Vapaus, April 27, 1922

              Torstaina, huhtlk. 27 p. - Thursday, April 27th.
IJanadan Buomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudburyssa, Ott., joka tiistai, torstai ja lauantai.
* H. PURO.
yastaava toimittaja. Toimitussihteen.
V A P A U S
(Lfterty) ^ „ .
The only organ of Finnish Worker8 In Canada. Pub-
Hshed inTdbury, Ont., every Tuesday. Thursday and
fiaturday.
Advertising rates 40c pe; col. Inch. Minimum charge
«or s%le insertion 75c. Discount on stanamg advertise^
aient. The Vapaus is the beat advertismg medium among
the Finnish People in Canada. __=—-—===
Ilmotushinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta kerta-amSesta
75c. _ Lolemanilmotukset ?2.00 (muBto
yärsyistä 50c. kultakin lisäksi). - Kihlaus- ja avol»"^
ilmot. alin hinta ?2.00. nimenrauutosilm. ^K'"
aviuulttoilmotusten yhteydessä $2.00 kerta.
motukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. - Syntymailmo^
tukset $2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
11.00 kerta (3 kertaa $2.00). - Kaikista ilmotuksista,
J^btaei_ole_sopimust;t. tulp«^ rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: _ , ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
81.50 ja yksi kk. 75c. , ,. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk
03.00 ja kolme kk. $1.75. . «-^sa^
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
paitsi asiamiesten joillg on takaukset
Jos ette milloin tahanpa saa vastausta ensimaiseen
fcirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-coonallisella
nimellä. ...
i. V. KANNASTO. Liikkenhoitaia.
. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038. - Postiosote: ^
Box 69. Sudbury, OQt.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
Oecond class matter.
Kansainvälinen proletaarinen yh­teisrintama
Poliittisten virtausten, mielialain, kilvitelmain se­kamelskaisessa
vilskeessä ja romahtavain talouksien,
valtioiden, valuuttain ja aatteiden kaaoksessa on toki
yksi kiinteä napa — kapitaalin hyökkäys työväenluok­kaa
vastaan. Tämä tosiasia on tärkein. «Rauhankausi»
paljastuu porvariston hyökkäykseksi, sodanjulistuk­seksi
proletariaattia vastaan, joka ei ollut älynnyt sota-aikana
julistaa porvarilliselle ylivallalle sotaa. Por­variston
kiitollisuus ilmeneiksen kaikkialla hyökkäyk­senä
proletariaatin elinehtoja vastaan — kaunis palkka
tyhmistyneiden palkkaorjain «uskollisuudesta».
«Humanistiset» ihmiset,' kumpaakin, sukupuolta
olevat vanhat ämmät, älisevät oman luokkansa «hul­luudesta
». Mutta he eivät käsitä, että julkeaksi käy­neen
porvariston sankariteot ovat rautaisen taloudelli­sen
välttämättömyyden ilmauksia, kapitalistinen jär­jestelmä
kun ei muuten voisi edelleen jatkua. Itse
asiassa ei löydy enää mitään aineellista perustaa jouk­kojen
ielintason kohottamiselle. Taivaankappaleemme
. suurimmalla osalla on tiiotantovoimat halpaannuk-sissa.
Häiriöt taloudellisissa valtasuhteissa, suurval­tain
välinen välttämätön kilpailu, lukemattomat uudet
kehityksen kaiteet (pakkoverot, tullirajat, valuuttajär­jestelmät,
luokkataistelu Neuvosto-Venäjää vastaan
jne.) kaikki nämä ovat luoneet ehdot, joiden vallitessa
ei ainakaan lähimmässä tulevaisuudessa ole mikään
riittävä ylituotanto mahdollista. Mutta porvaristo mie­lii
yhtäkaikki ylös suosta. Kapitalistisen tuotannon
jatkiiminen vaatii suojeluskeinoja. Ja nämä keinot
.voivat nyt ktimmuta vain yhdestä ainoasta käsilläole-vasta
lähteestä: vähentämällä työväenluokan osaa yh­teisestä
varallisuudesta. Siitä syystä — kapitaalin
hyökkäykset. Taloudellinen ajatus on selvä: ne ovat
kapitalismin yrityksiä vetää itsensä omasta tukastaan
juosta. Ja vajklca kpkonäköisimmät porvpnt näke­vät
näiden yritysten koko vaaran —• niin ei auta;
kapitaali ei voi puuttua mihinkään muuhunkaan; toi­sissa
maissa (varsinkin voittajamaissa) ryhtyy se
«suoraan toimintaan», alentaa palkkoja, pidentää työ­aikaa;
toisissa taas anastetaan osa palkasta «halven­tamalla
valuuttaa» ja verojen kautta; siirtomaissa har­joitetaan
rosvotaloutta ja pumpataan 'kuumeenomai-sesti
niiden viimeinerikin mehu.
