sitä sanoo.
kirjassa olisi paljon lainaamisen arvoista, riiutta
tyydymme tässä suomentamaan vain eräitä kohtia, jot­ka
koskettelevat kominunistista organisatsioonia, mi­hin
hän useamman kuin yhden kerran kirjassaan pa­laa*
Hra Brusevitsh kirjoittaa mm.:
«—Sillä bolshevikkipuolue, järjestö, jonka verois­ta
ei maailma vielä ole koskaan nähnyt, on juuri se,
josta kerta kaikkiaan on tullut neuvostoihanteen ruu­miillistuma
Venäjällä, ja tämä järjestö, missä ei saa
olla ainoatakaan halkeamaa, se se (^edelleenkin maan
diktaattori.» —
«Kommunististen nuoriso-osastojen tarmokkaan toi­minnan
ja puoluejäsenten etuoikeuden kautta suurem-paan
sivistykseen ja kasvatukseen erikoisen hyVin or­ganisoiduissa
kouluissa, sanomalehdistön propagandan
ja erityisten työväen kirjeenvaihtajain kautta, jotka
ovat yhdistävänä niveleenä teollisuusproletariaatin ja
sanomalehtien välillä,'sekä tarmokkaan ja uhraavan
työn kautta ovat bolshevikit nyttemmin, tavalla, jota
voidaan pitää kaikkien aikain meslarituotteena, onnis­tuneet
tunkeutumaan Venäjän yhteiskuntaelimistöön,
virastoihin, tehtaisiin, kyliin. Kaikkialla on heillä
nyt johto, mutta ei eriaä säilävalta vaan mitökohtaises-ti
voimddcaan vaha heikomman yli, tietorikkaan val­ta
tietämättömän yli, moraalisesti moitteettoman arvo-
Valta jouidcoäiin.»
«Puolue määrää jäsenensä tarpeen mukaan missä
heitä tarvitaan. Jos joku jäsen on taitamaton, siirre­tään
Hän heti paikalla johtajapaikalta yksinkertaiseksi
työläiseksi jonnekin toiselle taholle. Ei saa ilmetä mi­tään
nurinaa taikka valitusta.' Kaikkialla täytyy ollf
kommunisteja, joilla on arvovalta kansaan. Kaikkial­la
näyttää sen vuoksi puolue neuvostovaaleissa' saa­van
läpi luotettavia ehdokkaita,Jotka sivistyksellisessä
ja moraalisessa suhteessa ovat verrattoman paljon ylä­puolella
kilpailijoitaan.»
r Yhteenliittymisen suuri läksy
' Joka päivä näkyy sanomalehdistä! uutisia teolli*
suuskorporationien ja kapitalistien liikeyritysten yh­distämisistä'-
Canadassa ja suiirkai^lismin luvatussa
maassa Yhdysvalloissa. Armour lihayhtiii jf& Morris
yhtiö ovat juuri-ikään muodostaneet yhteisen korpo-rationin
600,000,000 dollarin pääomalla, Industrial
Bank ja tunnettu suurtehtailijairr patikkifirma Manu-iflcturero
Trust yhtiö: ovat • muodoalaneet yhteisen Uit-
'toutuman 6Ö,00O]OÖ0 dollarin pääomalla, Johtavat
kupäriyhtiöt ovat ottaneet jättiläisloikkauksia trustiu-tuifiisen
valtatiellä. Amerikan telefooni» ja sähköleii-nätinyhtiöt
ovat muodostaneet biljoonan dollarin kor-porationin
ja canadalainen teollisuusjättiläinen Brit­ish
Empire Steel korporationi pn muodostanut eri­näisten
hiiliyhtiöiden, teräs-, raiita- ja laivayhtiöiden
sekä erinäisten rautatielaitosten kanssa Nova Scotias-sa
yhteisen liikefirman 250,000,000 dollarin pääoriialla.
Vaikka Nova Scotian eri teollisuuslaitosten palve-luksasa
raatavista työläisistä saattaisikin tuntua sil­tä,
että esimerkiksi terästyöläisten taistelulla ei. ole
mitään tekemistä^ mainarign tai rautatietyöläisten elin­kysymysten
kanssa, on näiden työläisten elämänkohta­lot
kuitenkin yhden jä samai^ pää;)mamähdin käsisää.
