Vapaus, December 18, 1924

              Oiinellista Uutta Vuotta
ToirottM
Kaikille suomalaisille
ostajille
A. H A B IB
40—3th Street. — Timmins, Ont
"SE ON LUOTTAMUS JOKA SEN TEKEE"
Me otamme itsellemme täten tilaicuaden lan<aaluemme kiitok­semme
teille antamastanne kannatuksesta 1924 ja toiTomme sa­a
m a n jatknvain V . 1925.
Toivotamme kaikille mahdolIisimSian onnellista uutta vuotta.
THE STEWART TURKISLHKE
25 PINE STREET. TIMMINS. ONTARIO.
"SE ON LUOTTAMUS JOKA SEN T E K E E "
Me toivomme teille ja perheellenne jos se on taalla tai Suomessa
Hauskaa Joulua ja Onnea Vuodelle 1925
Oletteko saaneet yhd^n meidän kalendereistamme?
Jos ette, niin käykää kummassa tahansa kaupassamme ja
olemme iloisia saadessamme antaa teille yhden 1925 v.. kalenterin.
Pohjois-Ontarion Suurin Turkisliike.
22 THIRD A V E . — TIMMINS, ONT.
ME TOIVaTAMME TEILLE
KAIKILLE
y River Road,
TIMMINS, ONTARIO.
r
S H A W A P T E E K K I
LANG STREET, COBALT, ONT.
Kalkkia lääkkeitä.
LINEMENTTEJX,
PLAASTEREITA ja
YSKÄN LÄÄKKEITÄ.
VALOKUVAUSKONEITA
• j a -
FILMEJÄ
Filmejä kel«,itetaan ja valmistetaan.
S H A W A P T E E K K I
LANG STREET, COBALT, Olg
Me otamme täten itsellemme tilaisuuden
- lausuaksem^e liiketuttavillemme
Hauskaa Joulua
j a .
Onnellista ja Suosiollista Uutta Vuotta
E. S. MEYERS
. THE REXALL STORE
PHONE 24 — — TIMMINS, ONTARIO
• j a .
y.
Kaikille •uomalaisille
liiketuttavillemme
/Toivottaa
RUOKATAVARA, HRDELMÄ. ja LIHAKAUPPA
TIMMINS/ONti^RtO.
Historian suurmiehillä on yksi
ominaisuus: se että ne saavat tehdä
mitä muut eivät saa. —"Mijcä so­pii
Jupiterille, ei sovi härälle." Niin­pä
esim. Hegel korottaa suurmie­het
jokapäiväismoraalin yläpuolelle.
Nehän edustavat aikansa ja kan­sansa
ydinaatetta, ovat sen ilmaisi­joita
ja toteuttajia. Uuden uran
uurtajia.
Aivan oikein. Me kyllä tiedäm­me,
että monet porvarishistorian
"suurmiehistä" eivät ole olleet elä­mässä
juuri sellaiset kuin miksi ku­vataan.
Eikä ole tarviskaan. Lisäi­lemällä
heille ominaisuuksia ja l u ­kemalla
heidän ansioikseen tekoja^
_iöita joku muu sinä aikana suorit­ti,
on heistä tehty tyyppejä. Ja
sdlaisina ovat he meille mielenkiin­toiset
Sillä sellaisina ovat he kuva
luokasta, joka heissä näkee ihan-teensä.-.
Caesar on suurpiirteisten riistä­jäin
ihanne. Hän lopetti vanhan
ylimystön ja nousuj^kasrikkaiden
kansalaissodat, jotJcjp^,.uhkasivat tu­hota
valtion, s. o. koko.riiston tur-vakoneiston.
Hän säännosteli ve­ro-
ja korkokiskontaa, jotta yksi­tyiset
kiskurit eivät pääsisi tappa-mäan"^
lehmää, josta lypsäen riitti
kaikille. Hän loi säännöllisen virka-koneiton,
joka lakien mukaan tur­vasi
riistoa, niin ettei aina tarvin­nut
suunnattomilla : rahoilla ostaa
"oikeuttaan". Hän laajensi Roo­man
kansalaisuuden mailmankansa-laisuu(|
eksi ja avasi senaatin ovet
vapautetuille ja barbaareille. Hän sai
sotaväen tottelemaan, piti orjat ja
kapinoivat kansat kurissa sekä siir­si
sadoin tuhansin/Rooman jouto-kansaa
A työhön valtion maille ja
siirtomaihin. Hän uudisti kalente­rin
ja suunnitteli valtavia yleisiä
töitä — Rooman uudestirakenta-mista
jä sen ympäristön soiden kui­vausta!
teitä ja kanavia; Oli uskon­nollisesti:
suvaitsevainen ja rakasti
avoimesti kaikenvärisiä : naisia.