Työväestö maksakoon 'sodan kustannukset! Työ­väestö
suorittakoon reparationikulut! Tässä porvaris­ton
todelliset tunnukset. Ja proletariaatti, uhattuna
joka taholta, tarttuu lakkoaseeseen. Vahaiset lakot
Englannissa, Saksassa, Tanskassa» Amerikassa, Etelä-
Afrikassa ovat proletariaatin välttämättömän puolus­tustaistelun
alkua. Mutta proletariaatti ei voi pysyttää
edes nykyistä kurjaa tilaansa viskaamatta yhdistettyjä
voimiaan taisteluun. Tässä voi johtaa ratkaisuun vain
joukkojen suuri paino. Sitäkin suuremmalla syyllä,
kun nykyisessä tuotannon lamaannuksessa työnostajil-le
on monessa tapauksessa etua tuotannon rajoittami­sesta;
Tällaisissa tapauksissa voivat. erilliset lakot olla
aiheena sulkuun,: jonka työläiset itse täten loihtivat
esiin. ':;V;' , , _ '
Kaikkien typläisten mobilisointi puolustukseen on
siis proletariaatille elinehto. Ja 4äim mobilisointi on
viahdpUinenl,%\\\äi on olemassa suuri ero entisten tais­telujen
Ja^»ykyisen välillä. Aikaisemmilla kahakoilla
(varsinkuill^i^i aikaiia) ei ollut mitään niin yksin­kertaista,
loiriiSrret ja ilmeistä luonnetta. Riislo-prosessi;^:
tiäistelu voitosta, ahneus, petomaisuus, kulta,
petos taikki ne oli kätketty kokonaisen «kysymys»-
vuoren alle: näitä olivat «isänmaa», «sivistys», «rotu»,
«ihmiskunnan hyvä» jne. Ja tämä «ylemmän järjestyk­sen
» aatteiden, tarkoitusperäin ja mielialain vuori
jaoitti proletariaatin. Suureen proletariaatin osaan
vaikutti vielä kapitalismin puujumaluus niin, että siitä
kävi täydestä sosialismi kaikkien maiden Scheideman-nien
paraativiitassa.
Vallan, toisin on asianlaita nyt. Taloudelliset tosi­asiat
— palkka ja voitto, voitto ja palkka — esiin­tyvät
nyt kauniissa, kelpo klassillisessa alastomuudes­saan.
Jokainen työläinen, joka ei ole syntymästään
kaistapäinen, näkee ja tuntee, ymmärtää ja käsittää,
että. porvariston käsi on jo hänen taskussaan. Tämä
koruton, tosiasia on niin yksinkertainen, että prole­tariaatin
kaikki ainekset ovat siitä selvillä. Siitä syys­tä
ei yhteinen toiminta ole ainoastaan välttämätön vaan
imyös mahdollinen, taikka: ei ainoastaan mahdollinen
vaan myös välttämälön!
Kolmas Internationale, joka edustaa työväenliik­keen
vallankumoubellis-marxilaista siipeä, ehdottaa
nyt muille työväenjärjestöille yhteisen taistelun jär­jestämistä.
Tabteluun porvariston kasvavaa julkeutta
vastaan! Taisteluun veroja vastaan! Taisteluun pak-komaksuja
vastaan! Taisteluun palkanalennusta vas­taan!
Taisteluun Saksan kansan kuristusta vastaan!
Taisteluun uhkaavaa sotavaaraa vastaan! Taisteluun
hintain kallislultamista vastaan! Taisteluun Neuvosto-
Venäjää vastaan tehtävien hyökkäysten torjumiseksi!
