Vapaus, April 23, 1921

              uvmmm
jtovat nähdä tien. Pdastustien siitä
iliatastroofista, joka nyt tuijottaa nii-
Canadan suomalaisen työväestön itä kasvoista kasvoihin,
lauantaina. * koille tien. Kommunistit ovat aina
H. PURO, J, W. SLUP, '.Saksan vallankumouksen ensimäises-
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri i tä turmiollisesta päätöksestä asti —
' - rr.=r==z:=r==i.=::::z=::.^ Haase-Kautsky CHsi ktrtaa
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in Canada. Published in Sud-bury,
Ont,, every VVednesday and
Saturday.
Advertising rates 50c \>eT col,
inch. Minimum charge for single
insertion 75c. Discount on standing
advertisement. The Vapaus is the
best advertising medium among the
-.Finnish People in Canada,
Ilmotushinta 50c palstatuumalta,
— A l i n hinta kertailmotuksesta 75c.
—Kuolemanilmotukset $2.00 (muis>
tovärsyistä 50c kultakin lisäksi), —
Kihlaus- ja aviol, ilmot. alin hinta
$2,00, nimenmuutosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
?2.00 kerta. — Avioeroilm. $2.00
kerta (2 kertaa ?3.00 Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadassa $3.50 vuosikerta; $2.00
puoliv. ja $1.25 3 kk.
Yhdysvalloissa, $5.25 vuosikerta,
$2.75 puoliv. ja $1.50 3 kk., 1 kk.
75c. ^
Suomeen: $5.25 vuosik. ja $2.75
6 kuukautta.
Tilauksia, joita e^ seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome St., Puhe­lin
1038.
Postiosote: ^ox 69, Sudbury, Ont.
Joa ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä. .
J. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
y Registered at the Post Office De­partment^
Ottav/a, as second class
matter."
Iv. (
Kommunistit rinta-
> malle.
tahtoivat Wilsonille kavaltaa Neuvos
to-Venäjän — sanoneet; <yhteisym-märrys
». Lännen rosvovaltojen kans
sa, kapitalistinen rauha on harhaa,
tahi vielä enemmän: vielä häpeälli-semmän
riiston huonosti naamioitu
verho, kuin mitä oli ennen sotaa.
Liitto Neuvosto-Venäjän kanssa, kiin
teä yhteistoiminta proletaarisen Ve­näjän
kanssa ei»oIe mikään vaali Sak
san proletariaatille — koska Neuvos
to-Venäjä on sille sympaattinjen —,'
vaan se on Saksan työtätekevien jouk
kojen ainoa elinehto. Ei siksi, että
Venäjä on pröletaarivalta, ei siksi,
että siellä on alettu toteuttaa Sak­sankin
kommunistien ihanteita, vaan
siksi, että jos Saksan proletariaatti
tahtoo elää, on sen seistävä Neuvosto
Venäjän rinnalla ja autettava sitä
kaikilla keinoin niissä tilanteessa Neu
vosto-Venäjä ja Saksa kulloinkin
ollevatkin.
Tämä, eikä mitään musta, meidän
on-, sanottava proletaareilla ruumiil-lisen
ja henkisen työn tekijäille, työs
sä oleville ja työttömille, miehille ja
naisille. Kapitalistinen «yhteisym­märrys
» Lännessä on loppu. Peitte
leminen on lopussa. Mujta jos län­nessä
onkin aurinko laskenut, nousee
se taas Idässä, Liittoon Neuvosto-
Venäjän kanssa! Siinä hetken käs­k
y . / - : , ,
Preussin maapäivien kommunisti­nen
ryhmä piti ensimäisen istunton­sa
9 p. maaliskuuta, toimitsijat
valittiin.
l;nen puheenjoht. Adolf Hoffmann.
2 men puheenjoht. Tri Ernst Meyer
3 :a8 puheenjoht. Oskar Rusch
Sihteeri Ottomär Geschke
Rahästonhoit. Märta Arendsee.
Marjalan paln<Okone! 1 konkreettisena: mistä kompromissis-ito
on kysymys. On ero sillä, jos luo
KV arj.a l,a n Krro mitea Me j'u uri saapu' - {*v uttaa• j•o tain r^os •v oilil e lunnaiksi, \j^ot - „ , , ^ « ' " ta voi jatkaa taisteluaan rosvoutta
nKV eaernj-a l,ak na ap\teo. iviseannto, mliu a•on it tiam enu kaA*am n,e roi.k,v a^a nt !j svaaksk+tai ma"n. , *tKva -i•a. jiht.ae j•ipt an•yo *tlyl iyso rsossav okpi so,i•. h* t•nu••i•!ki d<a esn-rien
velvollisuus on vhrata voimansa _
selittääkseen talonpojille nykyinen s
tilanne ja selittää Puolueen päätös, j 5
10:nes^yleiskokous näjlti taajoille |S„
järjestymättömille joukoille, että jS
£<JHlJlliHiHl!IJJIinilJlJHlJlliriKMtII»
suomalaisten työläisten
räykseen, alk^eet hommata tätä
painokonetta. Alkuperäisesti suun­niteltiin
painokone ostettavaksi Ame­rikassa,
mutta verrattuamme täkä­läisiä
hintoja europaaisiin hintoihin,
havaitsimme tämän ja mutdp/i käy­tännöllisten
seikkojen j)uhuvan sen
puolesta, etfcsise ostetaan sieltä) Tie­dotimme
hinnoista, y.iii; tiedon Kar­jalaisille
ja nyt heiltä saapuneen tie­don
mukaan katsovat hekin edulli­semmaksi
.ostaa sen joitain Europan
maasta.
