Vapaus, September 9, 1924

              Tiistaina, gyysk, 9 p. — Tge&, Sept 9tfa, 1924
-•il
•
1^
VAPAUS
Canadan snomalaisen tjöväestöp äänenk^jnattoja flmM-i^
j s SSuuddbboorryyssssaa,. O n t . j o ka tiista,. t o r s ^ j a Unantaa.
ONKJ SAABI,
vastaava.
A E V O V A A R A,
toimitasapniainen.
V A P A U S (Liberty) ,
The only o r g ^ Workers m Canada. Pnb-lished
S a S Ont.. every Tuesday. Thursday and
Satordav. • _————=================
Advertis^g rates 40c per coi. mch. Mmimam charge
for single ins^rtion 75c. Discount on standing advertise-menl
The Vapaus is the best advertising medium
amore theVinnfsh People in Canada.
TIL.\USHL\NAT: , '
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. |2.25. kolme kk.
^^'^YhiysvaTtoihin ja^Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk.
83.00 ja kolme kk. $1.75. \ -•-
Tilauksia, joita t i seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi acir-miesten inilla on takaukset
Ijmoiiushinta kerran julaistuista ilmoituksKta 4ec
palstatuumalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituk-ri
«na, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus, Kuolonilmoitukset $2.00 kerta ja 50c
Ueää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenrauuttoilmoituk-ifX
50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoituksei
S2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
»1.00 kerta. Halutaantieto- ja osoteilmoitukset 50c
kerta, $1.00 kolme kertaa, Tilapäisilmoituksista pitää
raha: seurata mukana, '
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehteen torstaina kello 3. ' -
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty BIdg Lorne
T > , . i , o > ; „ lo-JfJ Poptiosote: Box 69, Sudbury, O n i ,
J&s ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.»
persoonallifiella nimellä.
J . V. K A N N A S T O , Liikkeenhoitaja,
Työ voittaa kaiken
Labor Oinnia vincil, lyö voittaa kaikki, on l a i i na
lainen mielilause, jonka tapaa usein työväen julkaisuis­sa.
Tuo lause sivuutetaan monta kertaa liian pintapuo­lisesti.
Vain harvoissa tapauksissa voi kolme sanaa
Ijlilkeä itseensä niin laajakantoisia ja tärkeitä asioin
kuin nuo sanat: Työ voittaa kaiken.
Ja älkäämme ymmärtäkö niiden sisältöä ainoastaan
siinä merkityksessä, että vain uuraalla työllä on' to­della
saavutettu kaikki se kehitys, mitä ihmiskunnan
i J i s l o r i an varrella on kasaantunut. Työ ei ole ainoal­laan
aineellinen, vaan myöskin henkinen vallottaja. Ja
älkäämme kuvitelko, että työllä ei ole muuta tekemistä
kuin vain pelkkien tuotannollisien Voittojen hankki­minen.
Työllä no paljon muutakin vallotellavaa. Sen
on päästävä myöskin inhimillisen ecfistyksen voittojen
valtiaaksi, omien, oikeuksiensa ja kohtalonsa herraksi.
Ennen kaikkea siinä mielessä me valistuneet työläiset
nykyään noita sanoja käytämme.
Dawes
Mies, j o l l a on ollut ratkaisfivin osa «Dawesin suun­nitelman
» laatimisessa on Yhdysvaltojen edustaja asian-tuntijakomileässu,
Charles Dawes. Davvesilla on esi­historiansa,
mikä varsin hyvin osoittaa hänen olevan
amerikalaisen kapitalistien huomattavimpia edustajia,
v Kertokaamme siitä hiukan.
Vuonna 1912 perusti W i l l i am Lorimer Chicagossa
säästöpankin, .Lasal le Street Trust and Savinbankin,
K u n valtioii tilinlarkaslusvirasitort tarkastus läheni, tuli
näkyviin^ että pankilta puuttui piensäästäjäin omai­suudesta
1 m i l j , 250,000 ;dollaria. Lorimerin pankki
o l i tosiasiassa kärsinyt vararikon. - Kiertääkseen ran­gaistuksen,
kääntyi hän Dawe8in puoleen. Viirheksi
mainittu o l i Central Trust Companyn presidentti, Davves
j a Lorimer tekivät keskenään sopimuksen. Daves antoi
Lorimerin pankille tarkastuksen ajaksi käytettäväksi
puuttuvan rahasumman, n i in ettei romahdusta heti huo­mattu.