Me ehdotamme 2 ja 2i internalionalelle yhteistä
taistelua yhteisillä, välittömillä, kaikille tajuttavilla
päämäärillä. Me mielimme yhdistää kaikki työläiset
kysymysten perusteella, joiden suhteen ei meidän vä­lillämme
ole mitään erimielisyyttä. Uskokoon sosia-lidemokratinen
työläinen Scheidemanniin, että julki­nen
oikeudenkäynti sosialivallankumoukselJisia vastaan
on raakalaisuutta; uskokoon englantilainen trade-unio-nisti,,
että Kaukaasian naftan suojeleminen englantilai­sia
rosvoja vastaan on rikos demokratiaa vastaan,
mutta intialaisten raaka sortaminen kansallisen itse­määräämisoikeuden
toteutusta; tästä huolimatta ym­märtää
jokainen englantilainen, ranskalainen, saksalai­nen
ja amerikalainen työläinen, että taistelu kallistu­mista,
palkanalennusta, veroja ja vallassaolevain sul-kupolitiikkaa
vastaan on alkeellinen välttämättömyys.
Porvaristo on kehityksen kulun kautta pakotettu ryh­tymään
epätoivoisiin yrityksiin maailmantalouden kes­kinäiseksi
järjestämiseksi. Saisiko työväenluokka täl­löin
seistä hajallaan, rikkirevittynä, voimattomana?
Ei, tuhat kertaa ei!
Kapitaalin hyökkäystä vastaan on proletariaatin
valmistettava vastahyökkäystä.^ Tällä raskaalla het­kellä,
jolla porvarillisten aatteilijain yhden osan aivot
ovat joutuneet täydelliseen tylsämielisyyteen, samaan
aikaan kun Stinnekset kautta mailraan ovat iskeneet
kyntensä proletariaatin kurkkuun, on jokaisen työläi­sen
sieistävä yhdessä rintamassa työtoveriensa kanssa.
Itse taistelussa vasta voi luontua työväenluokan todel­linen
yhteisyys.
Ehdotamme tämän yhtenäisen proletaarisen taiste-urintaraan
luomista. Ja toivomme, että kaikki prole­taarit,
jotka näkevät aseman vaarallisuuden, ovat /äs­sä
kysymyksessä meidän kanssamme.
N. Buharin.
Painajaishorros Buotsissa
ja Saksan vallankumoukset puhdistivat
tuokioksi ilman — kirjoittaa töv. Höglund tukholma­laisessa,
toverilehdessä — jd sytyttivät valoisia kuvi­telmia
työläisten mielissä. Mutta Venäjän vallanku­mouksen
okainen tie, jolle Europan proletariaatti jätti
sen yksinään ja vertavuotavana jättikamppailussaan
kokonaista vihollismailmaa vastaan, ja Saksan vallan­kumouksen
surkea laantuminen ehdittyään häätää vain
Hohenzollerit, merkitsi jälleen las^kua sosialistisessa
mailmanmullistuksessa — kapitalistinen taantumus
tunsi itsensä jälleen varmaksi satulassa ja joukot al­koivat
tyytyä kurjuuteensa.
Tällaisena kuvastuu nykyinen asema, eikä Ruot­sikaan
ole jäänyt siitä koskemattomaksi. ..Taloudelli­nen
ja henkinen mailmankriisi on kovasti koetellut
Ruotsia yleensä; mutta varsinkin sen työväenluokkaa.
Pitkäaikainen, suuri työttö^myys, joka kapitalistisella
pohjalla pysyy ratkaisemattomana pulmana, uhkaa
yhtä osaa proletariaatista puhtaasti ruumiillisella me-hehdyksellä
ja toista osaa ilmeisellä vaipumisella
lähes esihistorialliselle, ihmiselle arvottomalle elinta­solle.
Ja tämän taloudellisen hävityksen jäljissä seu­raa
moraalinen ja henkinen, mitä pahinta laatua oleva
lankeemus. Väsymyksen ja synkkämielisyyden laine
kohisee kautta ajan. Kaikki pahat henget karkeloivat
irrallaan meidän I alemman minämme ympärillä.
On toden totta siis päästävä tästä synkkämielisyy­den
painajaisen lumopiiristä auringon kehään jälleen,
jos työväenluokka mielii kohottaa itsensä ihmisarvoi­selle
tasolle. Monivuotisen hajaannuksen jälkeen val­lankumouksellisessa
murrosajassa on hämärän laskeu­tuessa
yhtccnliitymisajatus jälleen saanut yliotteen mie­lissä.
