Canadan uutiset, June 5, 1919

              lv.'
s tv-
NtJMERÖ-23 CTffMTAR^ TOISET, Torsf, Kesäkuun 5 p. 1919
PT<]RUSTETTXJ H75.
(KoisaVlllInen Pankko '
OF CANADA
SÄÄSTÖT.
I Kalia 011 teidän paras yslävä* Säästäkää osa palks^stan-
.ne joka päivä ja sijjoittakaa ne täbäiiipankkiin, missä ne on.
yarniassa tallnsKa ja tuottaa 3 pros. korkoa.
PORT ARTHURIN HAARAPANKKI. A. McKENZlE, Manager.
i HAARAPANKKEJAbobaltissa. Fort VVilliamissa, North Bay'8
8d ia Sault Ste Mariessa.
Erään Karjalan kävijän seikkailut.
Metsänhoitaja, fil. maist.' Ilmo
liassila kertoo oloistaan 1 sotavan­k
i ^ Vienan-Karjalaska ja
Englannissa.
31etsiiiilioitaja ll^iiio Lassila, jo-
Jcji viilin* kevättalvella oli tutki-nuisinal
kalla Vionaii-Karjalassa
Soiikdlossa Ja .jout ui) siellä van­giksi
sekä vietiin IjjUglantiiu, on
uskettiäiii saapunut' sieltä koti-inaahansji.
lläiu-u kohtalostaan
f)ltiin Jonllcuii verran e[)ävarnioja,
mutta kaikella varniuudella otak-
(suttiin hänen siialieein surmansa
])unaisten käsissä ja siten ihnoi-
1«'t1iin siitä mvös ^Suomecuh i^^.ttä
1äinä otaksuHia ei kaikeksi on­nelasi
j)iiiinyt paikkaansa - riippui
kokonaan eräästä sat tumasta, k u r
Ien käy pi selville imvtsänhoit,
TiH ssi la M • k e rt o M111 ksest a e i i n
]Viiä \K at 1 pun U i 1 a isl <lli d en v a v^ust a jal -
le. Herra Lassila ki^rlou itse
Heikkailuistaan
Tutkimusmatkailija sota­vangiksi.
..Olini teicteellisteii töitlivn vuoksi
8n n un 11 elin t matkaa i-ajantakai-
: Keeii .Kai'Jalaan ja Jiihdin viiiue
3ieväänä sinne lueniien retkikun­nan
iiiukaan. Kunsamosta astUt­tiin
i'ajan yli ja tultiin Soukelon
kyliiän. niistä heinäkuun 17 piti
<S u i i d i i M i veneellä kulkea jiirveii
yli IluA-an kvlään. iVlutta nuiiui-tnn
kylän ranlaa ]<ähestvttiiessä
havaitaan — rannalla asec^llisia
miehiä; kuten sitteniniin Sfilvisi,
", y ni j)ärysA'a 11 a i 11 jo11 kk oi 11i n Icu u-
- luvjin, i suoniHlais-lej»ionan jouk-
Ivoa. .\'amii tervehtivät tulijoita
])ai'iHai kolmella yhteislaukauk­sella,
joiden vaikut uksesta kaikki
ven<'essä olijat ka.atuivat.
i\Iinä jsatuin alun plläin olemaan
inioli-nojallani veneen pohjalla^
.^a pari kuulaa vain i)ikkusen
j)yyhkäsi otsaani, niin kuin nois-
1a, jälistä voi huomata. Kun ve­neessä
olo tuntui vaaralliselta, ei
ollut niunta neuvoa Icuiii kieränt-taa
itsensä jiii'vet;n ja pyrkiä ve­neen
taakse {»iiloon. ..Se oli seu-
Inksi ammuttu ja alkoi täyttyä,
joten i sitii oli mahdot on oh ja ta.
Se irpui liiljellii alkavaaj jok(;a
koliti, jonka alkn[)äässä olihvoski.'
Toivoinpa virran vievän minut
.:Bille. kosken rauiuille, jok'a oli lo-gi
o n ai a i.si a va s ta ssa, mu 11 a se ve i-kin
suoi'aan näiden «yliin.
Niihtävästi pauketta ihmet(^llon
oli_ paikalle tullut erä.s englanti­lainen
iups(!eri. Hänen vangikseen
ii:elia suletusas liuonees.sa. Etu­h
u o n e e s s a oli^ aina kymmenkunta
le<;^'ionalaista tiiysissU aseissa ja
u 1 k o - o V e n edessä \d e 1 ä y k s i v a 11 ti.