Kaikilla, niUlä on sama kiristäjä' ja orjuuttaja. Ja
kaikki ne luovatrikkauksia samojen kapitalisti^ hol­veihin./
•• : '.
Kapitalistit ovat jo aikoja oppineet tuntemaan yh-ieenliiltymisen
suuret edut. Työläisten on vielä tämä
läksy opittava ja tultava tuntemaan, että meidän yh-,
lenäisessä luokkaliikkeessämme ori meidän suuri voi­mamme
kätkettynä. Vesi tulta vastaani ja' työläisten
yhteineh teollisuus- järjestö kapitalistien tuotannollis­ta
mahtia vastaan.
LaillistiBttuja näMpalkkoja
Ontarion palkkalautakunta on antanut määrittelyn
konttorinaisten alimmasta palkasta, joka samalla kun
se osottaa kuinka nykyisen järjestelmän elinten on
mahdoton kieltää niitä kysymyksiä, joita järjestyneet
typläiset pitävät jokapäiväisen taistelunsa kohteena, on
omiansa kuvaamaan sitä umpikujaa missä porvarilli­set
bitokset työläisten elinkysymyksiä koskevien^si-ain
ratkaisussa ovat. Mainittu lautakunta on määri­tellyt
konttoorinaisten alimmaksi palkaksi 12 dollaria
viikossa kaupungeissa, joiden väkiluku noUsee vähin­täin
30,000. Vasta-alkavien aikuisten konttoristien
alin palkka on säädetty kymmenestä yhteentoista dol­lariin
viikossa ja tyttöjen alin palkka kahdeksasta
kymmeneen dollariin.
Kaupungeissa, joiden väkiluku vaihtelee kymme­nestä
tuhannesta kolmeenkymmeneen tuhanteen iriää-ritellään
ammattitaitoisten konttorityöläisten palkka
yhdeksitoista dollariisi ja vasta-alkavien yhdeksäksi
döllaribi. Nuorille tytöille katsoo lautakunta seitse­mästä
kymmeneen dollariin riittäväksi. Käupungeis-
88, joiden asukasmäärä .on kjmimenestä tuhannesta
alaspäin, on iekaa vielädnr alhaisempi.
Joskin lautakunta porvarillisen valtion elimenä oli
tilaisuudessa vielä ainakin tällä kertaa sanelemaan
oman päätöksensä kysymyksessä, sai se kuitenkin per-
6onak<^'äesti kuulla; että sen palkkasäädökset eivät
Trotcld toteaa hyvio tahdon pnatet<
ta v a t u l l a Edropassa.
Kii<). Frithiof Naiueii.
(Ruotsalaisen «Dagens Nyheterin»
yksinoikeudella julkaisema artikke­l
i ) . /
Vanha, mannermaamme on sairas.
Sodan verisen, nelivuotisen paina-jaisahdistuksen
jälkeen7 olisi voinut
olla syytä 'uskoa, että Europan kan­sat
olisivat päättäväisesti käyneet
käsiksi rauhan työhön. Ja toivottiin,
että sen jälkeen, kun oli ponnistele
tu kaiken hävitetyn uudelleen ra-kentamisel^
i ja maksettu suunnat­tomat
velat, joihin sot^akäyvät »oli­vat
joutuneet, olisi tuleva uusi W-koistusaikakausi.
Mutta todeilisuudegsa ollaan kau*
kana siitä, että sodan rajusää olisi
puhdistanut ilman. Oli toivottu
«mielten aseistariisumista), mutta
sen sijaan elähyttää useimpia van­hoista
vastustajista, kansallisviha ja
vihamielisyys, joka on syvempi kuin
milloinkaan ennen. Toivottiin val-tiofinanssien
paranemista ja valuu­tan
vakiintumista, mutta katsokaa
vain' vallitaeyaa tilannetta! Kos­kaan
ei ole oltu siitä niin kaukana
kuin nyt Jokainen kansa vetäytyy
kansainvälisen sekasorron luotaan
työntämänä kuoreensa. Tämä epä­luulon
ja eristymisen .politiikka voi
vain tehdä aseman pahemmaksi.
