Canadan uutiset, August 5, 1926

              CISNiDÄN' IJUÖSETr:i>ORTÄRTHt^^ ONT., CANADA\ Torstaina, EIoE 5 p., ]92o NUMERO 3T
CAM^ADAN UUTISET
Suomalainen saaomalehtl Canadassa
Ilmestyy Jokala«na Torstaina.
Kustantaja
, The\Canada New8 Publlahlns Co.
Eriok J. Korte, Liikkeenhoitaja^
lAurl Maunu, '1'oimittaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: 12.60 koko vuodelta,
?1.50 puolelta vuodelta, 75c 8 kuu
kaudelta Ja 25 aentOÄ kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin Ja -Suomeen: |3.60
koko vuodelta Ja $2.00 puolelta vuo­delta.
i^-OTT
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-lalBtuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantfe-to
Ja nlmenmuuttollmoitukfiiet 75 sent­tiä
kerta. |2.00 kolme kertaa. Naima*
Ilmoitukset |2.00 kerta,, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- Ja kihlaus-Ilmoi­tukset
60o palstatuumalta. Kuolonll-moltufceet
?2.50, muiatovärssyllä 8;00;
Syntymäilmoitukset 9 W . Avioeroil-moltukset
$2.00. t
Pöytäkirjat, tlliselvltykaet, kerftys.
luettelot, luento-UmoItukset y. m. SO
senttiä tuumalta.
Uutisten Joukkoon'aljotulsta ilmol-tuksista
peritään 15 senttiä rlvUtä;
Plenlmmänkin Ilmoituksen hinta OB
50c. Postissa tulevia ilmoituksia el
hyväksytä velaksi) tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset U.OO tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
Ja rahat ovat lähetettävät
oeoitteella -
Amerikan suomalaisten koti-maasta
saamia vaikutelmia.
CANADA
Port Arthur, i
UUTISET,
Ont.. Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa oa
lähde malnittava.
Oaotemuutokaesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriini sekä vanha että uu­si
osQlte. ^
CANADAIT OUTISET
v'r (The Canada New8.)
The 'Finnish New8paper in Canada.
Published every ^Thursday by
The Canadian New8 Publishing Co,
Erick Korte, Manager.
Lauri Maunu, Edltor.
Daily New8 BldgJ Port Arthur, Ont
CANADAN UUTISET
Is welcomed andreadln every Finnish
home In the Dom nion. It Is the only
dlrect advertlsin^ m6|dium for tho&e
manufacturers and merchants who
wlah to create and bulld a profltable
and permanent demand forthelrprod-ucts
»and merchandlse by the large
and 4Ver growlng Finnish population
residjng In Canada. Place your trial
advep^sement and get results.
Adyiertlsing ratea 50c per Inch.
Poi|tlcal advs. $1.00 per Inch.
Ad^rertlsements must reach our Of­fice
v"Wedne8day nolon to appear on
Thursday'a Isflue.
Subscriptlon prlce In Canada $2.60
vei year, United States and other
countrles $3,50 per year In advance
Entered as second^ Claes mall mat
ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office af
Port jArthur, pntarle^ Canada.
THE AIM OP T H E CANADAN
UUTISET.
Tai; help preservfl the Ideals and
eacr<id tradltlons of thls, our adopted
counlfy, the Dominion of Canada: To
obseiive Its Iaw8 and' Insplre others
to respect and obey tfjiem: To atrlve
unce^slngly to quicker the pub!lc's
aensd of cIvIc duty: In ali vvays toald
In nfiaking thls country gpcater and
better than we found It.
—-! Seinään sopiva kivi ei k a u ­aksi
jaikaa jää ojassa makaamaan.
—/Älä kanna sopimatonta kate-utta[;
ettei elämäsi kävisi mautto­maksi.
,1 , ,
—1 E i mikään tunne ole vah­vempi
kuin viha suk|ulaisten vä-
~ Puhu vain iloisista asioiista,
maailma on kyllin surullinen i l ­man
sinun valituksiaLi.
• r — . Jokaisessa on tunto siitä, et­tä
väärä joutuu perikatoon, vaik­ka
ta.
T r i Rafael Eengelberg, joka
kuului jäsenenä siihen komite­aan,
jonka tehtävänä o l i vastaan­ottaa
ja ohjata Andania-laivalla
kotimaahan saapuneita Amerikan
ja Canadan suomalaisia, on sano-malelidille
kertonut vierailun jäl-kivaikutelmista.
Vieraat tuntuivat suuresti y l -
lätetyiltji Suomen oloista, lausui
tri Engelbcrg. Ile olivat kyllä
ken enemmän ken vähemmän us-
'konoct Suomen aseman vakavuu­teen
j a sisäisen elämän järjestykö
scen, mutta näkivät sittenkin e-jiemmän
kuin olivat luulleet.
Eräässä tilaisuude>ssa kaikkien
vastaanottomenojen jälkeen k y ­syttiin,
mikä heitä oli täällä e>
nimmän yllättänyt. "Tavaton
kansanvaltaisuus", oli vastaus.
