Vapaus, October 17, 1922

              ff eilis IL L I ON; YKSI VfflOLy NEN! YKSI TAISTELU!
•„,„ .g—.
SIKSI: YKSI PUOLUE! YKSI UMO! YKSI EINTAMA! YKSI FÄÄMÄIM!
Työväen
tuu sen itsensä kautta!
. 120. - 1922.v1;»>
Yain järjestyneenä yoi
työväenluokka voittaa!
Tiistaina, lokak. 17 — Tnesday, Oct. 17, VI Yuosikerta-VoL YI
» o
S»noo olevansa »angen tyydytetty
entiinäisUtä manöövereiltä. Pu.
nainen armeija pidettävä 800,000
iBuruisena. .. •
Moskova. — «Punainen armeija
J3 laivasto on suorittanut loppuun
e i - ä i m ä i s e : manooverinsa ja olen
igen tyydytetty sen johdosta»:
U isui neuvostohallituksen sotami-nbteri
Leon Trotsky tekstiUityö-
Uiiten unien vuosikonventionille pi.
nässiiiin puheessaan, jonka hän
. i palattuaan juuri matkalta ete-la-
tä.
[Liittolaiset kieltäytyivät Geno-a
k e s k u s t e 1 e nva 8 ta mei­dän
aseistariisumisohjelmaesitykses-tamme.
Tästä me vedimme sen
itopäätöksen, että meidän armei­jamme
on pidettävä 800,0Q0 suu.
TJisena. • '
Nuorulieiiet rientävät inoMtuneina
armeijaan.
«Meidän punainen armeijamme
on nykyisin kokoonpanoltaan koko­naan,
nuoria miehiä. Ukrainassa ja
Krimillä minä tarkastin mitenkä
1901 vTJ^oden ikäluokka vastasi ase-kutsuun,
joka pantiin uuden so-tapalveluslain
perusteella, ja minä
olen iloirren voidessani sanoa, että
minä olin suuresti innostunut, näh-dessäni
sen suuren inostuksen mil­lä
nämä nuorukaiset riensivät maan­sa
asevelvoUisuuskutsuun.
Punaisen laivaiton manööverit.
cMinä seurasin Mustan meren
laivaston manööverejä suurella mie­lenkiinnolla.
Ne olivat ihmeteltä­vät,
katsoen siihen että punainen
laivasto oli vielä vähän aikaa sitten
lialvaannuksissa.
«Sen johdosta, , että ulkomaiset
sotalaivat uhkasivat Kronstadtia;
pommittivat Odessaa ja lähettelivät
meille ultimaatumejaan, me tulim­me
johtopäätpkseen, että me tar­vitsemme
välttämättä laivaston.,
puolustaaksemme rannikoitamme.
Europan sanomalehdistö ihmettelee.
«Europpalainen sanomalehdistö
on ihmeissään sen johdosta, että
meidän laivastomme on uudestaan
järjestetty niin lyhyessä ajassa.
Tirkistäen meihin ' syyttävästi, he
Saksan prdetaarit
vetoavat aseti^M-sin
tovereihJMa
Berlini 26-9, — Vastavalittu Sak­san
työmaaneuvostojen yieisvalio-kunta
on kääntynyt armeijan ja
järjestysjoukkojen »palveluksessa ole­vain
asetakkisten proletaarien puo­leen
julistuksella, jossa lausutaan
m.m.:
Raskas kohtalo lepää kotimaan
yllä. Raskas, verinen sota on iske­nyt
Saksaan syviä, vaikeita haavoja.
Miljoonia kuolleita, miljoonia in-valiideja
ja sairaita, miljoonia les­kiä
ja orpoja. Työtätekevä väestö
ei kärsi ainoastaan Saksassa vaan
myös Belgiassa, Ranskassa, Englan-niss
ja Venäjällä, Aaiassa kärsivät
intialaiset, Afrikassa neekerit, kaut­ta
maailman vallitsee puute ja kur­juus.
Miksi? Siksi, että kourallinen up
porikkaita Saksassa ja Englannissa
riitaantuivat jahdatessaan rahaa jä
riistovoittoa venäläisten, ranskalais­ten
ja englantilaisten raharuhtinai­den
kanssa ja sen vuoksi kiihoitti-yat
kansoja.-toisiaan vastaan kone­kiväärein,
tankein, miinanheittäjin
ja kaasupilvin.
