Vapaus, August 9, 1921

              ^ Sä^cÄoniainen j a snurella huolella valittu. |
l-""'"^n™SSJn iÄSv?Ssto .KtäafyeJd8enfe-rsatait.l s^J^u^lk aoinsu. nJ ak vaaninkaktatapaa 1|
S S m a niin torven asian eteen kum se mjhin aä- s
p^i eni julkaisunlwJta on 60c -
;et3än
Sudbury,Oat 1
rakentamista, vaan
iittämistä kapitalisti
Samoin ei voida
,5 «kasvanialla», 6.0.
arannttkgia, joiden
•sosialistinen <yhteist
5väenlnokaB asemaa
romiseeraamalla pör
anssa tai menemäl-valtion
ministeris-na
on vainr^pHalB-an
paikkaamista jö
Inokkavastakohtien
Park)[pentfastens^^
ijo^Säkään jner-kantta
v o i t a i ^ i e -
akentaa ^aäisKnen
idään, koihin iapita
inan hyvfiksi. .
parlamentfcaareeTla
[cityksensä agitatio-i
tarjoaa yaalitaiBtc-an
tilais^nden,. P a l -
alistisen .:3äTj€s;tel-fiyttämät
plosuTiteet
minkälaisen pernan
jestelraä tyoläigflle
n työläisten mielistä
en pplitiikfcasn j a he
Inokataistäaharras-atta
kootaan työväen
.-äänestäjät omien eh
irille. SSten saavutet»
sottaa työväeninökan
bten Engels sanoo:
kan kypsyyflcn ase-lempää
se nykyisessä
}lla eikä "koskaan tule
se riittääkin». Tämän
mnkaisEstj ottivat e^
olslievikit osaa paria-,
toimintaan^ rn.ni^ pe-aöomn
vaaleiKin.' -
ksellinen parlamentti
.iaa %öväeriluoI^^
Ssimnmii läBJaa ilini.
pitalismin arvostelua,
kaiki porvarit, radi-yhffisfcymään
ja siten
sensä puölueväreis-a
kapitalisfiluökan e-
Sanralla joutuvat e-
Ijastamaän koko 'kapi--
rtotoimenpiteet ja • ka
tion InoTikaluonteen.
tyäväesto. saisi todel
fia oloihinsa, kuten
|)orvaripuolnget vaatien aikana lopaa
vat, skaSä porva^rifliafe^ pariamentti
uusia KnstysIaMa Ja antaa liaÖi
selle valtuuksia "käyttää valtion v o i .
ihakeViöja-työläisiä Vastaan niin läk
koiaistelmssa^öro i^^^^ luokka'
tidstelntapa]M
tön valitsetnat'edustajat poislcoko l a i
toksesta. l^aiinen hötättäfi tyqläi-siä.
He tulevat htiomaain&aD, ettS
tahnatfipa vaaleissa m i l i p^W^
luetfe " t & j i i ^ , n^^^^ tulos ön saaaa,
^xn!äa'^dm Vrjtlus.ea
maSa he oppivat Senkin, että äfines-tyfiseen
^ ole /ykääet^n Itiöte^a^
-vaan on järjestäydyttävä ja opittava
"SSjlitäiii^ri Icält
liyadyttäyÄ luökkatöistelukeinoja.
V ^ m m i s t t f l a i ^ n käsityksen mo-l
a a n on;|)äflameiattaarisen tbin^^^
ttörätys luökkatäis^ siis fiimä:
että sen: kautta voidaan tehdä tulok­sellisesti
aptationityötäj .että sen
kautta läyilraf^t^^ valti-oBinenikj^
syys; ja että,senkautta.sel­viää
taolaisille ^vallarikumoukseHi^^^
toiminnan 'Välttämättömyys. Mutta
nämä eyyt ovatkin "jö siksi painavat,:
että niiden vuoksi on jokaisen valveu
ttne%,'tyÖlä^ osaa i vai.;
tiöllise^n taisteluun, j a tehtävä siinä
työläisien vallankUmoukBellisiksi
lt^kkätaistelijoiksi'Valigtanaisessa par
iÄSasa; - - r - Ete«ipain^
~ • • -•' o'. ' i'
Vsan tulos 07\f^^.'^ja fs«B, siksi
että ms: olmme %deHisesfi suippo*
vsisja teoUisBStta IjalHtserasta pääo­masta,
joka lallittS ke£lattä|l riiston-
58 raaalaisväestoSn yhtä selvästi kuin
teolliEUsden palvfJuksessa oleviin raa
tajiinkfn nShden.' Joskin tämä riis­to
tapahtuu rahäken eri ronodossa.
Varsinkin ilmenf^-täma suhde seiväs
ti silloin kuin otamme buomioon
nj&assa vallitsevAQ tavarain V8ibt<>-
prosessin. ISnslj? on meidän otetta­pa
huomioon työvälineiden ostokurs-si
ja eamalla kulnllamiemme tavaroi­den
arvo ja hinta minkä me joudum­me
maksamaa^j^tS ostoistamme.