Hän oli tosiaankin suuri -— vaik­kei
nyt liene itse tehnytkään
kaikkea, mistä kiitetään, ja vaikkei
Rooman rappeutuvassa ^ orjayhteis-kuiinassa
ollut mahdollisuus toteut­taakaan
kaikkea, mitä riistäjien
viisaat ajattelivat.
On muitakin suurmiehiä: kunin­kaita
tai pääministerejä (Richelieu,
Pietari Suuri, ' Bismarck), jotka
porvarien rahoilla, väliin talonpoi-kienkin
avulla, • kukistivat rosvoaa-telin
hajavallan ja loivat valtakun­tia,
missä porvarillinen kehitys vas­ta
pääsi valloilleen. On diktaatto­reita
— Cromwell, Napoleon ' —
jotka pitivät roskaväkeä kurissa ja
valvoivat i)orvarien. etuja vierailla­kin
maUla. On trustien luojia, joi­den
tie käy tuhansien pikkuporva­rien
omaisuuksien ja ruumiiden y-
IL
Nietzschen "vasJea peto", se on
suurporvarin ihanne^ Pieniä ovat;
sen rinnalla .pikkuporvariston ,rur
noilijain sankarit: tasavaltainen ty-rannimurhaajä.
Brutus, jopa "hy­veen"
ja "korkeimman • olennon"
"teatraalinen pappi" • Robespierre-kin
— koska ne suurimmillaankin
edustivat mennyttä mailmaa.
Meidän mieltämme kiinnittää
näissä suurmiehissä — tai niiden
kuvissa— se että ne saivat polkea
jalkoihinsa yhteiskuntansa perinnäi­sen
moraalin, lain ja oikeuden. His-.
toria nimenomaan tunnustaa, että
heidän täytyi niin tehdä voidakseen
toteuttaa ne uudet aatteet (yhteis­kunnalliset
uudistukset), joita aika
vaati. Tuossa tunnustuksessa on nä<
et vallankum. historiallinen oikeus.^
"Uusi viini rikkoo vanhat leilit.'.'
Uusi luokka ei voi toteuttaa itse­ään,
s. o., "aatettaan", muuttamat­ta
vanhan moraalin ja vanhan lain
kahleita; Siksi onkin proletaariaa-tin
ihanne taistelija, joka tulkitsee
mitä luokkansa > sisimmässään tah­too,
joka tietää, miten taistelua
varten voimat järjestetään, j a joka
uskaltaa rikkoa niitäkin ennakko-luuloja
vastaan, jotka vielä rasit-taviat
hänen luokkansa vanhoillisia.
Esitaistelija ei voita joukoille voit-,
töa, hän on vain luokan perikuva,
jommoiseksi jokaisen on. tultava.
Ja kun yksilön ,on mahdoton olla
tyypin täydellisyys, keskittyy prole­taarien
taistelujärjestö koUektii-veihin,
joiden yhteisviisaus on luo­kan
viisaus, yhteishenki luokan hen­ki
ja yhteisvoima luokan voima.
Mutta yksin joutuneena, tai lähe-
^tettynä, eduspa yksilökin tätä kol-lektiiviaan,
toimii :sen • voimalla ja
on sille vastuussa. Siksi ahkeroi­koon
hän kehittää kaikkia niitä ky­kyjä,
jotka vasta yhdessä eheän
taistelijan' milodostavat. "
^ . YRJÖ SIROLA.
Ylö^Treljeni, siskoni sorretut,
ylös, tarttuos . innolla, työhön!
Ken jäisi nyt oloihin entisiin,
^ken vaipuisi vaivoihin; vastuksiin,
ken suostuisi orjaksi yöhön?