1924-12-18-22 |
Previous | 22 of 32 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
T<»»tema,^wiliili, M p>—Thww Pc& 1 ^ im «dki » Kaikille maidon ostajilleen toivoo Miina ja Johan Helsten, COBALT, ONT. He toivotainiDe teiDe kaikkia onnea 1 JOULUNA sekä mahdollisimman paljon hyFäa^^motena | 1925 W. LAPVMTE, 54 Lant Staraet. STORE OF QUALITY Cobalt, Ontario. MIh COBET MEAT m O. KOSKI, 133 Lang Street * T«Iepl"»>«' 12. P. O. Box 476 . ^1) L Doista joulua ja (HHifNivnoileneUS i KMkille lunB«ttajiUe«i Utnam O. KOSKI. V. B A R B ER JUVELIKAUPPIAS 1 Expertti Kellojen korjaaja* . Hienoa kalverrntU • P. O. Box 35S. ~ COBALT, ONT. — 12 Lang St. Hauskaa Joulua -ja. Lykkyä tykö vuodelle M kaikille Kommunistipuolueen sanoma* lehtien sekä kirjojen tilaajille toivoo AINÖ TUOMI, Cobalt, Ont, Canada. | Hauskaa Joulua ja Tarmoa Taistoissa vuodella 1925! IcaiUUe raakaantySn raatajille toiTottea Piirais Erkin Parturiliike. S7 La«» Straa». Cobalt. Ont., Canada. | TaMdJken ^m^im mttys Kaikkien ajattelevien työläistea ja työväenluokan elämää ja elämisen mabdoIIisunkBia teoreettisesti tutkivien oppineiden keskandessa myönnetään taloadellisilla järjestöillä olevan melkoisen suaren ansion työ- ^estön aineellisen toimeentulon kohottajana. Mutta toisissa porvarillisissa piireissä avo-pajan häikäilemättömien hyökkääjien ja tyiöväe»- tön valistumattomien joukkojen keskuudessa havaitaan vielä melkoiisen paljon sellaista käsitystä, että! taloudelliset samoin kuin kaikki muut järjestöt ovat ei ainoastaan työväestölle tarpeettomia, vaan suorastaan vahingolIisiaTcin. Löytyyhän porvariston keskuudessa vielä sellaisia op-; pineita, jotka aivan taloustieteelli-sesti koettavat osoittaa työn ja pää-omian välisen suhteen olevan ristiriidattoman. Vidähän saamme useasti porvarillisten 3cyriailijäin kädestä lähteneitä kirjoja, joissa ioetetaan todistaa: työn ja pääoman on työskenneltävä sovulla keskenään» koska niiden "edut ovat yhteiset. Vielä porvarillisessa talousopissa vallitsee käsitys: kuta rasvaisempi pääoina, sitä' paremmin se ruokkii orjansa. Tällä tahdotaan sanoa työväestölle: työväestön on kiltisti aherrettava pääoman mahdollisimman tuottavaksi saamiseksi, koska mahdoUisimmatt tuottava pääoma, tuottaa työläisellekin mahdollisimman hjrvän toimeentulon. 'Tämä käsitys ei ole muuta kuin muunnos vanhan ajan kansantaloustieteen palkanosateoriasta, joka väitti jossakin' kansantaloudessa löytyvän palkkoja varten ^äärätyn osan varoja. Tämän mukaan ei katsottu työväen itsenäisellä toiminnallaan voivan korottaa palkkojaan. Ainoastaan varojen jakamisen suhteen katsottiin työväestön taloudellisella taistelulla olevan merkitystä- \ Jos varat -jaetaan mahdollisimman vähäliikiizäten työläisjoukkojen kesken, silloin luonnollisesti tulee kunkin työläisen osalle mahdollisimman • suuri OSÖU8 näistä voitoista. Tao vanhan kansantaloustieteen oppi johti anunaiälEaen liikkeen suljetulle polulle'. Se joliti vaatiriiaan ehioi-keuksia ammattiin