Canadan uutiset, March 3, 1921

              C A N A D A N U U T K ET
suomalainen aanomalehtl ..Canadaisa,
{ImestTT Jokaisena Torstaina, i
Kustantaja
The Canada |New8 Publloning Co.
-, Erlck J. Korte. Ulkkeenlioltaja.
TlLAUSHJNNA^t
Ganadaan: |3.00 koko vuodelta,
$1.75 puolelta vuodelta, ^1.00 8 kau'
kaudelta ja 40 senttiä kuukavdelta.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $3.76
koko vuodelta Ja $2.25 puolelta vui>>
delta.
ILMOITUSHINNAT:
60 senttiä palstatuumalta kerran Ju-
' laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie>
to- Ja Qimenmuuttolliuotukset 76 sentr
tlä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-llmoiiukBet
$2.00 kerta, $8.00 kolme
kertaa. Avioliitto- Ja klhlans-ilmol-tuksetl
60c palstatuumalta. Kuolonll-moitukset
$2.50, muistovärsylUl $3.00.
SjmtymÄilmoltukset $1.60w Avloeroll-moltukset
$2.00. ,
Pöyt&kirjat, tilUelvltyksot, ker&ys-luettelot,
luento-Ilmoitukset y. m. 3o
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuistailmoi-tttksiflta
peritään 15 senttiä riviltä.
'Pienlmmänkin ilmoituksen hinta on
80 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
"'-Poliittiset »Jmoitukset $1.00 tuih
malta) |
Kaikki liikkeelle aljotut kirjeet, ti­laukset
ja Vahat ovat lähetettävät
osoitteella: {
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Out,, Canad».
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite.
CANADAN UUTISET
I i (The Canada New8)
The Finnish i New8paper In Canada^
Publlshed »every Thursday by
The Canada New8 Publishing Co.
EslckJ. Korte, Manager.
Daily NewB Bldg., Port Arthur^ Ont
^ CANADAN UUTISET
Is we]comed and reäd in every Ftnnish
hom tn the Dominion, ft is the only
dfrect advertislng medium for those
manufao*urera and merchants who
wlsh to create and bulld a profitable
and permanent demand for thelr prod«
uct" and merchandlee by the large and
ev^r crQwiag Finnish population resid-ing
i j Canada. Place your trial ad-vertls^
ment and get results.
Advertislng rates ;60c per inch.
Poli:Icaladv8. $1.00 per inch,
Advertlsements musi reach our of-floe
Wedneoday neon to appear ön
Thursday'8 Issue.
Subscrlptlon price in Canada $3.00
pe yejar, Unfted States and other
countriea $3.75 per year in advanco;
Entered as seco^d dass malt mat-ter.
Dee. 1, 1915, at the Post Offloo at
Port Arthur^ Ontario, Canada.
THE AIIV! OF THE CANANDAN
UUTISET.
The help preserve the Ideals and
eacred tradltlons of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
jbserve it» iawB and Jnsplre othera to
respect and obey them: To strlve
unt-easlngly to quicl<er. the publlo'8
«ense of ciyic duty|: In ali ways to äid
in maklng this country greater and
better than ye fOund Ifc
— Puhdas kaita ei pelkää tul­la,
tulta pelkäävä ei ole kultaa.
— Tähtää ylös töilläsi ja ai-voillasi
äläkä suullasi.
•L
f , ; THaoiie Intiassa.
Intian nationalistit, jotka eivät
tyydy siihen itsehallintoon, min­kä
Suur-Britannnia: : on maalle
lahjoittanuti ovat tarttuneet uu­teen
aseeseen, millä he uskovat
päämäärän saavuttavansa. Ma­hatma
Gandhisin johdolla he o-yat
ryhtyneet boikoteeraamaan
ei ainoastaan Britanniassa val­mistettuja
tuotteita, vaan myös­kin
uutta valtaneuvostoa, tuomio
istuimia ja oppilaitoksia. On tus­kin
luultavaa, että kaksi viime^
mainittua tulee yleisölle vasten­mielisiksi,
vaikkakin olettaisi, et­tä
niin kävisi kahdelle ensinmai­nitulle.