Tämä petos tuli päivän valoon vasta 1914. k u n
Lorimerin pankin o l i aivan mahdoton pelastua. Tallet­tajat
syyttivät Lorimeria j a Dawesia todellisen tilan­teen
salaamisesta. Dawes tuomittiin maksamaan puut­tuvan
summan 1,250,000 dollaria. Lahjomalla tarkas­tusoikeuden
tuomarin j a harjoittamalla voimakiasta sa-nomalehtipainostusta
onnistui hänen alentaa summa
70,000 dollariin. •
Sodan aikana tuli Dawesista kenraali. Hänestä tuli
armeijan varustaja. Siinä ominaisuudessaan piti hän
huolta siitä, etlä hänen toverinsa saivat suunnattomia
summia omiin taskuihinsa. Kun eräs Yhdysvaltain kon­gressin
komissiooni halusi toimeenpanna tarkastuksen
armeijan tilauksista, kieltäytyi Dawes vastaamasta. Hän
seliiti, eitä joidenkin armeijan varustelussa paljastettu­jen
säännöltömyyksien seurauksena olis» sotainnostuksen
lamaantuminen ja amerikalaisen teollisuuden huonaon.
huutoon joutuminen, Dawes ajoi tahtonsa perille ja
häntä pidettiin sen takia «vahvana miehenä», joka itse
kongressille saattoi ivaten huutaa: Helvetti j a M a r i a !
Da\ve5 ansioitui myöskin amerikalaisten ammatti­yhdistysten
hajoiltamisessa. Hän tuki yleisen syyttäjäR
Uaugnertyn tuomioita, Daugherlyn, joka ansaitsi itsel­leen
omaisuuden Pure O i l Companyn osakkeiiia. Dawes
on kuuluisa sen johdosta, että hän käänsi trustivastai-sen
lain amraattiyhdisiyksiä koskevaksi.
Ensimmäisenä aloitti hän taistelim rautatieammatti-yhdistyksiä
vastaan. Dawes täydensi kunippanineen am­mattiyhdistysten
juriidisen hajoiltamisen panemalla ikuu-laruiskut
soimaan järjestyneitä työläisiä vastaan.
Dawes ylisti Daughertyä miehenä, joka aloitti uuden
«järjekyksen lainsäädännön.» Samalla selitti hän, et­tä
demokratia on vahingollisin hallitusmuoio, sillä de-
. snokratian avulla vallitsee vain katujen sakka.
Tätä Jcaturäh^ ja amerikalaista työväestöä yas-taai)
taistellakseen järjesti Dawes Minute Men o f Con-s
l i t u t i on --- j a j i ^ t o n , mikä on fascistinen järjestö.
N i i n /tuli 'Pävresista amerikalaiscL kapitalismin
«parhaimpia j a kunnollisimpia» edustajia. Sen vuoksi
v a l i t t i in j u u i i hän toimeenpanemaan Europan cvapaut-tamisen.
»: Myöskin ori hän koettava saada
iäpi työväenjärjestöjen hajoitlamisen, pidennetyn työ­päivän
j a p a l k k a i n alennuksen. .
Sellainen on mies, joka o n valmistava Europalle
«rauhan» j a «kohottava» Europan proleuriaatin ase­maa-
lausuu eräs saksalainen ty6vsenlebti-
Kiin kaikki kielsivät sosialismin
Saksankielisessä kirjasessa: «Uusi maailmansota
uhkaa» on m- m- seuraavasisältöinen kohta:
En tunne enää mitään puolueita, tunnen enää aino­astaan
saksalaiset, sanoi keisari. Hänen tällä lauseel-varustettua
kuvaansa painettiin miljoonissa kappa­leissa
j a monia niistä e b y i työläiskoteihinhin. Työläi­set,
jotka aikaisemmin olivat marssineet punaisten ' l i p ­pujen
alla, ostivat itselleen kansallislipun, naiset ostivat
Hindenburgin kuvalla varustettuja kahvikuppeja, ja
vateja, työläislapset lauloivat koulussa: «Saksa suuri
kunniassa» j a rukoilivat rakasta Jumalaa suomaan voi­ton,
itsepä pikkulapsetkin kykenivät lausumaan kiihko­kansallisia
runoja j a tiesivät, miten voitiin pikkukivistä
sommitella: «Jumala rankaisee Englantia», vanhempi
polvi merkitsi viimeisillä säästörahoillaan sotalainan,
koko S a b a iloitsi ja vietti juhlaa, kun «vihollinen»
oli mahdollisesti menettänyt niin j a n i in monta tuhatta
kaatuneissa ja haavoittuneissa — lyhyesti sanoen, o l i
kuin koko maailman olisi vallannut kuumehulluus.
Entä työväenpuolueet? Voimakas Saksan sosiali­demokraattinen
puolue j a 2, internatsionaale? Vain
muutamia päiviä ennen sodan puhkeamista oli sosiali­demokraattinen
puolue ilmoittanut uhkaavalla äänensä­vyllä
monarkistiselle hallitukselle, että se aikoi spdan-julistustamistapauksessa
kehoiltaa työläisiä yleislakkoon.
Ja entä mitä nyt?