TySvälineet : knten -'-elonleik-kun
Itoneet • y ^ i S o n e , : josta mafc
soimme ennen sofea 145 'dollaria
maksaa nykyisin 350 dollaria, siis
sadan kolmenkymmenen pros. ylen­nys.
Sama epäkohta ilmenee jokai­sessa
esineessä, joka on. käynyt läpi
trnstiutune<ej^'^cm& 'sailytyt)53ai>
tostcn. Esimerkiksi lihaj jonka jou-dumme"
ostabäain^ kuten(
sian liha, «aksaa 75 senttiä pauna.
Paljonko me Söaihme^ kun myymme
sen ulos! Tuossa 6—8 senttiin pau­na
aina «yht-een» senttiin asti pau­na.
E n ^ voi;;olleQ.26 senttiä pau­na,
kuin tarkMatte ^niin Idydfitte sa
man menettelyn kaikissa niissä väli-neisä;
ii(Äta olette päköitetnt^Ä^
määa, nyt knin .Verlaiiemnic tava­rain
vaihtoproscssiia, niin hava^itsem-
Bie että mjymamme tavaYat ; ovat
menneiden vuoden normaalihinnois­sa,
sitäyastombstaiM
vat'100—^ötKprc«enW^
Se i^is tahtoo sanoa ettJä nykyian oh
pieni :ttiottojaiikSttiny^ 150
prosenfiiftappiö». ^^i^I{n<>tesesti
s e l o s t ä t f e paaiivilje-mslla
koko een syyn, joka isiheuttaa
riifton, nimittaia ykJnomistusoikea.
den. ' * •
Mutta meidän on otettava buomi-oon
etM ei me kaikki voi mennS Ve-nSjälle
nauttimaan beidän työnsä tu
loksista, meidän on itse korjattava o-mst
oJdnime. Vai baloatteko te A'sin
yhä nauttia tästS kunniakkaasta va­paudesta
ja etämäf) yltäkylläisyydes-tä?
Jyriseoiällä yksin omistamaamme
karua kannikkcs ja ryyppäämällä las
kevaa auringon valoa päälle ja sitten
haaveilla €ttä ei ine ole mitään palkka
Wsnap 6.S. Os., Ont.
: ^Keräyrfistoista) .......
l o r g lake S»S. Os.
XSergysllstoistsji
Millar S.S, Os.,Ottt.
HKeräyslistoJsta) . • • • • • •I
Chase River S.S. Oa.
(Keräyslistoista)
FINLAND, ONT.
3sa eMoitomasti sua
n tietojen mukaan bn
i kolme ja puoli mil-iä.
Esitämme scuraa-
«. esimerkkiä siitä,
emattöMästi nykyistä-in
amerikaTaisten työ-ttamista
gomperssilai
hdon suosiollisella a-
Telegrapb Tcifjöittaa
3ssa: «Amerikan Mia
Hahdnttavimpia llmiöi
iradestirakenmistyon-millä
tyoläiset.suhtau
lennuksiin ynna miui-siensa
menettämKeen,
mnistui hankkia .«odaii
Qosina. Muistamme
hyvin työläisjoTitajieh
eet- He vakmztfivat,
voida alentaa työväen
uoksi. Tästä huotiinat-lonien
teollisuuslsStosL
iten työmiehet itsensä
)idessaan tammikcusta
n keskimääräisestä 25
ennuksesta hnolimatta.
vänsä' on nyt 9—10
ityötä varten ort niin­enkin-
varatttt iiBplitois
imän lisäksi ott^heidän
tua ennen niin • pilkal-aansa
urakkatyöjärjes-fylläkin
viitattu suhen,
iafovat järjestelmalli-
Ilaan saaneet kaiken jii
ovat pitäneet tavaroita
arastossa läästänfittä
oille. Mutta luultav^
että teollisnusden ny-
1 on jouduttu yleisön
ilan tuott. on estetty:
mailmanmarkkinoille.
ettävää on myöskin se,
i tehtaita jälleen Jfägn-
' «työläisille enää Voi-
'tä hyviä-falkkoja kuin
' että työmiehet» siitä
•at iloisia voidessaan
•ötä. Teollisuuden ahdin
itaman kuukauden kulu-f^
ut tj^ömiehetlaskeutu.-
ta jalustaltaan, jolla py
^_at saaneet nähdä näl-
'ääa orat he v a l m i h a i i ,
' tahania. Palkanalen-is
tapahtunut pitkin ko-
Jokuhen sana täältä Finlandin.syr-jäseiidulta.
Täällä knten kaikkialla
yleisesti!katsottuna, on luokkien vä­lisen,
ristiriidan oikeuttamat eroavai­suudet,
yhä säilviämään ^äin. Jokai­nen
hetki tulemme yhä;-selvemmin
tuntemaan sen tosiasian että «työtä­tekevällä
luokalla ja työnteottajahior
kalia ei ole mitään yhteistä:>. Tämä
eroavaisuus ilmenee mitä selvemmin
juuri tänä aikana, jolloin kaikkialla
kurjuuden kukkaset ovat täysin BU-veririeet.