Yleensä hindut vielä
luott-avat brittiläiseen ioikeuteen
eivätkä pidä viisaana ottaa pois
"lapsiaan, oppilaitoksista, eiineur
kuin yksityisiä kouluja on ehdit­ty,
perustaa. Gandhisin tarkoi­tuksena
näyttää olevan osoittaa
kansalle,, että Intia kykenee tu­lemaan
toimeen ilman Englannin
ylivalta ja se käy parhaiten päin­sä
olemalla niin vähän knin mah­dollista
brittiläisten kanssa teke­misissä.
Hän siis uskoo Intian,
itsenäisyyteen -ja vaatii, . että
Suur-Britanuiau on vetäydyttä­vä
syrjään. Tällaisen, menttelyn
syihin voidaan lukea se, että
kansallisen itsenäisyyden ajatus
on soda n ai k a n a lie r ä iiny t Intia n
kansas5;a. • Selitetään, että jos
kerran Englanti taisteli puolus­taakseen
niinkin pienen maan
kuin Belgian itsenäis>^'ttä ja
^'o' 1-1-i ronan suuret kansat ja
Araerika selittivät puolustavansa
pienten kansain itsemääräämis­oikeutta,
on Intiallakin oikeus
odottaa Englannilta samaa koh­telua.
Toinen syy. . mikä lisää
vastenmielisyyttä Englantia koh­taan
on kenraali Dyerin. menette::
ly Amritsarissa ja muut tapauk­set,
joista brittiläiset; eivät ole
saattaneet asianomaisia vastuu­seen.
Tärkeä asia, jolla on vaikutusta
hindujen voittoon on se, .että.
kaksi voimakasta uskonnollista
lahkoa^ -.hindut ja muhamettilai­set,
jotka vuosisatoja ovat olleet
verivihollisia, ..ovat nyt vapaus-pyrinnöissään
liittoutuneet. Kaik
kialla . Intiassa harjoitetaan voi­makasta
itsenäisyyspropagan-daa^
Gandhisin ylioppilaille pi­tämän
puheen tuloksena oli, et­tä
600.000 oppilasta poistui me-luisasti
kouluista.
Vaikkakin nationalistien toi­minnalla
ei olo mitään vakavam­pia
tuloksia saavutettu, on se
kuitenkin aituiscna uhkana Eng-:
lännin herruudelle Intiassa. Odo­tetaan,^.
mihin toimenpiteisiin
brittiläinen hallitus tilanteen sel-ventämseksi
ryhtyy. ;
sekaantuivat Bothan Bittemi^iu ^ « »^»^i inttää kiistakysymyksiä, / ^
kukistamaäii^ Yäksaläiskapinäau;
Tätä voimakasta puoluetta jbhti
kenraaU IIer20^f,,i^erittäin kiivas
btiuri-politiikko. , Edustajahuo­neeseen
'kuuliii lisäksi 25 englan­tia
puhuvaa 'unionistia' Sir Tho-mas
Smarrt'in johdolla ja 21 työ­väenpuolueen
edustajaa Col.
Cresswellin johdolla. Työväen­puolueen
asema oli epämääiräi.
nen. Se vastusti kenraaU Herzo­gin
brittiläisvastaista katsanto­kantaa,
mntta myöskin^ kenraali
Smutsia hänen oletetun kapitalis-timiclisyytensä
tähden. Sir. Tho­mas
Sniarrt ohjasi unionistipuo-lu.
e<^n kannatuksen kenraali
Smutsille, joten hän pysyi lialli-tuksen
johdos.sa vain neljän. ää­nen
enemmistöllä. "
Viime kesän aikana kenraali
Herzog teki kaikkensa saadak­seen
buuri-väestön vihamielisek­si
brittiläiselle valtioyhteydelle
ja vähensikin siten }iiin paljon
Smutsin henkilökohtaista kanna­tusta,
että: hänen hallituksensa
hajosi. Syyskuun lopulla pidet­tiin
Blomfonteinissa kongressi,
IbnhaiiaiAi j l sen ke­hitys
viinie aikoina.