Että heidät, vaikka olivatkin
vain tavallisia työläisiä,' o l i otet­tu
vastaan sekä juhlallisesti että
sydämellisesti, sen sanoivat he o-levan
kaikkein unohtumattomin­aan-
Suomalaisuuden Liitossa pidet­t
i i n vieraiden kera neuvotteluja
\ilkosuomalaisten ja kotimaan vä­lisistä
suhteista. ?*rolemminpuOr
lisesti'katsottiin tärkeäksi j a asi­anmukaiseksi,
että Suomen Icie-len
j a kirjallisuuden j a yleensä
Suomen tuntemuksen opetusta oli­si
tuettava Amerikan Suomi-opis­tossa
j a että johonkin Amerikan
yliopistoon olisi saatava peruste­tuksi
Suomen kielen j a k i r j a l l i ­suuden
lehtorin virlia. Niinikäii
oli kysymystä siitä, että Ameri­k
a n suomalaisten lapsia, sikäli
kuin niitä Amerikassa tulee yli­oppilaiksi,
olisi saatava edes osit­ta
in opiskelemaan Suomen ylio-pistoiliin.
Edelleen oli puhetta
siitä, että ala-arvoiset taiteilijat
j a vähemmän asianmukaiset a-vustuksenkeruut
Amerikan suo­laisten
keskuudessa olisi saatava
.sivuutetuiksi. Erittäin k i i n n i t t i ­vät
vieraat huomiota siihen,, että:
Amerikan suomalaisia on ohjas­tava
tekemään sijoituksiaan suo­malaisiin
rahalaitoksiin, ko.ska
ilot Suomessa ovat täysin luotet­tavat
ja korkokanta edullisempi
k u i n . Amerikassa.
Voidaan olla varmat siitä, että.
tällainen käynti vanhassa koti­maassa
on monella tavoin lujit-,
tava ulkomaalaisten siteitä ko­timaahan
ja antava heille mah­dollisuutta
oikeammin j a suurem­malla
ymmärtämyksellä seurata
sen oloja j a elämää. Thtälaill;
voidaan olla varmat, että täten
niyöskin kotimaassa opitaan pa­remmin
tuntemaan j a ymmärtä
mään maastamuuttaneiden koh­taloa
ja elämää siten myöskin
kotimaan taholta siteitä vahvis­tamaan.
Ja se on varmaan mo-
Jemminpuollseksi onneksi. ' Näin
^Dllen on vain toivottava, että ky-symyksessäolevan
• k a l t a i s i a ret­kiä
edelleen tehdään j a niitä, to­della
vielä kehit eli ivankin.
selvästä kirjoituksesta jokaisen
pikkuseikan nuoruudenystävän
kodissa. Onko lapsilla aurinkoi­simmat
huoneet? Onko miehellä
mukavin vaatesäiliö? Kenen
van 11 emm at ovat k unn i apa i k a l la
perhealbumissa V Onko herran
huoneessa mitään, j o t a kutsutaan
" r o u v a n t u o l i ' rouvan: piiytä''
j.n.e. Tai onko liänen käsityöusä
usein siellä'/ \Onko vaimon öljyr
v i i r i k u v a parhaalla paikalla mie­hen
kirjoituspöydältä katsottu-n
a i Oikein kekseliäs nainen tic-tiia'
parin vierailun perästä mel­kein
kaiken mitä tahtookin ystä­vättärestään
ilman suullisia kes­kusteluja,
jo.s. ystävätär, on n a i ­nen,
joka osaa painaa leimansa
kotiinsa.
Hotellissa on palveli joita ja sii­voojia,
kodissa pai velijoita j a pal­velijattaria.
Mitä useammin v i i ­memainitut
. muuttavat, sitä e-n
e m m ä n li o t el 1 i n j a •' k a 1 u s t e t tu -
jen.buoneitten'^ kaltainen on ko­ti,
mitä- useamman vuodo7i ])alve-l
i j a t a r on avannut samaa eteisen
ovea, sitä lämpimämmin tuntee
olevansa kodissa.
Miten suomenkieli on
kehittynyt.
Mikä luo kodin?
ka se väärä olisi omaa sydänver-
— Jos huolellisesti otamme
vaarin siitä mitä kielilakkareilla
on sanottavaa^ niin opimme tun­temaan
vaikenemisen arvon.
— Menestys ei riiinkään paljon
riipu ,ulkonaisist^ tilaisuuksista
ITuin sisäisestä» päättäväisyydestä,
mutta vasta nUden* yhtymä tuot­taa
tuloksia.
