Vapaus, May 5, 1921

              smr EAEsi VAPAUS
V A P A U S
Canadan suomalaisen työväestön
äänenkannattaja, ilmestyy Sudbn-ryssa,
Ont., joka tiistai, torstai ja
lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
VAPAUS
(Liherty)
The only organ of Finnish Work-ers
in "Canada. Published in Sud-bury,
Ont., every Tuesday, Thursday
and Saturday.
Miten kapitalistit tais
televat OBU:ta
vastaan
taistelee sopimuksista huolimatta
työläisille parannuksia mahdollisim­man
edullisilla ajoilla" ja hetkillä.
" ' 5 Winnipegin katuvaunutyöläisillä
on nyt ratkaistavanaan sangen tär­keä
kysymys. Kysymys on siitä, py-
„ , , , „ . ^ . syvätkö he edelleen Canadan luok-
< H 3 j o t a j a halhtse^ Tuon voima katietoisimman taloudellisen järjes-
Advertising rates 50c per col
inch. Minimum charge for single
insertion 75c. Discount on standing
advertisement. The Vapaus Is the
best advertising medium among the
Finnish People in Canada.
Ilmotushinta 50c palstatuumalta
— Alin hinta kertailmotuksesia 75c,
—Kuolemanilmotukset ?2.00 (muis-tovärsyistä
50c kultakin lisäksi). —
Kihlaus- ja aviol. ilmot. alin hinta
?2.0Ö, nimenmuutosilra. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
52.00 kexta. — Avioeroilm. §2.00
kerta (2 kertaa ?3.00. .... Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilraotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tule?
'rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme kk. $1.50 ja yksi
kk. 76c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme
kk. $1.75. •
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome St., Puher
Hn" 1038.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont;
Jos ette milloin tahansa saa vasi-tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kit-jottakaa'
uudelleen liikkeenhoitajati
persoonallisella nimellä.
Ä V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Eegistered at the Post Office De­partment,
Ottava, as second class
matter. ' '
Yhdysvaltain S. S. Jär-t
. jestön jäsenmäärä
yxy lisääntyy
,' Yhdysvaltain S. S. Järjestön' jä­senmäärä,
huolimatta siitä, että se
viimeisessä edust^j^kpkouksessaan
päätti erota Amerikan sosialistipuo-
^.^feste yhä vaan IlaäSntyy, .YsiHa.
%n älussä ±t5lt!?rl t««1 gfoamls-päätöksen
vaikuttavan lamaannutta-vastl
suomalaiseen sosialistiseen liik
keeseen yhdysvalloissa' on luiytäntö
osottanut kokonaan toista. Merkit jo
viittaavatkin siihen, että suomalai­nen
soslalisttinen liike, joka'tuon e-dustajakokouksen
päätöksen mukai-
:.:^aesti lähti taivaltamaan kohti vallan-kumouksellisempaa
suuntaa, on saa­nut
uutta elinvoimaa niistä työlälsis-
V tä, jotka pysyivät sivulla odottamas
? sa aikaa jolloin S. S. järjestö vapau-
'tuu - pikkuporvarillisista opportunis­teista.
YJ^dysvaltain S. S. Järjestön hajoÄ
min^ kahteen leiriin, pikkuporvaril­lisiin
opportunisteihin ja selvän luok
kata[steluktmnan omaaviin vasem-
/mistolaisiin sosialisteihin on täs9ä ta
Mpauksessa ollut veljesjärjestöllemme
hyödyjtsi. Järjestön jäsenmäärän i l -
: moittaa keskusvirasto olevan jo 9,-
000 ^ i siis jokseenkin samassa mää-
; rässä kuin ennen hajaantumista. A i ­neellista
Vahinkoa tuo hajaannus jos
sain määrin on tehnyt, sillä useissa
paikoissa ovat oikeustolaiskeljut ää-
' rimmäiäyyksiin menevillä toimenpi­teillään
ja santarmilaumoja apunaan
* käyttäen onnistuneet riistämään työ-i!
