Canadan uutiset, May 11, 1922

              5 ' t
(/AifiUlAii; tUTISE^^^ T,ukot 11, 1932'
" -11/;] / .
Kaikkialta
LUCKY LAKE, SASK.
•.'4 - 1
Erisik.«ii niille, .jotka näkevät. o<
vat, joiden tulee lieikkojen v o i -
nurttomuutta kär&iii., K u t k a n y t
ovat ne lieikot? Ovatko ne heik­koja,
jotka tekevät ehdollisia
syntejä taikka puolustavat niitä,
j o t k a syntiä tekevät? Taikka o-vatko
Sie heikot, jotka seisovat
uskonnon puolesta, vaikka sydän
ei ole särjetty. Ja se, j o l l a sydän
ei ole bärjjetty, tunnetaan siitä,
ettei siihen sydämeen koske ar-uuiii
eikä lain sana. Tiiliäinen on
nyt ^en uuden, kuulleen, uskon
tuntomerkki : K i k ä iiu tahdo l i i k ­kua,
jotka ovat, pysälitynect. s i i -
lion uskoon, joka ojjotuslapsilJa
oli ennen Vapailtajan kuolemaa.
XJillä ou v a l i v a sydän kuin P i e t a ­r
i l l a oli ennen H e r r a n kuolemaa,
jok'a el ruvennut itkemään, vaik­ka
Jeesus sanoi: Mene pois saata­n
a . Eikä tainnut paljon koskea
n i i h i n kahteentoista kymmeneen,
vaikka Jeesus sanoi: Tiina päi­vänä
te k a i k k i pahenette minusta.
Siitä nlikyy, että heillä oli lujat
sydämet, vaikka, heillä oli k r i s t i l -
iisyytjicn alku. Kuinka Jeesus hei­tä
nyt johdattaa. Ilän näytti
heille jji. käski katsoa hauen tus-:
kaansa, yfitlitarhassa, m u t t a ei
sekään koskenut vielä heidän sy-^
elämiinsä. 'Mutta koska t a i v a a l l i -
n(»n j-a ka sta ja : ] )ä'ä ka Ilon ])ai k a 1 1 a
a x a v i ven-suonot, sitten vasta kos­ki
se sydämiin i j a tämän iiiaail-:
111 a n t (»r\- (> j n t* n i 11 u k k a a n . . .M u 11 a
ei anna tälle ajat u k s e l l e moni,
k u o l l u t j'aat() itseänsä, johdattaa.
pääkallon i m i k a l l e . . M e pelkää-v
i i t , . eliii i i i a a i l i M i | n , ai-vo ja- kun­n
i a menee hukkaan ja h e 1 ulevat
SOH t a tn n k i o k s i nii n ku j i i : o|)(-'tus-lapselkln.
j o s ' h e v i e l ä \ i n k n n i a an
rupeavat ( i o l y a t a n : m ä e l l ä . .Miiu-t
i i n i i l l a D n n i m vahva usko. ettei
heidiin aie |tarpeellista mennä
k a t som aan i'rst i in nau 1 i 11 u a . .M u t-
: ta te. j o t k a olette väkevät, llei--
r a - s a , johdattakaa niitä uu>ia
k u o 11 ut-uskoi.Sjia Golgata n mäelie
katsomaan, kuinka he verta vuo­dattavat^
'taivaallisen rakastajan
f-uonista. j i s me h e i t ä sinne voi­simme
.: johdattaa, -niin kivisten
sy d i i n t e i i : ) ä y l y isi sä rkyä k un
Jeesus senkaltaisella haudalla
henkensä: antaa. ^\jatelkaa tätä,
te väkevät Herrassa, kuinka:, tei-'
dän pitää |nyt johdattaa :näitä e-.,
delläniainituita sydämen särkymä
paikalle. Te. olette jo monta
vuotta Herran voiman kautta
ruoskineet rautaisella ruoskalla,
mutta paljon pn vielä, j o t k a eivät
ole totelloe,t mennä punaiselle
miiellc. On niitäkin, jotka ovat
'Taborin vuorelta 'menneet sivu
- ali taa n port i n nm k a ta i \'a aseen.
J a niillä on p a l j on rakkautta .ja
vihaa. Miksi niillä ei mahda pllq.'
paljon vihaa f Koska sydän ei ole
särkynyt [ahtaassa portissa ja
semmoisiin ej [)ysty Jumalan sa­na.
Alinii en tiedä semmoisille
m uuta neuvoa* kuin seisoa (lolga-taii
mäellä ja huutaa heitä katso-iuaan
kuinka Jumalan karitsan
sydän ])alaa riikkaudesta. J a vä­listä
näyttää heille tulta j a l i e k ­kiä,
joka Siinain vuorelta leimu­aa.
'
Nyt tulee vastattavaksi: K u t ka
ovat heikot, joiden voimatto­muutta
pyhä 'Paavali neuvoo kär­simään.
'Minä olen n i i n ymmär­tänyt,
että ne ovat heikkoja, j o i l ­l
a on sydän särjetty j a usko n i in
heikko kuin suitsevaisen kyntti­län
sydän j a vielä vähän tietoa j a
ymmärrystä Jumalan sanasta.