— Valppaus tilaisuuden vaa-rinottamisessa;
uskallus käydä ti­laisuuteen
käsiksi; voima ja kes­tävyys
käyttää tilaisuutta hyväk­seen
mahdollisimman .suuressa
määrässä — nämä ovat ehtoja,
joista menestys riippuu:
-r- Nyt on 'aika panna kaikki
kuntoon. Kun myrsky pauhaa,
ei enää ole ajkaa kääriä purjeita
eikä vahvistaa peräsintä. Jos ti-laisuntta
vain todella' toivomme,
piin niitä varmasti ilmaantuu. '
Kotiin tarvitaan jotain muuta­kin
ja enemmän kuin katto, huo­nekalut,
neljä seinää ja niin mon­ta
väliseinää kuin meidän ase­mamme
yhteiskunnassa vaatii.
Kotiin vaaditaan ennen kaik­kea
persoonallisuutta ja traditio-nia
(.perintötietoa). Yhtä vähän
kuin teltta on talo ,tulee myöskin
talo itsessään kodiksi; Useim­milla
ihmisillä, mutfel kaikilla,
on taitoa luoda koti. Pääasia on,
että se on sellainen, että se vas­taa
omistajan yhteiskunnallista
asemaa, elinehtoja ja tapoja. Ai­noastaan
siten saadaan todellista
kodikkuutta.
Verhoilija voi kyllä tehdä a-
.sunnon hyvin kauniiksi ja jos
isällä on rahaa voi hän taidenäyt­telystä
tuoda kauniita esineitä
kodin koristamiseksi, mutta las­ten
kahdenkymmenen vuoden ku­luttua
muistellessa tätä kotia o-vat
kauniit verhot • kadonneet
muistosta ja kauniiden taulujen
muodot haihtuneet mielestä, kun
taas pieni yksinkertaisissa kehyk­sissä
oleva valokuva, jonka äiti
itse taitavalla kädellä kiinnitti,
pysyy aina yhtä selvänä ja uute­na
mielessä, sillä se esitti isoäidin
piirteitä. '
Naisen terävä katse lukee kuin
Osoitukseksi siitii, miten iiidin-kielemme
: aikojen kuluessa on ke­hittynyt,
julkaisemme seuraa­vassa
muutamia niiylteitä eri
vuosilta.
M i k a e l Agricola {VAO—Vh)l)
k i r j o i t t i näin' "Tesse nyt sinelle
onibi, raeas Cliristilinen Lukija
ja Ilyue Somalainen •Tlenielaiiie,
Carialainen eli euea .Herran Je-susen
Ysteue sine olla malidat
>ren Wden Ttestamentin Kiriä So-menkielille
v v l o s t u l k i t u d h ."
Jaakko Suomalainen (kuoli
vuonna I^ScS): ' •Aurinko pais-tens
nyt pois vei, Syngä pimeys
sijan iäi,- Oauhistos niaanpäällii
poueois, Peleo o]i iocoidzi lou-eois.
Sinä sii.s valkeuden Isä Sun;
kirkkaudehes meil lisä."
Eerikki E r i k i n p o i k a Sorolaineh
(kuoli V. 102.")): "Cosca hee
ylenkatzovat .heiden Skoulumes-tarins,
käyvät laiseast Skoulus,
oy tahdo lukea kiriä eikä mitii-kiin
oppia mutta maeavat laiscä
e l i juonat, käyskendelevät siellii
ja täällä ja culuttavat heiden
nuoruuden Ikäns pahast j a tur­hasi,
jota hee sijttä vanhemal
puolel ikä catuvat ja pitä. sijttä
käriämän ruocans eli rasealla ja
eovalla tyrillil heitänsä elättii-man,
Antero Aschelinus (kuoli v.
170.3) : ' T u i n Karvaiset, Tlyt-tyiset
Pyszä sill: coht Ratc Ruot-'
zin k y l l vihaisell ^Mieeall. Maan
päällä sitt lan^eis jur picaisest
tott, Joe' enä ei ensingän siecall,;
Iläld nilemän Vert, Näin viel jor
ca kert ^Me Jumalan avull so.
d i m ! " (Narvan voiton johdosta
sepitetystä runolta).
Antti Litzelius (170S—170.3):
' ' J a että he havaitzit tuletut pai­kat
viekkammasti kasvaneen,
n i i n rupeisit he n i i t t en katovara-zi
tuotaa hakattuin puitten met-zään
jääneitä ladvoja j a o x ia
poltelemaan j a kylvolemään, joit­ten
j a l o s t a menestyzestä he sitre
riema-stuithakkamaan kaskia, ja
korpia maahan huhtomaan, ja
niitä kuivaxi tultua poltelemaan
kylvöä varten. Ne edelliset kut-zuit
he k a s k i s t o i x i j a rieska-maaxi,
että ne t a i t t i n pikemmin
ja niinkuin happamattomana
kylvöxi laitettaa: mutta ne jäl­kimmäiset
nimitit he huhdaxi.*'
(Ensimmäisestä suomenkielisestä
sanomalehdestä Suomalaiset
Tieto-Sanomat"; jotka alkoivat
ilmestyä tammikuussa 150 vuot­ta
sitten).'