Sosialidemokraattinen puolue luopui elokuun 4 p:nä
vanhoista periaatteistaan. Sosialidemokraattiset leh­det
kirjoittivat yhtäkkiä sodan puolesta j a julkaisivat
yhtä suurella innolla kuin porvarillisetkin lehdet uuti­sia
kymmenientuhansien belgialaisten, ranskalaisten ja
venäläisten työläisten murhaamisesta, sosialidemdcräat-tisel
valtiopäivämiehet äänestivät parlamentissa sotaluo-lon
myöntämisen puolesta,' sosialidemokratia unohti
taistelunsa keisaria, monarkisteja j a kapitalistista val­tiota
vastaan, unohti yhteytensä koko maailman työ­väestön
kanssa — sosialidemokraatitkin rusnailivat v i -
harenkutuksia muita kansoja vastaan . .
^ i k k e u k s e n teki vain yksi ainoa tunnettu sosialide­mokraatti,
Vam K a r i Liebknecht pienen kannattaja­joukkonsa
kera pysyi uskollisena periaatteineen. Hän
yksin jauhoi nuuskaksi kauniit puhedt «isänmaan puo­lustuksesta
» j a kaikki yltiöisänmaalliset puheenparret
j a paljasti armottomasti sodan luonteen, osoittaen sen
Englannin, Saksan, Ranskan, Amerikan j a muiden ,val-tain
kapitalistien väliseksi taisteluksi maailmanmarkki­noista
ja mahdollisimman suuresta riistovoitlomahdolli-suudesta.
i
T a r v i t t i in neljän pitkän vuoden työtä sabalaisten
työläisten herättämiseksi yalyeille. Neljä pitkää vuot­ta
marssivat eri maiden työläiset tykkeineen, konekivää-reineen,
tankkeineen' ja tukahduskaasuineen taisteluken-lälle
murhalakseen toinen toisiaan kapilalistien lukuun,
kunnes Saksan työläisten nousu teki teurastuksesta lo­pun,
• . ' • ..Z^'.
PboheeD ja janesto^
asioita
Suomen työläisten sortoa tuomitaan
ulkomailla
Hampurissa oli äskettäin kokoontunut y l i 1,000 k u l -
jetustyöläistä, etupäässä eri kansallisuuksiin lukeutuvia
merimiehiä, mutta olivat kaikki kansainvälisessä liiken­teessä
toimivat työalat runsaasti edustettuina. Tilaisuu­dessa
selostettiin taloudellista j a poliittista tilannetta
erimaissa. M, m. Suomessa toimeenpantu työläisiin
ja heidän järjestöihinsä kohdistettu sorto se;lostettiin
kokoukselle. ' - " *vf r
Päätöslauselmassaan kokous ybimielisesti päätti,
samalla kun se ^panee vastalauseensa hallitsevien luok­kien
sortotoimenpiteitä vastaan, kehoittaa kuljetustyö-
Iäisiä kaikissa maissa tarmokkaasti taistelemaan Suun­nin
työajan puolesta, j a poliittista taantumusta vastaan,
joka Suomessa, Italiassa, Espanjassa, Tshekko-Slovaki-assa
sekä muutamissa muissa maissa on päässyt tavatto-mon
pitkälle ,niin että m. m. Suomessa on Jo ryhdytty
hajoittamaan ammatillisiakin lyöväenjärjestöjäi puhu­mattakaan
muusta työväen julkisesta luokkataistelutoi-minnasta.
Kokouksessa esiintyi 12 puhujaa, kukin eri kansal­lisuutta.
Puheet käännettiin suurempien kansojen kie­l
i l l e ja tullaan päätöslauselina levittämään kaikkien
niaiden merimiesten, rautatieläisten, satamatyöläisten
y, m. kuljetustyöläisten tietoon.
Lakiebdotus 8-tunnin työpäivästä
Englannissa
Englannin haltituben lakiehdotus 8 tunnin työpäi­västä
on julkaistu J a tullaan lähimmässä tulevaisuudes­sa
esittämään parlamentille.
Lakiehdotus koskee työläisiä kaivosteollisuudessa,
kutomateollisuudessa, rakennusteollisuudessa, kulkulai­toksessa
j a n i in sanotussa yleisessä teollisuudesa. Laki*
ehdotuken mukaan voi työpäivä määrättyinä päivinä
o l la ennakolta tehdyn sopimuben nojalla pitempikin
kuin 8 tuntia, mutta ei enempää 9 tuntia. Niissä töis­sä,
joissa on vuorojärjestelmä, voidaan viikkotuntimää­rää
ylittääkin,'mutta vain poikkeustapauksissa. Ylityös­tä
on maksettava ainakin 25 prosenttia korkeampi p a it
ka, , •
— Työväenluokka muodostaa luokan, j o l l a « e i ole
muuta kadotettavanaari kuin kahleensa.» Si?ä ei aino­astaan
riistä kapitalistit, mutta sen liittää yhteen itse
kapitalistisen kehityfeen kulku mahtavaksi voimabi,
solidaarisebi,yhdenmidcaisebi voimaksi, joka on tot­tunut
työskentelemään yhdessä j a yhdessä taistelemaan.