Kukapa meistä ei luntisi ja
myös tunnustaisi, että elämä on
aina ollut ja yhä tulee olemaan
kovaa taistelua, keinoista ja usein
jäljistäkjin j)iittaamatonta sotä'a
vain sodan- vuoksi sekä tylyä
luontoa että; toisia ihmisiä vas­taan.
Tällaisessa taistelussa rat­kaisu
aina ' kääntyy sellaisen e-duksi^
jolla on voimaa, oU hän
sitten yksilö tai kokonainen val­tio.
Yhä enemmän on aikojen
vieriessä tultu siihen tulokseen
etlä voima parhaiten .takaa käs­kyjen
noudattamisen sekä valti­oitten
.sisäisissä. oloissa' että suh­teessa
toisiin valtioihin. Jo vun­hoilta
ajoilta polveutuva sanan­parsi
! §i vis parccm, para bellum
(jos rauhaa tahdot, niin varusta­udu
potaxin) tunnotTiin ja tunnus-tet
tiin aina meidän aikoihimme
asti ainoaksi oikeaksi ohjeeksi.
Aikakautemme alussa käsit-ettiin
muttÄ alistuminen oli tietenkin
myös vapaaehtoista. Aikojen ku­luessa
se ratkaisikin useita, tär­keitäkin
ktjrsym:yksiä,- kaikkiaan
hiukan toistakymmentä. Konfe­renssin
alotteesta tekivät monet­kin
Europan valtiot määrävuo­siksi
sopimuksia, joissa sitoutui­vat
jättämään eräiden mahdol­listen
riitaisuuksien ' ratkaisun
sovinto-oikeudelle. Toinen rau-
Ixankonfereussi pidettiin Haagis­sa
1907, mutta siinä ei saatu mai­nittavaa
aikaan. Esillä oli kysy­mys
sotavarustusten vähentämi­sestä,
mutta Englanti, Venäjä ja
Saksa eivät suostuneet mihin-kään
sitoumuksiin., Kolmas kon-.
ferenssi ' kutsuttiin Amerikan
Yhdysvaltain toimesta koolle
1915, mutta sen pitiiminen lykkä­ytyi
sodan takia aina viime vuo­teen
asti. Tuloksena tästä kon­ferenssista
oli kansainliitto; jon­ka
syntysanat Yhdysvaltain pre­sidentti
.Woodro\v AVilson lausui.
Ympärikat^oksia.
XIV.
o~ Suuri onni on olla terve,
suureippi vielä tulla terveeksi.
— Paljon riippuu ympäristös­tä;
muurahaiselle näyttää oljen­korsi
varmaankin korkealta
puulta.
— Ihminen voipi kyllä elämäs­sänsä
oppia kaiktn,eUei hän sitä
ennen sattuisi kuolemaan. .
Rumakin .työ muuttuu usetu
kauniiksi, kun . historian hämy
peittää sen tarujen ja runon ver­holla.
— Sil^ä, jonka jo omistaa, ei
ole enää samaa viehätysvoimaa,
mikä sillä oli silloin, kun sitä vas­ta
toivoimme Jitsellemme.—Pilini-us
nuor.
Kenraali Smutsin voitto
Etelä-Äfrikassa.
i Etelä-Afrikan yleisten vaalien
tulokset tuottivat varmaankin
suuren pettymyksen kaikille, jot­ka
olivat odottaneet r-. saavansa
niissä nähdä ensimäisen oireen
brittil. maailmanvarian hauraur
teen. Vaalit toimitettiin helmi­kuun
8 p:nä ja olivat ne ensi-maiset
sitten .Etelä-Afrikan
; —-1 Kansan i onni ja menestys,
sen henkinen k^ehitys ja aineelli­nen
hyvinvoii^ti riippuu siitä, mi­ten
paljon sen keskuudessa on
voimakkaita, Ipäämäärästään tie-;
toisia yksilöitä.