J a sentäliden on pimeyttä"^omassa
tunno.ssa ja uskottomuus tekee
heitä voimattomiksi kiusauksia
vast a a j). K u n ny t vä kevät tä män-k
a l t a i s i a tutkist^deval; niin he
löytävät heissä paljon pimeyttä
j a muutamat epäilevät heidän t i ­lastansa.
Ei ole ihme, että lam­masten
ruokkijat epäilevät kuin­ka
ka ritsat^ pääsevät siilien u u ­teen
ruolicjon. Kuitenkin he pää­sevät,
j o s paimenet heitä.ruokki-,
vat hienoilla heinillä ja antavat
heidän suuhunsa lämmintä niai-toa,
n i i n k u i n ylinimäinen paimen
sanoo P i e t a r i l l e : Ruoki minun
karitsoitanh E i karitsat kärsi
vitsaa, mutta jos raa vna t 1 a m j i a a t
erkaantuvat, laumasta metsäiin,
s. o. ehdollisten syntien kautta,
niin täytyy! niiden, jotka sen n ä ­kevät,
lähteä vitsan kanssa pe-r
i i ä n e n n e n k 11 i n j) e do t : 1 op e 11 a \' a t
iieidät/ Apostoii Paavali sanoo
itsestänsä ja m uista : M e , jot ka
näkevät: olemme, tulee heikkoin
V o i 1 na 11 o i n u u t ta k ä rs iä. Oti a k a a
si i s V a a i'i a ] ) 0 s t o li n sa no ist a . t e
näkevät, ja: olkaa laiipiTiTit. niin­k
u i n 1 eidäiu ; taivaalljuen Isäntu-kin
laiipiasion.
Mutta kutka nyi omistavat i l -
selleiisä viik(^viln niinen ; . Niiden
täytyy omistaa, jotka ovat hei-koik.^^
i' tulleet, sillä niin on k i r ­j
o i t e t t u : Herran voima on liei-koissa
\äk('\ä: lie o\at puetut
k a i k i 11 a. 'J u i n a 1 an s o t a - a s e i 11 a j a
täytetyt Pyhiillä Hengellä. Koska
nämä väkevät^ Herrassa koettele­vat
tätä piskuista laumaa, niin
heidän ottaa tarkka vaari V a ­pahtajan
ja apostolien neuvoista,
sillä Jeesuksen laumassa ir)y.tyy
tnyös karitsoita ja haavoitettuja,
joista täytyy ottaa tai-kka vaai*i
etteivät lie kuolisi viluun, näl-kiiän
j a janoon.: Ammentakaa e-lämän
lähteestä heidänkin suu­hunsa;
Mutta n i i l l e , j o t k a eivät
saata elämän vettä nauttia, an­nettakoon
ivähäsen suolavettä, et­tä
tulisi -jano. Sillä : jauoovaisia
H erra, h un ta a vetten tyk ij! ' K u i -
t e n k i n : pitäii kohtuullisesti lam­paalle
annettaman suolaa, sillä
•suola tappaa lampaan, jos sitä y -
len paIjon:;annetaan, eikä. se mah­da
tulla r u o k k i j a n omantunnon
päälle, koska hänen suolansa täh­den
lampaat määkyvät j a parku­vat
ylönpalttisessa janossa Ja
huutavat henkensä ahdistuksessa.
A n t a k a a ; siis kohtuullisesti suo­laa,
te näkevät lammasten seassa,
j a pitäicäät, elävä vesi valmiina,
että, saatte antaa lammasten suu­hun,
että heidän janonsa^sammui-si
j a a l k a i s i v a t hyi)pelemääji ilos­t
a j a riemusta kunnellessaan y-limmäisen
paimenen ääntä iSionin
kedolla, koska nyt tämä meidän
k r i s t i l l i n e n seuramme on h a j a l -
Icnsa menossa paikkakunnalla;
' • Ajatus. .
VÄÄRÄ URA.
Tehdasteollisuuden seurauksek­si
on l u e t t a v a ihmiskunnan yksi»
puolinen kehittyminen toimialal­laan.
Se on vaikuttanut spesialis-tisen
kehittymisen ainapa siihen
määrään,- el tä nykyajan ihmisten
t o i m i k y k y rajoittuu miltei y k s i n -
oiiman yhteen toimintaan.; Niin
esimerkiksi ei kenkätehtaassa op-pin-
sa käynyt suutari voi valmis­taa
kenkiä. Siellä opetetaan häv
net valmistamaan ainoastaan osan
siitä, joko neulomaan päällisiä t ai
panemaan pohjia paikoilleen t a i
tekemään korkoja j.n.e. Ja näitä
toimia: tehdessään käyttää hän
konetLa,^ joka toimittaa .työn.
IVenkiitehtaan suutari näin
ollen on jonkinlaisen koneen
käyttäjii, jota tointa hän h a r j o i t ­taa
kuukausi kuukaudelta jopa
vuosi viu)deltakin. Saman suun­ta
i ne n on to i mi i n u i ssa k i n te h t a is^
sa.. .Mies näissäoppii toimen tai
kaksi tai ehkä oikeammin sanoen
j o n k i lila ist e n lio ne i de n käyt t ä m i -
sen ja siihen rajoittuu hänen työ­kykynsä,
taitonsa ja t ietonsa. H i i -
nestä on t u l l u t koneensa rinnalla
kone. joka ei pysty muuta teke-m
ii ä n k' u i n k o n e t ta n s a k ä y :t t ä-mää
n.