Nyt siis puuttuu vaan rahojen toi­mittaminen
painokoneen j a kirjapai­no
välineitten ostamiseksi. Ja tä­mä
tapahtuu sitä pikemmin, mitä no
peämmin kirjapainorahaston keräys
toimitetaan.
Toverit, työläiset! Ryhtykääpä
nyt kiirehtimään painökoner. saat­tamista
mahdollisimman ' suureksi.
Toimittakaa keräyksiä, iltamia jne,
Aika on tosin kireä meilläkin, mutta
vielä suuremmassa ahdingossa ovat
sodan raunipila uudelleen rakenta­mistyötä
tekevät Karjalan raatajato-verit.
Kansainvälinen luokkataiste­lu
velvoittaa meitä ojentamaan _ tove­rillisen
veljenkätemme karjalaisten
avustamiseksi.
Toimintaan! Painokone Karja­laan.
Toveruudella, — Karjalan komitea.
sa ei ole helppo kysymys siitä, mikä jkeraään, kaikkensa proletariaatin dikjs
kompromissi on välttämätön Ja sai-
Sotien tarkotus ennen ja nykyisin.
— Vanhan ajan ylimystö ja vallassa-lijat
kävivät sotia hankkiakseen it-selleen
lisää orjia. Nykyajan vallas-saoiijat
käyvät sotia tapattaakseen
orjiaan, joita on liian paljon.:
Pois noskelaiset leh­det
työläisten kodeista!
Bolshevikit ja niiden vastustajat Venäjän työ­väenliikkeessä
Eräässä y. 1908 kirjottamassaan sos. dem. silloin vielä verrattain pie^
; Saksalainen toveri Paul Levi kir-jottaa
ententen uusien kuristustoi-xnenpiteiden
johdosta;. Saksaa vas­taan
seuraavaa: '
Milloinkaan eivät kommunistit saa
unohtaa sitä, että vaikkakin puolu­eemme
on suuri, ei se kuitenkaan ole
jpukkopuolue. Aina ja ensi sijassa
fikmjae syviin rivien kärkijoukkona.
.Joskin in§itä Saksassa on puoli mil-joonaairnlln
on koko proletaarinen
jdj^kko, jonka kohtalo riippuu kapita
iiämjn k|ikistamjqesj;a, kolmekym-jiienmiljodnainen,
^ ^a Jippiniunismia
ei ole vain se, että itae tietää «ji{ä te­kee;
suuriin proletaarisiin joMkkpi-hin,
jotka eivät vielä ole kommunU-tisia
» on läheisesti suhtauduttava.
Niiden on kaikessa hädässään koetta­va,'
että komunistit'osoittaa pelastus
tig?v,tU98tä kurjuudesta. Neuvoista
ja «petukalsta «oi ole apua. Kaunii­ta
sanoja ja puheita ei oteta kuulo*
viin korviin. Heidän täytyy kokea.
Kun he näkevät k\iil\m «dessään, tah
toisivat he tulla ohjatuiksi sen ohi.
;^un jpukot seisovat ammottavan sy-vyyiöö'partaalla,
turhaan JiftiH^iä®^
niitä, jotkd' oVäi heidät akyttauSBt
j a epätoiYOlssgän etsivät opasta, jo-osaisi
tien, aUloin on kommunisti­en
tarmokkaimman toiminnan aika.
Lontoo ,on' eräs sellainen hetki.
Saksan iproletariaatti — lukuunotta­matta
kommunisteja — ei tunne me-netetyn
sodan, tahi ylipäänsä sodan
^ voitoiaan tai menetetyn —-, eikä
Versaillesin rauhan merkityatä. Vuo
den 1919—20 huijauspolitiikka Cj^i
sen sokaissut Yhäkin seuraa fiQ^tfi
johtoa, joka föhän. asti on sitä Johta-nub'
Mitä rauhaan tulee^ näyttää
Scheidemai^n olevan «»ies paikallaan
jä kumonksdlisitmaassa tapauksessa
luotetaan Lcdehourin ja Breitzeidin
pasiiististOQ jaarittelujen kansainvä­liseen
vaikutukseen.