Ententekapitalistit voittivat Sak
san ja verinen temmellys pää,ttyi
Versailles'n rosvorauhaan. Nuo,
jotka sodan kestäessä elivät ilossa
ja ihanuudessa, samaan aikaan kun
me viruimme juoksuhautain loassa
taikka helvetillisessä tulessa, elä­vät
nytkin ilossa ja ihanuudessa.
Sksalaiset kapitalistit, suurteolli-suudenharjoittajat,
pankinjohtajat
ja suurmaanviljelijät ovat pakote­tut
luovuttamaan osan meistä pu­ristamistaan
tuloista viholliskapita-listeille.
Mutta saksalaiset kapita­listit
tahtovat ja maksavat yhtä vä­hän
itse kuin mitä he vuodattivat
verta sodassa. He koettavat vierit­tä^
kaikki rasitukset työtätekevä*!
kansan ennestäänkin kylliksi kuor­mitetuille
harteille. Virkailijain,
työläisten Ja palkannauttijain,-maa­seudun
päivätyöläisten ja pikkupor­varien
on maksettava sotavelat.
Mutta rikkaat ihmiset, jotka sytyt­tivät
sodan ja jotka voiton sattu­essa
olisivat saalistaneet kaikki
edut siitä, kapitalistit, he mielivät
pitää rikkautensa koskemattomina,
mielivät kiskoa, verottaa, hummata
ja mässätä. IKöyhän työtätekevän
kansan pitäisi maksaa, nähdä näl­kää,
kärsiä.
Onnistuakseen tässä ovat he nope­asti
unohtaneet äskeiset vihollisuu­det.
Saksalaiset kapitalistit ja hei-
Drory kehottaa am-taiaan
hätääkärsiviä
Federaalihallitut lahjjoittanut $100,-
OOOi samoin Ontarion hallitut.
Pääministeri Drury on jukissut
vetoomuksen kaikille Ontarion maa-kuifnan
asukkaille, painostaen voi­makkaasti
kuinka välttämätöntä on
avustaa 'Pohjois-Ontarion tulipalos­sa
vahinkoa kärsineitä. Vetoomuk­sessa
kiittää pääministeri niitä yk­sityisiä
ja yhdistyksiä, jotka jo ovat
rientäneet avustamaan, kehoittaen
heitä edelleenkin auttamaan run-saskätisesti,
jotta kodittomiksi
joutuneitten k ä r s i m y k s i ä voi­taisiin
lieventää. Pääministeri sa­noo
tulen aiheuttaneen 10,000 ko­dittomaksi
jäämisen, joilta tuli hä­vitti
kaiken mitä heillä oli. Nämä
ihmiset on varattavat 'talvea vas­taan
elintarpeilla, vaatteilla « ja
asunnoilla.
Sitten ilmoittaa pääministeri On
tarion hallituksen lahjoittaneen hä­dänalaisten
avustamiseksi $100,-
000, samoin sanoo hän Canadan
pääministeri Kingin valtuuttaneen
hänet ilmoittamaan, että federaa-lihallitus
tulee myös lahjoittamaan
$100,000.
EngiMn pariamentti
vaalit joiiiukuussa
Lloyd George uhtcÄst taisteHa vat*
tuttajiaan TBitaan,
forkers puolne vaali­taistelussa
Toveri Magulre työväen ehdokkaa­na
Ontarion parlamenttiin.
sanovat että punainen laivasto on ,.. ' K i , - i , „ . , „ n i „ „ , , ^ o +„r,f,„v,ni,,,oi ,11. 1 ux-. . / X i X X . dan välikappaleensa,, tantumuksel-alkanut
lukehtia ja vakuuttavat eti ^„„..vi,H«of n n ^ . r i f nv,f
tä m e olemme militaristeja. Joo
me o l e m m e syypäitä; meidän lai-
T a s t o m m e on liikkeellä. Mutto
U l i k s i e i se saisi oUa? Sen takia]f)^n
5sn on rakennettukin.
Punainen armeija ja laivasto van»
kin rauhan, tuki.
«Genoassa liittolaiset kieltäytyi­vät
keskustelemasta meidän aseis-tariisumisohjelmastamme.
Nyt mi­nä
haluan sanoa, että punainen ar­m
e i j a j a laivasto ovat voimakkaim­pia
argumentteja kun tulee puhe
lauhasta ja lähestymisestä muiden
maiden hallituksia.