Etenkin näillä untisasutus-alueilla,
johon olemme olleet paköite-tut
vetäytymään säästyäksemme suo
ranaiselta riiät. teollisuuslaitoksissa.
ko linjaa, mutta alku on joka tapauk
sessa tehty. Epäilemättä bn uuteen
vuoteen mennessä palauduttu rauhan
aikaisiin niin'palkkoihin kuin luritoi-hinkin.
Tietenkin on <ässä tarjoBa se
vaara, että työnantajat menevät yri­tyksessään
liian pitkälle. Heidän tar
kojtuksenaan on ammattiliikkeen lak
kauttaminen. Myös voivat he teTidä
palkat niin alhaisiksi, etteivät ine ole
missään suhteessa elinkustannuksiin.
Vähi ttäiskauppiaat ovat itsepintaises
ti hintojen alentamilta vastaan.
«Palkan laskeminen merkitsee siis e-lintason
alentamista.
Tuoreimmassa -katsauksessaan kir­joittaa
«Daily Herald> .seuraavaa:
«Uuden Englannin vaatetehtailijat
ovat juuri alentaneet työpalkkoja
22 1/2'prös. samalla on otettu käy­täntöön
; , kappaletyöjaiJeBtelm^
Maan eteläosassa aijotaan bänna toir
meen 50 pros. vähennys työpalkois­ta.
New Yorkissa ovat vaatetiisiyö-
Iäiset julistetut työsulkuun työnan­tajien
toimesta, jotka ovat pptföneet
paitsi palkkojen alennusta, ottaa.k^y
iijäiit *aikä1>ii)(^
tä, jonka ohella luulisimme kest&väro
m^ t u o ^ t ^ vuotta, sen iijaan kes­tämme
me.ainoastaan 20 vuotta, jos
tämä täväran vaihtoprosessi saa'jat­kua,
' J a :^'ksin omistusoikeus TC^
taa. J a n-yt kuin meille opetetaan et­tä
tavaran tuonti arvo on korkea
sen tShden, että palkat ovat korkeat
Vaan tasekin taasen puhtivat nume­rot
kaameata kieltä, kiiin luomme
katseemme teollisuusorjh-markkinoil-le,
niin näemme että siellä on moni
miljoonaisen orjalauma lasivarsiJinsa
kaupalla. Heille tunteellisesi s^lo^
tetaan, «ei ole työtä, kun ei ole mark
Mriapaikkoja teidän tuotteillenno.
Toveri, eikö olekin mitä' fc-—^nen
epäkohta. Maassamme on ylituotan­toa
ja puutetta. — Tätä kaikkea, eten
kin maanviljelijän asemaa yertailles-samme,
venäläiseen (neuvosto-järjes­telmä)
asemaansa on meidän osa
niitä kurjin. Mikä tämän eroavaisuu­den
vaikuttaa, on siinä, että Venäjän
työläiset ovat poistaneet trustiutu-neet
ne tuottajien kontrbllin ja joli-don
alaiseksi. Samaten' maanviljelyk­sessä
ovat he poistaneet yiljakeinot-lelijat
ja maaparoonit ja lähes kaiken
yksityisomistusoikeuden maahan ja
keinotteluun nähden (ollen fen tehol
suus riippuvainen vallankumouksen
laajentumisesta kapitalistisissa mais­sa).
He ovat siis luoneet liyyinvoin-:
nin kansan pohjakerroksille. Poistt'-
orjia vaan vapaita «farmareita»? E i
tov. Fois' tämänlainen • utopia ja as­tukaamme
suoraan taistelun pyörtei-siid,
kera kaikkien kamoukseljisteri
joukkojen, joiden pyrkimyksenä on
kapitalismin hävittäminen ilman
kompromissia j a sen tilUe asettaa
kommunistinen talous.. Sjjlä jos me
emme toimi yhdessä vallankumouk­sellisten
taloudeUisten ^ JMJe^^
.kanssa, on meidän toimintamme'»-'
votontä, silloin kubi joiidumme ensi;
maiseen tulikasteeseen tai uudestaan-rakentamäatii,
SJJ8 oain ollen ei mei
dän tuie pjrktä sulkeu^^^
siin ryhmä puitteisiin, vaan meidän
olisi saavutettava solidaarisuus: kaik­kien
kulnoukseUistea eri ryhmien vä­lillä.