Lontoo musersi nuo harhaluulot.
Kapitalistisesta rauhasta tulee raaka
todellisuus — sodan vertainen, Ve-risen
sodan rauha synnyttää uudel­leen
alastonta väkivaltaa. Sekin tuot
taa nälkää, kuolemaa, proletariaatin
joukkotappoa. Julma rengas sulkeu
tuu. Nyt seuraavat päivät ja viikot,
jolloin — ei kommunistit; he tiesi­vät
jo sen — syvät rivit, jotka eivät
vielä Ole kommunistisia, jolloin enem
mistöläiset ja riippumattomat, tek­nikot
ja virkamiehet, ruumiillisen ja
henkisen työn tekijät näkevät: vielä
eivät Jcauhutole lopussa; kauhu al­kaa.
On hetki, jolloin joukot, joilla
näihin asti on ollut laho tai vankka
juuri, reväistään ylös juurineen ja
jolloin kommunistien tärkein velvol­lisuus
on, noista joukoista, jotka vie­lä
eivät ole-koramunistisia, tehdä pro
_ letaareja.
Miten tuon teemme? Ei Liden-käänteessä.
Jos otamme toiseen kä­teemme
kommunistisen Manifestin
j i toiseen Marxin pääoman'kansan­painoksen,
kiertelemme mpäri maa­ta
ja sanomme: <Katsokaa, näihin
kirjojjiin on sisällytettynä kaikki mail
man tuska ja autuus», nini emme suin
kaan olisi työhömme kelvollisia. Jou
kot eivät tahdo sanoja, xaan ne tah-artikkelissa
selitti Lenin, kuinka on
tärkeä vetää teoreettinen raja oikeis-tosbsialismia
vastaan toiselta ja syn-dikalistista
teko-jyrkkyyttää vastaan,
toiselta puolen. On hankittava it­selleen
periaatteellisesti Ja organlsa-.
toorisesti itsenäinen asema, niin että
taistelun tuoksinassa voi heittää pois
huonot ^ystävät jo valheelliset liitto:
laiset. "«Vapnä täytyy sen käden ol­la,
jolla on annettava viholliselle rat­kaisevat
;iskut.j.'^:V
Viime kirjassaan «Vasemmjstolai-suu>,
selittää Lenin,,<miteh työyäeh-liildjfien
sisällä olevia vihollisia Vas­taan
tajgieljen on bolsheyisnjj kasva­nut,
vahVlstuBui j8 fergistunutij
•jlnsiksikm. oikeistososiaUsrtiia (op­portunismia)
vastaan, joka y, 1914
esiintyi; yltiöisänmaanisena ja meni
lopullisesti; porvariston puolelle. Se
on päävihoUinen, ja on sellaiseksi o-gottautunut
kansainvälisessä mitta-kaavaasa.
.:>;':r, •
Tämä piipli bölshevikien taistelus­ta
on verrattain tuttu muuallakin.
Sen sijaan on vähemmän tunnettu
bölshevikien taistelu pikkuporyarillig
^a^vallankumoushenke^ Vaslaaii, jo-l(
a ««^i^S^^a^-^^f^^smia ja onkia
siltä lainaMutTialJOn:fiolla^
poildseaa johdonmukäUtA proletaa­risien
luokkataistelun «delly^ksUtä.
Onhan tuiinettua, että ^iMöm
taja, jotft kapitalisnai Jfttkuvasti sot­taa,
yoi äkkiä joutua taydellisgh tt;-
hotttUmisen vaaYaan sekä tulee sil'
Itiin'ralvo^^^
seksi. Mutta siltä rielmhdukselta kumous pyyhkäisikin pois. Ja se oli oi
niä opportunistisia syntejä —-mutta
itse matkivat sen äärimäistä oikeis­toa
maatalouskysymyksessä, ja pro-letariootin
diktatuurin syhteen y.m.
Historia on todennut, että sen a-jan
kumouksellinen, saksalainen so­sialidemokratia
oli lähinnä proletaa­risen
voiton puoluetta (Plechanov
Vaati jo 1Ö004-3 Bemsteinin erotta­mista'jabolsh.
1913 tuomits.Legienin
petturuuden). Nyt osottautuukin
6ttä — romahdusten ja kriisien- jäK
keen --7 Sakstin kumouksellisen sos.'
dem. kesicBudestä kohoaa terve liike,
vasemmiston taistelu Kautskyn, Hil-ferdingin,
Ledebourin, Grispienin öp-portunlsmja
Ja luonteettomuutta vas
taan. \.