<-Me olemme tehneet yrityksen la
onnistuneet. Minä olen sangen tyy-
|.^'^'äiptn meidän sotilaalliseen oh-jelmaa.-
ime.»
Kaivosministeri nimit­tänyt
teräskomitean
Fort Vrilliam. — Ontrion kaivosr
Kir.istcri Harry Mills oli täällä
t o r s t a i . - a ja ilmoitti nimittäneensä
iomitca.T tutkimaan Ontarion te-
^äs- j a rautakaivosteollisuuden ke-
^ilys.-randollisuuksia. Mills on ni-
D i t t a n r t komiteaan Seuraavat hen-
Klöt:
Professorit H. A. Guess ia Haul­ein
Toronton yliopistosta; Mr,
Jlonow, Hamilton Steel Co :n ylei­nen
liikkeenhoitaja; Geoge Cowie:
Soo Steel Works yleinen, liikkeen-
•'«taja; Uoyd Harris Brantfordis-
*3'ja M. Hall Montrealista, edellä­mainittu
edustaen kauppaetuja ja
jälkimäinen kuletus liikennettä. Tä-komitean
on raporteerattava
alitukselle lainlaatijakunnan seu-
^ ^ a a istuntoa vatten,^ aikaisin en-
Tuoden alussa.
Samalla kertaa Moose Mountain
«ivoksen min,eraalista otetaan 43,-
tonnin kokeilu Hamiltonin te-
^tehtaassa.
liset ja monarkistiset upseerit ovat
nopeasti sopineet ranskalaisten ja
englantilaisten «verivihoUistensai
i kanssa, ja auttavat nyt ranskalaisia
ja englntilaisia kapitalisteja vetä-
^mään nahkamme yli korvain.
Saksan kapitalistit pelkäävät ,että
kansa puolustautuisi saksalais-rans-kalais-
englantilaisten kpitalistien ros
vosuunnitelmia Vastaan, ja siksi
ovat he hallituksensa kautta tie­dustelleet
ententeltä, antaisiko se
aseellista apua työtätekeväin jouk­kojen
orjuuttamiseksi. Ja entente
on selittänyt olevansa valmis tähän.
Sillä englantilaisten ja ranskalais­ten
etujen mukaista on tukahut-taa
saksalaisten työläisten levotto­muudet
ja kapina. Saksan työvä­estön
voitto näet tekisi ranskalaiset
ja englantilaisetkin työläiset kapi­nallisiksi,
näitä kun kotoiset vallas-saolijat
riistävät ja rusikoivat ai­van
samalla tapaa.
Jääväämättömästi pitäisi Saksan
työtätekevä kansa pakotettaman
kantamaan 1 likki sodan kustannuk-set,
Stinnes on valmis vetoamaan
ranskalaisiin maanviholiisiin Ruh-rin
alueella, jotta nämä tukahuttai-sivat
kaivostyöläisten nousuyrityk-set.
Kaikki protesti- ja puolustus-liikkeet
"pitäisi tukahutettaman jo
alkuunsa, asevoimalla, ja tämä teh­tävä
on jätetty asetakkisille tove­reille.
Nämä asetetaan'nälkäisten
ja kuohuksissa olevain joukkojen
ja^ kapitalistien kassakirstujen vä­liin,
jotta työtätekevän kansan nyl-kijät
voisi rauhassa nauttia rosvou-destaan.
Julistuksessa osoitetaan sitten,
kuinka asetakkisten toverien pitäisi
raurhaväliheillä. puolustaa ulkomais­ten
kiskonen ja nylkyrien etuja
omia kansalaisiaan vastaan, koska
Stinnes on Sopinut ranskalaisten ja
Krupp englantilaisten kanssa.
Mutta työläiset ovat liittynefet
yhteen taistellakseen nälkää ja ros-
-Viime torstaina avattiin Toron­ton
kaakkoisen piirin täyteva^jitais-telu.
Tästä piiristä pyrkii parlament
tiin ^leljä ehdokasta, konservatiivi­en
ehdokkaana ollen eversti John
A. Currie, liberaalien listalla on
kaksi ehdokasta,- jotka kumpikin
väittäyät saaneensa virallisen nimi-tyksen,
nimittaifi 'ciaudp Peance ja
John Callähari; työväen" ehdokkafc
na Oh Workers puolueen p^uoluehal
linnpn jäseii, Trevor Maguire, joka
viime Vap|uhpäivänä vangittiin syy­tettynä'
«:kapinallisu\i,de8tas. ja jonka
juttu on yieläkin keäken. Toiset
työväenpuolueet eivät ole nimittä­neet
ehdokasta, joten toveri Ma­guire
on ainoa tyÄväen ehdokas.