Jaakko Juteini (1781—1855):
" H i l j a i n vanha vilutauti, viksi-huuli,
vihtiparta, . roimahousu,
homesilmä — h i l j a i n vanha vilu^
t a u t i , kyssäselkä, kongonokka,
leukaperäin louskuttaja kulki
kylmiinä kesällä. P i t k i n maata
matkusteli äijä hassu hallavana
ynnä pah an puolisonsa, poltto­taudin
porottavan." (Runo.sta
" V i l u t a u d i s t a . "
oteltiin toimeen saada Seuraa,
jolle tämä asia olibi huolena ja
päätettiin alkeeksi ilmoitaa nä­in
ä h an k k- e e t Ak ad em i a n 11 h t o-rille,
että hänen tiedollansa ja l u ­vullansa
toiste taitaisi konnina
t t ji .as i a st a 1 a v i a n u n a I ta k es k u s-telenuiazr."
(Suumalaisen k i r j a l ­lisuuden
seuran i)eru.siavan koko­uksen
i)öytäkirjasta).
Eero Salmelainen (18.S0-1867) :
" S e joka|)äiväisessä . elannossa
niin useasti kysyttävä kalu, jota
kelloksi sanomme, on nykyisinä
a i k o i 1 U I u s i a m i n a 1 la m i e 11 el 1 ii. .1 o -
pa uu)nesti ' k a n t a v a t , pienetkin
[)()jat uuria lakkai-issa, \Mutta
harvat heistä lienevät sitä mietis-kelleet,
m i l l o i n ja miten tämä ko­ne,
on aikaan saatu ja k e k s i t t y . "
Juhani Aho (vuonna 1801)•
' ' P a i t s i noita muutamia iloisia
m u i s t o j a , j o t k a Jiekin ylcsinäi-syydessä
munituvai suivillisiksi.
e i, s i i t ä o 1 e. m u u 1 a t ii h de i u ui ic n i n
valkoinen, kellastunut l a k k i , va-tokuvataulu
seinällä j a sen päiil-lä
kuivunut kukan^lehli, jonka
aikoinaan rintaan k i i n n i t t i yksi
'lii s! ii n \ o n i .•^ f a,. jo i d o n .n i m o 1 k i n
jiiiviit 1 ielämätlii.''
F. E. Sillanpää (vuonna 102.')) :
'' T a j n s i n se I v e m m i n k u i n vi el ii,
1 n u u t a nm f u n 1 i s i tl e n. e i l i i ' A' u o w i a
k' e s li i n y t. p oi k a v e i k oi 1 y ii y t o 1 i 1 o -
pullisosti piiiillynyt, ettii mie­hiin
s .1 ii h ost y i m i n u a lii tn ii n k a ii 1 -
ta. .^I i n 111 o 1 i pe r i 11 y t . t a k a is i n
tämä . pieni eläniii,- jonka henki
tiiveimpänii tunt ui jouluaaton
liiylyssä; Siinii jo ikäilnkuin au­kenivat
niilitiivikseni ne eliiniän-voimat,.
jotka koko -ajan olivat
minua odottaneet ja nyt i)iiiisiviit
alkamaan -inuokkauksensa."
K O K A I N I.
Ihmiskunnan kirous ja turma.
' ' O n \' a r s i n i k ii \' ii i i , e 11 i i o n n i in
p a l j o n k i i y h i i i perheitä, . j o i i l a . e i
o l e va r a a h a 11 k k i a ii s e i 1 oe n t ii 1 ä
e r i n o m a i s t a a i i n v i i r n i e l i . . ! n i i l k ; i ii
j a j a n o a v a s l a a n j a e t i ; i oi. u i i i i
p a l j o n k i i s i t y i i l i i i s i i i j a . m u i t a i y r ) -
läisiii, j o t k a var(\)en puu!tii-<>a
e i v ä t v o i h a n k k i a i t s e l l e e n t i i t ii
virkistiiviiä j a v o i m i a li.siiäv:iä a i ­n
e t t a . "
V i r . i m a i n i l u n lauveen olemme
o t t a n e e t k u u l u i s a n e s p a n j a l a i s en
j e s u i i t t a t o h t o r i D o n A n t o n i o , - I u -
l i a n i n 1 7 0 0 - l u v n l l a k i i - j o i i : t a m a s ia
k i r j a s t a " A m e r i k a n h e l m i " . N i i n
n i ( M - k i l l i s e l t i i . k u i n t u n t u u k i n , y -
1 i.s i ä ii D o n A n 1 {)n i o n ii i 1 l.ä an n i i 1 -
i a s a n o i l l a k o k a - k a s v i a , E r r t h r o -
x y l o n f o e a a, j o n k a v i h or i ii i s i s l i i
l e h d i s t i i nykyään v a l m i s t e t a an
[leloit 1 a v a a k o k a i n i a.