Sen vuoksi työväenluokka on kapitalistisen yhleiskuh-onkin
kaflckein etummaisin, kaikkein vallankumoukselb'-
nan kaikkein ettmiaisin luokka; Sen vuoksi sen puolue
sin puolue, mitä voi o l l a olemassa.
Pöytäkirja
s. Järjestön Toimeenpane­van
Komitean kokouksesta
elok, 29 p., 1924.
Saapuvilla olivat toimeenpanevan
komitean jäsenet Kivi, Jokela, Lat­va,
A, Gröndahl j a sihteeri Pu­heenjohtajana
toimi tov. Latva-
Sihteeri ilmotti uuden osaston pe­rustamisesta
Espanolassa, Ont., jolle
oli lähetetty puolueen keskustoi-meenpanevan
komitean antama, l u ­pakirja
j a tarpeelliset välineet. Toi­menpiteet
hyväksyttiin j a uusi osas­to'
lausuttiin, tervetulleeksi järjes­töömme.
Luettiin Manyberriestä, Alta,, saa­punut
; kirje, jolla sikäläiset toverit
ilmottivat osaston henkiinherättämir
sestä sekä paheksuivat toimeenpane­van
komitean menettelyä, lähettäes­sään
tarpeelliset välinfeet Albertas-sa
kiertävälle järjestä jälleen; eikä
heille suoraan, josta on ollut seu­rauksena
^ivytys toiminnan alkami­sessa.
Kirjeeseen päätettiin vasta­ta,
että toimeenpanevakomitea kat­soi
tarpeellisebi menetellä siten, ot­taen
huomioon ne riitaisuudet. Jotka
häiritsivät aikaiseinmin paikkakun­nalla
toimineen Osaston toimintaa.
Luettiin Whitefishiri osaston haa-linpaikkaa
valitsemaan mupdostetun
komitean kirjelmä, jolla se ilfnottl
valinneensa haalin p a i k a b i Lievosen
maan. Komitean toimenpide hyväk­syttiin
j a päätöksestä päätettiin i l -
mdttaa asianomaiselle osastolle.
' Suomesta saapunut kirje, koskien
luotettaväisuustodistuksien hankki-,
mistä ;hiljan Suomesta tulleille puo­lueeseemme
pyrkiville henkilöille,
luettiin. Ei antanut aihetta toimen,
piteille; '
Vapauden lehtiliikkeen johtokun­nan
kokouksen pöytäkirja luettiin.
Lehden paikkakuntakirjeenvaihtajien
toiminnan tehostamista; koskevan
kohdan johdosta päätettiin kehot­taa
osastbja valitsemaan Vapauaeile
mahdollisimman Mnnokkatta jkirjeen-vaihtajia
j a johtokuntaa yhdessä
lehden toimituksen kanssa ryhty­mään
toimenpiteisiin erikoiskirjeen­vaihtajien
järjestämiseksi suurem­piin
keskuksiin yleisten uutisten
saamiseksi, jos niiden hankinta kat­sotaan
tarpeellifjeksi.
- Piirien 1, 2, 3_.jä 6:nnen piiritoi­mikuntien
'kokoubian pöytäkirjat lu­ettiin.
Eivät antaneet aihetta toi­menpiteille,
kuudennen p i i r i n p i i r i -
toimikunnan kokouksen pöytäkirjas­ta
ilmeni, ettei suunniteltuja luen-torursseja
voida pitkien matkojen ja
epävarmojen työsuhteiden takia järl
jestää^Salmon Arm'issa.
ToTeriliikkeitten välistä kirjevaih-toa
luettiin. E i antanut aihetta toi­menpiteille.
:
Luettiin puolueen Keskustoimeen-panevan
komitean tiliselostus viimei­seltä
vuosineljännekseltä j a kuultiin
sihteerin raportti keskustoimeenpa-nevan
komitean kokouksesta j a toi­minnasta.
Raportti hyväksyttiin Ja
sihteeri velvotettiin selostamaan
kiertokirjeellä osastoille komitean
päätöksiä jäsenistön toimintaan näh­den.
^
Luettiin Vapauden elokuun 21
päivän nunaerossa julaistu lehtem­me
vastaavan toimittajan tov. O n n i
Saaren kirjotus cMuistutus sille, jol­le
se kuuluu», jonka hän p i i kirjot­tanut
sen muistutuksen johdosta,
minkä toimeenpanevakomitea " elo­kuun
1 päivä pitämässään kokouk­sessaan
päätti antaa hänelle Neu­vosto-
Venäjää koskevien uutisten va­litsemisen
j a heinäkuun 17 jpäivan
numerossa julaistun toimituskirjo-tuksen
«Trotsky j a kominternin T .
P. komitea» suhteen. Päätettiin pe­rustella
päätöstämme muistutuksen
antamisesta selostuksella, mikä j u -
laistaaii samassa' numerossa, kuin
tämä pöytäkirja. •
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
O, k . Jokela Ja A , J . K i v i / '
kokous lopetettiin
Vakuudeksi, sihteeri.