—- Surkein näky on ihminen,
joka on myrtynyt' maailmalle. Ta­kasin
lyömisen halu ja koston hi­mo
pyrkii vetämään sellaista kai­kille
kompassin suunnille samalla
kertaa. Kun mies myrtyy toisiin^
niin on hän mennyttä kalua, oli­pa
hän! sitten kuinkakin ponteva;
älykäs tai vikkelä. ICaikki menee
häneltä nurin yhtä varmaan kuin
Aatami söi omenan.
' > ~ Lilly Karjalan nykyisia
•murrosaikoja käsittelevä teos
^;Opiksii.ikä eletty^^
oh tiiiisakin i^^
nyttemmin Suomessa painettu.
Kirja bn^aaatain^
iiäten iirjafeahpasta^'^^^^;sen
Unionin perustamisen, ja tulok­set,
osoittavat, että eroaminen' ^^^ikan" puolueen
'brittiläisen valtakunnan yhtey­dessä
ei enää tule kysymykseen.
Kenraali Jan Christian Smuts,
joka on brittiläisen valtioyhtey-denii
huomattavin kannattaja", ja
seuraa kenraali Botha-vainajan
esimerkkiä; suosimalla Etelä-Af­rikan
hollantilaisen j a brittiläi­sen
| [rodun yhteistoimintaa, on
saanut loistavan voiton.
V^oidakseen käsittää äskeisten
vaalien merkityksen on välttä­mätöntä
luoda silmäys lähivuosi­en.
poliittisiin tapauksiin. Kuh
kenraali Smuts, joka oli valittu
Etelä'pAfrikan pääministeriksi
kenriaali Botthan jälkeen, palasi
viime, maaliskuulla takaisin Eu­ropasta,
toimittuaan edustajana
rauhanneuvotteluissa, . hUömasi
hän j vaikutusvaltansa vähenty­neen.
I Viime maaliskuun vaa­leissa)
ituli. hänelle nimellinen vä-^
hemmistö parlamentissa, joka on
kokoonpantu neljästä puoluees­ta.
Edustajahuoneeseen, jossa on
134 jäsentä, valittiin ainoastaan
44 3ähan--^nMsin ^'Meiä^l
i^ifcalfiiiisen puolueen' • iää^itaj? 3a
•sam^iin^^^ ;::iiatipi^^
suuriöimakm osaksi leppymttör
miä ; 5ri^)ittäuiumi^tt^^
nattAJia, Jotka sodan
jo.ssa hollantilaisen väestön kaik-1
ki katsantokannat olivat edus­tettuina.
Kenraali Smutsin kan-n
a 11 a j a t esi tt i vät pä ätöslause 1-
man, jossa tunnustettiin Etelä-
Afrikan oikeus valtiolliseen e-roon,
mutta pidettiin sellaista te-
Koa epäsuOtavana ja vaadittiin
Etelä-Afrikan kysymyksen rau­hallista
käsittelyä perustuslaillis­ta
tietä.. Kongressissa ci saatu
aikaan ;niitään päätöstä, siilji
kiihkeät nationalistit eivät sovin­toehdotukseen
.vuostuneet. i^.l
loin kenraali Smuts otti rohkean
askeleen ja muodosti Sir Thomas
Smarrtin kanssa uuden puolueen,
johon' kuuluu liberaalinen hollan-.
tilainen väe.stö ja englanninkie­listen
vähemmistö, työväenpuolu­etta
lukuunottamatta.
Kenraali Smutsin kannattajat
pelkäsivät äskeisten vaalien edeU
la. että tVöväenpuölue, joka joh­ti
vaalitaisteluaan jyrkästi kapi-talistivastaisessa
hengessä, vaik­kakaan
se ei missään muodossa
kannattanut irroittautumisaja-tusta,
voisi siinä määrin heiken­tää
Smutsia ja Smarrtia, että
kenraali Herzog kykenisi maalais
väestön kannattamana saamaan
enemmistön ja julistamaan tasa­vallan.