Vaikkakaan tämä jyrkkä spesi-a
a 1 i s u u n 1 a e i \' i e 1 ä o le k a a n si 1 j i iin -
liuomatta\a muilla kuin tehdas-a
1 o i 11 a. on. se k u i n m i n k i n v {jj k n 1 -
tanut • te h ok- k a a s ti y 1 e is ö n: t o i m i -
a loih i n , . ra joit taen heidän toimin­tansa
[) e r i n I) o h j a is e s t i . y k s i su u n -
taiseksi, hävittaen kotiteollisuu-den.
Tästä syystä nykyään ko­deissa
r ei iiälnläkään enää luin-i
käänlaista käsityötä tai kotiteol-
]isuut,ta. A^ksinmaalla, missä s i l ­lä
olisi niin sturri ja vaikuttava
merkitys, ci sitä nähdä laisinkaan.
Sielläkiri ostetaan kaikki sukista,
kintaista ja jauhoista alkaen,
v a i k k a aika j a tilaisuu.s pienen
toimeliaisuuden: rinnalla voisi
myöntää näiden k o ^ n a valmis­ta
misc n e du 1 li sest i.
Tästä onkin ollut seurauksena
että kotiteollisuus ei ainoastaan
ole jäänyt nukuksiin kodeissuj
vaan että niissä kasvavat lapset
eivät ole saaneet mitään oppia,
jonka tähden he useinkiu ovat
kunnottomia j a kykenemättömiä
edes vaatteilan.sa parsimaan, tai
tarpeellisia korjauksia tekemään
askareiden epäkuntoon: joutues­sa.
Tällaisten suhteiden valites--
sa on heistä kehittynyt ihmisiä,
joiden toimeentulo maailmassa o11
peräti riii)puva toisista. , Jos
sortuisivat tavalla tai toisella
pohjolan erämaihin, n i i n k u i n u -
seinkin tapahtuu,mitä voisivat he
siellä toimia ja miten voisi vat he
siellä itsensä säilyttää? Heidän
oi isi pa kko nääntyä ka i k c n tar­j
o l l a olevan tilaisuuden ohessa.
Vaan ei sillä,hyvä, että näillä
tavoin kasvatetaan kunnottomia
ihmisiä. Tämä kunnottomuus
tuo mukanansa tuhlaavaisuuden.
K u n rappeuturiiitta tavaraa ei
pystytä korjaaiflaan heitetään se
roskaläjäänpä sen t i l a l l e ostetaan-uusi.
Tällainen tuhlaavaisuuden
a l k u kykenemättömyyden kantta
pian kehittyy elämisen k a i k k i in
tarpeisiin, aiheuttaen alituisesti
kasvavia menoja, j o i t a lopullises­ti
ei voida enää t u l o i l la vastustaa.
Ansiot käyvät siten pieniksi kas­vattaen
tyytymättömyyttä j a lo­pullisesti
nurjamielisyyttäkin y h -
teiskuntaloihin..: Vaikeuttavien
suhteiden aiheuttamisesta syyte-tään
muita, vaikkakiiv syy huo­noon
toimeentuloon on omassa t u ­vassa;
Kukin ihminen, näet, on
oman onnen^ia seppä. Hänestä i t ­sestänsä
riippuu hänen toimeen­tulonsa.
Jos hän kykenee j a tair
taa elämissuhteensa niin järjes­tää,
ett ä voi omin voi m insa t ui la
toimeenr on hän toimeentulonsa
m i i är ä ii j ii, s e k ä t o is i 81 a F' i i 1) [) u ma -
toii. Tähän vaaditaan kumminkin
n i i n k u i n jo edelIä mainittiin y r i t -
televäisyyttä, taitavuutta ja kotii-teollisuudeii
kehittämistä, sillä
joka kodistansa itsensä varustaa,
häntä karttaa puute. Hänellä on
sekä oma-että toisenkin tarve tal­letettuna
aitassaan. Esimerkkinä
t ä 11 ä n o \' a t. s u h t e e t . seuduilla. j o t -
ka ovat eroitetut liikekeskuksista
ja joilla ihmisten on |)a.kko va-r
u s t a u 111 a \' a s t a i s u u d e n v ji r a 11 a
se kä in o t e 11 a \-a o m i in il e u vo i h i n -
sa j a toimeliaisuuteensa elääksen-sä.
Näillä seuduilla ovat vanis-tuksQt
ja varallisuus aina suu­remmat
ja yleistoiiueentulo: pa­rempi
kuin liikekeskusten keskir
pisteissä, missä k u k i n luottaa toi-,
seeii tarpeittensa saamiseksi. Täs­tä
syystä ovatkin ihmiset kau­pungeissa
suurimman tarpeen
j) u i it t e e s s a k o vana ja n k o h dat essa,
sillä heidän varustuksensa eivät
useinkaan ole nuuita k u i n hetkel-iisen
tarpeen vaatimia. Työläinen
työnsä menetettyään saa useinkin
pian antautua toisten armoille e-lääksensä.