kuuluville. Ammattiin pääsy köetettiivi tehdä mah-doUisimioan TK^keaksi. . ;. ^Uudempi porvarillinen kansanta-lonstksde OB pääasiassa hylännyt tämän vanlianajmi' kansantaVmsfieteen palldcffvaileonm Mutta selvänä johtolankanaf Vielä nykyisessäkin pnnrmEnlEsesBa : ttäloustieteessäkäy oppi työn j a pääoman ynteisästä <e-äifisfca j a siitä, -että työlle ianfeaa ilman työväen luokka- tai iM^TVhvtaTB-t i e l i ^ l u o i ^ ^ osansa tanotahnos-ta. ja -yacsin useastihan saamme lakea porvatiiUisiEtasanomate^ ta/Staisi^lujeii - jSOceen, koinka soti-iia tappiioita ts^opäivien ja - tui&n palkkojen «uttruiis: Saadaan suoria siunnua j a «anoitaan: noin smiren tappion ^äräi' ttyöraestö. 'Eikö. oliGi öThtt parasta <rlla »taistelematta, kysytään, ja tvastaus Icuulua: «Mottoa raasH Kefot^ättömSen osa ty5vSe«tSstäl koeilaa el£a yhttciiskunnassamme lui-' den periaatteiden nuukaan, joiden mukaan vanhaan .aikaankin elettiin, i l t t e llmldB «maai «mionsa/ seppä.» Siinä lause, joka «n vakavanlaiae-na uskona vielä tänä pSvänä monien työläisten mielessä. r& osa taasen tySvSestSstä, joka porvarillisen dia-mSn pyörteissä on jotaldn oppinut ja alkanut haparoida tietoja itselleen, on useasti eksynyt porvarillisen maailmankatsomuksen sokkämbin .niin pahasti, ettei jaksa niistä selviytyä. I Mistä syystä ja millä tavalla nämä povvai'illiset maailmahkatsotnukset työväestössä ilmenevätkin, tosiasia on <vain, «ttä melkein suurin osa ei jaksa vielä käsittää edes talondelli. sen Uikkeen todellista merkitystä. Onpa joissakin työväen osissa pääs^ syt valtaan sellainenkin käsitys, että työväenluokan etevimmät ajattelijat ja esitaistelijat olisivat myös olleet sitä mieltä, että ammattiyhdistysliikkeellä el voitiääi kohottaa työväestön elintasoa. Puhutaan Lassallen rautaisesta palkkalaista ja Marxin talousopista. Lassalle väitti, että työväestön elintaso pysyy aina kapitalistisen tuotannon puitteissa sillä tasolla, että se kykenee'. tekemään työtä ja luomaan natta työvoima» kuolevan työvoiman tilalle. Marx väitti työväenluokan aseman aina kapitalistisen tuotannon. vallitessa kulkevan kurjistumista kohti. Ainoastaan työn ja tuotannon välikappaleiden yhteiskunnallinen omistus kykenee työväestön pelastamaan kurjuudesta ja pääoman riistämisestä. Näihin opinkappaleihin vedoten monet viisastelijat sanovat: taloudellinen työväenliike ei tuota vastaavaa hyötyä. Nämä viisastelijat eivät nähtävästi jaksa kasitnf^^' ollenkaan Lassallen ja kaikkein vähimmin Marxin oppeja. Lassallekln myöntää työväestön elintason vaihtelevaisuuden. Ja selvästi hän sanoo tuon vaihtelevaisuuden riippuvan juuri työväestön välinpitämättömyydestä asemansa suhteen, alloin sen elintaso painuu alimpaan rajaansa. Milloin taas työväestä voimaperäl-simmin taistelee etujensa puolesta, silloin sen elintaEO kohoaa tontuvas-ti. Lassalleban antoi suuren snerki-tyksen työväen järjestäytymiselle ja yhteistoiminnalle. Eikä kukaan voi osottaa, että Marx olisi «kurjistumisppillaan* tuominnut taloudellisen