Siinä tapauksessa olisi
varmasti sattunut rauhattomuuk­sia
jopa verenvuodatustakin,
sillä rotuviha olisi silloin kuohah­tanut
korkeammalle kuin mil­loinkaan
ennen. Kapmaa ja Na^
tai olisivat irroittautuneet ja ko­ko
maa olisi kärsinyt arvaama­tonta
taloudellista tappiota. Si­täpaitsi
olisi ollut alituinen pelko
mustaihoisten hyökkäyksistä, jos
kerran Etelä-Afrika olisi koko­naan
jäänyt vaille Suur-Britan­nian
suojelusta ja vara joukkoja;
Maan oman edun kannalta, vaik­ka
ei asiaa brittiläisen valtakun­nan
kokonaisuuden kannalta 0-
tettaisikaan, on tulosta pidettär
vä ilahuttavana. Työväenpuolu­een
häilyvä osanotto näyttää tul­leen:
sille itselle turmioksi.
Vaaleissa on yksi kohta, joka-suoranaisesti
koskee Canadaakin
ja jonka kiihkeämpien brittiläis­ten
imperialistien; tulee ottaa
huomioon. Voittaneen "Etelä-hollantilai­nen
ja samalla hallitseva ryhmä
on virallisesti paheksunut ''Suur
Britannian ja Irlannin Yhdisty­nyttä
Kuningaskuntaa ja sen a-lusmaita
ja territorioita edusta­van
federaalisen tai valtakunnal­lisen
parlamenttihallituksen tai
lainlaatijakunnan muodostamis­ta,"
Ilman sitä julistusta olisi
kenraali Smuts. mahdollisesti
menettänyt paijon kannattajiäan
kenraali Herzogille. On ilmeis­tä,
että Etelä--Afrikan valitsi jäin
enemmistö on siten tahtonut o-soittaa
että valtakunnallisen yh­teyden
tulee jatkua nykyään voi^
massaolevilla perusteilla ilman
tiukempaa lainlaadinnallista pai­nostusta.
— li. J. M.
TUZIPALON JOSaXMSTA
täbäläisesaä eng!lABiiin3iöfi3&^
kirjftpaufess^a^ jonka paiaokcmet.
.(denm )i£7ttäiieety painelaäA
l^bt^mme toistaiseksi Fort' Wflp
liamin kaupvngissa ti^SskSeHsles.
8ä Idrjtepainpasa. Tisxäk ba&r
n^Ui^esti kuin tähää asti, mutta
että .sota o n ainoa tunnustettu
ratkaisukeina valtioiden keski-;
naisissa riidoissa, soturi miehen
paras ihanne, vieläpä naisenkin.
Sotatila oli siis aivan yhtä vält­tämätön
norm aa til a ku i n ra uh a-k
i n .
; Mutta uudemmalla ajalla k ä y ­dyt
sodat ovat yhä tuhoisammik­s
i sotavälineiden : kehittyessä
näyttäneet, että yksi ainoa sota
saattaa syöstä kukoistavankin
valtion rappiotilaan kym nieniksi
jopa sadoiksi \ ' U o s i k s i . Enim­män
j u u r i syyttömät saavat siinä
kär.siä. Niin alkoivat johtavat
vatliomiehet yhä enemmän kal­listua
pitämään rauhaa normaar
Mtilana, sitävastoin sotaa epänor­maalina,
poikkeuksellisena aika­na.
Sillä olihan totta, että ''ascit-tcn
puhuessa lait vaikenivat, •'
ja lakeihin "; kuitenkin Jcaikkien
valtioiden ^rauhallinen kehitys
perustui.
. Aluksi tahdottiin sodan lyömiä
haavoja parannella siten,; että
sovittiin: valtojen kesken joista­kin
periaatteista, joita sodissa 0-
li noudatettava. Esim. linnoitta-mattomien
kaupunkien hävitys,
aseettomien tappaminen, sota­vankien
murhaaminen kiellet­tiin.