N^aiidit olivat yleensä suurisuisia
ja antautuivat u i i e h d l ä ä Q . väitte­lyihin;'
joissa ta\'iUlisesti se voitti,
joka osasi ])araiten kirota.
Tutustumnen " suur miehiin.' *
.Knijössii oli siiloin suomalaisen
le*;ionan piiäkortt eeri,. missä oli
u s e i n 1 i 1 a i s u u s n ä h d ä S u o m e n p u -
na ist'Mi .suuruuksia. Suurin ja
k Olli e i n ^ n ä i st ä .o li A ;i r n e O r j a t sa -
10;; Li 1 g la 1 niin a rm ei ja an ku ui u va
komearyhtinen kapteeni^ joka
niilitilvästi ; komenteli miehiä ra­kenteilla
o 1 e va 11 a 11 ar j oi tu a k e n -
tällä.
— -lollette sovinnolla o[)i näitä
1 (MII p}) u. ja, ^ I i 111 111 e t e il le o}) e t e-
Uian. saattoi joskus kuulua raa-tiijaA-
anj^Mu korvnan kentän toi­s
e s i ; ! laidasta.
Orjatsalon kanssa oliu vanha
tul Iii ja pistiiytyi hän eriiänä
s u i i M i i n l n i i i a i)arakilla t(M'vehli-miisHii,
.tuod(Mi mukanaan tupak-
K;i;i ja (Jo(leini-pill(M'eitä yskän
lieviltämiseksi. Käytin tilaisuut­ta
h u o mani ta; i Ic se 11 i. o 11 ä j) u u t e t -
ra iny(jskini'ommistä. Eikä täfnä
liuomautuskaan luikkaan mon-nyt.
sillii pian sain Ivänen kaut-iMMii
sitäkin.
lM'äs toinenkin suomalainon,
joka ci ollut punaisten kanssa
missiiiiii! tekemisissä, - mutta joka
joistakin syistii oli ollut pakotet­tu
n i a a s t a m u u 11 a m a a n j a n y t oli
i-eserviviinrikkiiiii en^lantilaisis.sa
joukoissa, toimien |*)ääasinssa tul k
kina. kävi usein para kiila tarinoi-niassa,
tuoden . niukanhan kirjoja
luettavaksi.
Tokoi tuli kerran työhön men-tiii'ssii
vastaan. Olin tavannut
hänet s i t ä c n i K m senaatissa | ' ä ä -
uiinisterinä. Ko(.'tin tervehtiä,
mihin iiän honööriä tehden vas-tasi,
mutta ei pysähtynyt puhele­maan.
Kerran olin kuitenkin tilaisuu­dessa
k u u 1 e m a a n ok oi n . ])nh u-vaii;
vail;Acakin vain «einän takaa,
UIJstä se kuului sangen heiko.sti.
Sain* va in. sei ville hän e nsanovan ^
e( tei tässä sodassa enään. vuoda­teta
.suomalaista verta. Suomen
k o h t a I o I r-a t k a i.st a a n R a nskaii rin­tamalla,:
Suomeen ei palata vi­hollisina.
Tusi tuttavuus oli ])unäkaartin
ylipäällikkö NVesley, Ilän on A-ijoiidujn.
Veneessä olijoista oli 2j-nierikan alamainen ja aanoi liit-silloin
! vielä (dossa, mutta eivät
enään. jjaksaneet Invnkiin virota.
liiivasta.jouduin Kavasecm, mis­t
ä kul^'tettiin Knästöön, jossa
.jonduiiL vankileiriin. Työhön
siellä mies pantiin heti yhdessä
parin ' karjalaisen ja yhden suo­malaisen
vangin kanssa. Päätyö­nä
oli sotaväen harjoitus centän
laittaminen, niutta muutakin työ-if!
a teetettiin, puusepän, timper-manniri,
räätälin j.n.e. Työaika
oli n. G—8 t. päivässä. :\ruu aika
oji vietettävä iiarakilla ristikko-
Ikkunoilla varustetussa ja kan-tyneensä
kapinaliikkeeseen, jota
hän. aina vastusti. vain vihasta
•saksa laisia" vastaan. Legiouassa
toimi hän jonkinlaisena kanslia-henkilönä.