liiUf««>n. Sehän kyllä myönnetään, että työväestön asema aina suhteellisesti kapitalis-tien asemaan verraten kurjistuu. J a taloudellisten järjestöjen piireistä kyllä myönnetään, että tällaiselle kurjistumiselle ei unionistic«n liike voi täydellistä sulkua asettaa. Uo-siaikainen unionistinen liike myön tää kernaasti, että tästä kurjistum»- sesta voi tehdä lopun ainoastaan proletariaatin voitto. Mutta tämä ei suinkaan osota sitä, että täUä' olisi tahdotu kieltää unioiden taloudellinen merkitys työväestön elämälle. Sitähän ei mitenkään Voida tehdä varsinkaan sen jälkeen, jolloin unionistinen liike voi kaikista kapitalistisen tuotannon maista esittää sangen suuren määrän tosiasioita, kuinka sen avulla on saatu palkkoja korotetuksi, työaikaa lyhenneeksi ja muita työehtoja parannetuksi, jolloin kaikilla voitoilla on mitä tuntuvin merkitys työväestön talouteen. Emme lähde näitä numeroita ja todisteita , tällä kertaa pitemmälti esittäinään, sillä ilman niitäkin unioiden taloudellinen merkitys työväenluokan elämälle on todistettavissa. Työläisten kannattaa tehdä mitä tar-mokkainta työtä taloudellisen liikkeen hyväksi. ^ — Oletkos sattunut silmäilemään Uutta Testamenttia äskettäin? kysyi toveri. ; . — No eipä ole tullut. — Ei ole hullummaksi väliin silmäillä. Siellä on totuuksia.- Otiiipa. ja- silmäilin. Yksin kulkien muistui mideen fraasi, toinenkin. Sakissa jutellessa tuli huulille ennen naivina" naurettu lause. Hikä kumman taika .niissä on-, kaah? Ei muu, kuin että ovat taistelu-, totuuksia, r,;; , Kun Kommunistinen Internationale käskee' menemään ktukkiallej missä on työtätekevää kansaa, taan-tumnksellisiin järjestöihmkin, ja kan Koniimunistihen /Manifesti ' selittää, mikä on kommunistien . j a iptoletaarira iniMe, min soi korvissa Baamaton . lanse, että «petnslasten on oltava ^^noaailraassa. Vaan ei-ma-ilmasta." He eivät e-rilleen ihmisistä oinaa- Tahliurskaat-taan ihaHemaan kuten lahkolaiset tekevät -— vaan on heidän oltava linnlsten. joukossa valona — s. «u tiedoliidna valistajina, suolana «koraalisena voimana, ja hiivan a — joka joukot liikkeelle nostat-ilauL Eikä, snainaisten koybien taiste- IjMäkMin pääsy edellyttänyt suurr ita oppia eikä kirjatietoja. 'Päinvas-tran. Iprjaoppirieet -:- saivartelevat fariseukset ja viisastelevat filö-seofit — eivät «itä totnntta ymmär-täffloetkaäo, jolleivät perinpohjin k S a t y n e ^ (Sauhis-^Paolus). Mulj-ta «e BBtä nämä "viisaat" eivät ynasfirföneet, se oli. selvä vilpittö- 1 \ \ \ \ \1i! ii I \ \ I1 i \ \ i i Meidän liike on ollut perustettuna Temiskaming Districtissä jo kaksil^mmentä viisi vuotta. Me tulimme tänne ennenkun rautatie ja vaatimattomasta alusta, yhdestä ainoasta puodista olemme me kasvaneet tämän ympäristön kanssa ja nyt^meillä on neljä suurta varastohuonetta ja ulosmyyntiliikettä, jotka ovat sijoitetut parhaisiin kylim pohjoisessai Tämmöinen kasvaminen ja menestys on tulos lukuisten ja tyytyväisten k^ hyväntahtoisuudesta. On tosi seikka että me