Eikä tuo ole ainoa • epiikohta.
Työtäkin tehdessään on hän ym­päristöstänsä
peräti riippuva. Hä:-
nen täytyy luottaa valosta alkaen
k a i k k i i n elämän tarpeisiinsa mui­hin.
Jos nämä tavalla tai toisel­la
eivät voi häntä paiveluksellan-r
sa t a i tavallansa avustaa, on hän
a:
Heikot Hermot
heti puutteessa j a kärsii. J a jos
nuo suhteet jatkuvaty joutuu hän
pian hädän partaalle, josta voi
olla vaikea päästiiselvenemään.
'^'^.Vkyajan huonon toimeentidon
syiksi voidaan siis lukea spesiaali-suuntainen
kehitys, jota seuraa
kykenemättömyys j a tuhlaavai­suus.
Että tämä todellisesti on
perusteellinen- vaikutin sen totea­vat
huomiot nykyajan ihmisten
elämää tarkastettaessa. Tunnen
henkilöitä, jotka an.saitsevat
,työnsä teolla vakinaisessa työssä
tätä kirjoittaessa $'8—$10 päiväl­itä
j a siitä huolimatta velkaantu­vat,
va i k k a k in elintarve k us tan-nusten
hinta on tuntuvasti las-keentunut.
Nämä henkilöt vaike­roivat
j a valittelevat kovaa koh­taloansa
j a pientä palkkaansa. He
moitti vat yhteiskuntaa ja työnan­tajiaan,
viitaten: palkan korotta-misvaatimuksiin.
Vaan jos he
saisivatkin paIkaidisää, hyödyt­täisikö
se heitä f E i laisinkaan.
Nämä työmiehet, voivat tuhlata e-nemmän
kuin he voivat ansaita,
ei sillä väliä jos heidän palkkansa!
olisi ^]00 päivältä.
l^öytyy; satoja, jopa tuhansiakin
k u l i a ne t si joit ä j a k a i vost-y ölä isi ä,
j o t k a myytyänsä kaivoksen.sa 0 -
vat saaneet kymmeniä jopa sato­ja
k in t uli a ns i a d o Ua r e i t a n i i s t ä j a
menettäneet kaikki muutamissa
vuosissa, loiset muutamissa kuu­kausissa
j a taasen toisft vieläpä
muutamissa viikoissakin. Jos he
olisivat saaneet miljoonia, olisi­vat
ne menneet samaa tietä. Heitä
ei siis raha hyödytä. 'Se ei l a i s i u -
ka a n tiir \-a a h eid ä n i n le vai su u i -
t a n .s a . H e 1 s t ä o n tn 11 n t luh l a r e i t a
ja rivon sekä rajun^ elämän h a r - ' s i i h e n menussa
j o i t t a j i a . jotka saamiansa raho-1 tulisikaan,
"^jaan tnhlalcssaau. tuhlaavat seu| Toisin sano''n saa•^ullt(•e
ovat yhdeksä^sM tapauksessa kymmenestä meidän tautiemme,
kärsimystemme ja kurjuuternme aiheuttajina. Suurin osa
näistä vaivoista voidaan nopeasti huojentaa käyttämällä
erinomaista Nuga*Tone lääkettä, joka luo vahvan, punaisen
veren, voimakkaat, vakavat hermot ja kasvattaa tarmokkaita
miehiä ja naisia. ,
merkitsevät heikkoa;
kulunutta, väsynyttä,
lamaantunutta ruumiin­rakennetta.
' Ruumiin
tehtävä ja kaikkien ten
elimien elinvoima.toimin-ta
i a elämä riippuu her­mostosta.
Hermosto ön
80 tärkein vieteri, Joka
hallitsee meidän tcrveyt-tämme^
toimintaamme, « uvuvumc, vanavcnsmv
ilojamme ja menestys- ' ihmisille. Se myOskin
tämme. Miehet ja naiset, elvyttää sydämen toi-jolden
hermot ovat mur-
Heikko Veri Huono
, Verenkierto '
Nuga-Tone sisältää
suuren määrän rautaa,
joka on yksi par­haimpia
tunnettuja
apukeinoja vahvan
punaisen veren luomi­seksi.
Ei ole mitään
sen vertaista kalpeille,
heikoille, vähäverisille
. tuneet ja lamaantuneetl,
ovat salraloisiaj ärtvisiä, riidanhaluisia ja
onnettomia sekä kykenemättömiä kan­tamaan
elämän raskaita velvollisuuksia.
Nuaa-Tone on maailman oivallisin lääke
heikollii* kuluneelle hermostolle. Se sisäl­tää
runsaasti fosforia, joka luö voimakkaat,
vakavat hermot, hyvän terveyden, punaiset
posket Ja tyytyväisen, Iloisen luonteen.