Olemme tarkastaneet edellä olevan
k . S. Järjestön Toimeenpanevan k o ­mitean
kokouksen pöytäkirjan j a hy-väbymme
sen sellaisenaan,
O. k . Jokela A. J . k i v i ,
(Pöytäkirjan tarkastajat.)
Muistutuksen johdosta
kuten tässä numerossa julaistus-ta
: Canadan kommunistipuolueen
Suomalaisen Järjestön Toimeenpa­nevan
komitean elokuun 29 p. pide­tyn
kokouksen pöytäkirjasta selviää,
päätti toimeenpanevakomitea, luet­tuaan
Vapauden eloKuu • 21 päivän
numerosta vahtaavan toimittajan tov
Onni Saaren kirjotuksencMuistntus
sille, jolle se kuulua», perustella
selostuksella lehdessä päätöstään
muistutuben antamisesta lehden
vastaavalle toimittajaUe 'Neuvosto-
Venäjää koskevien uutisten valitse-misen
j a toimituskirjoituksen cTrots-ky
j a kominternin T. P.-komitea»
suhteen..
Neuvosto-Venäjää kosScevien n a ­tisten
lehdessämme jaQcaisendsesta
tahdomme sanoa .seuraavaa r
-Toimeenpanevakomitea on ]caiicen
aikaa järjestön odastajakokonksen
selvotoben mukaisesti ollut sitä
mieltä, että porvarilehdissä jolais-tujen
Neuvosto-Venäjää koskevien
uutisten valitsemisessa tulee t o i M.
tuksen harjottaa suurta tarkkuutta,
eikä antanut muistutusta tästä yksin­omaan
siksi, että eräs Yhdysvaltain
Suomalaisen Järjestön toimitsija lä­hetti
kysymyksessä olevan uutisen
ylioppilaitten vangitsemi»-»sta meiHe
j a lausui epäilyksensä »en-todenpe­räisyydestä
sekä sen j a muiden sa-mallaisten
uutisten, lehdissämme Jul­kaisemisen
Johdonmukaisuudesta. J o ­kainen
tietää, että Riikasta, Helsin­gistä,
Berliinistä j a useista muista
paikoista saapuneet tiedot tapah­tumista
Neuvosto Venäjällä ovat
suurelta osalta epäluotettavia. E l ­leivät
ne ole kokonaan valheellisia,
n i in ne' ovat kuitenkin näissä pai­koissa
toimivien valhepajojen toi­mesta
muokatut s e l l a i s i b i , että niis­tä
näkyy ainoastaan metallin toinen
puoli. Joten niitä ei sovi sellaise­naan
julaistä. Porvarilehdet, samoin­kuin
useat tällä mantereella ilmesty­vät
ctyöväen»- lehdetkin, niitä kyllä
Julkaisevat Ja käyttävät väitteinään
Venäjän neuvostohallitusta Ja kom­munistista
liikettä parjatessaan.
Mitä tulee kysymyksessä olevan
uutisen julkaisemiseen sellaisena,
kuin se Julaistiin, niin se, että toi-r
mituksella oli päteviä tietoja Ve­näjän
koululaitoksissa toimitetusta
puhdistubesta silloin, kun uutinen
julaistiin, ei ollenkaan paranna asi­aa,
" sillF^eiväthaii lehden lukijat, sen
paremmin, kuin toimeenpanevako-miteakaan,
voineet tulla tietoisiksi
uutiseen sisältyvistä asioistaj ktfska
niitä e i sen yhteydessä selostettu,
huolimatta siitä, että «toimituksella
ei ole mitään syytä salata neuvos­tohallituksen
taistelua köyhälistön
oppilaitosten puhdistamisessa, enem­pää
kuin sen muitakaan *aisteluja
taantumuksen voimien murskaami­seksi,
» Tuossa uutisessa lyhyesti
kerrottiin, että viime kesäkuun ai^
kana Venäjän yliopistoissa tutkin­non
suorittaneista 28,60'5 oppilaasta
12,000 erotettiin Ja vangittiin syy­tettynä
'vastavallankoumouksellisesta
toiminnasta. Siinä el punuttu sa­naakaan
siitä minkälaisia äinebia
erotetut ylioppilaat ,61ivat, enempää
kuin muissakaan samoista lähteistä
tulleissa tiedoissa on selostettu ja
selostetaan asioita, njin että lukijat
saisivat tietää jotain asian toisesta-,
kin puolesta.