• • • o—:
Saivat estetuomion
Yhdysvaltain kiel­tolakia
vastaan
Lontoo. — Yleiset parlamentti
vaalit tullan hyvin todennäköisesti
tofmittamaan jouluk, 18 p'., tuo ai
ka ollen melkein käytännöllisistä
syistä määrätty, koska Irlannin
kanssa tehty sopimus ja perustus
laki on vahvistettava niihin aikoi­hin.
Nykyisen Suunnitelman mukaan
tullaan vaalitaistelu käyfhään "«a.
mansuuntaisissa märkeissä kuin
vuoden 1895 vaalitti Hallitus tu­lee
nimittäi^ antamaan todennäköi
sesti kaksi manifestia, toisen an­taa
Lloyd George fcokoomusliberaa
leille ja toisen'Auste^ Chamberiain
kokoomnskonservatiiveille. Molem­missa
manifestoissa jvedotaan Eu-ropan
rauhan säijjrttlmiseen — ei
kuitenkaan rauhaan pnillä hinnalla
tahansa — Irlannin ^ i a i n järjeste­lyyn—
mutta ei tasa
tamiseen — ja *työn
pusointuun, perusteilla että työt
tömille hankitaan t m ä , panraan
toimeen terveysvakuutus ja lisätty
vanhuuden vakuutus, f
Kulmikas johtajalysymys tul
^aan jättämään mahdollisesti riippu­vaksi
vaalien tuloksista, ymmärryk­sellä
että jos konservatiivit saavat
enemmistön, tulee johtaja valitta­vaksi
konservatiiveista, joka myös
tulee pääministeriksi.
Konservatiivit .myöntävätr että
heidän nykyinen edustajamääränsä,
mikä on 371 edustajaa, tulee huo­mattavasti
vähentymään. Työväen­puolue
ennustaa saavansa 150 edus­taja,
siis kaksinkertaisesti nykyisen
maaMn. Asiantuntijat eivät usko
konservatiiveilla olevan mahdolli­suutta
muodostaa hallitusta ilman
liberaalien' kannatusta^
&llan muodo<*-
i pääoman so-
N€w York. — Feder^ali tuomari
Learned Hand antoi torstaina välj-aikaisen
estetuomion Internationa!
Mercantile Marine Corporationille,
«Estäen H. C. Stuatin, virkaatekevän
Yhdysvaltain satamatullinkantajan,
Ralph A. Dayn,' Yhdysvaltain New
Yorkissa olevan kieltolaki-agentin^
ja John G. Applebyn, kieltolakivir-kailijan
panemasta toimeen Yhdys­valtain
yliprokuraattori Däughertyn
määräystä väkijuomain takavarikoin
nin suhteen. Estetuomio on annet­tu
erikoisesti sanotun korporationin
höyrylaivojen Finlandin ja St. Pau­lin
suojelemiseksi.
Tämä väliaikainen kielto on voi­massa
t.k. 17 päivään asti, jolloin
asia perinpohjaiseramin käsitellään.
-o
Quebecein hallituskin
avustaa tulipalosta
V kärsineitä
Quebec. — Quebecin hallitus on
päättänyt avustaa Temiskaming pii­rissä
tulipalosta kärsineitä $25,-
000 ja antamalla suuret määrät ra­kennustarpeita
asuntojen uudestaan
rakentamista varten. Lahjoitus teh­dään
heti.
vousta vastaan. Työtätekevät kan­sanjoukot
ovat huomanneet, ettei
heillä ole mitään pelastusta, ellei­vät
ota asiaansa^3miin käsiinsä.
Siksi on myös asetakkisten toverien
yhdyttävä yhteiseen taisteluun riis­toa
ja orjuutusta vastaan. He ovat
kansan lapsia, eivätkä kuulu siihen
luokkaan, jotka^ovat myyneet maaa»
sen rikkaudet ja työväenluokan vai­vaisista
hopeakillingeistä <perivihol-lisille.>
Sen vuoksi: tVetäkää yhtä
köyttä työläisten kanssa. Liittoutu­kaa
meidän kanssamme, Tulkaa ko-kouksiimme,
lähettäkää valtuutetut
edustajat neuvottelutilaisUuksiimme.