Vähitellen koetettiin saada
riidat neuvotellen ratkaistuksi
lähetystöjen' ja lähettiläiden
kautta, sotaa koetettiin viimei­seen
asti välttää.. Tällaisissa neu­votteluissa
kuitenkin voiman ai­heuttama
uhka takasi parhaiten
nopean sovinnon, jossa heikompi
oikeassakin ollen oli pakoitettu
myöntymään. Voiman oikeus 0-
l i muuttunut useinkin mielival­lan
oikeudeksi, mikä'taas herätti
määrätöntä katkeruutta häA^ölle
jääneessä. Siksipä pienemmät
ja heikommat valtiot pjTkivät
hakemaan toisista tukea liittojen
a-vTilla. Yhä suurempia liittoja
syntyi, yhä suurempia summia
uhrataan sotavarustuksiin, syn­tyy
tasapainon- ylläpitämiseksi
aseellinen rauha. ]\Iutta aseelli­nen
rauha ei pystynyt lopullista
asein ratkaisua poistamaan, aino­astaan
lykkäämään toistaiseksi.
Näin ollen ryhdyttiin jo aikai­sin
etsimään aseellisen rauhan
vastapainoksi toisia ratkaisukei­noja
kiistoille. Ensin oli alettava
voimakas valistustyö rauhanaat­teen
hyväksi kaikissa maissa ja
kaikissa piireissä. ^ Niinhän kan­sojen
rauhanrakkaus tulisi ole­maan
vastapainona hallitusten
sodanhaluUe. Asian auttamisek­si
monet yksityiset tekivät suu­ria
lahjoituksia, joista toistaisek­si
suurin on amerikkalaisen An­drew
Carnegien v. 1910 tekemä
10 milj.- dollarin suuruinen. Pe­rustettiin
- myös pysyväisiä toi­mistoja,
keskusvirastoja rauhan­asian
edistämiseksijx eräsVsellai-nen
Berniin ja toinen Brysse/liin.
-Tuontuostakin pidettiin aatteen
kannattajain kesken kokouksia,
kongresseja, aluksi harvemmin,
mutta; vuodesta 1889 melkein jo­ka
vuosi. Rauhanaate sai paljon:
kannattajia etupäässä sosialistis­ten
puolueiden :keskuudessäijylii
opistopiireissä, . . vieläpä parla-menttipiireissäkin.
Pian astui­vat
valtiomiehet johtoon ja niin
pidettiin - ensinimäinen ; valtojen
välinen- rauhankonferenssi 1899
aopiilmjai^
nita pysyväinen • soyihto-oikens,
m alkuaik<>iim fiä^yim ladiiÖÄ. - toi'jokainen valtio vai>aaelitoi-
Presdentti Wilsonin käsityksen
mukaan äskettäin lopetettu maa-ilman.
sota oli oleva viimeinen.
Sen jälkeen kiistakysymykset
ratkaistiin sovinnollista tietä.
Jokaiselle valtiolle olisi oleva oi­keus
^iittyä : kansainliittoon; jon­k
a kokouksissa sillä olisi äänioi­keus,
aluksi kaikilla valteilla yh­täläinen.
Kaikkien liiton jäsen­ten
Tiifi .suostua .supistamaan so­ta
vorastu ksiaan määrättyyn m ää
rään. jä 1 t ä ä kiistakysymykset
sen n*'uvoston ratkaistavaksi,
t ar k s t a n^v i a t a r k i s t a a vai t i oi ttcn.
välis.-U .sopimukset. Takanaan o-l
i sillä oleva sotavoima, jonka
riiiiodo.shii.siyat j o k o liittoon kuu­luvien;
valtojen armejat tai eri­koisesti
asotettu sotaväki. Kor-kciminvuji
johtomiehenä olisi va­littu
presidentti, jolla- apima olisi
oleva. keskusneuvosto. Kesku.s-n
QU von ö' \'al m is tel ee a sia t, j otk a
:rauI^ank^'".nferenssille esitetään.
•Jo alusi a alkaen oli suunniteltu^
etiä kansain liiton neuvosto saisi
;?yyrä m ä Itäkin käydä käsiksi rii­takysymyksiin,
joista maailman­rauha
voisi rikkoutua. Kansain­liiton
aate oli —r kuten sanottu
amerikkalainen, j a sellaisenaan
•kaunis paperilla, mutta sen tote-,
utus osoittautui hyvin pian var­sin
vaikeaksi.