^Edellä pn osotettu, miksi nämä
uutiset eivät kelpaa lehtemme pals­toille
sellaisenaan j a toimeenpane­vakomitea
antoi siis muistutuksen
näiden uutisten suhteen siinä mie­lessä,
että toimitus huolehtisi siitä
että sillä on niitä julaistessaan var­muus
niiden todenperäisyydestä,. Ja
että ne tulevat Julaistua sellaisina
etteivät lukijat saa niiden Johdosta
vääriä käsityksiä tapahtumista Neu-vosto-
jVenäjällä, eikä suinkaan siksi
että se tahtoisi «salata» neuvostohal­lituksen
taisteluja vastavallankiimo
uksellisia voimia vastaan,
,Perustellessamme päätöstämme
huomautuksen antamisesta toimitus-kirjotuksen
«Trotsky-ja kominternin
T. P, komitea» Johdosta tov. Saa­relle
lähettämässämme kirjeessä sa­noimme
m, m. seuraavaa:
«Tuo j a muut tuollaisessa äänila
jissa kirjotetut kirjotukset lehden
toimituskirjotusten joukossa ovat
omiaan horjuttamaan työläisten luot­tamusta
(Venäjän) puolueeseen
Molemmat sekä kolmannen kansain­välisen
vHdes maailmankongressi et-tä
Venäjän kommunistipuolueen
kolmastoista kongressi olivat j o tuo­minneet
Venäjän kommunistipuolu­een
oppositsionin kannan silloin,
kun l u o kirjotus julaistiin, joten
Venäjän kommunistipuolueen sa­moinkuin
kominterninkin päätökset
saatettiin siinä huonoon valoon, jon­ka
tekemistä meidän tulee välttää.
Sen suhteen, mitä -kirjotuk^essa tov.
Trotskysta puoluemiehenä sanottiin
ei meillä tietenkään ole mitään sa­nomista.
»
Edellä olevasta selviää, että el­lei
puolueen päätöksillä tässä Trots-kyn
jutussa ole mitään tekemistä'
kuten tov. Saari väittää, niin eihän
niillä sitten ole missään jutussa m i ­tään
tekemistä, Tov. Saari ei vo\
kieltää ylistäneensä Trotskyn joh­taman
oppositsionin kantaa maini­tussa
toimituskirjotubessaan. Sil­loin
kun me puhumme tai kirjo-tamme,
joko oman maamme e l i Ve­näjän,
puolueen päätöksiä vastusta­vassa
äänilajissa, niin me kieltämät­tä
teemme sen luottamuksen kus­tannuksella,
joka työläisillä on ky­symyksessä
olevaan puolueeseen. ja
Juuri siksi tulee meidän myöskin
kyetä todistamaan missä suhteessa
päätökset eivät ole oikeita. Me
olemme sitä mieltä, että se tammi­kuussa
julaistu kirjotus, jota tov.
Saari käyttää kirjotuksessaan, e i rii­tä
todistamaan vääräbi saman vuo­den
toukokuussa tehtyä päätöstä
Venäjän Kommunistipuolueen poli­tiikkaan
nähden, eikä vielä sekään,
että puoluetta on jatRuvasti pyritty
uudistamaan j a rakentamaan «aihen
suuntaan, ettei «byrokratismi» saisi
siinä jalansijaa, vaan että se yhä
eoemmän kehittyi^ sturten työläis-kerrostcn
joaldcopnolueeka», kuten
tov. Saari selittää. Venäjän Kom­munistipuolueen
uudistamisella var­maankin
tarkotetaan ouolneen nrole-tarisoimista,
n-s. «Leninin rekryytti­en
» puolueeseen ottamisella, j a nuo­ria
j a vanhoja sekä uutta porvaris­toa
koskevien kysymyksien ratkal-sua.
Joita Venäjän puoluekokous ei
tunnustanut oppositaonin ansioksi
Oppisitsionin arvostelusta Venäjän
Kommunistipuolueen kolmannessa­toista
kongressissa ei lehdessämme
ole julaistu mitään, ."-^ten lainaam­me
tähän siitä vähän, josta selvitä,
mitä oppositsionista puoluekokouk­sessa
sanottiin.
«Ensi kertaa knko " puolueemme
historiassa, ainakin ensi kertaa l o ­kakuun
jälkeen, on meillä ollut puo­lueessa
sellainen asema, että kes­kellä
, vuotta kahden puoluekokouk­sen
välillä ori tehty yritys joko pe­rinpohjin
muuttaa Keskuskomitean
politiikkaa tai itsensä Keskuskomi­tean
kokoonpanoa. Voi syntyä t i l a i i -
ne, j o l l o in tämä todella voi o l la vält­tämätöntä,
jos nimittäin Keskusko­mitea
todella Johtaisi maan kohti
tuhoa, jos sen p o l i t i i k k a toflella oli­si
epävarmaa. :
«Joukko tovereita, lähtien alusta
loppuun saakka virheellisestä tilan-teeri
arvioinnista, ovat jrittäneet
muuttaa j o k o Keskuskoinitean poli-t
i i k b a tai Keskuskomitean kokoon­panoa.
«Koko meidän puolueeseemme
k u u l u v a ' työläisjoukko kuunteli tar­kasti,
mitä puolueessa tapahtuu. N y t
on vedettävä lopputulokset. Oppo-sitsioni
osottautui olevansa vääräs­sä
sekä kansainvälisen tilanteen et­tä
Kominternin politiikan arvoste­lussa,"
nyt tämän näkee Jokainen.