Lukekaa työväerilebtiä!» huomaute­taan
julistuksessa.
Lloyd George ei eroa luosiolla.
jJoyd George ilmoittaa ettei hän
tule tottelemaan vastustajainsa ero-amisvaatimusta,
vaan tulee taiste­lemaan
politiikkansa puolesta. Hän
tulee puolustaman hallituksen me­nettelyä
Läheisen Idän politiikassa
kuin myöskin Irlannin kysymyk­sen
xatkaisukeinoissa jä yleensä
kaikissa tärkeimmissä suurissa kysy­myksissä,
joista hänen vastustajan­sa
häntä kritiseeraavat.
K o n servatiivipuolueen johtaja
Austen Chamberiain LI, Georgen
ministeritoveri niinikään perjantai­na
Birminghamissa pitämässään pu­heessaan
puolusti voimakkaasti ko­koomushallitusta
ja vakuutti tule­vansa
seuraavissa vaaleissa kannat­tamaan
kokoomussta edelleenkin jat
kettavaksi. •
Mr. Chamberiain sanoi, että jos
työväki saa enehimistön seuraavaan
parlamenttiin, tulee silloin hallit­semaan
suora toiminta, joka määri­tellään
parlamentin ulkopuolella
olevissa työväen ryhmäkokouksissa.
Näin ollen hän sanoi olevan vält­tämätöntä
useampien porvaripuolu-eitten
kokoomuksen.
„ o-
Kansallisrautateitten
tarkastus
lueen pai-somien
Saksassa
Kommunistien noustava tätä porva-rjtvailan
vahvistumitta vastaan.
Ottawa. — Canadan hallituksen
rautateitten uusi johtokunta lähtee
sunnuntai aamuna Montrealista ylei
selle kansallisten rautateitten tarkas
tusmatkalle. Johtokunta matkufetaa
ensin Winnipegiin ja sieltä edelleen
lännelle. Hallituksen rautatie- ja
laivalinjat käsittävät nyt yhteensä
22,000 mailia, tämän lisäksi'miljoo­nien
dollarien arvosta hotelleita ja
muita yleisiä rakennnuksia. Kaik­ki
hallituksen rautatielaitokset ovat
yhden saman jojitokunnan kontrol­lin
alaisena.
Mooney-juttu aiheutti
häviön kuvernöörille
San Francisco. — Pääasiallisena
syynä kuvernööri Stephensin vaali­tappioon
Californian nimitysvaaleis-sa,
oli hänen suhtautumisensa Moo-neyn
ja Billingsin juttuihin. En­nen
vaaleja Californian unioille lä-
Berlini 28-9. — Juuri antamas­saan
julistuksessa osoittaa Saksan
kommunistipuolue, että sosialide­mokraattisten
puolueiden yhtyminen
hetkellä, , jolloin Saksan porvaristo
on ententen porvariston kanssa teh.
nyt sopimuksen Saksan proletari
aatin rosvoamiseksi, jolloin suunna­ton
kallistumiskatastrooffi on joh­tanut
työtätekevät kansanjoukot
epätoivon partaalle, ja jolloin halli
tus, organisoidessaan . ententen sa­neleman
veroroBvouksen, vaarantaa
8-tuntisen työajan,. lakko-oikeuden,
nämä molemmat :ty<)väen; perusoi-det,
pitäisi tämän yhtymisen sosiali­demokraattisten
johtajien väitteiden
mukaan merkitä työväenluokan pi|o
lustusvoiman kasvua. Tpdellisua-dessa
on sosialidemokratinen puo
lue kuitenkin kapitalistisen hyvitys
politiikan, Stinneksen kanssa har­joitettavan
kokoomuspolitiikan. Iin
narauhan ja luokkain välisen sovi­tuksen
puolue, kuten se oli' impe­rialistisen
sotapolitiikan puolue lalo-kuussa
1914, ja riippumattomat ovat
ehdoitta poliittisesti ja elimellises­ti
alistuneet sosialidemoltratison
puolueen määräysvaltaan. Yksinpä
riippumattomain vasemman ^iiveji
harvat johtajat ovat inholla kään­tyneet
tällaista petosta vastaan.