Jos olisi saatti sellainp vaikutus,
että' Europan hallitukset olisivat
ja Argentinan viljatuotanto teki yb
teensä 67 miljoonaa tonnia.
Venäjän vuotuinen viljanvienti
teki 8,7'miljoonaa tonnia eli enem-riiän
kuin Kanadan, Yhdysvaltain
ja Argentinan yhteinen vienti, vien­ti
maista, joista Europa nyt suorin'
piirtem saa koko tuontiviljansa.
Näiden maiden vienti teki yhteen­sä
7,7 miljoonaa tonnia vuodessa.
Mita nyt sitten voidaan «anoa
nykypäivän Venäjättä?
Onko se taikka voiko se tulia
tärkeäksi tekijäksi meid|n talou­dellisessa
elämässämme? Onko'^ se
tehneet kaiken mitä olisivat voi­neet
rauhan palauttamiseksi ja kan­sainvälisen
t^Iouselmän uudelleen
ralkentamiseksi normaalisille' raiteil­le,
niin, tällöin oltaisiin pakotettuja
luopumaan kaikesta tulevaisuuden
toivosta;
Onneksi ei asianlaita ole läihes-kään
sellainen. Onneksi on seikka
sellainen, mistä myös nopea silmäys
meitä vakuuttaa, että Europa on
käninyt täyain mielettömästä halli­tustavasta
ja että saadaan olla iloi­sia
siitäkin, ettei ole hävitetty vie^
läkin enemmän.
Ainoa politiikka, mikä voi pelas­taa
Europan, on se, joka päättäväi­sesti
tarkkaa kaikkia pulmia kan­sainväliseltä
taloudelliselta näkökan­nalta
ja mikä joka. tapauksessa pyr-
.^ii ratkaisuun^ joka' on keskinäisen
työn uudelleen aloittamiselle /suotui­sin,
sts. yleisen europpalaisen tuo­tannon
ja tuotteiden vaihdon lisää­minen.
Tällä hetkellä elävät Europan
feangat hirvittävässä taloudiellisessa
anarkiassa. Englanti huokaa koh­talokkaan,
työttömyyden painon al­la
samaan aikaan, Xiin Bänska kär­sii
työvoimain puutteesta. Saksan
valuutta romahtaa : huimaavalla
vauhdilla yhtäikkiä jälleen kohotak-seen
Saksan valtiopankin manööve­rin
tuloksena. • Kaikki tämä on
tolkutonta ja olisi pitänyt voida
välttää; mutta on ilmeistä, etteivät
kauppamarkkinat, yhtä vähän kuin
työ- ja rahamarkkinat voi tulla
normaalisiksi niin kauan kuin vas­taavia
maita ei ole saatettu tois­tensa
kanssa keskinäisiin suhteisiin,
jotka suhteet on organisoitu samain
periaatteiden mukaan kuin putki­johdot
yhdistetyssä putkisysteemis-
Sä.. . ^
Pyrkiessäni tutkimaan Venäjän
kysymystä teen sen tältä europpa-laiselta
näkökannalta.
Europpalaisen Venäjän pinta-ala
on enemmän: kuin puolet muun Eu­ropan
pinta-alasta, 'sen ,asukasluku
enemmän kilin 100 miljoonaa, ollen
ilman muuta .mieslukuisin Europan
kansoista; Venäjän hed.elmälliset
osat muodostivat aikaisemmin Eu-.
ropin, varsinaisen vilja-aitan lukuun
ottamatta sitä, että se tuotti myös
muita välttämättömiä tarvikkeita;
markkinoina - oU' Venäjällä suuri
merkitys Europan teollisuudelle.
Ei kukaan, joka ajattelee tule­vaisuutta,
" saata, olettaa, että voi­simme
ilriiah muuta eroittaa, Venä
jän Europasta ilman, että tällä oli­si
ratkaiseva merkitys koko europ­palaisen
yhteiskunnan kehitykselle
ja tulevaisuusmahdollisuuksille.
lEräät numerot valaisevat kysy­mystä.