H i i n ei k u i t e n k a a n ole ainoa,^
j o k a l i r y s i näistä lehdist^ii. j o i t a;
P e r u n ja B o l i v i a n i n t i a a n i t i)U-,
r e k s i v a t j a j o t k a ovjit saattaneet
niimä k a n s a t häviiin p a r i ; i a l l e,
i h m i s k u n n a n j x - l a s t u k s e n j a s i u ­n
a u k s e n . Xiini)ä eriis e s p a n j a l a i ­n
e n lääkiiri P e d r o Crespo meni
n i i n p i t k i i l l e i n n o s t u k s e s s a a n , e t ­t
ä hän e h d o t t i l i i y t i i r e t k e i l i j ö i l le
k o k a n l e h t i e n : - p u r e s k e l e m i s t a.
J o s n ä i t ä l e l i t i ä j a e t t a i s i i n pälvir-täi-
sin miehistölle, j o k a k ä y t t ä i si
niitä säännöllisesti, ei t a r v i t t a i si
läheskäiin n i i n s u u r i a mäilriä c-l
i n t a r p e i t a k u i n m u u t e n , l a u s uu
C r e s p o .
h y v i n n o p e a s t i - j a l ö y t y y h e n k i ­l
ö i t ä , j o t k a ottavat sitä j o pa
k y m m e n e n k i n g i ' a m m a n i ) ä i v i i s s i i,
K o k a i n i v a i k u t t a a sanujen o m i ­t
u i s e s t i . lOnsin t n n t u u siltä k u in
n e n i i o n t e l o s u u r e n i s i j a t u l i . s i i l ­m
a v a m m a k s i ja o m i t u i n e n k y l -:
m y y d e n . j a k u i v u u d e n tuiintv o n
h a v a i t t a v i s s a nenässä j a n i e l u s s a .
Tätii. k u i v u u t t a n e n i i n l i m a k a i -
\' o i S S a se u i'a a k uit e n Ic i n. p i a n y 11 ii
1 isii ii n t y \- ii 1 i m a n o r i i l y m i Ji oi i . j a
a l a t i t i p p u v a n e n i i o n k i n k o k a i -
n i'n 11 a u 11 i j a n y k" s i t u n.t o m e r k o i s-t
ä . Vähite.llen s y n t y y m i i r k i i { ) e -.
siii s i e r a i m i e n v i i l i . s e l i i i i i i n j a e n -
11(^. n 1) i t k iiii sy n t y y v ii I i s e i n ä i i n -i-e i -
kä.
K o k a i n i n v a i k u t u k s e s t a on k a s ­voissa,
h a v a i l t a v a r o j n i t u i n e n i l -
m e h t i n i i n c n - j a l u o n n o t o n ; n a u r u ..
"Silmät a l k a v a t suui-eta, i l m e k äy
t l i i j o 11 a V a les i . j a k a s v ot m i i u 11: u -
v'at: t y l s i k s i . Tviin k o k a i n i n n a u t ­t
i m i n e n t a v a l l i s e s t i a i h e u t t a a u -
net t o m u n t t a . käy v i i t koira i n iti
n a u t t i j a t k-alpeiksi j a l a i h o i k s i ;
I v o k a i n i n a i l i e u t t a i n a t I v a i - l i a n i i y l:
o v M 1' k o k o n a a n toisi^IIaisot. k i r i ii
m o r f m i n t a i a l k o h o l i n aikaansaa-^
m a t . Jirllcimmäiset. m y r k y t s y n -
n y t t i i v i i t . i n m m i a , e l o t t o m i a k u ­v
i a , j o i Iva . i t s e p i n t a i s e s t i : pysy^•;If
s i l m i i n • v e i - k k o k a l v o s s a . - : K o k a . i n . i
t a a s synnyttäii eloisia.-, viirilvkäitiv
k 11V i a,.: j o 1 a sn at I n v a 1 ' i )y s y ii' .p n i -
I s o i l l a a n , k u i n e l i i v i i i l v u v a t . N a u t ­t
i j a t voi\-at usein itse niäiirii 1 i l
u n e n s a l a a d u n.
. . A n n a m m e l o p u k s i c r a ä i i . c n t i -
.s-on k o k a i n i n . i i l i r i n , nuoi-en 10-
v i i o t i a a n . y l i o p p i l a a n k e r t o a Ico:
Iveinuls.sistaaii i i i mii n i i i y r i c y n . v a i ­k
u t u k s i s t a .
K ; i y t i.n ensiriimaisinä , pa;\'iii;i
v a i n y h d e n u r a n i i i i a n . . j o k a . r i i * • i
m i n u l l e . f M i s i n i m a i n e n t u n ne
kainistä o l i . , e i tä t u l i n i l o i s e k s i j a
p i i ' t e ; i k ' s i . - V j i l i i i i tuntui siira
k u i n o l i s i n o l l u t h u i i i a i a s s a . - L u i n
s i l l o i n a h k e i - a s t i j a k u n o l i n Xil-s
y n y r o \ m (ni n e n . i n t, le i n 1 o j a . \) n o-l
e n n'1'annnaa; k o k a i n i a . j o k a t.t^k.l
m i n u t \ i r k e , i k s i j a a j a t u l c s e n i s e l ­k
e i k s i . T u n t u i suor.-istaan hii'\ o-i
i l i i i k u i n k o k a i n i l o p p u i . . O l i s in
o l l u t . . . v a l m i s vaikka;])a m n i ' l i a a -
m a a n saadalcseni • liitä . m y r k k y i i ,
K o k a i n i n v a i k u t u s v a i h t e l e e suu-i
' ( > s i i . j a y i ) l l a k ' o k a i i i i - v a i k u t i aa.