Kaaoksen utuisesta tähtisumusta siirtyy esiin
vilkkuva tiihti; työväenluokka, joka uudelleen yhtyy
sosialismin ja luokkataistelun lipun ympärillä. Kom­munistinen
puolue on lausunut yhteisrintaman tunnus­sanan,
mutta se ei ole esittänyt sitä puolueharrastusten
vaan koko työväenluokan yhteisien etujen nimissä. Se
tietää, että on monia erimielisyyksiä työväenliikkeen
eri suuntien välillä, mutta se tietää myös, että on
paljon, mikä yhdistää ja minkä täytyy yhdistää työläi­set
juuri nyt taistelussaan kapitalistista taantumusta
vastaan. Tästä syystä on kommunistinen .puolue, an­tamatta
menneen ajan välttämättömyydellä luomain
vastakohtain estää itseään, ojentanut käden yhteistoi­mintaan
kaikkien poliittisten ja ammatillisten suun­tain
työläisten kanssa. Yliteisrintama —- siinä turval­linen
puolustus kapitalistista yleishyökkäystä vastaan,
siinä voiman, siinä voiton lähde. Vain tämän ajatuksen
toteuttaminen voi antaa työväenluokalle uutta elämää.
Neljä vuotta on vierähtänyt sitten aserauhan julis­tamisen,
ja kuitenkin tänä Vapunpäivänä työväenluok­ka
on suuremman kurjuuden painostamana kuin mil­loinkaan
ennen viimeisen puolen vuosisadan ajalla. Eu­ropa
on tullut nykyaikaiseksi iskusanaksi taloudelli­selle
kaaokselle. Mailmansota hävitti sen tehtaat, murs­kasi
sen liikennelaitokset ja teurasti miljooneja tuot­tajia.
Kaikkialla muualla paitsi Neuvosto-Venäjällä
jossa toinen ihminen on jyrkästi kielletty elämästä toi­sen
harteilla, ainoastaan rikkaat ovat hyvin ravittuja
Suuret kansajoukot ovat nälissään. Ja imperialistiset
kapitalistit ovat päättäneet, että jos suinkin mahdol­lista,
kansajoukkojen täytyy kärsiä vieläkin suurempaa
nälkää. Ranskassa, Saksassa, Italiassa, porvaristo
kuormittaa sodan kustannukset työläisten päälle, joko
suoranaisena palkkojen alennuksena tai epäsuorana
palkkojen alennuksena, veroina. Europan kapitalistit
koettavat kaikin voimin va'kiinnuttaa järjestelmäänsä.
Multa Amerikan manner myöskin on saanut osansa
kapitalismin yhteiskunnallisen anarki^jp -«siunauksesta».
Täällä ei tehtaita ole hävitetty eikä rautateitä räjäytetty
ilmaan. Täällä ei ole ollut viljaa hävittävää kuivuut­ta.
Päinvastoin, tuotantokoneisto on saatettu teolli­suuden
historian korkeimpaan tehokkaisuuteen. Ja
kuitenkin Yhdysvalloissa on kuusi miljoonaa ja Cana-dassa
kaksisataatuhatta työtöntä. Täällä vallitsee jät­tiläismäinen
teollisuuskriisi, ei sentähden että tuotanto­voimat
olisi murskattu, vaan kapitalisliluokan tuo­tannossa
harjoittaman sabotaasin takia. Kapitalismi el
nimittäin ole olemassa 'kansajoukkojen tarpeiden tyy­dytystä
varten. Se että se niitä tyydyttää, on pelkkä
sattuma; Kapitalismi on olemassa voittoa varten. Ol­koon
tämän maan työttömäin kuluttajain lukumäärä ja
Europari kuluttajain lukumäärä kuinka suuri tahansa,
tämän mantereen kapitalistit eivät halua tuottaa «il­man
voittoa». Biljooneja sysättiin mailmansodalle,
koska se merkitsee Amerikan taloudellista ylivaltaa,
mutta ei senttiäkään mailman rauhalle. Näin tämän
mantereen kapitalismi tahtoo sovittaa itsensä muut­tuneisiin
mailman markkinasuhteisiin, tuottakoompa
se kuinka suuria kärsimyksiä hyvänsä työväenluokalle.