Iäisten omistamia haaleja ja kokous»
ihudneHa, anastaen siten rehellisten
työläisten dmaisnatta omiin poropor
värillisiin tarkoituksiinsa. /
Kaikista oikeustolaisten rehllisiä
. luoklililaistelijoita vastaan harjoitta«
mista^onnuukaistav huolimatta tulee
yhdysvaltain veljesjärjestön vallan-kumou^
ellinen kasvatustyö edisty­mään'-
jä tekemään vastavallank. ryh-inain,'^
ina kirkassilmäisiin tuplajuu
laisiin asti) toimenj^iteet tehottomik
8. I^Q^svalain selvällä luokkatais-
- telukannalla olevan sosialistinen ai­nes
suomalaiset siihen luettuna, on
osottaya..mailmane, että kapitalismi
on kukistettavissa ainoastaan sen o-man,
^Ktkuporvarillisesta opportu­nismista
ja oikeustolaisesta reformis
lauseen ovat vallassaolijat aina omak
suneet periaatteelliseksi ja käytän­nölliseksi
toimintaohjeekseen taistel
lessaan riistettyjä ja sorrettuja luok
kiä vastaan. Tämän» ohjeen mukai
sesti ovat riistäjät aina. asettaneet
työväenluokkalaiset taistelemaan to
toisiaan vastaan. Vallassaoli-lua
puolelta jos toiseltakin äärim- senäisesti ryhtymään taisteluun riis
maisella katkeruudella. Jo nyt kes täjiä vastaan. Siinä on Saksan äs-tön
kiinteänä osana, vai antautuvat­ko
uudelleen renkaaksi järjestöön
' ^jota käytetään työväkeä itseään
vastaan. :
nen
jat ovat käsittäneet sen tosiasian, et
tä jos sorretut kansakerrokset oiva
taisivat yhtenäisyyden ja solitäTrisuu
den merkityksen, olisi heitä vaikea
pitää kurissa. Kapitalistiset työnan­tajat
eivät suinkaan ole jättäneet to-teuttamata
tätä periaatetta, Ja ku
ta harvalukuisammaksi vallassaoli
jäin luokka pääomien ja rikkauksi­en
keskittyessä hupenee, sitä tärke­ämmäksi
heille tulee sorrettujen ja
riistettävien luokkien hajottaminen
ja hajanaisina ^ ryhminä pitäminen
jotta heitä voitaisiin hallita.
Niimpä kun työläisten järjesty­mistä
ei enään voida millään estää,
koettavat kapitalistit tehclä muuta­mat
työväenjärjestöt omiksi agent-tuureikseen
ja välikappaleikseen,
taistellakseen niiden avulla todella
työyäenluokan etuja ajavia järjes­töjä
vastaan. One Big Unio, samoin
kuin kaikki radikaaliset työväenjär­jestöt,
on saanut heti syntymästään
asti kokea tällaisesta menettelyta­vasta.
Työnantajaluokka on käyttä
lyt sangen suurella menestyksellä
Canadan vanhoja ammattiunioita,
fähssa veljeilevät työväenpetturit
oita taantumukselliset ja riistäjien
ohtavat ja määräävät, voimakkaim­pana
aseena OBUrta vastaan. Kak­si
vuotta sitten syttyneessä Winni-legin
suurlakossa, jolloin OBU oli
synnytystuskissaan, aijottiin tämä
työväen järjestö murskata heti al-
(uunsa. Sitä seuranneessa oikeus-
:aistelussa'' jatkui sama ' taistelutapa
vieläkin avonaisemmassa ja häpeäl-isemmässä
muodossa. AmfflAttiuni-itten
johtajat peittelemättä jgeMt
Winnipegin suurlakon taistelUBanfea--
rit työnantajain ja valtiovallan kou«
riin. Jopa iloiten heidän vainostaan
ja toivoen OBUm kuolevan heidän
kourissaan,
tiaista:Jireistä vapaan puhtaan luok
katai^ej^^n kautta. Porvarilliset
keijuttavat vielä palkkansa,
KöT(;K§Hstön diktatuurin tunnusta­minen
j.^^kitsee juuriaan myöten
puolue^p^j^ön uudistamista, laskeu-tumis^
jjgp miljoonien työläisten-t;se kykene uusimaan ja saamaan ai-luo,
jo/^^^i voida pelastaa kapitalis­min
vs^ijY^*^ kauhuista i l ­man
nWJMtoja>, ilman porvariston
kukist^j^jgta. On selvitettävä tämä
seikka} jj^f||i]£reettisesti, yksinkertaises
ti, sely||^'joukoille, kymmenille mil­joonin^
gar\ottava niille, että heidän
neuvo^tpj^jj^a tulee ottaa kaikki val-taj
hei^^,jjetujoukkojensa, puolu-
€ensa,^^|l3nkumoukseIlisen proleta-riaatiiLjpjj^
lpeen tulee johtaa taiste-lua—^'
se on proletariaatin dikta­tuuria
Lenin.
Mutta OBU ei kuollut, vaan jos-määriänsii,
niin. sitä enempi aatteel'
lisessa suhteessa sen edustamat tais
telutavat ja periaatteet levisivät työ
väen laajojen kerrosten keskuuteen.