Jos otetaan lukuun vain
tärkeimmät viljalajit, vehnä, ruis,
ohra ja kaura, niin teki ennen so­taa,
vuosina 1900^1913, yksino­maan
europpalaisen Venäjän viljel­ty
pintä-ala 81,7 miljoonaa hehtaa­ria
ieli ^isin enemmän kuin kol­manneksen
(34%) koko maailman
yhteisestä Viljellystä alasta, mikä
puolestaan teki noin 2240 miljoo­naa
hehtaaria.
Europpalaisen Venäjän vuotui­nen
hienompain viljalajien tuotan­to
oli; vuosimj 1909—1913 yhteen­sä
65; milojonaa tonnia eli enem­män
kuin neljännes koko maailman
vuotuisesta tuotannosta,, mikä teki
suunnilleen ;242 miljoonaa tonnia.
Jos laskemme: mukaan aasialaisen­kin
Venägän, nousi koko Venäjän
vuotuinen tuotanto 72 miljoonaan
tonniin. Vertailnn vuoksi mainit­takoon,
että Kanadan, Yhdysvaltain
taipuvainen taikka kykenevä yhteis­toimintaan
taloudellisen tasapainon
palauttamiseksi Europassa ja sa­malla
myös rauhan palauttamiseksi?
Juuri siitä on meidän pyrittävä
pääsemään selvyyteen vuoronsa pe­rään
tutkimalla venäläisen elämän
eri aloja. .
Tyydyn tässä artikkelissa painos­tamaan
tosiasiaa, että Venäjällä
todella näytti olevan edellytykset
voidakseen omata sen taloiidellisen
selvänäköisyyden, minkä välttämät­tömyyttä
olen pyrkinyt esittämään.
Bolshevikkivallankumouksen ja si­tä
seuranneet pitkällisen saarron
aikana on se saanut rikkaan koke­muksen
siitä, ettei se voi elää il­man
tuontia ulkomailta. Se on
myöskin täysin huomannut, että
ostamisen välttämättömänä ehtona
on myyminen.. Jatkuvan häiriinty-mättömän
taloudellisen vaihtosuh­teen
aikaansaaminen uUcomaiden
kanssa käy siitä syystä sen politii­kan
oleelliseksi päämääräksi;
Keskustelujen aikana, joissa vii­me
kuukausina olen ollut useim­pien
Venäjän hallituksen johtajien
kanssa, sain sen elävän»vaikutuk­sen,
että kysymys, joka etukädtessä
kiinnitti' heidän mieltään, koski Ve­näjän
uudelleen rakentamista ja
normaalien taloudellisten suhteiden i
solmjamistä ulkomaiden kanssa.
Trotski, puolustuksen kansanko­missaari,
vakuutti minulle hallituk­sen
vilpittömänä toivomuksena ole­van
rauhan 'säilyttäminen ja suun-nitelmaliisen
työn edistäminen.
«Venäjä haluaa rauhaa» lausui
hän. «Sillä on aivan liian paljon
tehtävää elvyttääkseen hävitetyn
taloutensa, jotta se voisi ajatella
sotaa. Tähän raskaaseen työhön
tarvitsee se kaikkien kansalaisten­sa
työvoimaa^ Venäjä ei toivo mi­tään
«nemmKn kuin saada huomat­tavasti
vähentää isotajoukkoaan. On
ehdotettu armeijan, vähentämistä
aina 200,000 mieheen ehdolla, että
ympärillä olevai valtiot ryhtyvät
vastaavaan vähennykseen. . Nämä
ovat kuitenkin hyljänneet tämän eh
dotuksen.