Vapunpäivä, joka viimeisen puolen vuosisataa on
ollut suuri työväen voimien tarkastuspäivä, työväen so-lidarisuuden
osotuspäivä ja työväen palkkaorjuudesta
vapautusmispyrkimysten mielenosotuspäivä — tänä
Vapunpäivänä huomaa työväki olevansa seinää vas­tassa.
Yksi työväeni päävaatimuksia menneinä vuosina
oli kahdeksan tumiin työpäivä, joka on sangen pieni
vaatimus Venä|äo vallankumouksen' ja varsinaisen
Työläisten Tasavallan perustamisen valossa katselles­sa.-
Ja kuitenkin me näemme tänä Vapunpäivänä ka-pitalistiluokan
hyökkäävän ammattiunionismin tärkeim­piä
periaatteita vastaan ja julistavan «avointa työpa­jaa
». Niin että on jo aika työläisten vastata tähän
hyökkäykseen.
• * •
Kommunistinen Internationale julistaa, ettei kapi­talismi
kykene vakiinnuttamaan itseään, jos työväki
kieltäytyy hyväksymästä teollista orjuutta ja kuli-elintasoa,
jota kapitalismin vakiintuminen edellyttää.
Mutta elleivät työläiset osota taisteluhenkeä, jos he
sallivat itsensä raahattavan orjuuteen, niin kapitalismi
voi mahdollisesti saada uutta elinvoimaa. Tämän suu­ren
vaaran ovella, joka uhkaa työväenluokkaa, taistelu-henkisten
työläisten on tänä Vapunpäivänä tarkistet­tava
Vakavasti maan työväenliikkeen tarpeita ja sen
edessä olevia kysymyksiä, keskitettävä kaikki ajatuk­sensa
ja enerkiansa kerätäkseen työväen joukot yhteis­toimintaan
voimakasia ja armotonta vihollista vastaan.
*
TAISTELEVAN POLIIHISEN PUOLUEEN
VÄLTTÄMÄTTÖMYYS
Canadan Workers' puolue veloo Canadan työväen-joukkoihin,
kehottaen sitä tunnustamaan, että työväen­luokan
taisteleva poliittinen puolue on sille tärkein
tekijä sen nykyisessä huutavassa ahdingossa. Jonkun
aikaa sodan päätyttyä ja demobiliseerauksen aikana,
ilmeni kautta mailman voimakas joukkoliike kapitalis­mia
vastaan, johon Cainadankin työväenluokka otti osaa
liikehtimisellään ja joukkolaköilla. Tämän liikkeeft
pysähtymiseen oli syynä osittain sodan jälkeinen teol­lisuuden
nousuaika, mutta myöskin suureksi osaksi vie­lä
voimakkaitten sösialidemdkraäftiein, työvaenmiesten,
byrokraattien ija kaiketikaltaisten reformististen liik­keitten
vallankumouksellista työväenliikettä vastaäii
harjoittama sabotaasi. Ganadassa ei ollut vallanku­mouksellista
puoluetta, joka olisi käyttänyt tätä kriisi­aikaa
työväenluokan hyväksi, yhdistämällä erinäiset
joul^koliikehtimiset ja järjestänyt työläiset koko maata
«Akademisesta vapaudessta» kauniina esimerkki­nä
voidaan mainita, että Wisconsin Sta^e Journal vaatii
Wisconsinin yliopiston Yhteiskuntatiede-klubin hajoit­tamista,
koska tämä klubi kulettaa radikaalisia puliu-jia
yliopistoon.
käsittävässä mittakaavassa. Näistä syistä työväenluokka
Canadassa, kuten muuallakin, on vastatusten pitempi-aikaisen
taistelun kanssa. Ja mitkä on pääasiallisin
opetus näistä menetetyistä tilaisuuksista? Tämä ope­tus
on: jatkuva työskentely vallankumouksellisen puo­lueen
muodostamiseksi jokaisessa maassa, joka puolue
tulee keräämään vallankumouksellista kokemusta jär­jestelmällistä
valmistelua varten poliittisen vallan val­taamiseksi
työväenluokalle. Me emme tule nimittäin
tapaamaan kapitalisteja varustamattomina toista ker­taa.
•
CANADAN WORKERS PUOLUE.