olemme koettaneet palvella ystäviämme säästäväisyydellä ja täydellisesti. Puotimme edullinen paikka on auttanut meitä siinä samoin kun meidän tapa pitää aina kohtuulliset hinnat ja olla täs-^ mallinen tilausten täyttämisessä. Meidän varastossamme on rautatavaraa mai- Tiareille,; farmareille, metsätyöläisille, metsästäjille, träppäreille, > rakennustyöläisille ja ta-londehhoitajille. cemiJT--]srEW LISKCARD—TIMMINS-^OCHRANE nnt pelto (eikä köfi, 'ei yainro -eikä iapMt Pesittämiä ja ivapaina "kuin taivaan linnut dlivdt 'he valmiit lähtemiään iriihin asia vaafi. Ja heidän mestarinsa, saattoi kysyä Tieil-tät tmTco ndiekkoja'? '(jdka lause on Raamatussa, vaikka papit eivät s i tä kosihan selitä, 'mutta sitä alike-rammm sitä toista, jälkeenpäin l i sättyä lauseitta: "*J<ika imiekkaan ropec--;">).. Ja onko mailman kifjallisuudesr sa .niin järjcyttävää kostoa kuiri Jeesuksen katse, 'kun 'Pietari <6& liä-net Edeltänyt? ^Entä IJudas — eikö se ^eUeen -die 'ihmiskielen vahvin sana! '• Niin «^a kyllä -riiitä on totuuksia Raamatussa - r - vaikkei meistä siltä tarvitse "TtfkijoStsi" tulla. Xysti vain •aliin muistaa sen -ajan .'"Inter- Te s•a•••a ••sil»t,i ostaessanne lasitavaroita, kirjoitustarpeita ja konttoritarpjdta sekä kotitarve riutatavaraa, jos' ostatte ne meiltä. T. ft BIACI COBALT, ONT miBe proletaareille. Näitä ei sito- nationalen^ teesejä. Me nauramme yhdessä kanssanne saaiöo M&FRERE Jos ostatte jouluksi Kalkkunaa taikka Hanhea tai jos ostatte atä tJudeksi Vuodeksi ja jos haluatte saada maidolla Khotettna Bbaa jBÖin antakaa tilauksenne Morin Frerelle. JKJ^yöskin kaikkea mitä~ tarivtsette tilan vähyys estää tässä jEnainltaemasta. T«idän ei tarvitse menettää aikaanne eikä kuluttaa saappai-tannsu Yksinkertaisesti jättäkää meille tlauksenne ja se täytetään faiitä vehdottomasti tyydyttävästi. NORIN & FRERE GENERAL MERCHANDS 105 Lang St, — Phone 214. — Cobalt, Ont. | tavaroita KELLOJA, SORMUKSIA. PINNOJA, RINTANEULOJA, Y. M. Jokainen tavara taataan. Bruncwick Phonographeja, Recordeja, Badioloita jä Radio Settejä. J. E. SEWELL, The Sqaare. Cobalt, Ontario. ' • • Silmät tarkastetaan vapaasti. Kellojen korjaus erikoisalamine. • a a a a a « T— H. E. E V E R E T T i Tire. VnlganizinK Kaivosmiesten Ropessi kenkiä j a kaikellaisia päällykenkiä Vulga-nizeerataan. KENKIÄ JA JALKINEITA KORJATAAN . 12M Lang Stnet. ^— Imperial B a n l d a v i e r e M i u .^^^^^^ Oat. < \ K Phone 138 P. O. Box 241 The WORKINGMEN'S STORE eka*. Smith, Omistaja. ^ 216 Lanff Street,.Cobalt, pnt. Liha-, Ruokatavara- ja Rehu-kauppa C. COULU, Omitteja. ^ 108 Lang, Street, Cobalt, Ont. Phone tOL —- Box 579 Tnf^ictte\i*^'savnstefota lihaa, siipikarjaa ja ruoltatawr««. i5iwwwgiwwwiw w o » w o » » » » w w i i o w « •rf^/ti-ms^is-r^ Ontario. BEAVER LAKE 0 ^ y ^ ^ Ä o Sf ^i? Äänen. Box 52 . ^ P Ä BOX . ^^Jf^S>-,^M^ ^laJohii Leppänen, Bx 4( / ^ Ä L e y o l . B^„\^?0. Nairn Centre TaSo, Niilo, Aune, Bhin ja Matti MyUynen, - ^ a Oskar Luoma. Box 6 Naim