Kuten on jo vähäisen alulla
täältäkin. Voin tässä mainita että o-lemme
jo «onepSIa menossa. Kaikis­ta
yksilöiden vastÄaii Kankäamisesta
huolimatta. SoUdansuos pohjajotakko
jen eri fflkkeJden Väliltä kasvaa. Täs
tä on pienenä, hetjistuksena täällä
juuri olleet toiminnat, joista olikin
aikomukseni vähäisen kertoella;
3.50
4.25
7.50
15.85
1.05 371.85
täntöön «V.
mä» (open shop) s.t.s. qi
ta.' Siitä nimittäin, että suurin osa
niiden jäsenistä' ja johtajista suhtau­tuu
yhteiskunnallisiin parannukslSn
perin yksilöllisellä tavalla ja siitä, et­tä
sosialististen oppien leveneminen
johtuu joukkojen tietämättömyydes­tä.
Työväenjärjestöt ovat nykyään;
pahimpana esteenä sosialismin toterrt
tamiselle. Sillä ne suojelevat kapita­listista
yhteiskuntaa romahdukselta.
Ne asettavat Amerikan köyhälistön
riistämiselle tietyt rajat,; Vaikka ka­pitalistit
eivät olisikaan aiheuttaneet'
nykyistä ääretöntä työttömyyttä,
käyttävät he kaikissa tapauksissa tä­tä
työväen arveluttavaa tilaa sen vai
lankumouksellisen ' hengen masenta-miseksi
...»
Meillä oli tfiällfi OBU poikien (ja
emänt^vaen avnstaroat) toimeenpane
mat iltamat heinäk. 23 p., joiden i l ­tamien
suhteen voin sanoa, että ne
olivat kaikin puolin sisaltörikkaat ja
muutenkin hyvin onnistuneet. Eten­kin
ne kaksi kuvaelmaa, joiden jyrk­kä,
tunteellinen ja opettava luonne
loi (välineiden puutteellisuudesta
huolimatta) yleisöön tyydyttävän vai
kutuksen. Myöskin ohjelmaan sisäl
tyi pieni puhe, runoja, lauluja, ja nau
rettavaa humoria, joista kaikista
voimme lausTxa toverillisen kiitoksen
niiden suorittajille ja myöskin niille
toy., jotka avustivat näitä iltamia.
AineelHseBti tai käytgnnössn, ja kum
bjtamme Iraomioon aineellisen sisäSn-tulon,
niin se oli koko sievä, teliden
puhtaan Jäännöksen $49.45, jonTta
rahan ovat he tilittäneet Finlandin
S.S.os, talon ;kbriäusrtihastoon, jn^
ka työ onkin jo loppuun suoritettu.
Toinen mieltäkiinnittävä ilmiö on
täälÄ se innostus, joka on nuorison
keskuudessa opintohaluun nähden,
jonTca innostuksen voi helposti havai­ta,
siitä oppilaiden lukumäärästä, jo
ka ph ottamassa osaa osastomme toi­meenpanemaan
sunnuntaikouluun.
Kuten viinne kerrallakin oli oppilaita
21, joiden varsinaisena aineena oli
Suomenkielen luku- ja kirjoitus ja
luokkataisteluni aakkoset, joka pnkin
•Välttämättömin tuntea luokkaristi-
•riitojen ail^euttaman kansallissodan
•pyortesisä. Siis toivon että tämä i n ­nostus
yhä jatkuu, sillä'tietoisuus on
materialistiseen ihmiseen kesMttöäl
"Väliaikainen.
TästS edelll olevasta taulukosta
voimme nähdä, cen keräyksen tulok
een, jonka toinieenpant Finlandin
S.$. ps. tov. John Hiltusen hyväksi,
tehden yhteissumman puhtaaksi
$371.85, joÄka summan olemme t i ­llit,
tov, John Hiltuselle, josta h9n
pyytää lausua mitä toverillisimman
kiitoksen niille töv. jotka ovat uhran
neet osan omasta toimeentulostani i
ruhjoutuneen toverinsa eduksi, ei al-muna,
vaan eolidarisuudcn ilmiönä,
sij^ me tiedämme, cm ainoastaan
raatajat voivat itsVaianaa toista^ to­veriansa,
siksi ettU he tuntevat sa'
nan täydessä merkityksessä «mitä on
taistelu olemassa olon puolesta». E
tenkin silloin kuin fyysillinen ruumis
on ruhjoutunut. Silloin on aika, joi
toin solidiarisuuB ilmi.Ö ön vhlttämä-töin,
joiik«k 'voi;k,6rvata anloaitaan sil
loin kuin eeisomiae ^bärriiräade
tai sinne matkalla olevassa työssä,
kuten tämlkin toveri lausuin «Fyyril
liiien ruumiini on rphjoxitttnttt, että
en ole asemas&a aiheellisoia J>alMtft
tovereini avustudta, Vaan oa öffr, ]i)S-sa'
voin heltS auttaa, se on ^hräutua
heidän e d o Ä H sftlrtin kuin tarti'
t^an». Siis paAairt tbV^i-illinen kii­tos
niilley jotka oval Väntfi avusta­neet
Htlöm.! ;los on ä^oavaiätittksia
joidenkin Ohtojen tekemien keräys­listojen'
sxilitecTi toivomme, että teet
tt .siitä hoomiitakseri, niin pian kuin
voitte.
kautta 0. Wickström.