k o k o n a a n toisin k u i n [ l i i i v i i l l ii
V i i m e a i k o i n a otin noin, y i n l en
ir r a m m a n k e r r a 11 a a i i , 1 e p i i s i n v uo-t
e e l l a n i ja t u n s i n , miten koko;
i - n u n i i i n i k',\\ \ v i i s v n e e k s i j a her-'
P i i a n tn i i e e k s i . S i t t e i i a l k o i , joi^_
k i n 1 a i n e n k on r i s t u s j ii r u p e s i n v i i . -
risemään. Se o l i k o v i n . i h i i i i i i
t u n n e , . Olin: k a k s o i s i h r a i s ( M i i i ..
T i esi n e t ä le p i i s i n kolea i n i n m y r-,
k y n h u u m a a m a n a : v u o t e e H i i n i j a :
e i t ä k a i k k i t u n t e e n i o l i v a t l u o n -
] i o t t o m a t , m u t t i i m i n i i e l i n l i e i i f r e s.
siini,^ t a j u n r a oli k i i l i t i a j a e l i i i.
K a i k k i n i i y t t i selvemmiiltä k u n u -
nessa j a i i j a t u k s e n i j u o k s u oli Ic-riiväii.:
O l i s i n voinut ]'atkaistiV
V a i k e i m m a t k' i n p r o 111 e e m i 1. i n u I i i i
m i n u l l a ei s i t t e n k i i än o l l u i v o i m ia
s i i h e n . Tiimii o l o t i l a kestiiä n o in
p a r i k y m m e n t ä m i n u n t t i i i . K o u r i s ­t
u s liäviää j a seji j ä l k e e n o n o l o ­t
i l a i h a n a . T u n t u u siltä k u i n . e l
o l i s i l a i s i n k a a n r u u m i s t a i j a hen-,
k i n en mi n ii. l e i j ii i Iisi il m a s s a . S i t ­t
e n seuraa r a u h a t t o m u u d e n ; t u n ­ne.
T u n t u u k u i n n i s k a s s a r v i ) -
K, Hancock, Mich.
KURSS.TMME StJCMEN RAHALLE
-on-
L i i h e i y s k u l u t po^Ain k a u t t a s u m m i l l a a l l e ^LlO.OO on ]'>('.
S i i t ä s u u r e m m i l l a s u m m i l i . H ei m i l a a n k u l u j a , p i ' l - i t i i . S i i l i'
köleits(f o v a t . k u l u t ^ ^ • . ' . . ^ O k a i k i l l i i s u i n i i i i l t a.
O s o i t t a k i i a l i i h e t y k s e n i i c ^ a s l ! i ; i u ( < l t i i j a n sekä liilietlä-j
i i n o s o i t t e e l l a • v a r u s l e t l . u i n i i o s o i t l e e l l i r : • . ,
FOREIGN DEPARTMENT
F I R S T N A T I O N A L B,ANK
H A N C O C K , ' MICHIGAN.
Varat y l i S3,000,000-00.
K i r j o i t t a k a a suomeksi, mcillil 'on viisi suomalaista
liiklreessämme.
l i i i i l E l l l g ^ 'Hiiliisi-
SUOMEN PÄÄKONSULINVIRASTO
K O K O CANADA|<\ V A R T EN
s u o r i i t o i i k a i k l d a 7n; i : i u v r a l l . cUo ( v l u s i u k s e l l e k u u h u i r i t P h i ; i \ i a,
a n i a r i :i)a.s.S(M;i n i ; u . k u . s t . u . ' ^ t a v ^ i r t e i i k a ! i i i ! ; ! a r i n n ).'U: m i i n i i l l e . v ; i h v i s t aa
a ^ ^ i a k n j o j n , k : i . i n n o k s i ; i }. m , s e l M i i - i . i , j i c m l o - j . i n n n t a S U O U I L -U
I r n n - ^ a l n i s i i n k o l i d i - - . ! u \ i n ; m i . ' n i ; i K', n < . i n r i l < . i . . o - ^ o i i t f f ^ j i a CONSU-L
A T E G E N E R A L O:- F I N L A N D , «"ilS St. C-itherme Street, West,
Montreal, 0.ue.
. V a r a k G i i s u l i n v i r a K l O j
VI-GE C O N S U L A T E O F F I N L A ND
18S Lorno Street, >
P O R T A R T H U R . ONT.
V I C E C O N S U L A T E OF F I N L A ND
:• 551 Howe- Street,
V A r J C O U V E R , B. C.