Centre, ^ VaUe Jalonen, Box 60. Nairn Centre. TlnT Katri ja Adam Leht( Box 2. Worthington. , i;e7o. Onerva. Olavi, Lyyc ja Oscar Kinos, • WorthiDgton . , Efleri,Auri, Sanni ja Jaco jläki. Box 60, Worthington. ^ Vieno, Anna ja Matti Tuomi, Nairn Centre lona Hilja ja KaUe T5i mälä. Box 6 Worthmgto Irma. Marthin, Hilma ja John Pohjansalo, Box 1 Worthington. ^ Väinö Virtanen, Box 99 Nairn Centre. ^. _ Oscar. Mikko, Lyydi. ,0t1 sSö. Box 101, Nairn : Centre. Nikki Piispanen, Box 5 .Worthington. \ Kalle Kolari, Turbine. Tyyne ja Kalle Kovane perheineen, Box 43, Nairn Centre ^ Au^st Virta, Box 60, Nairn Centre. „ John Soramäki, Box 76 Nairn Centre, leimu Lepo, Box 60, Nairn Centre. „, Toini, Vieno, Pauli, Willi Mandi ja John Salmin( Box 30, Worthington. Irmar Helien^'-WUnia j a Kalle Lehto, B|ox 30, ,Worthingtori. Aaro Aaret. i . ^. Anna ja August Jäntti nerheineen, Näim Cent Ulias. Feimo. Ester ' ja Kosti Kuula. Turbine. Kunnar, Walfrid, Walto, Soffi ja Wiljam Rönl Box 17. Wörthington. Pirkko. Ellen ia Tom Kop Box 12, Worthington. Leo. Laura. Urho, Len ja John Luopa, Box ( Nairn Centre. Maija ja Matti Kuula, Turbine. Elä. Niilo, Lisi ja John Kautiainen, Box 52, Worthington. Tasto. W€mmi, Fiina ja Aatu Kolari, Turbine Taito, Anna ja Konstu Ristimäki, Box 99, Nairn Centre. Victor Jutila, Box 42, VTfljrthinpton. Aate Reinikainen, Box < Nairn Centre. Elssi. Aino. Soffiä ja Jo Laakso, Box 43, Nair Cenfcr<>. Irma. Kerttu, Ma;ndi ia David Helin, Box 46 Worthinsrt;oh. Martta. Mandi ja, John Savolainen, WorthinE:t( Iva'- Laakso, Box 43, Na •• Centre. Irma. Umo, Martta ja Matti Koski, Box 4, Garson Miiie Kalle Jalonen, Tonra. Tauno, Tainii, Toi Toivo, i d a ja Elis Pii nen. Turbine. 01?Ji ja Kusti Aho, Worthington. . Lauri Laine, Box 46, Worthineton. Vieno, KaUe.VUi, Saimi John Turpeinen, Box Worthington. ^ Martta ja. Arvo Helin, Box 52. Worthington Eucen. Eino. Olavi, Ms i'! Evert Mäenpää, Bx "'''rjö Jokinen, Worthington. Aune Was3i, Worthingto Aksel Bolus. "Worthingt Santeri Meri, Box 58, Worthington. David Aho. Worthinffto Vilio. Viesti, Vieno. Kau HUja ia Sämi Hietil Box 18. Worthington Elsaa Tolonen, Box/ 18 Worthington. Aleks Kaarrcj Box 18, Worthineton.' .- TaoTnnr, Mirja. Hävri, Pertta. Toini, Elssi j. Herman Peltoniemi, Box 18. • Len. Kylli, \rmas, Jei Fiija ta Christian Vi »»AX 18. Heikki Salo, WortWngi Box 4. Toivio. Sofia j a Matti H ^ortinnEtoiii , ^ Kan» Mattinen, WortluBgton
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 18, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-12-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus241218 |
Description
Title | 1924-12-18-22 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
T<»»tema,^wiliili, M p>—Thww Pc& 1 ^ im
«dki
» Kaikille maidon ostajilleen toivoo
Miina ja Johan Helsten,
COBALT, ONT.
He toivotainiDe teiDe kaikkia onnea 1
JOULUNA
sekä mahdollisimman paljon hyFäa^^motena |
1925
W. LAPVMTE,
54 Lant Staraet.
STORE OF QUALITY
Cobalt, Ontario.