P. Söderholm,
rabastonhoit. -
Wm. Kallio,
rahastonkirj.
.Knn olette menettäneet terveytenne,.bin pjs-,
takscnne tylsistyy j a ruumlinvoim&nno bcikkonee,
r.MJ?'?JS.*"^!?f?P fepetteaect.ijarantentoa kilbaligtftinrillA 1»
-fcuumeavUla IMkkeUlä, nltn kocttoksa NuyB-Tonea. fiUiota .,
tfadtksi ilimUcktiiYb4ek(&n kymmenettä « m kaikbta ^tats-iS^^
S**! rjokahalu, ruuaiuulatu», ratsu.
kMjtt Ja tujToiy» vam, kora rataa. maicMtsudit, teumi»ttJ>«t
M B i ; painktvlitya, hermpt8Udlt,_ri^^^ j>uut«, hemostu.
^, «iw«jpun»# Johtuvat Hanno-Volmsa pauttc«ata, beJ.
kotta, »MimMiotÄ vereltä ia huoMita vcKnkimoata. -
Hemo-VpIajMUu Henoo-Voliaa on vftt«64 inBk«aa..aBaud«t«n
Ja «uo^Uton. «ydtoen lyfainia Ja vcrenklen:on totaeenpatteviTvol.
tahr "
suo
tvr,
tniulinn " «ttA, D» ÄlU kknr"a5t ^t"&?f?tD n*O?UJjB?c's"tl*. ^ SJ oM el«oBitotlsbat oam uknOuBalUaoont,,
peutunteJJe. MikslT SSkil ettt ae «n ybdi<te m» kali4ekia*to t&r.
« Ä i . ' * " ' ^ ^ Bteeeito, Jolta parbaat JBiklirit «no.ltt»Jewt. i s
oOnD (ilnil «rlkoitcn mtaattt rautaa Ja foBroria^jtaviolä vanlla
Js^ hermoUle.
.Nuca.Tcn»
. , ---> - . . M » . M U 4 V W i I B V U t U V B S U l U U U , btVlO TUUailRUlä» «J-M^J***^*™".' Ja alkeUn, voimistavan unen. Noca-ToDS tikaa.
* » . ^ 1 «'^•'5"' ^9.V*? verenkleiron, antaa terrerdcn pattao kaavoUIo , feiÄÄ »!?, l'*' F.* teJf»» vetankkaltA ntebU Ja .terveempiä, kannliapla nalstiL .."JSSi'^'"'* f' *iftSll& opiilrata cik&bttnmaavia aineita—ei nttum otkl^ pakoIttäbHait& j
S°i!f'';*2*Jl?""^ff,''» " ' » - O ? t«P««Ul«t«u NuM-Tbno IfihetetUn plentisa'pakete^^ '
KJiYTTJltUA « M KUPONKIA TILATESSANNK
National Laboratory, Fin. 80—1018 So. Wnbasb Av6., Cbicogo, lU.' '
NnJaT^"*'**'" ^^^^"^ iah«tttei8'»nlaull?;„.,...,'.öflS<a
f " " ' ' • • •.«««ii« , « . i n . . v v , A » , « . v v » r . , , » » «M i't<<i4'4«<...«...>.«>.ii
Katu Ja.nuintn» tabi B. P. D . . i K . , , . » % . . * ; , , , , . . . , , , , . , . . , „ ; . . . , , , , , ,,
Voltio....
Hnom.! Jos kenen on lehti tilauk­set
lopussa, nimitcäin Vapaus, Työ­mies,
Toveritar, Eteenpäin, Punikki,
British Columbia Federaiionist, kfiän
tykäa, tov. Hiltusen puoleen. Samalla
on hän myöskin kirjallisuuden asia-miesl
voitte siis kääntyä hänen puo­leensa
ajoissia, että ei lehtenne ', t i ­laus
katkea. Samaten OBU jäs. voi
vat' kääntyä hänen puoleensa hän toi
mii tämän porukan valtuutettuna- de-ligeittinä.
ABBEY, SASK.
Tämä paikkakunta on Vapauden
lukijoille ennestään tunnettu, sillä
onhan täältä ollut joskus kirjoittik-.
sia lehdessä. Paikkakunnan ja ympä­ristön
elinkeinoj maanviljelys, on tä­näkin
vuonna tuottanut tuloksensa
hyvin, heikossa muodossa. Koko kesäi
nen ankara kuivuus ja kuumuus on
polttanut viljan jo alkukesästä aikain
joten kofjuusajan tullessa monen on
käynyt edullismmaksi muuttaa kjmtö
suurin välttämättömyys mitä voidaan iuraleikkiiukohen tilalle valmistaak
Suomalainen Apteekkari K* 6. K . NYMAN
on tullut takaisin Port Arthuriin ja hoitaa. Suomalaista oääBtoai
Cor. Bay & AIsoma St.