Puolueemme tarvitsee vielä kiinte­ämpää
rautaista lujuutta, ikuin on
ollut tähän saakka j a me emme voi
mennä''niin pitkälle, etä sallisimme
puolueessa vapaasti ryhmiä (frakt-sioita)
tai edes, pikku ryhmittymiä­kään.
(Kättentaputuksia.)
«Toverit sanovat meille toisinaan,
että "Vladimir Iljitsh osasi olla ob-jectiivirien,
osasi riidellä minkä op­positsionin
kanssa tahansa j a ottaa
siitä sen, mikä siinä on tervettä. O n
totta, että tähän hän meitä opetti.
Ja rae olemme tarpeeksi realisteja,
ottaaksemme. voitetulta oppositsio-n
i l t a kaiken; mikä sillä on oikeata,
jos olisi mitä ottaa. Mutta asema,
toverit, on sellainen, että otettavissa
ei ole mitään,- vaan' pikemminkin
täytyisi antaa .sille jotakin sen aat­teelliseen
köyhyyteen. (Kättenta­putuksia.)
han saakka saaneet S?-*^*^'-^
on»
Trotskyn htr^T'^"^^-^
a h t e e n olkoon viS^'"'^ ^
samme, ei rrj^iiis -
P^töbLctä. k o s ^ a ^ ^
aikoihm alkoi saapua t t =^
tietoja kongre.«=„^rn„
ta ilman shto^vT »K-Johtavaa
a i t t ^ " ' ^ ' ^ ^ " - f e ^ -
uudistusliike V e ^ i ä f f^
nmmstipuolueessa .en n!^
penkiUe; jota v a ^ " T"^'^
telua ^ Venäjän ko. n l u S ^ ; , ^^
seen pesiytymään yrittänvt-fcratismia
vastaan T a
puolueen de. o k r a a l L S ^^
jäsenistön toiminnan t S j ^
sekä puolueen n^uodostaS^eg'*,^
t i s ta suuremmaksi joukkopS^S
e. voida millään opilla l e i ^ ^ S
jastukseksi pikkuporvarillisunde^
Nama. purteet kuuluvat j o jg
kunnon köyhälistöliikkeen e n S
sun elinehtoihin. Niissä
valistuu j a järiestyy työväenhoS
j a vam sellaisten asioiden ajaaS
yhteydessä olemme puhunee: Tro'
kyn mar.xilaisuude=ta ja häc»a « .
sioistaan. -
Toivottavasti järjestömme t-'
meenpanevä komitea on nyt allefe
Jottaneen kanssa yhtä mieltä
että tätä valitettavaa jupakkaa
käyty korkeintaan muutamiaa.
rinkäsityksistä ja molemminpaoli
ta pyrkimyksestä valvoa yhte^
asiamme parasta ja toivottavasti
Ven^'än vallankumouksellisen .W
hälistön vannoutuneina toverein
olemme edelleenkin naine tul!
nemme otolliset yrittämään pa'
me 'Canadan ja koko maailman bV
kataistelulijkkeen henkisessä Ja kij-tännöllisessä
rakennustyössä.
Onni Saari.
«On yksi keinoa keskustelun l i k -
v i d o i m i s e b i : lopettaa se kerta kaik­kiaan.
Tältä puhujalavalta on sa­nottava:
puolue oli oikeassa, j a vää­rässä
Wivat ne, j o t k a esfintyivät s i ­tä
vastaan. (Kättentaputuksia.)»
Näillä sanoilla arvosteli tov, S i -
novjeff kokouksessa pitämässääri pu­heessaan
oppositsionia Ja puolueko­kous
tuomitsi oppositsionin kannan
hyväksymällä ' päÄtöslauseman, jos
sa se kuvataari pikkuporvnrillisekai
bolshevismista • eristäytsrmisebi, Täs-sä
päätöslauselnja.»4a in. m. sano­taan:
«On kokonaan ulkopuolella
epäilyksen, etteikö tariiä «opposit-sioni
» ole heijastus pikkuporvarillis­ten
aineksieri proletaarisessa puolu­eessa
olosta j a heidän vaikutukses­taan
puolueen politiikkaan.- Sisäisen
puolue-demokratian' periaatteita tul­kitaan
Jo laajasti puolueemme rivien
ulkopuolella, proletaarisen diktatuu­r
i n hellittämisen Ja uuden porvaris­ton
poliittisten oikeuksien laajenta­misen
mielessä.»
Lopuksi sanomme, ettei toimeen­panevakomitea
tahdo rajottaa ajat­telun
vapautta, mutta koska tov.
Saari on lehdessämme tästä kysy­myksestä
kirjottaessaan aina v a k a u ­muksessa
mukaan, selittänyt sitä hy­väksymällä
oppositsionin kannan o i ­keaksi
j a t e k i samoin kysymyksessä
olevassa toimituskirjqtuksessaankiri,
vaikka tuo k a n t a oli Jo virallisesti
tuomittu, katsoimme huomatuksen
antamiselle olevan riittävästi syytä.