'U oso]t.l..'<ct o v a b : -
V1C E G p N SU L A T E O F F1N LA N D
C.P.R. vSter.rnsh. Pnss. Ag. Office,
ST. JOHN, N. B.
y I C E C O N S U L A T E O F F l N L A N D
319 Bay Street.
^ - 1 T O R O N T O , ^ ; O N T .
C O N S U L A T E G E N E R A L OT^' F I N L A ND
A K S E L I R A U A N H E I M O , Paakon.suli.
513 ST. C A T H E R I N E S T R E E T , V,'EST, , MONTREAL, Q U E .
l i i 11 Ma.. l*.S
y i i s N M i e t ^ i i i i ::\-aiy:iM.ri
\\'f:. .;;Siiu ..::()n'-;aiii:;i
.s " o i n t l l l l l i e o l c -
s.(Mi.nos>;;.i::,:ii!<iiij.;i
t|rliV.:kiinl; < ' i i i ;iii.-;
l i j - k a i s j i i ;:v.n.nle(i
.il:!:ri^i.'. k i i . ' l i ; i i . . i '
\ 11 n 1 i 11 s 11.11<; I a M , s 11111; 11 <) \•; 11 ; a \' (i i 11 -
ua j a M l i i . o i t i r v i i l . . . Ivti V I M I U I I . 'nir-
•tii :v<iilke;-i.•..'ixn.ska ,e.M; ;i jaliniii! . iiii--
. i i i i i 11.. 1^] t s il 1;- s i [ ii:iH I ii i r i ' ;i \-a ri i i i tl a:,
j;r) 11 oi.ii : • e t < M . ' i ! - i ;:l;i i.ll. 11 s y a a , ; . . j < M - I . R . ; . I
: k e s l c e l l e i l m e s t y i ihana : i i i iisviiT• l•a-
:;lo..;^;;•:•pie^iH-, .,(>(.! . [ ( V i s e f : : | ' ) i r b i l i v ; t l ;.
k ' a n s s a i i i . S i i i i o i n iJ . s e l j e i M . ko!-;!!
a j i i n , o f t e i u i . i a i i pii,I I I .i
11,-! i s e a i M i M 1 h i l kiiiii o l i • ri.ini.iii.
j o i i k i i iiiii>-,,ini M. i j n.
f v o k i n i i i n . i i i i i r l i i i n i n c i i : s y o n y t l - i
h i i ' \ e a i i .i.'iw>ii. i i T i i ( i , i r i i o k a " i
u i i i i s f u u n i . , . l i O i . u i k s i i l m i i i i i M i v l i ;i
O i i e i i n i u i u lyUi>i_\v i,i .iiiiii.i .i),'-
;t;US o u . . r i i i . s : f i i - . s i V i i d ; ! . r;;h;i;i Ic-okai-'
i i i u ost 0 0 1 1 Olin s i l l o i n j o i i"i o -
\ !.(> u,.. ^ I i i i 1 li M: -.lv ( i k iii U i:. .1 l i i 11 l i t::.;' \; i-e^ •
mutta, .rvii v i i l i t l.ä n y t Vsi^^ ksist a -^
o l i n k d J v o i i M i i i i i i e t k e i i l i i n s i . Vi-
. h ;i s i n ' I i i 1 i \' a ;i; ii u r i.i i l c t i ; i . e 111 c --i u 11 e -
l e l k i i i i h " k k u i m l u l k o n . i I' , i r < i - . t ,i
o l i i i i . i . i l a pit u M l k i i i i \ i i o t e e l l a .
: lkoiVi:f;ii!.ntan.v,1 ;i:.p;i
iiipVr .;^Iiik;tit;l:tii.vv'l
.\-;ih'!;K;le](k(;i::;iM/^
'^iil-i lie. t -n i)MiM,-i! n i i i (i;rni \ ' a i -'
y:;iivih.vei,:;-''.^^^
, ^ Jlii';!) 11'\-a:.. 1 1 j i I o 1 i i ( i j I r . ( ( ) i : i K ' i i , i a i V ti
t a ; : ; s ; u i u i . l l i i ;;k;itrine;i • ki.iviii.is^ o . s n i t -
-r;;-;!': n.;';"!!.!^-; mi!J't;i .\';i-;Vi'ii.1liuen; t i i -,
'iV!ii..--liiiu<i:;j.-;; s y . i . i i i y M.irv ' l i i y r k k v ;
<) V1 i' • K; 11' n I i i i 1 ii:i 1. ;;y.i e!: i ; ! i's i i k s i ^ ;t 11 l e >
k " k M IM! 11 ' siHHM' • .\'irj k u t - i IS .• i ' i k c t l l i - .
: : ; n . ! i ( l e u ;.^.^>;iijiii t v t i i i s e s s i i ; - ; . y i a i i i i i l i ' - -
' . i ' " ' ! ' i l ) l l P l l . ,.'(,1 j;iv, sä
.m e j c v ^ i i i i i n e p.ij jmi N a,n . i l l i s c i u -
' l i i , i y i l \x\ k u i n m i i u i n . i r k o u l t i -
s(i.*. i K i i f 1 i i i l ( i ; i .iii(.'el-: . a i i -cdjiidi. i i i l v ( » - .