Parisin Kommuunista Neuvosto-
Venäjään kuluneena aikana on mar­xilaisuus
osottanut pätevyytensä a-narkismiin
verraten. Anarkistit voi-yat
kyllä osottaa oikeistososialistien
kantaan valtio-kysymyksessä, mutta
sehän ei ole Marxin eikä' Marxilai­suuden
syy, sillä näidk suhde valti­oon
on ollut selvä,
Kaksi kertaa ilmeni bolsheviämii^;
taistelu «vasemmistoa» vasta^^ ^j^a
laajanas v. 1908 ja 19;&;.k. y . 1908
erotettiin puolueesta' ne «vasemmis­tolaiset^,
^otta eiyät /tunnustaneet
W^ntumuI^elHaeen parlamenth^^ o-saftdttoa.;
He viittasivat siihen boi-^
kottiiii, jonka bolshevikit (vastoin op
positionipuölueita ja menshevikejä)
julistivat neuvottelevaa duumaa vas­taan—-
minkä sitteii lokakuun vallan
Httava, ja mikä on virhe. Mutta jo­ka
luulee, että vallankumouksellisen
proletariaatin politiikan kysym. 0-
vat helpot sekä valmiin kaavan mu
kaan ratkaistavissa, se on huijari.
Ja jotta ei jäisi väärinkäsitystä, se
littää Lenin tarkemmin, miten jou­duttiin
Brestin rauhaan. Ensiksikin
hän toteaa, että heidän puolueensa
on v:8ta 1914 teossa osottanut inter­nationalisminsa.'
; Silloin kun ne, jo;
ka Brestin rauhaa sittemmin niin an­karasti
^rvostelij^at, menivät porva­rillisiin
halituksim, meni bölshevikien
duuraaryhmä Siperiaan. Bolsheviki
eivät kompromissanneet imperialisti-ensa
kanssa, vaan valmistautuivat ne
kukistamaan. Ja kun tilaisuus tuli,
tuhosivat he tyyten tilanherrojen ja
kapitalistien vallan .s?kä omistusoi­keuden.
Sitten julkaisivat he ^ l ai
set sopim^et ja kutsuivat "kaikkia
tekemään rauhaa. Vasta kun enten
te-imperialistit olivat rauhan hylän­neet,
ja bolshevikit kaikkensa koet­taneet
saadakseen aikaan vallanku
mouksen Saksassa j'a muualla, täytyi
heidän suostua Brestin rauhaan, jon­ka
kautta saivat tilaisuuden koota voi
mia jatkuvaan taisteluun imperialis­mia
vastaan. Kaikki tietävät, millä
ponnistuksella ne ovat sitä taistelua
käyneet. ,.• ,.
Mutta mennshevikit ja es-errät 0-
vat kannattaneet «isänmaanpuolus-tusta
».' Ja hallitusliitossa porvarien,
kadettien ja Kerenskin kanssa ovat
ne taistelleet työväkeä vastaan.'. Jat­kaneet
sitä Kolshakin ja Denikinin
sakissa sekä siten (länsimaisten hen
genheimolaistensa lailla) tulleet im­perialistiseen
rosvoukseen osallisiksi.
Siinä on ero asiassa.
Venäjän Hommunisti-äen
puolueen M^^
nifesti !
(Saapunut postiteitse New Yorkin
«Russkij Coolosille»)
Maalisk. 24 p. uudestivalittu Ve­näjän
Kommunistisen puolueen kes­kuskomitea
kääntyi seuraavalla Ma­nifestilla
Venäjän Kommunistisen
puolueen kaikkien jäsenteii pyol^en;
«Venäjän Kommunistisen puolu-
10'3inessSyl?i§kQkpwkseEBa tuli esil­le
perinpönj'ainen tarkastus puolueeii
toiminnasta, kuluneen Vuoden ajalta.
Viime vuosi oli vaihierikas kaikenlai'
siin tapauksiin ja historiallisiin läk-syihin
nähden. Viimeisinä kolmena
kuukautena puolue, työskenteli selvit
Kommunistinen puolue on valmis te-js
keraään,tatuurin puoltamiseksi. Kajkkien puo js
lueeh jäsenten on muistettava, ettäjS
mitä eheämpi ja voimakkaampi' on -
Puolue sitä helpompi on päästä vai­keasta
tilanteesta ja sitä vähemmän
tulee ilmenemään epäröimistä piiöli-proletariaatin
ja järjestymättömien
keskellä. • :
_Suuremmoinen tarkoitus on Yleis­kokouksen
päätöslauselmalla puolu­een
toiminnasta. Puotueen tarkoi­tus
ei ole kohottaa jäsen lukua vaan:
sen tarkoitus on saada muuttaa joka
jäsenensä käsitteet. Yleiskokous pa­nee
lopun" byrokiraatialle ja lUopi kiin
teän yhteyden puolueen ja joukko­jen
välillä.