Vanhanmaaa lääkkeitä'saatavana. — Postitilaukset täytetään,'
Hi>uHimiiii9iHiiiiuiHiiiinmHmriiiiiimHiiiiiiiiiiiuii(iMiuuiiiiiiiiiiiiUiii^^^
MM cm
5 PboBo 711 . P. O. Bos I08E S
AINOA SUOM. H O T E L U S U D B U R Y S S A '31^ S
Siistit tuonet, parhaat ruuat ja kahvita Auki joka a l ^ ; ^ . ^ , ;
j j OLGA SNELLMAN, «mUtk|^ ; t ; J
F^iiioiiniiiiiiiuuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiJiiiiiiiHiiiiiiiiiitiiiiiiiiUMn
Tilitya tov. Jphn Riltuaea
keraykaea^
ifveluk.
sensa järjestämättömiä työllisiä.»
Tämän johdosta ei tunnu mahdotto
malta sekään.tosiasia, että^lidysval-tojen
senaatti on päättänyt hyväk­syä
Pondexterin laJckolain,, jonka
mukaan rautatieläisten lakot kielle­tään
ja^ lakkqkiihoitus rangaistaan 10
vuodella kuritushuonetta ja 2700^ pun
nan sakolla, Jos vain 2:kin «valtojen
2j000,000 rautatieläisestä Jekee la­kon
vaatiakeeea korkeampaa. palkkaa
katsotaan -heidän harjoittaheen lak-koagitatsionia
j a rangaistaan sen
mukan.» (Daily Herald).
Valkea taloudälinen hirmuvalta on
siis alkanut jälleen ja kaikessa häi-käöemä-
ttömyydessään. ^ (Lakkokiel-to,:
nälkäpalkat j a työväen järjestö­jen
ahdistaminen) Selvää on, että tä
mä voi tapahtua vain Gompersin joh­taman
keltaisen ammattiliikkeen pe­tollisen
toiminnan takia.. . Amerikan
työläisten luokkatietoisuudessa on
pafton toivomisen varaa. Tämä ilme
nee (Seuraavasta Herbert Hooverin
<New Yöfk . Heraldissa» tekemästä
paljastuksesta: «Työnantajat eivät
ole oikein selvillä 'Yhdysvaltojen työ­väenjärjestöjen
asäisestä rafeentees-
Englantilainen työväki ei ole yhtä
pehmeä luontoinen kuin amerikalai-nen.
Sen vallankumouksellinen mie­liala
kasvaa päivä päivältä. Työttö­mien
luku on Englannissa 1 3/4 mil­joonaa
'ja tilapäistyön vidassa elävi-en
liiku. on sitäkin paljon suurempi.
Työttömyysavustus vastaa vain kol­inatta
osaa elinkustannuksista (20
taikka 15 shillinkiä viikossa), Ameri­kan
«vapaassa» maassa, ei myönnetä
minkäänlaista työttömyysavustusta,
siellä voivat «vapaat» miehet "muitta
mutkitta kuolla kauniimman kaikista
knolemista,' nälkäkuoleman, lihapato­jen
ääressä. Palkkatasoa yritetään
Englannissakin alentaa; mikä'tapah­tuu
litaasti, mutta järjestelmällisesr
ti. Asian valaisemiseksi seuraava uu
tinen: «Birminghamista ilmoitetaan,
että sikäläiset tehtailijat ovat alenta­neet
ammattitaidottomien työläisten
palkkoja sangen tuntuvasti. Nykyi­siä
niin Initsuttuja "sotapalkkoja, on
alennettu 12 1/2-^15 pros. muutamis
sa kokonaista 50,pros. (Rosta: Wien:
tammik. lopulla.) Työministerin eri
ammatteja valaiseva tilasto osoittaa,
ettei palkkojen alentaminen tapahSu
yhtä hitaasti, kuin elinkustannusten
aleneminen.* Sillä Englaipissa jat­kui
elinkustannusten kohoaminen ai­na
viime joulukuuhun sti. Mainittu
na kuukautena alenivat ne 276 pro­sentista
(jos merkitsemme hintojen
heinäkuussa 1914 prosenttiluvulla
100) 269:ään aleneminen on toisin
sanoen vain 2 tai 3 prosenttia. ,
(Jatketaan)
Paikkakunnan nimi. Postikul. $
Finlandin S. S." Os., Ont.
(^Iltamista) 45,35
Finlandin S. S. Os., Ont.
(Keräyslistoista 58.00
Fort Francesin O*. B . U .
Unit (Keräyslistoista). 53.75
Timminsin S. S. Os., Ont.
(Keräyslistoista) 17.00
Fort Francesin S. S. Os.,
(Keräyslistoista) ..... 6.76
Solsquan S. S. Os., B.C.
(Keräyslistoista) ;15 11.35
Fort Wiliamin S.S. Os.,
Ont. (Keräyslistoista) . 11.70
mond S.S. Os,,^Ont. (Ke
räyslistoista) ~ 6.15
Cobaltin S.S. Os., Ont.