Vatsa-Vaivat
huonoruuansula-tus,
umpilautK
kaasu vatsassa jä
suolistossa, tur­v
o t u s , vatsa-,
happo, pahan
hajuinen henzi-tys,
tahmea kieli,
sappitauti,, rijyh-teleminen,
polt­tava
tunne, vatsakatarri, kouristukset. ja
muut ruuansulatus häiriöt voidaan nopeasti
huojentaa käyttämällä tätä niainiota Nuza-
Tone lääkettä. Se antaa hyvän ruokahalun ia unen, painonne lisääntyy ja tunnette
tsenne kokonaan uudeksi ihmiseksi.
mintaa. Joka puoles­taan
J parantaa veren­k
i e r t o a lähettäen
lämpimän, vahvistavan verivirran Jokaiseen
elimeen ja lihaskudoksccnruumiissa. Nuga-
Tone'n vaikutus ulottuu maksaan ia
suolixtoon aiheuttaen säännöllisen ulostuk­sen
ja siten poistaen umpitaudin.
Täydellinen
Takuumme.
Nuga-Tonc'n hinta on $1.00. pullo, Joka
riittää VHDEKSI KUUKAUDEKSI el) 6
pulloa S5.00. Nauttikaa NuKa-Tone'a 20
päivää ja elletto ole tyytyväisiä tuloksiin,
palauttakaa jäännös sinne mistä olette sen
ostanut ja rahanne maksetaan takaisin
viipymättä. Ette voi hävitä penniäkään.
Me otamme Jtaiken vastuun. Lähettäkää
tilauksenne tänään ja saavuttakaa takaisin
terveytenne, tarmonne ja elinvoimanne.
Nuga-Tonc'a myydään kaikissa parhaissa
apteekeissa samanlaisilla ehdoilla ja takauk*
silla/ .
POSTITTAKAA TAMA KUPONKI TANAAN.
National Laboratory, F. 700, J01«So.WabMhAve., Chicago, III.
Pentlemen:'r^Enclo8ed pleasc flnd $ for wh »end mo postage prepaldr"
bottlc.s of Nuga-1 one..:.. . . . . . . A . . . ........
Name
St. and No, or R. F. D ^
<^ny_ State— . . ,
n ( , ' ) n i i k i u i l mn s a a k i v a ,
Iisaa
\<lll\ka CL
i i i a r k \ ' v i l a
Lähtöpäivä
Kesii k. 2 p .
Kosäk. 2 p ,
Jve.säk. 3 p .
^ Linja
GiiU. Pacific
Gunai'd
.^Valk. Tähden
Ke.'lii'k... [j p. Gan. Pacific
Ke.säk. 7 p. Can. Pacific
Kesiik. 7 p,
Ke«-ak. 7 ]>.
Ke.säk 10 j).
Ke.'-äk. K) p.
Ke^äk. ]?) }!.
Ke.sä^k.K) p :
Kesä k. 10 ]).
Kesä k. 17 p.
K?säk. 17 ]).
Kcsäk. 17 p.
'Kesäk. 21 p.
V a l k . Täliden
Can. Pacific
Can. Pacific
V a l k . iTäiideu
Gan. Pacific
C>nnard
Gan. Pacii"i('
Can. Pacifiö
: Gunard
V a l k . Tähden
Gan. i^acific
Laiva^
Mo,NiTCiUj:\r
GASSANiDKA
GAMADA
.AIETAOAMA
S C O T I AN
V E D I G
MIN^NEDOSA
SGAKDrNAVlANi
REGIXA (uusi)
E^MPKES^ O F F K A N GE
SATUKuNlA
^ l O O T R O SE
^'LTvrTSIAN
A N D A N U (im.si)
.MEGAN)TJC
Kantavuuä
16,400 tonnia
8,500 tonnia
10,000 tonnia
12,600 tonnia
10,500 tonnia
li),000 tonnia
14,000, tonnia
12.100 tonnia
16.500 tonnia
18,500 tonnia
8,500 tonnia
16,400 tonnia
10,500 tonnia
15,000 tonnia
16,000 tonnia
14,000 tonnia
'Kesäk. 23 p . ' Can. Pacific
~- Kesäk. 23 p , Gan. Pacific
Kcsäk. 23 p . ('nnard
Kesäk. 24 p.l C i n . P a c i f i c^
Kesäk. 24 p . V a l k . Tähden.
Kesäk. 24 p . Gunard
Tiesäll. 27 p . Gan. Pacific^
Kesäk. 30 p . Gan. Pacific;;
Kesäk. 30 p . Gunard / 8,500 tonnia
K a i k k i i n yiläinainittuihin hintoihin on sotavero $5.00 lisättäv,ä. Lapset 1—10 vuotiaat pääsevät puolella hintaa, johon l i ­sätään
sotavero $3.00. Lapset alle 1 yuode;^ maksavat piletistään $5.50. -
TJautatiekyyti .Port A r t h u r i s t a M o n t r e a l i i n eli Quebeciin laivapiletin yhteydessä on $31.55.