Viime viikköjetl aikana on Ruh-rilla
sattunut tapauksia, jotka te­kevät
mahdolliftäksi Puolan ja Ru-manian,
hyökkäyksen Venäjälle niin
pian kuin he tuntevat itsensä var­moiksi
siitäf, ettei niiden selkään
hyökätä. Tästä vaarasta huolimatta
ei Venäjä ole hetkeäkään empinyt
toteuttaa määrättyä demobilisoin-tia,
millä: armeijan miesluku, vä­hennettiin
800,000 miehestä 600,-
000 mieheen. Liikekannalla ole­vien
joukkojemme lukumäärä on
enemmän kuin puolta pienempi vier-rattuna
tsaristisen ajan rauhanajan
armeijaan. Eikö tämä ole ilmeinen
todistus siitä, että Venäjä haluaa
rauhaa?
Venäjän ohjelmassa on miliisin
perustaminen, mikä jonkun verran
muistuttaa sveitsiläistä; mutta aina
tähän asti on tilanne ollut sellainen,
^ttä on ollut mahdoton toteuttaa
tätä ohjelmaa. Täydtellinen aseis­tariisuminen
^n mahdollinen vasta,
kun Europan valtiot yhdistyvät yh­deksi
.liitoksi, mikä olisi ainoa tapa
torjua Amerikan taloudellista yk­sinvaltaa.
Siinä tapauksessa, että
yleinen aseistariisuminen voidaan
toteuttaa, tulisi Venäjä ehdotta­maan
kansainvälistä aseistariisu-miskomissioonia.
Punainen armeija pii varsin, ras­kas
taakka maalle aikana, jolloin
meidän oli taisteltava kaikilla rin­tamilla
ja jolloin meidän- toimivan
armeijamme miesluku nousi mo­niin
miljooniin. (Viiteen ja puo­leen
miljoonaan pahimpana koette­lemuksen
aikana, sanoi Trotski).
Nyt pidämme me aseissa vain
välttämättömän tarpeen V vaatimaa
vähintä armeiljaa ylläpitääksemme
riippumattQjnuuttamme. Armeijan
suuren rajoittamisen takia on soti­laille
mahdotonta ottaa osaa tär­keään/
talouden uudelleen rakeritar
mistyöhön samassa laajuudessa kuin
aikaisemmin, kun armeija oli suu­rempi;
Joukkojen päälliköille on
kuitenkin annettu määräys, että
näidlen on mikäli mahdollista autetr
tava talonpoikia ..miehillä ja . hevo­silla
seudfuiUa, missä ovat leiriytyi'
neet. Mohessa tapauksessa viljele->
vät rykmentit itse omia peltojaan,
ja tämä onkin yksi tapa ottaa osaa
työhön maanviljelyksen elvyttämi­seksi
maassa. ,
Meidän suuret kansalliset ponnis­tuksemme
tähtäävät maanviljelyk­sen,
teollisuuden ja kaupan elvyt­tämiseen
Venäjällä ja me olemme
vakuutettuja rauhallisen taloudelli-
NM
USHHr/SKUSTANNUKSET:
LÄHETYSKULUT: TlOc lähetyksistä alle $30; 50c lähetvV. *
40; eOclähetyks. $40-$60: 76c lähet ?60~$ioo J ' " 'i '
dan dollarin 2Bc sadalta doUarUte lisää. - sihu» *
lähetyksille ?3.B0 lisämaksu. ^ä^öäaiioiij
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 D ,
view Ave. . '
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tännft
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
8 0 X 6 9 . . ''^•^^^US' SUDBURV,»^
Pilettiläke tehtävä J. V. Kannaston nimessä.
sen uudelleen syntymisein välttä­mättömyydestä
joka maassa.
Onnettomuudeksi näyttää Euro-paa
elähyttävän vähemmän rauhal­liset
tunteet.> —
Tuon 4siin nämä Trotskin lausun­not,
koska ne osoittavat, että Neu­vosto-
Venäjän soti laspiireissäkin
ymmärretään taloudellisten
jäin pohjaavaa laatua olevj tjJ'
ys. Ja kuinka paljon sunrejjj \
la syyllä nämä katsantokannalj
kevätkään muita venäläisiä dfi
tementteja, niitä, jotka ovat'
tuussä maan yleisestä uudeJlKu
kentamisesta. •
1
Proletariaatin kaksi
rintamaa Ruhrilla
Essen 3-3. — Saksan porvarileh-distön
kuvausten mi&aan on koko
vallattujen alueiden väestö kuohuk­sissaan
. ranskalaisten tulon johdos­ta.