Mutta nykyinen ankara >teollisuus
pula on antanut työantajillo taas hy
Vän tilaisuuderi koetella työväenjär­jestöjen
voimia ja iskeä niiden elin-hermoihih,
Ja että työnantajat yhi
edelleen käyttävät sangen selvää kie
puhuiV esimerkki Winnipegis6ä;
tuossa Canrfdan työväestön taistelu-keskuksessa.
Vuosi sitten katuvau
nutyöläiset, jotka siihen asti oli on
nistuttu pitää erillään'OBU :sta*, pää;
tivät melkein yksimielisesti . liittyä
OBU:hun. ' Työnantajat ja ammatti
unioitten johtajat kiristelivät silloin
hampaitaan, uhkailivat. Mutta ai­ka
ei ollut otollinen ankarampaan
hyökkäykseen sillä kertaa. Niimpä
he jäivät puimaan nyrkkiä taskus­saan
ja hautoiriaah uusia juonia, sil­lä
he käsittivät, että sellaisen suur­kaupungin,,
kuin Winnipegin katu
vaunutyöläisten järjestöllä on suur
merkitys vastaisissa teisteluissa työn
ja pääoman väliltä. Nyt sitten päät
tyy Winnipegin katuvaunutyöläisten
jij 'katuyaunukomppanlan ^ v^^
paikkaaopimus. Komppania on an
tanut katuvauhutyoläisille uhimaa<
tumin, että he eivät tule uusimaan
työläisten kanssa sopimusta ja päin­vastoin
tulevat alentamaan pjjkkor
ja siinä tapauksessa, että katuyäuYiu
työläiset tulevat pysymään edelleen
kin 0BU:8sa. Mutta taas siinä ta-että
he hyljäävät tämän
kapinallisen järjestön ja liittyvät
Winnipegin ammattiunioitten kes­kusjärjestöön,
osaksi Moo^pn, Dra-perin.
ja Gompersin järjestöön, tule
vat he mielellään uusimaan työsopi-miiksen
ja pitämään palkat ennal­laan,
vaikkakin nykyään >olisi hyvä
tilaisuus alentaa palkkoja. Saman
aikaisesti kapitalistilehdet levittävät
uutisia että Winnipegin kätuvaunU'
työläiset ovat eronneet OBU:sta ja
että koko OBU on kuollut. Samaa
virttä veisaavat ammattiunionistiset
lehdet M. m. «WesteTn LahoT
NeWs> tekee kaikkensa palvellakseen
työantajain hajotusasiaa, määlcien
kuinka OBU m epäonnistuminen voi­daan
varmasti päättää siitä, ettei
Englannin porvaristol
la vaikeita päiviä
Englannin suuremmoisen hiiliai-.
kakauden loistopäivät ovat kerta
kaikkiaan phi. Siinä sen jättiläis-taistelun
perussyy, jota nyt Enlan-nissa
käydään. Maan hallitus ja por
varisluokka tahtoisivat säilyttää kai­ken
kuorman työväenluokan yksi­nään
kannettavaksi. Kaivostyöläis-lakko
on puhjennut tällaisella voimal
la, kun työläiset näkivät sen vaaran,
että suurimman osan heistä olisi täy
tynyt ruveta tulemaan toimeen puo­lella
tähänastisesta palkasta, ja että
kaikkien vuorityöläisten olisi ollut a-listuttava
sihen, että ainakin neljän­nes
palkasta^ vähennettäisiin huoli­matta
siitä, että työnantajat viime
vuosien aikana olivat koonneet satu­maisia
voittoja. Englannin muiden
teollisuusalojen työläiset ilmaisivat a
voimesti myötätuntonsa lakkoon, sil­lä
he tietävät että vuorityöläisten
taistelu on heidänkin taisteluansa;
ratkaisu tuntuu pitkin koko maan
yöväenluokan taistelurintamaa.
Englannin hiilitepllisuus elää ras­taita
aikoja. Viimeisten viiden vuo­den
700 miljoonan punnan voittojen
aikeen ei viime kuukausina .ole saa­tu
mitään voittoa päinvastoin on ol­ut
merkittävänä 4 miljoonan pun­nan
tappio. Tähän vetoovat vallassa
olijat:ja työnantajat. He selittävät,
että tilanne, johon on syynä Englan­nin
hiilen korkeat tuotantokustännuk
set, joita jo aikaisemmin täydellisesti
köyhdytetyt ostajat eivät enää voi
maksaa. Spian hiilituptanto ja sak
salaisten biiljorjien kulimainen työs-centely
sekä iM^rikalaisen kilpailun
kasvaminen entisillä markkinoilla,
Vaatii tiukkaa palkkojen alentamis­ta.