, Matkustaessanne itse Suomeen eli tuottaessanne omaisia sieltä Oanadaan, kääntykää pilettiasioissa aina allekirjoit­taneen
puoleen joko suullisesti eli kirjeellisesti. Piletterjä my^^n kaikilfe suurimmille linjoille, k a i k i l l e laivoille j a k a i k i l l e l uo
k i l l e sekä Canadan että Y h d y s v a l t a i n satamista. , . '
.M E L I T A ,
EMPREJ^S O F - l i l i l T A l N i 15,850 tonnia
11,000 tonnia
14,000 tonnia
11,500 tonnia
12,000 töiiniai
16JOO" toiiniä
25,000 tonnia
16,400 ;tönhia
V I C T O R I AN
A O T H E N X A (uubi)
G O R S I G AN
GANOPIG
T Y R R H E N i l A (uusi)
E>fPR. 6F S C O T L A N D
lArONTCALM
G A S S A N D R iA
Satamasta
i^fontrealiista
•Montrealista
Montrealista
^Ioutreali5<ta
Mon?rea';ista
lMo.nir3alislM
I on t rea lista
.\for.lr'^a lista.
Montrealista
Quebecista.
M o n t r e a l i s ta
1.] on'realista
Monr/ealista
Montrealista'
Moiirrealista
.Montrealista
Que'becista
Montrealis.ta
M . u i l r c a l i s ta
Montrealista
Montrealista
Montrealista
Montrealista
Montrealista
Montrealista
Satamaan
L i v e r p o o l i in
Glasgowiin
'Livev|i£»oliin-
Glasgo\viin
Tilas^go^viin
•Sonthamptonfiii
Southamptoniin
Southamptoniin
L i v e r p o o l i in
8outhaaiptoniiu
GiasgroAviin
L i v e r p o o l i in
(ilasgowiin
Lontooseen
iliiverpoc^liin •;
Southamptoniin
L i v e r p o o l i in
L i v e r p o o l i i n ,
.Glasgöwiin
.CMasgo-vviin
.Liverpooliin ^
L i v e r p o o l i in
'Southamptoniin
Liverpoolin
Glasgowiin
Illluok. piletti
Helsinlciin
$106.50
$103.50 •
$103.50
$106.50
$103.50
$108.50,,
$106.50
$106.50
$108.50
$108.50
$103.50
$106.50
$103.50
$106.50
.$106.50
$106.50
$108.50
$106.50
$106.50
$106.50
$106,50
$106.50
$108.50
$106.50
$103.50
0hes.sa tci-vcylcn.sä ja inlevaisun-l<'
n'^akin. Kuyhdyn.N ä n s ä o \ a t
he taasen viilniiil yhteiskuntaa
moi tiimaan ja soJniaainaan sekä
oloja ja aysioitu kiroilcuiaan. K a i
lienee .sokin muitten : \-ika ettei
heidän:rahansa riittänyt ; heidän
]'jv-oiittansa j a tuhlaavaisuuttansa
jatkamaan.!
Miten suureen Vnäärääu tämä
]) a h \' o i k a s V a a i 11 mi s i s s ä. si t ä k e -
hittäcs.sa, m a i n i t t a k o o n joitakin
1 i a rv o j a n i is 1 ä , 111 k u is i .s t a e s i mer­keistä,
jotka ovat. oHed ja ovat
yhäkin yleisesti nähtävänä joka­päiväisessä
ihmiselämässä. Lead-
V i 11 en k n ]\ o i st u k j^c n u i k a n a G o l o-rado.
ssa kaivoi Tabor sieltä omai -
snutta itselleen $12,000,000 dolla­r
i n -edestä; Tämä omaisuus o li
n i i n ääretön, .ettei kukaan l u u l l ui
hänen voivan sitä liävittää. Näis­tä
luuloista huolimatta ei sc r i i t -
iänyX Taboj-jlle kuin. •muutamia
v u o s i a. V uonn a 1904 tapasi tä­män
k i r j o i t t a j a, hänet vanhana,
murtuneena iniehenä eräässä; pie-
^uessä hirsimökissä . Pohjoi.s-Golor
radon jylhässä vuoristossa kultaa,
etdmässä. Hänen elämistänsä a -
vustivat jotkut ^anhat tuttavat,
j o t k a säälivät häntä.
Sam Stroug Gripple Greekissä,
Golo., pääsi miljoneeviksi v. 1905
kultalöydöistään, vaan eli n i in
hurjasti j a rivosti että joutui am­mutuksi
paria vuotta myöhem­min
eräässä kapakassa.
Samoihin aikoihin tuli .Karl Jo-hansonisia
Gi-ipple Gr.n^kibsa mu-n
e n m u u n . rinnalla miljoneej'i,
vaan on tänään yhtä puhdas r a ­hoistansa
kuin oli ennen Gripple
CroekMiu tuloansa.
Anderson Alaskasta, kaivoi i t ­selleen
$10,000,000, vaan t ä m ä ei
riittänyt hänelle kuin - kolmisen
vuotta. Tänään hän elaiuksek-seon
soutelee ihmisiä Sna ke vir­ran
poikki Itä Oregoni>sa.