I l i m > 111 . j n s s e p ä ä s e e \v\ i i i -
l I l i M t l
.. \ ^ i v : . r i \ l i ä i n i a l i i v e i i a . : iileaiii),'iX. . . ( ? i :.
k y ' ; A 7 . ! v ( i C k ( > ; i t a A i K u - r i a l i a . ; ' i i i u l t ; i ' ; S ; - : ' .
\'iusl n i 11 -hv-v-aä; ,];i r k e . a . , ^ ' a in
y I i k (• i;.|-; I i si • 1 -;; \' o i \ -i 1.1.-. .-a n f it i tl-11 ä
•se;i..;lvaid>.nkiJ.n.!Wir,v;"i11 a a u . : : e 1 1 i i , k i i n ­n
i ; 11'" i: 11 i i n k e I. n (t i 11.: \-:((1 s; i ; I \a 111 a a
1 ' M i , ' l l i - i i l . , i \ -\ ^ i ia i'f u a
Yhteys Pohjoisraaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen^^t^
K n n vertailee yilämainittuja y-listyk.
siii iiykya^jan tietoihin ko-^^^^:^! matoja, ja vaikka tiosinkiii.'
^ttei siellii ollut mitiiiin - eläiiniii
EUas' Lönnrot (1802—1884):
" J u t t u pääty viimeiseltä siihen,
että käytettäköön asia millä l a i l ­l
a tahansa, niin on se a i n a k in
keveämpi toimitettaa monelta
k u i n yhdeltä, j o n k a tähden neu-kainhi
kauheasta vaikutuksesta
n i i n tiiytyy tosiaan.ihmetclUi, et­tä
silloiset läiikiiritkin näin suu-.
resti saattoivat erehtyä.
K o k a i n i n historia, on; todellakin
ihmeellinen. Koka-lehteä käyt­tivät
ensin, kuten yllä mainittiin
Perun ja B o l i v i a n intiaanit, mut­ta
nykyään saadaan näitil lehtiä
tehdasmaisesti järjestettyyn. ko-kanivalmistuks-
een pääasiallise-sti
Java-saarelta.
K o k a i n i n n a u t t i j a l l a on aivan
päinvastoin k u i n morfinin nautti­j
a l l a halu saada toisia onnetto-muustoverikscen
ja tämä on yksi
syy i k o k a i n i n sviureen levenemi­seen.
Kokainin nauttija saattaa
viekotella - parhaan .ystävänsäkin
kokeilemaan myrkyllä j a k u n ko­k
e i l u on tapahtunut neljä tai v i i ­si
kertaa on kokeilijastakin t u l ­lut
tämän himon orja. Tämä ko­kainistin
kaipuu saada o.satove-r
e ja aiheuttaa sen ,että kokainia
nautitaan u.<ieasti suuri.ssa seu-roissa,
usein y ökah vii oissa. A n ­nosten
päivittäinen l u k u nousee
ilo in ra a i>i a itseä n i , eiis i n . n i s-
A aa, s i 11 ei i k o k o ru um i s ta,. j o lion
iimii. matotunnelma vähitellen
•i i i r t y i.. 'Tji i k k ee t o v a t • k on e n la i .-
set. Knulo on erittäin tarkka.
, 'väsien kosketus toisiinsa j a r u u -
mi iseciL tuntuu .selvii.sti. Päästä k-
•;een niii.stii madoista, ottaa mie­lellään
uuden annoksen. K u n ko­k
a i n i .: loppuu, käy tiima nuito-unclma
sietämättömäksi: j a hir­vittäväksi.
Syöksyin useasti täl­löin
vuoteeltani ja nuoleskelin
nuuskarasiaani, hain lattialta ja
vuoteeltani kokainin jyväsiä. Sy­dämen
tykytys; kävi.yhii voimak­kaammaksi.
Kolmen gramman
annoksen jälkeen sain kouristuk­sen,
.sydän löi hitaammin j a r u u ­mis
kävi kylmäksi. En koskaan'
tahtonut ottaa kokainia toisten
läsnäollessa. Lopuksi aivojen t o i ­minta
käy kokainin vaikutukses­ta
heikok.si j a ihminen- t y l s i s t yy
selvänäkin ollen. Saatoin useasr
t i nousta istuallcni vuoteessa ja
jäin tuijottamaan eteeni tässä a-
. .-4;)*- • • •.^;"-- : .': • ; ;•'• •-•
lähettäjessänrxe ottakaa liuomioon, että a l l e k i r j o i t t a -
neella iOn joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo j a voi niinollen maksaa aina päivän kor
keiniman kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN »LOKKAA CANADAN DOLLAJRIJBTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos oäh-kösanpntalähetystä
ei erikoise«tl vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahaläietyksille ou
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seur^,^valta sa-ialta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille läiietyksille]
LäHeitaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti,
— T
PORT ARTHtJR. ONT.
I m
i