MIh
COBET MEAT m
O. KOSKI,
133 Lang Street
* T«Iepl"»>«' 12. P. O. Box 476
. ^1) L
Doista joulua ja (HHifNivnoileneUS i
KMkille lunB«ttajiUe«i Utnam
O. KOSKI.
V. B A R B ER
JUVELIKAUPPIAS 1
Expertti Kellojen korjaaja*
. Hienoa kalverrntU •
P. O. Box 35S. ~ COBALT, ONT. — 12 Lang St.
Hauskaa Joulua
-ja.
Lykkyä tykö vuodelle M
kaikille Kommunistipuolueen sanoma*
lehtien sekä kirjojen tilaajille toivoo
AINÖ TUOMI, Cobalt, Ont, Canada. |
Hauskaa Joulua
ja
Tarmoa Taistoissa vuodella 1925!
IcaiUUe raakaantySn raatajille toiTottea
Piirais Erkin Parturiliike.
S7 La«» Straa». Cobalt. Ont., Canada. |
TaMdJken ^m^im mttys
Kaikkien ajattelevien työläistea ja
työväenluokan elämää ja elämisen
mabdoIIisunkBia teoreettisesti tutkivien
oppineiden keskandessa myönnetään
taloadellisilla järjestöillä olevan
melkoisen suaren ansion työ-
^estön aineellisen toimeentulon kohottajana.
Mutta toisissa porvarillisissa
piireissä avo-pajan häikäilemättömien
hyökkääjien ja tyiöväe»-
tön valistumattomien joukkojen keskuudessa
havaitaan vielä melkoiisen
paljon sellaista käsitystä, että! taloudelliset
samoin kuin kaikki muut
järjestöt ovat ei ainoastaan työväestölle
tarpeettomia, vaan suorastaan
vahingolIisiaTcin. Löytyyhän porvariston
keskuudessa vielä sellaisia op-;
pineita, jotka aivan taloustieteelli-sesti
koettavat osoittaa työn ja pää-omian
välisen suhteen olevan ristiriidattoman.
Vidähän saamme useasti
porvarillisten 3cyriailijäin kädestä
lähteneitä kirjoja, joissa ioetetaan
todistaa: työn ja pääoman on työskenneltävä
sovulla keskenään» koska
niiden "edut ovat yhteiset. Vielä
porvarillisessa talousopissa vallitsee
käsitys: kuta rasvaisempi pääoina,
sitä' paremmin se ruokkii orjansa.
Tällä tahdotaan sanoa työväestölle:
työväestön on kiltisti aherrettava
pääoman mahdollisimman tuottavaksi
saamiseksi, koska mahdoUisimmatt
tuottava pääoma, tuottaa työläisellekin
mahdollisimman hjrvän toimeentulon.
'Tämä käsitys ei ole muuta
kuin muunnos vanhan ajan kansantaloustieteen
palkanosateoriasta, joka
väitti jossakin' kansantaloudessa
löytyvän palkkoja varten ^äärätyn
osan varoja. Tämän mukaan ei
katsottu työväen itsenäisellä toiminnallaan
voivan korottaa palkkojaan.
Ainoastaan varojen jakamisen
suhteen katsottiin työväestön taloudellisella
taistelulla olevan merkitystä-
\ Jos varat -jaetaan mahdollisimman
vähäliikiizäten työläisjoukkojen
kesken, silloin luonnollisesti tulee
kunkin työläisen osalle mahdollisimman
• suuri OSÖU8 näistä voitoista.
Tao vanhan kansantaloustieteen oppi
johti anunaiälEaen liikkeen suljetulle
polulle'. Se joliti vaatiriiaan ehioi-keuksia
ammattiin kuuluville. Ammattiin
pääsy köetettiivi tehdä mah-doUisimioan
TK^keaksi. . ;.
^Uudempi porvarillinen kansanta-lonstksde
OB pääasiassa hylännyt tämän
vanlianajmi' kansantaVmsfieteen
palldcffvaileonm Mutta selvänä
johtolankanaf Vielä nykyisessäkin
pnnrmEnlEsesBa : ttäloustieteessäkäy
oppi työn j a pääoman ynteisästä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-12-18-22