He ehdottivat, että olisi yleensä
kustelevat työläiset eräissä piirikun
nissa aseistamisesta jä toiseltapuolen
Northcliff ja hän^n kannattajansa
vaativat avointa sotilasdiktatuuria
Yksi on nyt jo varmaa. Puhtoisen
mallireformismin päivät ovat luetut.
Tämä vaikea kriisi olisi saatava sei
viytymään Englaftnin ammattiyhdis-tysbyrokratian
taktiikan avulla, mu
ta mitään konikäuppoja ei suostuta
tekemam; Ei vain mailmankapitalis
min suojelijaa Englannin porvaristoa
ole järkytetty; avointen taistelujen
puhkeaminen kaataa myös sosialire
formismin vankimman pylvään. E:
saattaisi ehää viitata Engantiin, jos­sa
vielä viikko sitten riippumatto
man työväenpuolueen h. s. radikaali­set
johtajat vallan käsittömättömäsr
sä sokeudessaan saattoivat selitää
Souhportin kongressissa, että vasem­mistolaiset
ovat 150 vuotta ajasta jä
lessä Ledebourin auttaessa heitä se­littämällä,
että. Englannissa pitää vai
lankumousta mahdottomana. Vallan
kumouksen eteen on ensi isku lyöty.
Miten tuo taistelu päättyneekin •—
l^usertaako maaUman mahtavimman
kapitalistisen hallituksen koneisto
kerran vielä työläiset, vai alkaako
proletariaatti nyt voittokulkunsa •—
törmäävät luokat yhteen ja luokka-vastakohdat,
jotka tähän asti Eng­lannin
sosialipatriottien petturiiuden
takia ovat olleet piilossa, esiintyvät
selvemmin. Englannin porva
ristolla on vaikeat ajat käsissä. Sa­maan
aikaan on heidän taisteltava ve
ristä sisällissotaa Irlannissa ja koitet
ava tukahuttaa siirtomaanlevotto-muudet,
eritoten Intian isenäisyys
pyrkimykset;^ He tiftitevat Ameri­can
^ uhkaavan kauppamarkkinoitaan
,a Ranskan kanssa on heillä hommaa
monenlaista Saksan. kurittamisessa.
Jä saman aikaan kärjistyy kotimaas
sa luokkataistelu enhen kuuluma'tto-masti.
Englannin työläiset, joiden
Aarx jo vuosikymmeniä sitten osotti
antavan ratkaisevan sysäyksen mail-manvallankumonks^
e, valmistautu­vat
taisteluun. — (der kämpfer).
kaan sopimusta työnantajien Icans-sa>.
TietämättÖmiin, amm&ttiunio-n
ismin vanhanaikaisella psykologial­la
varustettuihin työläisiin nUhden
tällä voi olla jotain merkitystä, mut­ta
tietoisiin työläisiin nähden tällä
tyhmyydellä ei voida vaikuttaa. Sillä
uudenaikaisen unionismin periaat­teissa
on työsopimus työnantajien
kanssa ,kokonaan toisenlaisena käsit­teenä.
Uudempi luokkaunionismi ei
pyri ensinkään pe^ustam. menestyst
tään kiinteisiin työsopimuksiin, vaan
palattava vuoden .1914 palkkatasolJe,
mutta kuitenkin niin, ettei palkkata­so
koko fiiaass^ tulisi samanlaiseksi,
vaan että palkoista fiovittaisiin pii­reittäin.
Tämän suunnitelman mur
kaan, jonka Englannin^ työläiset hyi
käsivät, Alennettaisiin palkkoja muu
iamissa pireissä, kuten esim. :^etelä-
Walessesisa. Bristolissa aina 50 pror
senttiä, toisissa esim. Läncashiressä
ja Skottlannissä 10-20 pros. Mutta
työläiset vaativat yhteistä palkkape-rustaa."
käaitetflän, etteivät työnan­tajat
piiripalkkaus-järjestelmällä tah
do järjestellä palkkoja erisuurten
tuotantokustannusten mukaan, vaan
pääasiallisesti saadakseen mahtavan'
vuorityöläisjärjestön rikkomaan osa-neuvotteluilla
pikkuryhmien kanssa.
Kun sitäpaitsi elinkustannukset o-vat
vuodesta 1914 lähtien huimasti
kohonneet niin käsittävät' työläiset,
ettei palkkojen alennus heidän ny­kyistä
asemaansa ainoastaan paheur
taisi, vaan, että takaisin paluu' v.