Kiertomatka alueilla osoittaa kui­tenkin,
että porvarilehdistön tiedon­annot
ovat vääriä, Talojen seinillä
on tosin , luke^hiattoraia kiihkokan­sallisten
henkeen laadittuja plakaat­teja
ja lentolehtisiä, mutta väestön
suuri enemmistö on niiden suhteen
varsin pidättyväinen. Työväenluok­ka
ei ylipäänsä lainkaan ole kan­sallisen"
hengen elähyttämä ja osa
porvarisluokastakin suhtautuu rau­hallisesti
miehitysjoukkojen toimen­piteisiin
koettaen vetää hyötyä mie­hityksestä.
Varsin' suuri os^ liike­miehistä
haluba kernaasti myydä
tavaroitaan mfiehitysjoukoille. Osin
eötävät tämän kiihkokansallinen ros-kajouklko,
joka lyö niiden liikkeen-harjoittajain
ikkunat sisään, jotka
käyvät kauppaa ranskalaisten karis-sa.
,
Mutta useilla seuduilla myydään
tafvaroita ilman muuta miehitysjou­koille.
Äsken vallatussa Hertingissa
esim, näin erään kahvilan ikkunoil­la
afisheja, joissa mainittiin, että
määrätyt tunnit päivässä olivat vie­rasmaalaisia
vai'teni Missä on sat­tunut
'yhteentörmäyksiä ja laukaus-tenvaihtoa,
on sen aiheuttanut sak­salaisten
lahtarisakkien tietoinen
jrovokatsloni, nämä kun suurin jou­koin
kiertelevät systemaattisesti
pitkin katuja päästäkseen yksinäis­ten
sotilasten kimppuun. Myös po­liisit
ovat monta kertaa harjoitta­neet
prövokatiosia. Suojeluspofiise-ja
on näet vahvistettu entisillä bal-tilaisilla,
jotka nyt harjoittavat sa­moja
raa'kuuksia Öcuin ennen Neu­vosto-
Venäjää ja Suomen työläisiä
vastaan. Näiden raivo suuntautuu-kin
etukädessä saksalaisia työläisiä
ja kommunisteja vastaan, jotka "te­kevät
anakraa vasftarintaa yltiöisän-maalliselle
ajojahdille. Lahtarit O r
vat monta kertaa poliisien . tieten
pahoinpidelleet, . jopa kerran lyn
kanneetkin työläisen; jota on epäil­ty
:.«vakogusta vihollisten .hyväkffl>.
Työväenluokka on tämän vuoksi
pakotettu ryhtymään puolustustoi­menpiteisiin
,ja on se alkanut eri
työmailla muodostaa. työväen puolus­tusta.
Työläiset ovat yötä päivää
vartioineet esseniläisen tijverilehdea
kirjapainoa rhankkeissa öleyah isän­maallisen
roskayäen ' hyökkäykspn
varalta; J&htariainekset puolestaan
koettavat uskotella, että tämä pno-lu^
ustoimi olisi - olisi r^inskalaisten
vakoojien homma.
Vallattujen alueiden työväenluok­ka
taistelee näinmuodoin kahdella
rintanialla: saksalaisia kapitalisteja
ja ranskaläist iinperilismia vastaan,
taistelu porvarillisia puolueita jai
porvarillista hallitusta vastaan huo­jentuu
sikäli, kun nämä vaativat
työläisiltä ,<pidättyväisytta>, jos-kohta
muuten intä enemmän painos­tavat
työväenluoKkaa. Sen sijaan ei
tehdä - amtään kiskontaa ja .kallis­tumista
vastaan. J^aHcat jäävät pal­jon
alle; hintainnousun. Hätä on
niin suuri, ettei tmlialueen väesP-töllä.