Toverillisesti, ,
Canadan Kommunistipuolueen .Suo­malaisen
-Järjestön Toimeenpaneva-
• komitea,
k : t t a ^sihteeri.
• . • •
Toronton uutisia
Edellä olevan johdosta ei Vapau­den
toimitus katso tarpeelliseksi
enään lisätä paljoakaan siihen, miTä
kyseessä olevassa «Muistutubessam-me
» Jo sanoimme. Tulkoon kui­tenkin
vielä mainituksi, että nyt kuri
Toimeenpaneva komitea, käsittäen
kyseessä olevan Neuvosto-Venäjän
koulujen puhdistamista Koskevan u u ­tisen
asiallisen aiheen, valittaa, et­tei
uutisessamme «puhuttu, sanaa­kaan
siitä 'minkälaisia aineksia ero­tetut
ylioppilaat olivat», n i i n uutises-sammehan
nimen^ömaan huomautet­t
i i n , että «heitä ^rytetään vastavaJ-ankumouksellisesta
toiminnasta.» Se­län
Jo •sanoo. minkälaista savea he
olivat. Olisihan tietysti voinut se­ostaa
laajemmin nepmannien ja
muiden porvariaioesten vehkeilyt
koululaitoksissa/mutta sellaiset seli­tykset
varsinkaan tällaisissa tapa­uksissa,
eivät varsinaisesti kuulu u u ­tisten
yhteyteen. Mitä taas siihen
tulee, että «lukijat saisivat tietää
j o t a i n , a s i a n t o i s ^ t a x l n puolestUj»
Valkaman Kaivatti esitetääi «a;
ton näyttämöltä, syyskuun 13
lauantai illalla, alkaen kello bk
san, 'Näytelmä on kaunis tämän""'
vainen työväennäytelmä, ollen
lenkiintoinen alusta loppuun. V
kaman kasvatin surullinen elä
tarina kiinnittää jokaisen katsomo"
olijan mielen, samalla johtaen hst
ken ajatukset siihen elämän tode
suuteen, missä miljoonat luokt
me jäsenet : elävät. Siis irjbl
saapukaamme seuraamaan kata'
sen arvoista näytelmää.
. Auton alle jäädessä pahoin loti
kaantui tov. Eskolinin 7-vuotii3
tö. Leikkiessään kotinsa eda
Widmer St. katukäytävällä, j '
poikanen tyrkkäsi tyttösen ajotJe"
jossa kulkeVa auto ruhjoi tytt"
jääden kuitenkin eloon. Häntä h"
detaan kaupungissa olevassa last
sairaalassa. Toiselle sadalle n
autö-pnnettomuuksissa ja P"lle »J"
sa kuolleiden ja ruhjoutunpiden
ku, joten paljon suurempaa var
suutta sietäisi tuollakin kulku
neellä kulkijain käyttää;
SurqlKsia uutisia kansalaisten
talosta. Torontoon saapuu miltei
ka päivä uusia tulokkaita SDO="
t a . Viimeksi saapuneet kerto"
Suomesta saapuneita Quebecista
lautetun takasin kuusitoista b?"
letta. Syynä palauttamiseen oli
lut se, ettei noilla uusilla tulok'
ollut ollenkaan minkäänlaista o:
tetta, joiden luoksi aikoivat me
Kaikki palautetut- olivat köyhiä, J
ka matkarahansa toisilta
nua joutuvat mitä suurimphn '
myksiin . takasin . pal_autW
vuoksi, joskaan ei heitä taa
tällä kertaa ole. vastassa muuta,
•nälkä j a kurjuus. Samoin on pi
tettu kolme avioliitossa olevsa
•heeri. äitiä, joiden miehet ovat o
Amerikan puolella ja muodossa,
toisessa olivat naiset puhuneet m,
n i in että siirtolaiswkai!ijat_
päässeet siihen käsitykseen, etta
lä on aikomus mennä rajan yU
tensä luokse.
Nämäkin tapahtumat huJ^
vaatisivat täällä ^ ^ ^ " ^ ^
men konsuleita yhä .uudeUee-^
tamaan kotimaasta .t^""^^^^^
matkustajille kaikki taUa.
lisuudet, joiden vaaraan surto^
saattaa joutua, seka samU
laivapilettien agentteja, »u^^^»-
tarkkuuteen.
PertArthnrioinitisB
Päälle ajo, Peter
Heinonen -N'"^
anto
lakin tavalla j o u t ^ ^ ^ ^ ^ j , ku
rauksella, että ^ ^ ^ ^ ^ • -
Port Arthurin G f n e ^ ^ ^^
jonire hänet tuoti>n y^^.
jälkeen. Lapsi o ^ t B ^ , „ pof
kahdentoista vuoden . ^
kolme vuota t a g l ^ - ^ ^ r •
ta perheestä
poika hukkumalla