Kaikkien meidän jäsenten on tun­nustettava,
että Venäjän Kommunis­tinen
Puolue on Komn^imistisen In-temationaalen^
johtava puolue. Ja
että meidän^puoliie on esimerkkinä
kaikille puolueille, jotka taistelevat
yleismaailmallisen vallankumouksen
puolesta.
Venäjän Kohimunistisen puolueen
täytyy olla yhtymisen esimerkkinä
ja lujan rakenteen esimerkkinä koko
maailman työväestölle, siksi kaikkien
jäsenten on työskenneltävä veljelli­sissä
siteissä Yleis-Venäjän Kommu­nistisen
Puolueen päätöksien-mukai­sesti.
Venäjän Kommunistisen Puolueen
Keskus Komitea.
Suom. Klaudie Siivak.
Canadan
Dollarista
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
40c. lähetyksistä*alle $30.00; 50c. lähetyksistä $ao-S4n '
lähetyksistä $40:00—$60.00; 75c lähetyksistä $60,00~-SioS
$100,00 25c, jokaiselta alkavalta sadalta lisää. ^
1 Box 69,
VAPAUS
Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hill 2UAi\
St. West. '
^iiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiniiiniiifiiiiiiiiiiiiiiiiiiinmiimiiiiiiiiiiiiiiiH
^liiinniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiifiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
JÄRJESTÖN ÄSIOJTA
TILITVB
Suom. puna-orpojen avuitamiseksi
kerätyiltä varoitta
" Ennen tilitettyjen lisäksi on tar­koitukseen
koottuja varoja tilitetty
p. komitealle seuraavasti :-
Ennen tilitetty ................. $2634.82
Toronton s.s. osaston näyt. seura
L Peltosen kautta 6.00
Sioux Lookout K. Anttilan ktta 19.75
Websters Comers s.s. 0. W: Ka­taisen
ktta 112.65
North Branch, H. Kantolan
ktta ...........,;......;....„;..„..... 62,00
'ort Arthur s,s. 0., K. Ahlbomin
ktts 4» .«..••! . 23*50
ntolan s.s. 0., H. Erkkilän
ktta ,„ C...... 33.00
A-Yhteensä
.. $2890.72
Tilitystä jatketaan • sitä mukaa
kuin lähetyksiä saapuu.
Kuten ennen ön ilmotettu on näis­tä
varoista lähetetty Suomeen $1500,
jonka perille "saapumisen toteaa
taakseen koko joukon kysymyksiä,. Suom. Sos. Työväen puolueen puolue
= . Tarkotuksella saada mahdollisimman moni Canadan suoraalain • !•
= tilaamana Vapauden, josta teosta on hyötyä Vapauden liikkeelle " i'J
= maila kuin jokainen joka lehden tilaa siitä myöskin itse hyötyy QU VI
= me JO pitemmän aikaa yrittäneet järjestää jonkunlaisen palkinnn' '
- antoa. Täällä Canadassa kuitenkin ön jokseenkin vaikea saada ru ^ •
= tään sellaista, joka vastaisi tarketuksensa. Nyt kuitenkin olemr •
= päättäneet antaa esineen, josta voi sanoa että se on JfJ
HYVÄ PAMINTO 1
_ . Tarkotuksemme ei ole ollut löytää palkintoa, joka ainoastaan io-1 ,
= täyttäisi sen tehtävän mihin sitä,käytetään, vaan olemms:is
= koettaneet loytäa se Haisen palkmijon, jolla ön käytännöllistäkin^ P <
= . voa. Tama palkinto on. . :p
I WtERMANNINFOUNTAINKYNÄ" '
I
f
r
• t n
I
puuttuu järjestyneisyyttä ja kestä­vyyttä,
ja pian seuraa masennus se­kä
kaikenlaisten «suuntien» tavotte-lu.
Tämän yleisen totuuden tunte­minen
ei kuitenkaan riitä, sillä tama
ilmiö esiintyy alati uusissa muodois­sa.
«Anarkismi on usein ollut työväen­liikkeen
oikeistolaissyntien rangais­tus.
Nämä epämuodostumat täyden­tävät
toisiaan», sanoo Lenin. Ja sik­si
oh se ettei Venäjällä, jonka väes­tön
kokoonpano on niin run'äaasti pik
kuporvarillinen, anarkismi ole pääs­syt
pahemmin leviämään, suureksi o-saksi
juuri bolshevismin ansio. Toi­seksi
vaikuttaa siihen myös se, että
anarkismi 1870-luvulla Venäjällä voi
makkaasti versoi, sekä osotti kelvot­tomuutensa
työväenluokan johtavak­si
teoriaksi.