• itselläänkään ole. sen vertaa
hiiltä, että yoisivat valmistaa ruo­kansa
ja lämmittää huoneensa. Kun
hioi- ja koiksivaunua kuljetetaan
kadulla, rientää sen perässä aina
ioukko lapsia Ja vaimoja poimien
kadulta jokaisen hiilenlmppaleen,
mikä on varissut vaunusta. Tj:.:i: T
neuvostot ja kommunistipuoliieis , . |
sen vuoksi esittäneet varsin säjl''
tun vaatimuksen, että 50 cenfc-M
hiilt myytäisiin alennettuun J R '
taan.. Samaten vaativat työllä \
palkankorotuksen ohella kertalil
•kista 100,000 markan suoritj..^
mikä summa tuskin muuten m.
kenkäparin .ostamiseksi yhdelle i
kuiselle ja yhdelle lapselle.
Toistaiseksi ei Ruhrin ihi
havaita mitään työttömyyttä, vii^
ka Ranäkä estää kaiken-hiilen, J
min, raudan ja muiden teolW
tuotteiden tuonnin ja viennin li!
eellä. Tehdaslaitokset valmistjii
varastoon ja toivovat voivJ
myydä nämä varastot ei aivan kij
kaisessa tulevaisuudessa joko E»
käan tatkka Saksaan. Sen sijaani
sääntyy työttömyys miehittämätij
mällä alueella, hiili- ja raak-iif
pula kun täällä alkaa käydä te-mättäväksi,
Porvarillinen hallit3
seuraa toimettomana tätä romi
dukseilista kehitystä. Sen ainoa i
menpide tähän asti on ollut, eS
öi^ lylkännyt' maaliskuussa' pideS
vaksi aijotut työmaarieuvostovaiS
epämääräi^e^ksi ajaksi. Täten U
Jaan voitavan estää joukkojen ]ii
kuva jyrkentyminen ja komnmia
tien lisääntyvä . vaikutusvalta t)5
mailla.
, Konimunlstien niinhyvin mieliti
tyillä kuin miehittämättömillä »i»
eilla järjestämät kokoukset ovat ii
na mieslukuiset. Kaikkialla äaid
tetään kommunistien taloudeM
j a poliittisten vaatimusten poola
ta. Vaatimus Curion hallituksen h
kistamisesta ja työväenhdhtute
muodostamisesta saa merkiM
"kyllä' yhä enemmän Ja enemffi
vastakaikua sosialidemokraattieD ]
puolueettomain riveissä. Sosialii
mokraattiset johtoherrat ja anuiii
tiyhdistyshyrokraatit koettavat f
lustautua yhä anTtarairamalla ajojJ
dilla kommunisteja vastaan. Mc
reformistit tekevät itsensä rt
naurettavaksi, Bcun 'he esim. 1^
dissään selittävät: cParas toP
aseistettuja saksalaisia fascistejaj
ranskalaista imperialismia ^asM
on' levoUisuus ja pidättäväisff
kommunistien ' vaatiman työväen 1
seistamisen sijasta. Työläiset
täväit yhä paremmin, että he " f l
pielastua vain pelastamalla it=5 -
senSä. Ammattiyhdistysbyrokra»»
en väite, että työnantajat ja t^J^
set ovat-nyt, kuten 1914, velroH^
kulkemaan yhdessä «sekä myö^ä
t ä vastoinkäymisessä>, herättää J»
pilkkanaurua.
: Ernst Meyef'
Frönkfurtin konfe­renssi
Neljao Ja viimeinen kokooipi>«-
20-3. — Tämänpäiväisesiä
nossa selosti toveritar Zetlä» J
l^riaatin puoIustustoiineBP^
kansainvälistä fascismia ^
joka- or^ saattanut sosialide»^
tian laiminlyönnin kautta Po­niin
• voimakkaaksi. TaistelM^
dsmia vastaan ei ^oida kg»'
silöllisten tem)ritoimien ^ " ^ ^
on sitä vastaan käytävä
riistettyjen vallankumoaB*;;^
joukkofaisfelua. Kaikkien p
den ediistajmn pa^^^^^V^
at, puoluBtusmiehistöjen « ^ ^ ^
ti tySmaflfa ja taisteluu
finen j*ärje8tämiaeB seKä J