(Keräyslistoista) ........ 10.25
North Star S.S. Os., Ont.
(Keräyslistoista) -. 1.85
Dnmblane S.S. Oa., Sask.
(KeHiyslistoista) ........ 6.70
Copper Cliff S.S. Os.,
Ont (Keräyslistoista) ' 3 . 4 5
Vermillion River S.S. Os.,
(Keräyslistoista) 5.50
So. Porcupine^S.S. Os.,
. (Keräyslistoista)'
Toronto S^. Qs., Ont.
(Keräyslistoista) 15
Trocha S.S. Os., Alta.
Cleräysljstoista) .20 15.59
Whi{e River S.S. Os., Ont.
(Keräyslistofsta) .25. 7.85
Sault Ste. Mario S.S.OS.,
Ont. (Keräyslfetiosta) 12,25
Salmon Arm S.S, Os.
Ont. (Keräyslistoista) 8,00
White Lake S.S, Os., B.C.
(Keräyslistoista) .„...„. .10 5.45
Vancouver S.S. Os. B.C.
(Keräyslistoista) 4,45
Port Jloody S.S, Os-, B.C.
(Keräyslistoista) .,>-.;.., 6.50
Thorhild S,S. Os„ Alta.
(Keräyslistoista) 7,15
Colman S.S. Os. . (Ke­räyslistoista)
,„ 6,^5
Beaver Lake S.S. Os„ Ont,
(Keräyslistoista) ^ d.iq
.20 11.15
9.35
seen maitaan tulevaa kylyöaikaa var­ten.
Kuivuuden tuottama vahinko on
suuri vaikka tässä piirissä elää ja hyö
tyy se kuuluisa sade mies Mr. Hat-field,
joka Medicine Hatin tykönä
on kokeillut saadaksen sadetta mikä
kokeilu on kummink, rauennut hyvin
^••fpieniin tuloksiin, kumminkin tämi
kokeilu on tuottanut hänelle ehkä
dollareita enempi, mitä hänen laitta­mansa
sade on farmareille tuottanut
rahallisessa arvossa. Tämä uutuus
keinottelu alalla, on Hatfildin käsissi
todennut sen tosiasian että farmarei
ten Englannin kieltä puhuvien kes­kuudessa
menestyy kaikenhioinen i l
veily suutpelaajien toimesta ja far­mari
potkupallon tavoin on ilveilyn
leikkikaluna — Samalla pelaajien
tuloaittana, Voimmeko odottaa vielä
enempää näiltä farmareitta, ^ jotka
kaiken toiveensa johdattaa kirkon
komeroissa kuuluvien liperikaulais-ten
jumalain luo. Silloia kuin koko
Canadan tcoilisusutyöläiset, yalveutu
neiden farmareiden kanssa työskente
ee uuden yhteiskunnan, ^misessa.
Työläisten tasavallasta. Bäjon uh­rauksia
ja tiedon voimaa tarvitaan en
nenkuin koko Canadian maanvijjelys-oukko
saadaan ymmärtämään todel
isen tilansa, kulkeutuakseen työläis
valankumoukselHsten punasenlipun
uo. Näin ajattelee
, cTebby».
HJiirniiinrnniiimnniiiiniiiiiiiiiniiniiiiiHiHitiiiiitiiifiiiniininmaniiiiu
I OsastoiSe koniiooo otettafaa ^
E Ybclyvaltain puoluclehtlen tiloatnlnetl^ "-««ijt/ff**^; ;5
E ' Ottakaa tämä asia esille ensi kokoukscsanne. ' > ss
5 Osastojen toimihenkilöille on ainakin -osittain tiettyä etta V a - Si
= pauden ja Yhdysvalloissa toimivien puoiuclehtiliikeiden välillä on voi s:
s massa sellainen sopimus, että nuo Hikeet, Työmies, Toveri, Eteen- ='
}>äin y j n . eivät saa täälä tehdä suoraan liikettä vaan että on kaikki s'
iike tehtävä Vapauden kautta. 5 '
E Tätä sääntöä on julkisesti rikkonut etupäässä Joveri, tehden S:
s täällä liikettä Vapauden seläntakana. Vilmeseen Toverille löbettai'
s määmme kirjeeseen saimme sellaisen vastauksen että ho pitävät oi- s-
= kautenaan tehdä käteisliikettä, siis sellaista mistä raha lähetetään t i ' =
s laukeien matkassa, buoraan ilman atitamata Vapaudelle^ iEtopimuk>' S s sessa määrättyä asiamiespalkkiota. Siis Toveri tkee sen liikkee» sluo-^^S
s raan josta saa heti rahan, mutta luottollikkeen. JOSTA ON A I N A s.