Niinä vuosina, (1900—3) jolloin
bolshevismi muodostui vallankumouk
sellisen joukkopuolueen perustaksi,
taisteli se pikkupörvaris-änarkisöivaä
«sosialirevolutioheerien> (es-erräin)'
puoluetta vastaan. Pääriitakohtia
oli kolme: 1) se puoluerinarxilaisuu-dcn
hyläten, ei ymmärtariyt kuinka
tärkeä jokaisen poliittisen toiminnan
edellä on luokka\^imien ja -rihteit-ten
tarkka arviointi; 2) se piti erikoi
sena «vallankunioushenkensä» todis­teena
yksilöllistä terroria, jonka mar
xilaiset ^lylkäsivät (tietenkin vain tar
kotuksenmukaisuussyistä, sillä eivät­hän
bolshevikit viero vallankumouk­sellista
terroria); 3) es-errät pitivät
erinomais. «radikaalisuutensa» merk­kinä
sitä, että arvostelivat Saksan
kea boikotti, sillä taistelu kiihtyi suur
lakoksi ja kapinaksi. Mutta toisissa
oloissa on taas boikotti virhe. Ja vir
heeksi, vaikka pieneksi,/selittää Le­nin
sen boikotin, jonka bolshevikit
1906 julistivat duuman vaaleissa. Pa
hempi oli boiklotti v. 1907—8, jolloiij
ei ollut odotettavissa kumousnuosua
ja täytyi tarkasti käyttää kaikkia lail
lisen ja salaisen toiminnan keinoja.
V. 1918 ei riita mennyt hajaannuk
seen asti. «Vasemmistolaiset) (Ra-dek,
Bucharin) muodostiv. silloin ryh
män, joka arvosteli Brestin rauhaa
hyljättävänä kompromissina. Mutta
myöhemmin ovat he myöntäneet e-rehdyksensä,
sillä tuo kompromissi 0-
li välttämätön. Ja kun oikeistolaiset
rientävät käyttämään hyväkseen Le­ninin
myönnytystä, että joskus on
pakko komprbmissata, selittää hän
osuvalla vertauksella, mikä ero on
kompromissilla ja kompromissilla.
Jos joudutte, hän sanoo, autossa
ajaessanne aseellisten rosvojen kyn­siin,
ja "annatte niille rahanne, aseen­ne
ja autonne, jotta pääsette niistä,
niin on se kompromissi^ mutta kuka
järkevä ihminen väittää sitä vastaan
«periaatteessa*. — Sellainen oli. böl­shevikien
kompromissi Saksan impe-riaismin
kanssa Brestiisä. Mutta kai
ken mailman oikeistososialistit, ja
keskustalaisetkin, ovat v. 1914—20
tehneet sellaisia kompromisseja impe
rialistien kanssa, että ovat yhtyneöt
niiden rosvoliittoon jtyöväkeä vas­taan.
Siis on,'sanoo Lenin, kysy­mystä
kompromissista, kuten kaikes­ta
muustaldn politiikasta, arvioitaiva
jotka olivat siiurimerkityksellisiä vai
lankumouksen tulevaan kohtaloon
nähden. Puolue etsii teitä ja keino
ja saattaakseen tiiviiseen yhteyteen
työtätekevät luokat, Puolue on har­kinnut
mitä tietä on yhteentuotava
erimieliset liitot, riidanalaisönkysy-myksen
ratkaisemista Varten. Tämä
kysymys herätti suurta mielenkuo-hw
» puolueen jäsenistössä. Venäjän
Komihunistisen Puolueen 10:nes y
leiskokous teki lopun tästä yleisestä
riidasta. Meidän ja Sovietti-Kan-sonvallan
viholliset pyrkivät «ulos
nahastaan» käyttääkseen hyväkseen
meidän erimielisyyksiä ja riitoja ja
esittävät niitä puol, hajaannuksen
merkkeinä. 10 :nes yleiskokous näyt
ti kuitenkin tpteen, että puolueem­me
oli sitkeässa kokonaisuudessa ja
että rautainen, puoluesääntojen nou­dattaminen
ja Veljellinen yhteys si­too
kaikkia sen jäseniä tiiviiseen yh­teyteen.'''":
/ • ^
Tapahtumain kulku asetti eteem­me
joukon uusia arvoituksia. Yleis­kokouksen
oli tarkastettava evästys-ohjelma,
ja vielä kerran kiinnitettä­vä
meidän huomioomme siihen,, mis­sä
suhteissa on kaupunkilainen prole­tariaatti
talonpoikaisväestöön.
Yleiskokouksen oli tultava ratkai­suun
tärkeässä kysymyksessä, puo­lueen
toiminnasta ja Kommunistisen
Intemationalen politiikasta.
Kiaikkien näiden kysymyksien rat
kaisemisessa oi. huomattavissa mitä
läheisin yksimielisyys. Yleiskokous
pani lopun kaikelle erimielisyydelle.
toimikunnalta tullut kirje, jonka täs
sä julkaisemme:
Canadan S. S. Järjestö, f "s ^~
Toronto, •
Arv. toverit!