Mutta eikö täällä ole olemassa jo ennestään työväen
luokan poliittisia puolueita? Workers puolue työs­kentelee
olemassa olevien unioitten valtaamisen ja yh-tenäisyttämisen
puolesta ja kilpailevaa unionismia
vastaan teollisella alalla. No miksi sitten perustaa
uusi puolue poliittiselle alalle, sen sijaan että vallat­taisiin
jo olemassa olevat? Vastaus on, että ensinnäkin
sosialistipuolue on kerrassaan kykenemätön ja erillään
kaikesta työväenluokan käytännöllisestä toiminnasta,
ollen melkein kokonaan hävinnyt poliittiselta näyttä­möltä.
Se on ollut hengetön luokkataistelun joka­päiväiselle
raa'alle todellisuudelle, ollen puhtaasti kri-tiseeraava.
Reformistiset «työväen puolueet taas kiel­täytyvät
tunnustamasta luokkataisteluilmiöitä, ja ovat,
kuten Workers puolueen ohjelmassa lausutaan «pelk­kiä
äänestyskoneita». Canadan työväenluokka tarvit­see
tänä päivänä taistelevan poliittisen puolueen, jolla
on yhtenäinen ohjelma, yhtenäinen politiikka ja yhte­näinen
ideologia. Voidaksemme aikaansaada yhtenäi­syyden
nykyisessä sekaannuksessa, voidaksemme kerätä
työväen voimat kokonaiseksi nykyisen hajaannuksen
tilasta, on välttämätöntä perustaa itsenäinen vallan­kumouksellinen
poliittinen puolue, joka on oleva ke­hittyneimpien
työläisten liittymiskeskus. Workers puo­lue
on taistelevan vähemmistön järjestö. Ammatti-uniot
ovat suurten pohjajoukkojen järjestöjä, jotka
käsittävät sekä edistyneimpiä että takapajulla olevia
työläisiä. Näin ollen on aivan välttämätöntä, että
vallankumoukselliset työläiset, sen jälkeen kun he ovat
erottaneet itsensä ja luoneet oman poliittisen voimansa,
että he työskentelevät ammattiunioitten yhtenäisyyden
ja voimistuttamisen puolesta, tunkeutumalla niihin ja
työskentelemällä niiden voimien kokoomiseksi.
TOIMINNAN PUOLUE - JOUKKOJEN PUOLUE.
Workers puolue tahtoo olla toiminnan puolue ja
joukkojen puolue. Voidakseen olla toiminnan puolue,
on käsitettävä että suuret ^työväenjoukot on saatettava
poliittiseen itsetietoisuuteen- ennenkuin Työväen Tasa­valta
saavutetaan, tämä on tehtävä, ei ainoastaan pel-kästi
puhumalla siitä, ei pelkällä propagandalla ja
agitationilla. Tämä ei tarkoita propagandan ja agi-tationin
halveksimista. Päinvastoin, Workers puolue
pyrkii kehittämään järjestelmällisemmän ja teräväm-män
propagandan ja agitationin kuin yksikään puo­lue
milloinkaan on tehnyt. Mutta se myöskin yhdis­tää
agitationin ja propagandan osanotolla pohjajouk­kojen
jokapäiväiseen taisteluun. Tämä tarkoittaa, että
puolue tulee ottamaan selvän kannan jokaiseen ky­symykseen
taisteluun nähden. Puolueen jäsenistö jär­jestetään
kaikkialla antamaan tehokasta apua työläi­sille
kaikkialla sen taisteluissa.
Workers puolue käsittää, ettei pelkkä kapitalistisen
talouden analysoiminen eikä pelkkä työväenliikkeen
päämäärien julistus riitä voittamaan joukkoja sen
johdon alaisena toimimaan. Joukot vaativat oikeutetus­ti
olojensa pikaista korjausta. Sen sijaan että Workers
puolue tahtoisi hävittää tätä joukkojen pyrkimystä, se
tulee taistelemaan joukkojen elintasoa parantavan jo­kaisen
vaatimuksen puolesta. Workers puolue käsit­tää
kuitenkin, että nämä pikaiset parannukset saavu­tetaan,
jos niitä saavutetaan ensinkään tällä kapitalis­min
rappeutumiskaudella, ei parlamenttaarisen diplo­matian,
eikä parlamentin eteisissä vaanimisen, eikä
«työväen johtajien» alentavan kerjäämisen kautta,
vaan joukkotaistelujen kautta. Työttömien on vaadit-'
tava, ei rukoiltava. Unioitten on hyväksyttävä päät­tävä
luokkataistelupoUtiikka.