Nuo ylläluetellut esimerkit o-vat
vaan harvoja niisiä 1 uhan.sis-ta.
jotka tunnetaan, vaan ovat UÖ
riittäviä kuvaamaan ihmisen tuh-,
llaavaisuust aitoa ja toteamaan
miksi .suuren yleisön ansiot ovai/
l i i a n pieniä heidän elämäänsä
turvaamaan. _
H. H. M c L .
a na
k o \ Ji iillä o\'a t 11111 a i li a n 1 e el i i s n i l ­mat
j a . l u | ) a a v . i m i i i a t . .. - l o s ('.(lv's 75
j>i'osenttia l o i \ ( M s i a ?ot<Mitiiii s a a ' -
c l a a n A l l r e i - t a s s a tana v u o n n a l lO
— 125 m i l j o o n a a husln-lia vehnää,
j o k a :on. s u u l u i a t o r i luäära s i i h i - ii
k at soe n . e 11 ä .AH) e r 1 M . ti i a a n v il j e -
l y k s e n . a l a l l a on v a i n i i i i i i i f a m a ri
v u o d e n v a n l i a i l ä j i i a a k v i i m i n v e r -
i - a l c n . M u i t a sama 1 hl o n . l i u o i n i -
0011 o t e l t a v a , etta \ehnätuotaii1o
oli 8 3 m i l j o o n a a . Inislielia : k a k s i
v u o t t a sitten, j o l l o i n s.noa iTi^sa
m a a k u n n a ^ s a ci y l e i s e s t i \ o ; t i i s a ­n
o a e d u l l i s e k s i . . . T ä n ä . .vuonna
vehnälh» k y l \ < ' t . i i i n ))aijon suu­r
e m p i , j a ' i . i a l j on parcHrinin.. M I U O -
k a t t u alue, j o t e n . s a t o a r v i o t a vi
.suinkaan v o i d a katsoa k o l i t u u t -
tonuui s u u r e k s i.
tlos k a s v u a j a n : heppuun s a a k ka
v a l i t s e e edes k e s k i n k e r t a i s e t säii
s u l i t c e t , v o i d a a n äskeisten Iu m i -
j a v e s i s a t e i d e n arvo laskea 25-75
m i l j o o n a k s i d o l l a r i k s i , s i l l ä joka
maa-.- c l t a ><.' c i i n r i i piikaa kirvisi
yli'\ o i i i i a i s c k s i 1'. M. \V. A iikin
varo 11 h l . l i i 11 iva ra st o [cn 1 (; p i )U m i-sesta
luskiu o u iiclkoa. sdlä ennen
I a k o n a I k a I n i s t a s r t ä k o o 111 i n s u u -.
ret UI ä ii r a t j a I i s a a saadaan saa n-n
o l l i s c s i i ei-iinion ka i\(d\>,i^ta.
M il aan pa lirinpaa pnlaa k i v i i i i i -
Ifstä Ui\m ollen tuskin tulee.
Suomen Kuvalehti N : o 14.
Aarni Koiita kirjoittaa Teuvo
1 la k k a l a n (lO-vuot r s j la i n .iolidos-l
a. Kj r,j o i I u k s e e n 1 iii i y y k i r j a i 1 i •
j a i i itiuot.okuva ja kuvia h a n cu
kodistaan l i i i n n i ^ M s i a . . • Adolf
L i n d f o rs. A1 (d i e i'e-e>.i t ta j a nä. Miii-na:
Ganthin näytelmä Ani'ia-Liisa
\-al k ea 11 a ka n ka alla.. Kes k i a i k a i -
s i a m a a l a u k s u r I»auman kii-kossa.
f i i i n s a a s l!;muu1a iiiielenkiintoista
sisältöii j a s u u n paljous nutisku-
\ la sfdsä S u o m e l l a että ulkomail­ta...
Kotimaisia iiinotokuvia, Xuv
ineron hinta 25 senttiä, posti va­lui*^!!.
S a a t a v a n a osoitteidia Ca­n
a d a n Uutiset. Port Ai-1 luir, Out.
Tuhoisia t u l v i a Mississipin
alajuoksulla.
Ne\v Oorleans, l>a. —- S u u n n i l -
l'apauksessa se nierkitsee erotusta. leen 70.00(1 miestä, naista j a lastu
j-unsaan vuodentulon ja täydelli- on kodittomana Missi>^i[d'-sa ja
Sen kadon \^a lii 1 ii a ina k in j o i l l a - Louisia n a.ssa M is.s issi p p i - joen tul­k
i n seuduilla m a a k u n n a s s a . l']i v an johdosta. Punainen l i i s t i ja
siis ole .ollenkaan inerkillistii, muut avustusjärjestöt antavat:
vaikka liimat ovatkin jokaisen ' ruokaa," asuntoa ja vaatteita 40,-
ONT., CANADA.
ERICK J. KORTE,
* Päeti^i-asiamies.
puheenaiheena j ja a>ikart eleva i
päivän laoitta vana kysymyksenä
kaikkien! ajatuksissa.
Iliilenkaix a lain l a k o s s a ei ole
saatu aikaan sovintoa. Tilanne,
on j,)ysynyt samanlaisena kuin se'
oli huhtikuun I [i mä., jolloin mie­het
heittivät työkalut nurkkaan:
ja siitä lähtein kynsin hampain o-vat
vastustaneet so\ it lelulauta-kunnan
ehdotuksia.