Säämme täten kiittää teitä pu-naKirpojen
avustamiseksi saamistam
Hie rahalähetyksistä. Olemme saa­neet
niitä toveri Tuomiselle osoitet­tuna
kaksi eri lähetystä, joista en-simäinen
12,000 Smk. ja toinen 24,-
426 Smk. Edellisen summan olem­me
jo saaneet ulos ja jälkimäisen
saapumisesta olemme tänään saaneet
Kansallis Osake Pankin ilmotuksen.
Nämä varat olemme päättäneet jät
tää täällä toimivan Työväen Keskus­järjestöjen
Avustuskomitean yalityk
sellä jaettavaksi meidän valvontam­me
alaisena. Mainittu komitea on
toiminut jo viime kesästä lähtien. Se
on kokoonpantu, niinkuin sen nimi­kin
ilmaisee, työväen eri keskusjär­jestöjen
(Ammattijärjestö, eri am­mattiliitot,
Nuorisoliitto, Sos. dem.
puolue, SosialistinOn Työväenpuolue
y.m.) edustajista. Alotteen sen pe-rustanuseksi
teki Nuorisoliitto. Tä­män
komitean välityksellä on jo ja­ettu
hädänalaisille perheille etupääs
£ä työväenjärjestöjen keraanuä ja
lahjottamia, kuin myöskin Amerikas
ta aikaisemmin saapuneita varoja
yhteensä 150,000 markkaa ja on ja­kaminen
tapahtunut siten, että suu­rimmassa
puutteessa oleyat ovat saa
neet ensiksi ja ennen kaikkea. Täl-
Tapahtumat osoittivat, että liian^lainen avustuksen jakaminen, ollak­seen
edes jossain määrin tarkoitus­taan
vastaava, on vaatinut laajan
tilaston keräämisen, minkä komitea
ensityökseen keräsikin. Näin ollen
olemme vakuutettuja siitä, että nä­mäkin
varat tulevat tämän komitean
välityksellä tarkötustaan vastaavasti
jaettua.
Ottakaa vastaan Suomen proletari­aatin
harras kiitollisuuden tunne sii­tä
uhrautuvasta luokkatoveruudesta,
itä tämäkin lahjoituksenne meille
toojstaa. Teidän syvä myötätunton­ne
on rohkaiseva meitä taistelus-sanjme.
,
elsin^ssä maalisk. 11 paiä 1921.
Toveritervehdyksellä
Sudmeh Sosialistisen Työväenpuo­lueen
Puoluetoimikunta
Arvo Tuominen, Hj. E. Eklund.
S tamman kestävän ja kaikin puolin kunnollisen kynän, vapaasti lähe^:-^'
= tettyna mihm tahansa Canadassa, kaikille niille, jotka lähettävät \m
= meille vähintään <« «:IWY«
I Kolme kokovuoden tai kuusi puolenvuoden l |
= tilausta samalla kerrd^^ j|
Niille, jotka ovat innostuneet ottamaan enemmän kuin kolme \ :
pauden tilausta, annetaan, jos ottavat yähintäin "
Viisi koko- tai kymmenen puolenvuoden | m
• 1 . tna,usta
s niin hyvä Watermannin Fountain kynä että se kestää kunnollisesti :
S hoidettuna miehen elinijän. ' • -t^!
S Näistä palkinnoista, pääsevät osalliseksi kaikki, jotka vain ottavat j
s yllämainitun määrän tilauksia. Asiamiehijle ei kuitenkaan siinä t a - :
E Pauksessa, jos kynän haluavat", anneta asiamiespalkkiota. :
= Erikoisesti haluamme kiinnittää jokaisen huomiota siihen seik- •
= kaan, etat kynät,, joita näin annamme, eivät ole mitään secondhand "
= tavaraa vaan suoraan tehtaasta ja uutta tavaraa. Sen lisäksi, olem- ^
S me katsoneet että kynät tulevat olemaan sellaista lajia, mikä parhai-
= ten vastaa tarketuksensa, sillä-sama tehdas valmistaa monia erilaje '
5 ja kyniä..
1 Palkinnolta aletaan antamaan heti
2 Palkintoja aletaan antamaan heti sen jälkeen kun tämä iiraotns :
E on ollut lehdessä ja jatkuu niiden antaminen heinäk. ensi päivään as- ;
E ti. siitä huolimatta että tilaushinnnat tulevat nousemaan ja lehti il- '
= mestymään kolme kertaa viikossa. '. :
S Siltä varalta että mitään sekaannuksia ei syntyisi, on jokaisen koe :
5 tettava saada niin monta tilausta, että niillä saa palkinnon siten että :
s voi ne lähettää konttoriimme sihallä kerralla. Heti kun tilaukset ja •
= raha on saapunut meille otamme kynänlähettämisasian esilleJa lähe-:
5 tämme sen viivyttelyittä. •
I Box 69. ; SUDBURY, O N T . I
iiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin
varhain puhuttiin Soviettikansanval-lan
rauhallisesta elämästä. Tosi, tais­telu
rintamalla on loppunut, mutta
meidän vihollisemme taistelevat yhä
meitä vastaan, toisilla metoodeilla.