1914 palkkojen tasolle merkitsesi, et
tä heidän elintasonsa alenisi huomat
tavasti V. 1914 keskitasosta. Ja kun
hallitus 1 p. huhtikuuta otti kaivos­ten
kontrollin huolekseen välttyäk­seen
maksamasta kriisin vaatimia l i -
sämäärärahoja sekä julkaisi työnan­tajain
ehdot työläisille — niissä mai
nitaan, että se ken tahtoo saa työs­kennellä,
jos hyväksyy uudet työeh-do!,
joista kaikkialla kaivoksissa U-moitetaan
~ niin katsovat kaivos­työläiset
olevansa sulussa. «Daily
Herald» kirjoittaa: «Kolmesta sei­kasta
ovat työläiset selvillä: tämä ei
ole mikään lakko vaan sulku. Tämä
on häikäilemätön yritys painaa din-taso
paljon alemmas rauhanaikaista
keskitasoa' ja lopuksi kaiken tuon
päämääränä on työväenjärjestöjen
murskaaminen vanhaan piirijärjestel
mään siirtymiseksi,, jota ei enää sie­detä
».
Englannin tapahtumat merkitse­vät
enempää eikä vähempää kuin
että kapitalistisen järjeötel-telmän
multahirretkin huojahtele-vat.
Nyt Englannissja alkänuj; taiste
lu ei voi enää sujua ilman veristä
voimankoitosta työväen, kanssa. Ja
Vallankumouksellinen
hyökkäysliike Sak­sassa
tapahtumi«D j o h d o s ta
Beriiinissä, niäaliskuun 4 pnä.
Jälleen tuhtuviat?- vallankuraoukr
sen puuskat huojuttavan Ebertin vai
tioräkennusta. Kummallakin, puo­len
oli tähänästi koottu voimia. -Nyt
on jouduttu suoranaiseen voimänkö-etukseen,
sseellisee luokkataiste-
Taistelujen iensi vaihe on nyt taka
nämme. Mutta silti voi jo nyt to-
^^tä niillä olleen toisenlaisen sävyn
kuin ennen. Ensi kertaa ovat työ-hacns&
n syvät rivit käytännössä saa,-
neet havaita, että kommunistinen
puolue yksin kykenee tySväke johta-maan
. • '
Työläisten häpeällinen, peräytymi­nen
päättyi.' Lyödyt joukot kään­tyvät
hyökkäykseen. Valtiollinen
seisahdustila, jolloin Vastavallanku­mous
hiljalleen, miltei huomaamatta
eteni, loppui. Uusien taistelujen ai­ka
koitti.
Saksan Kommunistinen puolue on
nyt käytännössä näyttänyt, etteivät
sen puheet vallankumouksesta olleet
pelkkää sananhelinää.
Tapausten kulku pakpitti puolueen
toimintaan. Ententekapitalistit ja
Sa^^an !porv<arit kävivät yhteisvoi-keisten
ja tulevien tapahtumain an­tama
opetus ja esimerkki, jolla on
suuri kansainvälinen merkitys.
Tietenkin tehtiin äskeisissä taiste
luissa erehdyksiä. Luokkataistelu ei
ole mikään näytelmä, jossa kaikki ta
pahtuu edeltäpäin määrätyllä. taval­la.
Jos joukkopuolueen muodostami­nen
jo sellaisenaan qn vaikea tehtä
vä, on vielä vaikeampaa johtaa suur
ta puoluetta taistelussa.
Taistelua käytiin hyvin eritavalla.
Suurlakko, tehtaitten valtaus ja a-seellinen
kapina olivat sen ilmauk­sia.
Mutta tämä monipuolisuus juu
ri osoittaa, että Yhdistynyt kommur
nistipuolue teki' oikein antaessaan
köyhälistössä itsessään' ilmenevälle
rajulle kuohunnallle valtiollisen tar­koituksen
ja pään^ärän.
Sellaisista tekopyhistä lurjuksista
kuin riippumattomat! sosialistit tai
Saksan sosialidemokratian johtajat o
li-Saksan Yhdistyneen Kommunisti­puolueen
toiminta tietenkin miele­töntä
kapinoimista. Mutta surkein­ta
on, että osa heidän johtamistaan
työläisistä näjrttää olevan samaa
mieltä. He ovat nimittäin sen van­han
harhaluulon vallassa, että kaik­kea
toimintaa on huolellisesti val­mistettava
ja saksalaisella perinpoh­jaisuudella
punnittava, ennenkuin se'
voi kantaa hyviä hedelmiä. Heidän
tulee olla varmat voitosta, ^nnen-cuin
uskaltavat käydä taisteluun. Ai
vahkuin eivät tuntisi suuren saksa-aisen
runoilijan sanoja: «Ellette uh­raa
kaikkea, ette myöskään mitään
voitaj. (Und setzt Ihr nicht das Le-
)en ein, Nie wird das Leben gewon-nen
sein)
£«jlHli{ilH»IIIIIIiiIUillUlH!lillllilJlliliIlfin(i
Canadan
Dollarista
LÄHETYSKULUT OVAT S E y R A A V A T :
40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä §30—$40
lähetyksistä $40.i)0—$60.00; 75c lähetyksistä §60.00—$100.00. 6Y0lei
5 $100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää.