Yhtyminen ei siis merkitse mitään
työväenluokan mahdin kasvua vaan
kokoomuspolitiikan lujittumista ji
siis porvariston voittoa. Osa työ»
väestöstä, joka . vallankumouksen
jälkeen N riippumattoman puoliv§en
riveissä taisteli kylki kyljessä koni-munistien
kanssa ja vuodatti ver­taan
otellessaan Nosken valkokaar­tien
kanssa, uskoo vieläkin, että
sosialidemokratisen puolueen sisä­puolella
voidaan ajaa. luokka^ajste'
un politiikkaa. Tällainen usko on
mielettömyyttä, riippumattomat,kun
eivät yhtyessään voineet ajaa läpi
edes sitä, että Nosket ja muut työ­väenluokan
pyövelit, eroitettaisiin so
sialidemokratisesta puolueesta. Jä
yksinpä se pieni vallankumöuksellis
ten riippumattomain ryhmä, jota
ijedebour johtaa, oh yhä kärjisty­vässä
taistelussa porvariston ja "'pro
etariaatin välillä, joutuva pian nä­kemään,
että on vain yksi ratkaisu:
' communismin puoletta ja reformis.
mia vastaan.
Tällaisena hetkenä on kommunis­tipuolueen
velvollisuutena uudelleen
toistaa, ettei sillä ole mitään koko
proletariaatin eduista poikkeavia si-vuharrastuksia.
Meidlän tehtävä­nämme
on vastata Nurnbergissä ai
kaansaadun porvariston vallan lu­jittumiseen
työtätekeväin joukkojen
tehostetulla al^tiivisuudella. Tais-telua
nälkää, 8-tunnin työajan huo­nontamista,
Stinnessopimusta, ko-kokoomuspolitiikkaa
ja ententen
alaisuutta sekä monarkistista taan­tumusta
vastaan on entisestään kär
jistytettävä. Paraikaa ovat joukot
kaikkialla itsestään alkaneet tais­telun
luomalla kontrollivaliokuntia,
kutsunnalla työmaaneuvostojen täys­istunnon
ja valmistelemalla yleis­valtakunnallista
neuvostokongressia.
Ammattiyhdistysjohtajien petokseen
ja luopumukseen vastaa proletari­aatti
itseavulla.»
Julistuksessa kehoitetaan sitten
kommunisteja valaisemaan vallan­kumouksellisille
riippumattomille,
että heille käy mahdottomaksi sosi­alidemokratisen
puolueen vallanku-mouksellistBttaminen
sisältäpäin, ja
osoittamaan joukoille,' kuinka ne
voivat käytännöllisesti alkaa kont-rollivaliokuntieusa
kautta taistelun
nälkää, kallistumista ja kiskontaa
vastaan, sekä huolehtimaan siitä,
että kommunistiset sanomalehdet ja
kommunistinen valistus tunkeutuu
jokaiseen työläiskotiin. «Yhdisty­neen
sosialidemokratisen puolueen
sisäpuolella tapahtuvat proletariaa­tin
yhtymiskorulauseen vastapainok
(si värvätkää taistelevan proletariaa­tin
vallankumouksellisen yhteisrin­taman
hyväksi.' Proletariaatin yh­teisrintamaa
ei luoda kokoomuspo­litiikan
pohjalla toimivain, johtajain
organisatoorisilla yljteensulatusma-nöövereillä
vaan eiävär\ taistelun
tulessa yhteistä vihollista vasfaan.
onepaja
palkbkysmyksestä
lestys • ••••
Montreal. — Kysymys Canadan
rautateitten tarjoomien alennettu­jen
palkkojen hväksymisestä tai
hyljäämisestä tullaan alistamaan
konepa jatyöläisten union jäsenten
yleisäänestykselle. Äänestysliput on
lähetetty täältä jäsenistölle viime
torstaina, määrättynä takaisin pa­lautettaviksi
marrask. 1 p.
. Kuten muistetan, päättivät kone-pajatyöiäiset
viime heinäk. 16 p;
päättyneessä yleisäänestyksessä teh­dä
lakon 12T-20 prosentin palkan-ale;
inusta vastaan. Sen jälkeen BO-yintolautakunta
käsitteli asiaa ja
sen enemmistö suositti alennusta.
Viimeksi neuvottelivat unioitten ja
rautateitten edust, keskenään vii­me
viikolla, mutta eivät saaneet
minkäänlansta yhteisyVimärrystä ai­kaan.