Workers puolue luottaa vakaasti, että joukkojen
kokemukset taisteluissa näiden vaatimustensa puolesta,
tulee riittävästi heille osottamaan, että ainoastaan Työ­läisten
Tasavalta kykenee alullepanemaan ja toteutta­maan
sellaisen ohjelman yhteiskunnan uudestaanraken-tamistyössä,
joka tulee pysäväisesti parantamaan työ­läisten
asemaa. ,
Eläköön kansainvälinen työväenluokka!
Canadan Työläispuolue.
No.
ahettaä Cobaltin o'L,^^ Jä=en J. Mäki o!i ;
toa. •"'•Pmäeni
Toronton s. = ,
osaston e d u . s t a j a " i £ t t ; \ ^ ''
Sos. Dem. Nuorbo-oi^;
ja Nuoriso-, pHn.
tien kautta jotka suo'itu ?
"o^at nuoriso-osaston
J^upHmatta o . a a v a n : ^
, sosialistisen kannan, v a i i ! :'
J ^ ^ e i l l e sain valkoi
keräysoikeutta. eikä heil^ X
den taman mantereen nuoris
ojen osoitteita, joten t o i v^
taalta lahetetuisiin „uoH.o.
le Canadassa ja Yhdysvalloin
pa listojen liihettämiseen X
^'V^ äänellä 3 v a s t ^ ' ^;
ilmoitti vastalauseen päätöb.
^ Port Arthurin yml£:
toimikunnan pöytäkirja hetti--
antenut aihetta toimenpitei^
Kesb Ontarion piiritoi^^
po^akirja luettiin. Ei anta,
netta toimenpiteisiin.
. Vapauden johtokunnan pöv
jat luettiin ja hyväksyttiin. '
. ^''^•ote Vapauden liikkeen
ta helmikuulta tarkistettiin ja
tiin failiin.
Sihteeri ilmoitti esittäneensä
luehallmnolle laatimansa
Työläisten Liiton sääntöluo
sen, kuitenkin jätti puoluelia
käytännöllisten toimenpiteiden
misen piiri No. 3 konventioni:
tavaksi.
Järjestön edustajakokouksen
jeiden mukaisilla korjauksilla
väksyttiin Vapauden liikkeen
säännöt.
Järjestön .sääntöjä pääs
myydä osastoille 5c hinnalla
pale.
Jäsenverojen tilitys päät
puolueelle sitä mukaa
tulee sisälle. ,
— Työväen yhteinen rintama tarkoittaa työväen­luokan
kaikkien parhaitten voimain mobiliseeraamista
taisteluun kapitalismin kukistamiseksi ja työläislasa-vallan
perustamiseksi.
ÖSAStÖILLiS.
Koska laseat järjestömme osastot
ovat tiedustelleet, josko työttö-myysmerkkien
käyttö ymmärrretään
siten että jäsenen pn maksukykyi­seksi
tultuaan ostettava niiden pääl­le
tavallinen merkki, kuten on jär­jestössämme
ollut ymmäiryksenä
aikaisemmin tai vapauttaako se
täydellisesti maksusta, keskusteltiin
tästä puoluehallinnon ylimääräises­sä
kokouksessa t k, 17 p. ja "pää­tettiin
huomauttaa että koska sään­nöissä
ei erikoisesti määritellä että
sljoritus on tehtävä ja koska ny­kyinen
tilanne jatkuvasti t vaatii
työväenjärjestöiltä tässä suhteessa
lievennystä, niin ymhiärrettäkööh
se siten että niiltä kuukausilta, joil­le
joku jäsen on saanut vapaa-merkkejä,
ei tairvitse suorittaa ve­roa
jälestäpäin.
Toverillisesti,
A. T. Hill, sihteeri.
PÖYTÄKIRJA
tehty S. S. Järjestön toimeen­panevan
komitean kokouksesta
huhtik. 9 p. 1922.
Saapuvilla olivat kaikki toimeen­panevan
komitean jäsenet ja sihtee­ri.
Puhetta johti Latva.
Beäver Laken osaston pahekslu-mislause.