1 VAPAUS te
SHdbury,(ftt|
Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan fcov. A. T. Hill, 214 Adda' S
St. West. :
fOiiiiHiiiiiiiirininiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiniiunfiiiiiiiiiiiiiiiiin
ÄESÄJUHLAMEREKEJÄ I
, Sosialisti, ja Unio-osastoissa kautta Canadan tullaan taas k«3. •
aikana panemaan toimeen kesä.y.m. ulkoilmajuhlia. Ulkoilmair s
Iissä tavallisesti käytetään juhlamerkkiä. ^'Koumajuh. ;
Vapauden omassa^ kirjapainossa painetaan juhlamerkkeiä
Meidän ei tarvitse sanoa, että täs
sä ei ollut kysymys järjettömästä
capinoimisesta. Tilanne oli, sellai­nen,
vastavallankumouksellisten pro
vokatiooni niin suuri ja ententen
röyhkeys kerrassaan sanomaton, et­tä
oli täytymys tehdä jotain. Ja
kommunistit toteuttivat siten ohjel­mansa
käytännössä. Sillä ohjelma,
ioka on vain paperilla, ei'ole min^
(ään arvoinen. Avoimessa kirjef/-
sä olivat kommunistit väittäneet, et­tä
menshevistiset puolueet eivät tah
do koota joukkoja taisteluun, vielä
räliemmän käydä ^itä;; siitä huolimat­ta,
että työväen elihedut ovat kysy-mjrksessä.
Nyt taantumuksen ryh­tyessä,
rynnäkköön .taijtoivat konv
munistit. ei sanoissa vaan töissä,
kommunistit tahtoivat siten_temma-Ä
joukot mukaansa ja osoittaa, et­tä
he yksin tahtovat ja voivat niitä
johtaa.
jos se johtaa vain osittaiseenkin" me­nestykseen
merkitsee se, että koko
Englannin talous joutuu lopullisesti
sille kaltevalle pinnalle, jota heikom­mat
liittolaiset jo liukuvat ja jonk^
alimmassa päässä voitetut maat'0-
vat olleet Jo aikoja sitten. Jo nyt
on ^Englannin valtiovelka kasvanut
20 mii jaardiin puntaan. Jos vuori-työläiset
voittavat, niin on yksin hai
ituksen puolestaan — vuorityöläis­ten
ehdotuksen mukaan —-. mäksetta
-a vähintäin 100 miij. puntaa vuo­sittain
lisää kaivosteollisuudelle. Por
värillisissä piju'eissä kysellään nyt jo
<auhistuneina, miten satumaisiin
summiin nousikaan muiden alojen l i ­säykset
ja valitetaan, että Englannin
rahatalous huonontuisi romahdus­maisesti
sentähden taistellaan taiste jmuriistinen joukkopuolue kykenee ,it
min Saksan työväen kimppuun. Yh
distyneen kommunistipiwlueen oli
toimittava perusohjelma]^ mukaan,
j d ^ ön seuraavat SMiatiP
^SakMn Yhdistynyt ::KomJhuni8ti-puolue
kykenee tervUe«8a# siihen pa
koitettuna tahi Buotuisan tilaisuuden
tullen bSynaan tatsteliia T o t k k a yk-ainUn.
Sen tarkoituksena on koota
ammatillisiu» järjestöihinsä ja työ­neuvostoihinsa
satoja, sanokaamme
me tuhansia jäseniä. Ja «luista sa­doistatuhansista
tahtoo se muodos­taa
lujan ja yksimielisen armeijan,
jonka eri osastot ovat läheisessä yh­teydessä
keskenään oman sanoma­lehdistön
kautta. Tämän sanoma­lehdistön
tehtävänä on, paitsi mai­nitun
yhteyden luomista ajattelevien
proletaarien välille, kuvata laajojen
kansankerrosten kurjuutta ja osoit­taa
niille' pelastuksen tien. Puolue
k y k e n e e johtamiÄS^tySvabei feislc-l
u u n t a i a s e t t u m a a n h u i p p n b n s a k a r
j i s t y n e e n k a t k e r u u d e n t u l k i k s i , itses
t a a n k e h i t t y n e e n T a l l a n k u m o n s l i i k -
k e e n etunenään.»