Täten on union virkailijat
päättäneet alistaa kysymyksen uu­den
kerran jäsenistön yleisäänestyk
sellä ratkaistavaksi. Uskaltavatko
union virkailijat vieläkään julistaa
lakkoa, vaikka jäsenistö uuden ker­ran
niin päättäisi, on epäiltävää.
Tämä palkkariita koskee noin
46,000 raatatiekonepajatyöläistä.
Vaativat siirtolaismii
nisterin viran pe­rustamista
Ottawa. —- Laiva- ja rautatieyh-tiöitten
lähetystö, käydessään, si.
säasiain ministeri Stewartin puheil­la
perjantaina, vaati erikoisen
siirtolais- ja asutusministerin viran
perustamista', laajempaa julkisuus
propagandaa siirtolaisten värväämi­seksi
Can^daan', ja että Canadan
hallitus hyvältsyisl Englannin halli­tuksen
tarjouksen, kuten se ilme­nee
Valtakunnan Asutuslaissa 1922
jossa vedotaan yhteistyöhön asuk­kaitten
siirtämisestä Britannian saa
riita brittiläisiin alusmaihin. .
'Sisäministeri Stewart vastasi lä­hetystölle,
että hallitus tulee huo­lellisesti
tptkiniaan kaikki tehdyt
csitykäet aivan lähitulevaisuudessa
jonka jälkeen se antaa lausunton.^a
ja ryhtyy tarpeellisiin toii^nenpitdi-siin.
Lähetystön puolesta eversti J. S
Dennis painosti siirtolaisuuden li­säämistä,
perustellen esitystään
sensustilastoilla, k a n sallisveloilla
rautateitten mailimäärällä ja asut-tomain
maitten paljoudella.
o
EJnglannin työväki yh-
J \tyy vaatimaan LI,
Georgen eroa
Lontoo. — Työväki yhtyi keski­viikkona
vastustuspuoleitten laajalle
-levinneeseen Lloyd Georgen 9posl-tioniliikkeeseen.
Työväenpuolueen
ja ' Ammattiunioitten Kongressin
toimeenpanevien komiteoitten yhtei-
«cssä kokouksessa hyväksyttiin pää­töslauselma,
missä hallitusta vaadi­taan
heti eroomaan ja panemaan
toimeen uudet parlamenttivaalit.
— o———
Ranskalais-englantilai-set
ristiriidat
Ranskakin jo huomaa että Venäjää
punaisen leijonan^ kanssa on pa­ratta
pyrkiä hyviin termeihtn* :
Pariisi, — Ranska ja Briiannia,
j'otka juuri tasoittelivat erimieli­syyksiään
Läheisen Idän kysymyk­sessä,
ovat jälleen riitaantuneet.
Ranskan hallitus' nimittäin on
evästänyt edustajansa Louis Bart
houn reparationikomiteassa vastus­tamaan
Englannin edustajan Sir
John Bradburyn esitystä, että Sak­salle
annettaisiin viiden vuoden mo-ratoriumi
kaikesta käteismaksuista
Moskova. —- Ensi kerran Sy^o-teeacVenäläis-
Eanskal. Allianssi»
on kuulta vastunnalaisen xanslca-laisen
huulilta, ja ensi keiran Baaif-kan
hallituksen edustaja on antanut
ystävälligen teivehdyksea neuvöato^
hallitakseUe.
Haastattelussa, minkä Iiyonsin
pormestari M. Heryot, RanälMin ta-savaltalais-
sosialistipuolueen johta­ja
on Venäj. sanomalehdistölle an>-
tanut puhuu hän suurella vakuutta-vaisuudella
«uudistetusta Hitosta jon
ka hän toivoo tulevan, ei'Ranskan ja
Venäjän hallitusten välillä, vaan*-
Ranskan ja Venäjän kansain välil­lä.
»
Herriott kertoo vuokranneensa ti>
lan Nishi Novgorodin teollisuu.9-
näyttelystä Lyonsin teollisuustuot­teille,
loiselta puolen hän on kut­sunut
venäläisiä lähettiimään edus­tajansa
Lyonsin näyttelyyn ensi
maaliskuussa. M. Herriott lausui!
toivomuksen, että venäläis-ranska-lait^
en kauppasopimus sangen pian
laskee perusteen uudistetulle lii­tolle.