E HUONOJEN SAATAVIEN PELKOA J A PALJON KUSTANNUK- S:
E SIA J A JOSSA RAHA SEISOO KIINNI, ANTAA TOVERI V A - 5
s PAUDELLE. ' =
s Jokaisessa osastossa pitäisi ticdettämän attä Vapaus on heidän ' =
s oma lehtensä ja siis C A N A D A S A ON S EN ETUA A^JETTAVA E N - S -
s NEN K A I K K E A MUUTA. Tämän tähden jokaisessa osastossa k a t -S
S soitakoon että eivät ainakaan osastojen asiamiehet'tee mitään liiket- S
s tä muuten kuin Vapauden välityksellä. Vapaudelle kuuluu 'tuosta S
= liikkeestä vissi prosentti ja kun keran VAPAUDEN ON VÄLITET- =
S TVÄ OSA LIIKKESTÄ J A K A I K K I SELLAINEN JOSSA RAHA S'
S SEISOO KIINNI, NIIN KATSOKAA ETTÄ SE S AA MUUNKIN S
= LIIKKEEN. Toisetta puolen on otettava huomioon että vaikkakin s
s nuo lehdet antavat meille 40 pros. asiamiespalkkiota kun me siitä an s
s namme asiamiehilte 20 pros. niin JÄ VAPAUDEN OSALLE KAIK- 5 •
- KIA K U L U J A VASTAAN AINOASTAAN NIIN VÄHÄN ETTÄ s
_ KUN PARAS OSA LIIKETTÄ MENEE. SUORAAN EI VAPAUS 5
E TODELLA T I E N , ' A A MITÄÄN. ' ='
Vapaudessa ilmoitta--1
tajille
Lehteen aijotut ilmotnkset pitää
olla konttorissamme seuraavasti:
Tiistain lehteen viimeistään kello
12 lauantaina. " »
Torstain lehteen viimeistään-kello
12 tiistaina. ,
Lanan tain lehteen viimeistään kel
o 12 torstaina. ' ' .
Osastojen ja yleensä kaikkien i l -
mottajiemme on parasta ottaa yllä-levän
huomioonsa. Myöhäset ilmo-tukset
vaikuttavat helposti lehtemme
myöhästymisen ja siksi niitä on väl-etfövä.
^
Ilmotuksien Imnkkiimnen Vapauteen 1
Edellä olevan asian lisäksi pydämme teitä ottamaan huomioonne S-royöskin
seuraavan asian: ./r--^^^^:v:::S-;
Vapaus ilmestyy nyt kolme kertaa viikosa ja siinä'voisi olla il» S
motuksia hiukan enenimän kuin niitä on viime aikoina ollut, ei sen» s
tähden että ilmotukset lehteämme kaunistaisivat vaan ;sentändon et- s
tä niistä on jonkunverran lehdelle tuloja. : • > < S'
Sudburysta ilmotuksien saanti on nykyään kuivunut vähiin ja s
siksi niitä pitäisi saada muualtakin. Canadassa on paikkakuntia. S,
joisa asuu satoja jopa tuhansia suomalaisia lotka melkein poikkenk- s;
setta lukevat vapautta. On paikkakuntia, jolih) on voimakkaat osasot s i^
huomattavlla jäsenmäärällä. • Tällaiset osastot voisivat hyvästi pa- s
kottaa llijcemiehiä antamaan ilmotuksia Vapauteerti^^ Menemällä s
jonokin kauppaan ja ostamalla tavaraa ja sitten kysymällä onko teit- S
lä ilmotusta VapaudessasJa jos snotaan että ei ole niin kuhhan kauniis s
ti jättää paketin pöydälle tolee kauppias paljoa lähemmälle sitä t i -
lannetta, jossa hän"^lijaa mietimaän ilmojuksen antamista Vapan<. S f
teen. Tällaista työtä voi ,tehdä jokainen osaston jäsen ja voipi s i i - s
hen saada sellaisiakin jotka eivät ole osaston jäseniä ottamaan osaa. s
Ainoa mitä tarvitaan on pikkasen suoraluontoisnutta sanomaan s .
asiansa. . S#
Sellaisilla paikkakunnilla, joissa ei ennestäahvole Vapaudella 11- £
raottajia, voivat ilmottajat luulla pelastuvansa sillä että kun e i k u - S ?
kan ilmota niin täytyy sitä kuitenkin ost^a jostakin. Mutta jos leb- s.:
terame lukijat vain ottavat ja alkavat pistämään tilauksensa Eaton =
komppaniaan tai muihin suuriin postilähetys firmoihin, niin kyllä = ,
pikkuporvarit miclelläänkin antavat ilmotuksia; Koettakaapa tätä s i:
kokeeksi. Ottakaa asia esille heti ensimäisessä osastonne 'kokouk- s
sessa, . ' ' s,-.-:-
' Ilmotushintoja y,m. ohjeita saa Vapaudesta. ' v 5 x
Tov. VAPAUDEN KONTTORI ||
fiiiiifiliiiiiiiniiiiiiiniiiiiiniiiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiiitiiiHiiiiiifiiiiniiiiimiiiH -