Kaivostenomistajat seliltii\ ä1
j.>y rk ivänsä koh 1111 il 1 is iin pai k k o i -
hin ja kohtuullis"n pitkään ty<»-
viikkoon. .Miehet puolestaan se­littävät
I olevansa: taipumattomia
työskentelen) ään. ; ] Mene mm a i la
palkallai ja vaativat ; lyheiiii)ä<i
työ \' i i k koa. 'Ka i v os t e n o m i st a j a l
näyttivät olevan tyytyväi^-iä saa­dessaan
sulkea kaivantonsa vuo-den
hi 1 jai si in pa na 'a ika na. 1 >as k el -
mieusa mukaan heidän o l i edulli-sempiteihdä
n i i n k u i n j a t k a a tuo-
OOO JLhmiselle-;- Avustustoimenpi­teisiin
jälellä olevia varten jotka
eiviit vielä ole saapuneet avustus­keskuksiin,
ei t o i s t . i i s ' k s i ole r y h ­d
y t t y . ^
LAPSET OVAT ERITTÄIN ALT:
TIIT SAAMAAN MATOJA.
Madot Ehkäiseyät Lasten Ruumiil
lista Kasvua ja Kehitystä.
CALaAEY, ALTA.
Yleisenä puheenaiheena Albcr-tassa
tätä nyltyä on — ilmat. To­siasia
nimittäin on, että tämän
maakunnan ilmastosuliteet .ovat
viiden vuoden aikana olleet t a ­vattoman
vaihtelevat. Muuta­milla
seuduilla on kärsitty kui­vuudesta,
jol^a maakunnalle on
aiheuttanut miljoonien dollarien,
vahingon. Tänä keväänä kuiten­k
i n ou toisin. Melkein j o k a v i i k -
jljQ on runsaasti kosteutta saatu,
mvm ja painavan lumisateeti
muodossa ja §'^ilyyj- fefisä- j[a
tantoa 1 ykyisillä palkoilla; Toi-seita
p u o l e n taasen h i i l e n k a i v a j i l -
la lakoi^ alkaessa! ei [.»aljoiikaan
ollut yksityisiä säästiijä. ilyvin
pian heidän. - taloudellimim ase^
mansa on kaikkea imuuta, vaan ci
ilahuttavay ellei ikansainvälinen
hiilenkai-\-ajain järjestö - - U n i t ed
Mine \Vorkers of America — r y h -
dy jakamaan avustusta.
Kahdeksantuhatta; miestä on
tässä piiri.ssä lakkoontunut. Jos
jokaiselle viikossa!myönnettäisiin
5 dollai'ia. koituisi sanotulle jär­jestölle
40.000 d o l l a r in menot v i i -
kossa.j liajan toisella puolella ja
muualla Ganadassa on l a k k o l a i s ia
600,000. Jos niistä jokainen sai­si
viiden d o l l a r i n iviikkoavustuk-sen,
merkitsisi se 3 miljoonaa dol-iaiia,'
ylikossa, niin suurta sum-i
imimi
Melkein kaikki lapset, huolimatto
kuintoä puhtaana ue pidetään, vie*'
vat kaikki esineet suuhunsa miiä
siinsä saavat. Taniä on varsiuklp
huouiattavissa pienissä lapsissa. U
seassa tapauksessa tarttjvat taudit,
saavar. nain alkunsa. M^ihdollisuiig
saada cljmistoönsä maloj?. ja lapama­toja
on kaikkein vaarallisi:ita. Lapsi '
jolta tapaniato vie ravinnon, joutuu i
karsiniaaa hiiveitä merkkejä tästii
loiselaimestä koko ikänsä. Juuri sen
vuoksi pitäisi olla t'1'ittain varovainen
Varmat merkit madosta on niiden
ulostuleminen . kokonaan tai kappa­leissa..
Mutta se ei Mpälidu useiij
ImiHisevat merku ovat: huono ruQ
ykahalu, satunnainen ahnaus; lim^j
nen kieli, korvennus, Icipuja vats^s
sa ja suolistossa, yhtämittainen syl
keminpn, huonr> ruuansulatus, kipuv
ja selässä, mustat renkaat- silmien
ympärillä, verenva-liyys
, ja pyörrytys­kohtaukset.
Kärsi-mkitömyys
ja levot­tomuus
sekä suonen
veto, kaatumatauti,
mielisairaus ja raivo­hulluus
/ on huomattu
seurjkvan lapamatoi:
ja poistuvan kun lapa­mato
poistuu. Monet
miehpt. naiset ja lap-
.set ovat hoidon alai­sena
jonkun" muun tau
din takia, vaiklta hei­dän
vikaiisa johtuu lapamaaoBta. Jdil
te epäilette olevanne häiritty Japamap
don takia tilatkaa heti TANCtDB lää»
kettä, joka maksaa $10.48, tai puoli
siitä, joka maksaa $7.25. Tämätlääke
on hyvin tunnettu ja yleensä käytetty
Europassa eikä siitä ole kysymystä­kään,
etteikö se. olisi täysin luotettfi-va
j a tehokas lääke. Sitä i»iyy'afaöäa.
taan LAXAL MED. CO., &26, L^xal
BIdg,, Forbes & Mouitrie Sts., PITT^.
BURG, PA., U.8.A. Pafcetlij v a ^ u t l iB
Mc. Jos voitte, niin kirjoittakaaeng-tonaiaklelgllä
Kuifi tilaajteir^; « I
'"1
1 M
m