Tämä haastattelu osottaa sangen
selvään, että Europan diplomatias­sa
on tapahtumassa Venäjään näh­den
suuri muutos.
Poincaren tervehdys neuvostohalli-tuktelle.,
M. Heriott vakuuttaa saaneensa
sähkösanoman pääministeri iPoin-carelta,
missä tämä hyväksyy hä­nen
lausuntonsa, että Ranskan ja
Venäjän edut Lähei.sesoä Idässä ovat
sopusointuiset, myöskin on Poinca-re
pyytänyt Reriottia kiittämään
neuvostohallitusta «Ranskan edus­tajan
ystävällisestä vastaanotosta.»
\ ••• •
Länsivaltain neuvotte­lut
Neuvosto-Venä­jän
kanssa
Berlini 27-9. — Eilen matkusti
täältä Moskovaan Venäjän, Rans­kan
ja Belgian edustajat. Ranska­lainen:
valtuutettu ilmoitti, että neu­vottelut
Ranskan ja Venäjän välil­lä
.sujuivat normaalisesti, mutta
vielä ei voitu sanoa milloin pääs­tään
lopulliseen sopimukseen. Val­tuutetun
lausunnoiita päättäen on
yhä ilmeisempää, että Ranskan po­litiikka
on uudessa kaudessa. Sitä
osoittaa sekin, että Saksan ja Rans-.
kan välillä lienee tehty sopimus
ranskalaisten joukkojen vetämisesi
pois vallatuilta'alueilta, niiden ef?«
läisintä kolkkaa lukuynottamatta.
Ranskan imperialismi on siis kai­kesta
päättäen katsonut parhaaksi
turvautua rauhallisen politiikan tie­hen.
hetetyt ja nyt palautetut kysely
kaavakkeet osoittivat, että Califor-! kapitaalia, porvaristoa ja sen apfu-nian
unionistien musertava enem- rinapureja vastaan yhdistyneessä
mistö vastusti Stephensiä sentäh- sosialidemokratisessa» puolueessa,
den, että ei ollut vapauttanut van­kilasta
Mooney'a ja Billingsiä.
— Tov.
gissä suorittamaa yhtymistä vas
taan Stinneksen raipan alla on ase­tettava
taistelevan proletariaatin
yhteisrintama vallankumouksellisen
uokkataistelun lippujen alla. Ko­koomushallitusta
vastaan työväen­hallitus.
Taistelun Saksan prole­taarisesta
hallituksesta on elähytet-tävä
koko rintamaa. Puoluetoverit!
Työhön! Kootkaa joukkoja taiste­luun.
'Kohottakaa heille kommunis-,
tisen puolueen lippu perikadosta
ja raakalaisuudesta pelastavana joh
tajana. Kommunistipuolue on tais
televan pfoletariaatin puolue, lilok-
Kolme lasta kuöHut
käärmemarjoista /;
Peterboro, Ont. — Täällä ötf
kuollut 24 tunnin sisällä kolme
lasta käärmemarjain syönnistä.
Kuolleet lapset ovat Veon Goodwin,
ijältään 5 vuoden; hänen veljensä
Jack, ijältään 12 vuotias, ja näi.
den serlcku Jimmy Pellovir, ijältään
4-vuotia8,
puolue. Tie on selvä: täällä, refor-mismi
— tuolla kommunismi. Pois
kokoomuspolitiikka, pois luokkain-
Reformististen johtajain Nurnber-hälisen yhteistoiminnan politiikka!
Eläköön Saksan proletariaatin luok­kataistelu!
» lausutaan julistuksessa.
Austraalian hiilikaivok­set
uudelleen käyntiin
Lontoo. — Reuterin Sydneyn kir­jeenvaihtaja
tiedottaa / Austraalian
hiilikaivostribunaalin puheenjohta­jan
määränneen pantavaksi etelä­rannikon
hiilikaivokset uudelleen
käyntiin ja kehoittanut kaivosmiehiä
palamaan töihin. '
Äskettäin tekivät hiilenkaivajat
kataistelun ' ja vallankumoukserf) edellämainituissa^kaivoksissa 24 tun­nin
yleislakon, protestiksi siitä,, et­tä,
kaivostyöläisten vissejä paran-nusvaatimuksia
ei pantu käytän­töön,
kostoksi tästä hiiliparoonit
sulkivat kaivokset, rangaisten tä-teh
työläisiä sululla.