Presidentti Wilson esitti suun­nitelmansa
ympärysvaltojen joh­tomiesten
hyväksyttäväksi. Seu­rasi
jakso neuvotteluja joiden tu­loksena
oli kansainliitto, mutta
tuntuvasti alkuperäisestä suun­nitelmasta
poikkeava. Sen kes-kusneuvoston
muodostavat ne
valtiot, jotka äskeisessä sodassa
olivat ympärysvaltain puolella.
Toiset suurvalloista, esim. Eng­lanti,
äänestävät myöskin alival-tioittensa
äänillä. Ratkaiseva vai
kutus siis päätösten tekoon on
juuri eräillä voitajilla, Ranskalla
ja Englannilla. Ne ovat itse hy-väksyneet
sotilasvarustusten ra­joitusta
koskevan kohdan, mutta
tulkitsevat sen koskevan vain
äskeisiä Hhollisiaan. Pienten
kansain oikeuden olla olemassa,
vähemmistöjen oikeudet valtiois­sa
ne myös takaavat, mikäli ei a^
sia koske heitä itseään, tfeeita
Euroopan tärkeimpiä valtoja lii­tosta
puuttuu, Ameriikka koko­naan
pysyy syrjässä. Neuvoston
määräysten valvonta on koko­naan
näiden ympärysvaltain kä­sissä.
Kysymykset, jotka siellä
on käsitelty ja ratkaistu, on e-nemmän
mahdin avulla ja —r^mi-käli
näyttää — jossakin määrin
puolueellisesti ratkaistu, mikä
taas ei takaa pysyväistä rauhaa.
On kuin olisi kansainliiito muo­dostunut
hiukan niinkuin karika­tyyriksi
alkuperäisestä suunnitel­masta.
Sitä vastaan ovat monet
valtiot jo panneet jyrkkiäkin
vastalauseita, tehneet muutoseh^
dötuksia, mutta niiden käsittely
on siirtynyt toistaiseksi
Nykyisin on Suomikin hyväk­sytty
jäseneksi asianomaiseen
liittpött; ja hyötyä siitä maalle
toivotaan. Miten sitten käy, sen
n ä y tÄ tulevaisuus.^ Yksi aina­kin
Qij. .varma, nim. että Suomen
itsenäisyys on varma tosiasia,", jä.
jos kansainliitto jotakin' Euro­pan
asioissa merkitsee, pysyy ,tä-liiä
saavutus. - Tietysti ^jokaineii
toivoisi, että rauhanaate sen^ a-vulla
olisi lopullisen voittonsa
saavuttänut> ya
onkin syitä jotka antavat- athet-
^ät^itäKiepäiUä. —^ K—n^
Helmikuulla on ollut kahden
Amerikan hubmatuimman mie­hen
sjTitymäpäivä. Sanotun kuyin
12 päivänä oli marttyyripreiji-dentti
Lincolnin syntymäpäivä
ja 22 päivä presidentti AVashing-tonin,
jota suuri Amerikan Yh­dysvaltojen
kansa syystä , kyllä
kunnioittaa tasavaltaisen valta­kuntansa
isänä. Tahtomatta riis­tää
mitään suurelle Washingto-nille
tulevasta kunnioituksesta ja
arvon-annosta, tekisi ympärikat-sausten
kirjoittajan 'mieli sitte-kin
asettaa presidentti Lincolnin |
ylemmälle sijalle. Hänen suu­ruutensa
ei ole vain kansallista
laatua, niin kansalliselämän puit­teissa
kuin se ilmeneekin, vaan
on se niin sanoakseni yleismaail-j
mallista, saaden valtavuutensa
niistä - ihmisyyden ja oikeuden
aatteista, joiden ajajana Lincoln
u.skalsi järkähtämättä seisoa sil­loinkin,
kun hän tällä teolla saat­ti
isänmaansa kahtia hajoamisen
vaaraan. Olisipa meillä vain tä­näänkin
enemmän sellaisia Liur
colnin tapaisia henkilöitä, jotka
uskaltavat rohkeasti pitäytlyä
vakaumukseensa ja kysyä vain
sitä mikä on oikeus, ja vähem­män
niitä, jotka taistelevat sillä
tai tällä puolella ja sen tai tämän
asian vuoksi, vain siksi että se
kuuluu sen puolueen ohjelmaan,
johon ho lukeutuvat: r v
Nykyinen /kurssimme rahalähe
tyksille'SUOMEEN
Postin kautta ja
s^hköteitse on
Dollariltao
Myös myömrae pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa yllä*
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve-täviä
matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolla­rin
kurssin—jälkeen. -
Lähetyskulut rahalähetyksille
postin kautta on 15c.,i summille:
ialle $20.00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on
$3.56 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanomi-lähetystä
ei erikoisesti p.^^detä.