Yhdistynyt JKommunistipuolue oli
suuri puolue ja sellaisena sillä pii e-dellytyksiä,
ettemme sanoisi velvolli
suus, johtaa joukkoja vallankumouk
seen. Se on nyt tämän tehtävänsä
osittaintäyttänyt. Saksan kommu-
Tiistinen puolue teki kerran pesäeron
Kommunistisesta työläispuolueesta,
h>'Väksyniällä Heidelbergin ohjel
man. Se'näytti maailmalle, kuinka
joukkoja on lähestj^ttävä ja tehtävä
niistä kommunistisia t aisteluosas-toja.
Saksan yhdistynyt kommunis­tipuolue
on nyt näyttänyt, että kom
.^Freheit», tuo Vanha haaakalintvi,
kirkuu tosin, että köftiMiinistlen me-nettelytavat
ovat osoittautuneet kel­vottomiksi.
Mutta myrskyinkin kes
kellä kestää kommunistinen taktiik­ka.
Taistelun liekki puhdistaa sen
kaikesta kuonasta, ja se nousee tuh­kasta
entistä täydellisempänä kuten
sadun Fenix—-lintu.
Sunri puolue kun on, ei Yhdisty­nyt
Kommunistipuolue voi jonkun
ryhmäkunnan tavoin tyytyä pelk­kään'arvostelu-
ja agitatsionitoimin-taan.
Sen täytyy päästä koettele­maan
voimiaan. Sillä voima on sel­laista
ainetta, että se katoo jos sitä
ei käytetä. ^
Nyt on kysymya siitä, olivatko olo­suhteet
köyhälistön voimankoetuk-^
selle edulliset. Sillä vastustajan
kimppuyn on aina käytävä silloin,
kun tämä näyttää heikontiimisen oi-r
e i t i a . , '
Lontoon- neuvottelut olivat koko­naan
murskanneet ne suloiset toi­veet,
joita kapitalistit ja heidän hän
nänkannattajansa olivat niihin aset­taneet.
He olivat uneksineet kapi­talistien
keskisestä rauhasta ja hei­dän
järjestelmänsä lujittamisesta,
molemminpuolisesta anteekisiannos-ta
jä yhteistyöstä, kapitalismin kun-niaksL
Lontoon neuvottelujen kat­keaminen
teki niinikään lopun nien-shevjikkien
kuvitteluista ja hurskais
ta harhaluuloista pakoittaan. hei(föt
julldsesti menemään Vastavallanku­mouksellisten
puolelle. Lontoon vas
taus pakoitti Saksan porvariston va­litsemaan
joko oman perikatonsa tai
sitte lykkäämään kaikki ententeim.-
perialistien vaatimat rasitukset ja ve
rot Saksan työkansan niskoille. Mut
ta jotta tämä voisi tapahtua, oli sak
san köyhälistö luonnollisesti nujer-rettava,
saatettava elinikäiseen orjuu
teen. Vain tässä tapauksessa pääsi­si
porvaristo sovintoon ententen ka­pitalistien
kanssa omaa nahkaansa va
hingoittamatta.
^ Vastavallankumouksen vaara Sak­sassa
kävi siis ihan ilmeiseksi; Taan­tumus
kokosi voimansa tuhoisaan is­kuun.
Ja niin" päästettiin Hörfing, veri­koira,
Keski-Saksan työväen kimp^
puun ennenkuin nämä ehtivät järjes
tää rivejään. Hänen piti raivata
vastavallankumoukselle tietä.
Luhistuva imperialismi oli Lon­toon
neuvottelujen epäonnistumisen
jälkeen joutunut entistä suurempaan
ahdinkoon.
Saksan köyhälistöltä kysyttiin vie­lä
kerran, tahtoiko se vastarinnatta
alistua nälkään ja kärsimyksiin, joi-
_ ovat parhaita sjksi etta nussä paremmin pysyy väri, jos mieli koS i
= pitaa jatkuvana muistona, kuin myöskin siksi että ne ovat melbin ."
= puolta halvempia kuin silkkiset merkit. Niihin on leikattu reiH =
s nurkkaan, josta ner voidaan kiinnittää joko nauhalla tai langalla S- 1
I KESÄJUHLAMERKKIEN Hm^^^ Jl
= Punaselle^pahvillepam Sc kpl.,'jos;tilataan vähintään Iflfl :
= kappaletta.. Silkkinauhalle painettuna 7c kpl., jos vähintään 100 bl s
s tilataan, . ^' s
= Kaiken muunlaisia merkkejä voimme myöskin tehdä, aina sen •
= mukaan mitä teettäjä haluaa. :
E •• Merkkeihin painetaan aina sellaiset sanat ja värsyt kuin teettäiä =
= kulloinkin haluaa. . ""^J" r
5 Tehkää tilauksenne ajoissa että saatte merkit varmasti siksi kun S
S niitä tarvitsette.