No. .3 piirikonVentionin
kiireellisen koolle kötsumisen suh­teen,
päätettiin jättää puolueen vä­liaikaiselle
piiritoimikunnalle ja sih­teeri
velvoitettiin selostamaan osas­tolle
sääntöjen määrittely.
tJsei~deh tovereiden tiedusteluun,
«The Can. Friends of Soviet Ras­sia
» aVustusyhdistykseft toimintaan
nähden, velvoitettiin sihteeri vas­taamaan
esitettyään kirjeet yhdis­tyksen
Toimeenpanevan komitean
kokoukselle.
Väpaladen liikkeenhoitajan esi­tyksestä
päätettiin ottaa kustannet­tavaksi
Isaac McBriden kirjoittama
«Punainen Vaaira> ja maksaa suo-mentajaile,
Aili Kanfläötofle, $20.00
palkkio.
tehdä
verot
Pöytäkirjan tarkastajiksi va
Ahlqvist ja Väisänen.
Kokous lopetettiin.
Kokouksen puolesta,
A. T. Hill, sihte;
Olemme tarkastaneet edelläö
pöytäkirjan ja hyväksymme sei
Iäisenään.
J.' W. Ahlqvist, E. Väisän
. (Pöytäkirjan tarkastajat.)
Toronton usilisia
T. k. 15 ja 16 p. vietti osa
me uuden talon avajaisjuhlal
oli ne kaikinpuolin hyvin oni
neet. Yleisö näytti olevan ki
tyytyväinen uuteen taloon
myöskin juhlan ohjelmaan yle
varsinkin soittokunnan ja mie
rin esityksiin oli yleisö erittäin
tyväinen. Toivommekin siis nyt
olemme saaneet uuden ja mi
t ä v ä n talon, että soittokunta ja
luseura alkavat harjoittele;
säännöllisesti. Nämä ollen site
laisuudessa aina antamaan a
kaan lisän iltamiemme ohjelmii:
sän jota ihmiset kaipaavat,
soitto ja, laulu ovat sydämen
tä. Minne tahansa kohtalon ra
ihmistä kuljettaneekin, niin
hän tuon parivaljakon vetämän
la tahtoo. Toivomme siis, etti
tajat ja laulajat palvelevat
yleisöä ' jatkuvasti ja siten
yhteistä suurta asiaamme — t;
enliikettä.
Toiskieliset toverit, Joi:a ji
samme vieraili, olivat kovin
tuneet uuteen komeaan taloo
varsinkin tov. MacDonnld jr. J
Simpson, jotka oliv.it m.m. j
puhujiamme, kiittivät kovin, su
laisia heidän harrastaksiensa
si työväenliikkeen liyviiksi. S
vat suomalaisten kelpaavan m
sa kohden esimerkik?i tämänni!
sille työläisille. Sanoivat ede
uskovansa, että suomalaiset^ fJ
aina kulkemaan käsikädessä
maan järjestyneiden tv&i^
kanssa. Uskon, että näiden
tovereiden louheet muistuuivat
nelle suomalaiselle ?en, eta n
on kunnia-asia olla aina mit:
heisimniässä yhtey(U'5.=a t;
maan vallankumoukscllbteT t}i
ten kanssa. Että sitten ^-u')
se aika jolloin tämän maan .y
alkaa va 11 a n kumoushi.:eha.i
emme me tarvitse häveten
päätämme alas heidän saa^
osoittaa, huomauttamalla, oleu
rulla.'joutilasna aikanne
neet. . . •
Onnittelusähkösanomia ja
miä oli juhlaamme saapunu
falosta ja Detroitista ent.to
ronton osaston jäsen ilta-J"-^
S S. Osastolta, D^^roitm =
Osastolta, Cobaltin S. S. ^
Sudburyn S. S. Osastoja
S. -S. Osastolta, South Pore -
Osastolta, onnittelukirje ma .ai
Osastolta, " " ' " ^ ^ ^ ' " " " ' . . r i n la
kymmenen viiden doUann
kera. Saiult Manen S. i>- ^
S i persoonail^esti tover^r
„,i Allan. Rahfnen o,
ta oli y l i kahdefoan sataa a
Ska ei ole ^ ^ ^ - ^
karan tyottSmryden- .^^
jälkeen ' ^ ^ ^ ' ' ^ ' IM