Osoittakaa lähetj^ksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
. varustettuna osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
HÄNCOOK MIOH.
Perustettu V. 1874.— ^
Varat yli $3,000,000.00.
Ilauskansurullisen kuvan, eli
miten sitä sanoisimme, antaa
Neuvosto - Venäjän kultaisesta
vapaudesta seuraava kertomus,
jonka Venäjältä-äskettäin saapu­neet
pakolaiset kertovat pietar^i-laisessaGinisellin
sirkuksessa äs­kettäin
sattuneesta välikohtauk­sesta:
Eräässä näytännössä on
arenalle a.setettu tuoli, " valtais.
tuin", johon muuan yleisön suo­sima
klovni porvariksi •' puken-:
tuneena. istuutui. Samassa ilmes­tyy
näyttäni, toinen klovni työ­miehen
helposti tunnettavassa a-sussa
ja ryhtyy muitta mutkitta
häätämään porvaria istmimeltaan.
Syntyy aikamoinen käsirysy,, ja
hetkisen kuluttua kieriskelevät
riitapuolet arenalla— lainkaan
huomaamatta kolmatta,— juu­talaisen
tunnusmerkkeihin puet­tua
klovnia, joka käsiään hyker­rellen
lähestyy '' valtaistuinta •
mihin viimein luontevasti aset­tautuu.
Viimein kuitenkin toinen keske­nään
painiskelevista huomaa".tu-^
lijan ja huudahtaa itsesvvttavin
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
myreitä olemme! Keskenämme
tappelemme ja annamjne juuta­laisen
sillii.aikaa käydä hallitus-ohjiin
- ''Mitä sinä ihmettelet," lohdut­taa
toinen. "Eihän sitä Irukäan
muukaan ole huomannut.Vii­me
sanat lausunut viittaa .samalla
kädellään näytäntöä seuraavan
yleisön istuinriveille. .
.jSuo-sionsotusten myrsky:
Klovnit vangittiin viipymättä.
Kuprin kuvaa Leninin.
Aikakauskirjan '' Atlan tie
Mon t lil y " t a m m ikuu n num e rossa
-fUe ksa n de r Ku p r i n j u 1 k a iso e el ä-mäkerrallisen
kuvauksen Leni­nistä
piirtäen hänestä hyvin eloi­san,
jä totuudenmukaiseri kuvan.
Tehtyään aluksi selkoa Leninin;
sm-usta' , ja elämäkerrasta — hä­nen
isänsä oli maanomistaja Slm-birskin
• kuvernementissä ja hän
sai kasvatuksensa Kasanin yli­opistossa
-^tekijä julkaisee pari
äänensävyin toverilleen: '*Tyh- kertomusta Leninin poika-ajoil
e n
lähettäessänne ottakaa liuomiooni että allekirjoitta-iieella
on joka päivä ,tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor-keiiQinan
kurssin rahalähetyksistä.
KUBSSI ON TÄNÄÄN
löeämj^tj^
SUOMEN MAKKKAA OANADAif DOLLABISTA.
Sailcki lähet^tkset osoitetaan postin kautta^ jos
kdsiEmomalähetystä ei erikoisesi vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. lÄltetyakidut raj^ietyk^ on
40osunnnill©, $40.00 asti 60^ sammille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. jokaiselta seuraavalta sa-dalta
25c. . ' \
I^ednstelkaa erikaiskorssia isoille lähetyksille.
tähefctäfissänne rahoja tnleevastaMiottajan ja
lähettää nimet ja osoitteei kirjoiöaa hyvin tar-kasti.
\ l \ } J
ABTfiUIti m- OANADA.