V A P A U S I
Box69. SUDBURY,ONT. I
=iiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiirm
iiiiii/iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiir Illlllllllllllillllllillli!£
= Tarkotuksellä saada mahdollisimman moni Canadan suomalainen s
s tilaamana Väpaudeh, josta teosta on hyötyä Vapauden liikkeelle ?a- r
5 maila kuin jokainen joka lehden tilaa siitä myöskin itse hyötyy, olera- ;
5 me jo pitemmän aikaa yrittäneet järjestää jonkunlaisen palkinnon s
= antoa. Täällä Canadassa kuitenkin on jokseenkin vaikea saada mi- s
S tään sellaista, joka vastaisi tarkotuksensa. Nyt kuitenkin olemme ;
s päättäneet antaa esineen, josta voi sanoa että se on s
I HYVÄ^^^ I
= Tarkotuksemme ei ole ollut löytää palkintoa, joka ainoastaan jo- 5
S tenkuten täyttäisi sen tehtävän mihin sitä käytetään, vaan olemme ;
E koettaneet löytää se Haisen palkinnon, jolla on käytännöllistäkin ar- ;
= voa. Tähiä palkinto on s
1 WTERMANNIN FOUNTAIN KYNÄ \
E Watermannin Pountain kynät oVat kautta mailman kuuluisia sen- :
s tähden että'ne ovat kestäviä, piväf. viiniin in kiriottavA hvvästi. Meil- s
I Kolme kokovuoden tai kuusi jpuolenvuoden §
~ tilausta samalla kerralla f
Niille, jotka ovat innostuneet ottamaan enet
pauden tilausta, annetaan, jos ottavat >vähintäm
kuin kolme Va-
Viisi koko- tai Iqrmmenen puolenvuoden |
^^^^^^^^^^^^^^^^^^ 1^^ I
S niin hyvä Watermannm Fouhtain kynä että se kestää kunnollisesti |
~ hoidettuna miehen elinijän. ^ f s
Näistä palkinnoista pääsevät osalliseksi kaikki, jotka vain ottavat ,
yllämainitun määrän tilauksia. Asiamiehille ei kuitenkaan sima » - j
pauksessa, jos kynän haluavat, anneta asiamiespalkkiota. .. i
Erikoisesti haluamme kiinnittää jokaisen huomiota svben s^i^' s
kaan, etät kynät, joita näin annamme, eivät ole mitään secondBana ,
tavaraa vaan stioraari tehtaasta ja uutta tavaraa. Sen lisäksi oi^- s
me'katsoneet että kynät tulevat olemaan sellaista lajia, mikä parMi- y
ten vastaa tarkotuksensa, sillä sama tehdas Valmistaa monia en laie- ^
ja kyniä. 5
...
Palkinnolta aletaan antamaan heti |
_ Palkintoja aletaan antamaan heti sen jälkeen ^un tämä ijmo^ 5
E on ollut lehdessä ja jatkuu niiden antaminen heinäk. ensi pä'^»^" g, 5
s ti, siitä huolimatta että tilaoshinnnat tulevat nousemaan ja lenn u j
mestymään kolme kertaa viikossa. 5
, Siltä varalta että mitään sekaannuksia ei syntyisi, on jokaisen 5
tettava saada niin monta tilausta, et
voi ne lähettää konttoriimme smalla
raha on saapunut meille otamme kynänlähettämisasian
tämme sen viivyttelyittä, v i
V A P A U S ' • 1
Box69. ^ BUDBURY,ONtJ
§iiiiiiiiiiiiii(iiiniiiinnniiitiiiiii(iniinniiniiniiiiiiiiininiiiinini
ta kapitalistisen järjestelmän jatku-j luokan suudeltava ^'^^'"^^^^j^
minen työläisille merkitsee. Olisiko j mouksellisten saappaan
työväen ollut rauhassa katseltava, i tehtävä uusi linnarauha li'^'-
kuinka por\'arilliset petoeläimet va- «kansallisen yksimieli5D'<^^"^
rustautuivat uusiin seikkailuihin? 0-
liko heidän häväistävä itsensä, kuten
alle? Me vain kysymme.
elokuun 4 päivänä? Oliko työväen- l i pakko toimia, puhkaista
Uuden linnarauhan ^ " ^ ^ ^ ^