Sota, jota käydään omassa maassam­me
ententen agenttien avulla, sota
jota käyvät mensheviikit, sosialival-lankumoukselliset
ja kadetit, on e-nemmän
vaaralista, sillä maa^n vä­synyt
ja heikontunut seitsehp^otlsei
sodan jälkeen. Tämä tilanne vaatii
puolueelta vielä laajempia sääntö­muotoja,
lujuutta ja yksimielisyyttä,
mitä se kykeni näyttämään taistelus­sa
Denikiniä, Koltshakia ja Wrange-lia
vastaan.
Venäjän työläisjoukot omien joh-tohenkilöittensä
kautta tekivät kon-krettisen
ehdotuksen Komhiunistisel-le
Puolueelle, saada yhteys työväen
ja talonpoikien ralillä. Jokaisen jäse-ja
kiitollisuuden rnillä Suomen tove­rit
ottavat lahjamme vastaan.
Samaan tarkotukseen kerätyt ta­varat
olemme myös jo lähettäneet
Suomeen samalla osoitteella, jonka
perille saapumisesta emme ole saa­neet
vielä tietoa.
Kuten tilitys osottaa, on varastoa
vielä täällä 1390.72, jotka samoin
kuin mahdollisesti vielä kerääntyvät­kin
varat tullaan piakkoin lähettä­mään
samaa tietä Suomeen, x
. Toverillisesti:
G. S. S. Järjesteli t.p. komitea.
Kautta A. T. Hill, sihteeri.
'— - ' O ' "
PORT ARTHURIN JÄ
FORTFIlMlON
UUTISIA
Kirje täysin ilmituo sen mieliialan
Tov. A. Hautamäki puhumasta.
Järjestömme puhuja tov. A. Hau­tamäki
puhui kahtena iltana, t.k. 13
ja 14 p:nä Port Arthurin suomal.
Työn-Temppelin pikkusalissa. En-simäinenä
iltana puhuja selosti an­siokkaalla
tavalla valtiovallan val­taamisen
välttämättömyyden prole­tariaatin
vallankumouksessa. Puhe
oli kauttaaltaan siksi selvää ja tosi-peräistä,
että jokaisen kuulijan/näyt
ti olevan pakko tunnustaa se oikeak­si,
koskapa ei kellään tuntunut ole­van
vastaan sanomista.
. Toisen illan puheen aineena oli po­liittiseen
toiminnan tarpeellisuus tä­män
päiväisessä luokkataistelussa.
Antaen täyden tunnustuks. taloudel­liselle
toiminnalle, erittäin jduri in-dustrialistiselle
unionismille, ollen se
ainoa oikea taloudellisen toimini^
pohja, toi puhuja valaisevasti
myöskin poliittisen toiminnan^
peellisuuden. Esimerkiksi siitä,« A i
tenkä;mahdotonta itseasiassa
kuinoukselisen työväestön on pysT- r ^
lä erossa poliittisesta toinunntiB ^
huomautti puhuja paraillaaa
nissä olevasta protestien lähettiä f
sestä Suomen valkohurtta-le,
sen vallankumouksellista tJ^f'
keä ja poliittisia vankeja kohtaan W
fl^ottamassä mustassa vainosmisss
j a raassa sorrossa. — ^^^'^'^^".^
testin lähettivät m.m. Port Arti«^
kin fiuonml. vallankumo
laiset. On vain syvennyttävä
hin syvemmältä; jotta itse
selvenee poliittisen toiminnan^»'
mättömyys,.joista usealle
neellekin työläiselle on vielä
hatarat ja vaUlmkiset käsitteet ^
liittinen toiminta | i yl^inonia»»^
koita sitä, vanhoSen sosiauiJ
raattien, ja oikeisfiososialistieii.
valhe-marxflaisten ,.5].
äänestämistä ja parlamentilla ^ _
mistä, joka oli ominaista Tois« ^ ^
temationalen oppo tunisteiUe. _
käsityksen mukaan töväö yo' ,
doUisimman lukuisj n edostaja-^,.
avulla suorittaa k likki haiaa»^^
korjaukset ja uudi otukset yo
nassa. He luuliva valtion — ^
muuttumattomana, ionkinlat .
senäisenä, taloudel
pumattomana järje
manlaisena silloink-i 1 kun
köyhälistölle. Poli ttinen i
ei tarkoita-sellaista
lismia.» Äänestyks
taariseenkin toimin'
silloin kun siihen o:
dellytyksiä, mutta
isisla »'»^••.f
,8n otetaan
tilaisnutt»