Suomalaisen ^egiönan miehistö.
Legionan miehisiö oli suureksi
osaksi .PohjoLs-Suomen lentojät­kiä
.joukossa ^urhoja tuttujakin.
Ife olivat yleensä oikullista vä­keä,
toisinaan ystävällisiä ja toi­sinaan
katkeroita. Näki, että
heillä ilmeisesti oli ikävä.Suo-
1 n e ei V, Vaikka heidän näytti olevan
' vaikea sitä tunnustaa. Suomeen
M A A I L M A N PARASTA
P U R O T U P A K K A A
-',4 i - ^ t » ^ -A"' Parhaimman
makuista.
Kestää purra
... kauvimmin.
KAIKILLA
KAUPPIAILLA.
tuloa eivät he uskaltaneet ajatel­la,
ollen varmoja odottavasta
k liolemantuomiosta.
Monet kävivät toisten tietämät­tä
yksinään parakilla tuoden mU"
kanaan tupakkaa ja vakuuttaen
ojevansa siivolla, jos vielä pääsi­sivät
Suomeen. ^ .loukossa oli pal­jon
mukavia miehiä, joista eroa­ni
inen tuntui ikävältä..
AI u uten kuuluikin legiouaan
I)aJjon sellaisia, jtoka eivät olleet
olleet missään tekemisissä kapin,
kans/^a, vaan olivat ennen kapi­naa
fileet ' rajan tuolla puolen
t.yössä;,.radanvarsilla. Paljon on
myös joukossa viljan salakuljet­tajia.
Suoemen, joita ei enään
päästetty takaisin sen jälkeen
kuin englantilaiset valtasivat
maan. l i e e i v ä l olleet varsinaisia
sotilaita, vaan kuuluivat n.s. työ-komi)
panioihin.
Matka Englantiin.
Lokakuun loppupuolella tuli
Kuäsössä vankileirillä oleville
\'iin «;ei 11 e.: jöiden 1 ukuinäärä jo oli
karttunut kahdeksaksi, lähtökäs­ky
KantalahttMMi. missä viivyttiin
vuorokautta serbialaisten var-tionnin
alaisina. Sitten lähetet­tiin
m e i d ä t .— takaisin Knäsöön.
Tämä johtui siitä, että holshevi-kit
olivat illjähyltäneet rautatie­sillan
Kanta la hden pohjoispuo­lella.
Taas- viivyttiin Knäsössä
\'iikon aika. minkä jälk(M3n uudel-
] e e 11 1 ä h d e 11 i i n Kai it a la h t(^ en. On -
neksi laivalla, sillä taas olivat
bolshevikit räjähyttäneet sillan
Kaiualahden teläpuolella..
Kanlalahdella, jossa viivyttiin
2 päiväii, pääsi hra L. erään eng-lantihiis.
eu kenrnalin puheille, jo­ka
kohteli häntä erittäin vstäväl-lisesti
;sekä ilmoitti, että heidät
iiyf lähetettiin Kiiglantiin metsä-töihi
11. . Tämän jii 1 ke(M) j)uheitiin
|)ort viinin äiire.ssä yhiä ja toista.
\ i i 11 i i n 1) o 1 i t i i k ku a k i n, n ii s s ii y} 11 e -
ydessä kcmraali vakuutti, että
Suomi varmasti tulee saamaan
Petshen^Mu. Saa])uvilla myös oli
(M-iis englantilainen everstiluut­nantti,
jonka välittömässä joh­dossa
punainen legiona oli. Siitä-huolimatta
liän lausui, että hiin
.lo s o li s i SUO) n ai a in e n, e pä i I em ä t tä
taistelisi valkoisen armeijan puo­lella.
Kahden päivän kuluttua läh­det
t iin Muurmania kohti, jonne
piti saavuttaman seuraavan päi­vän
aamuna. Mutta taas ne pa-link'sen
bolshevikit olivat räjäyt-t
ä n e e t e r ii än en g 1 a nt i la i se n s ot i -
lasjunan ja sitä tehdessään pa­hasti
vahingoitfiineet rataa. Tä-miin
vuoksi saatiin virna Jämmit­ta
111 ii 11 ö 1 n iissä ra u t a I i e \'a unu ssa 3
\' u orok a 111 ta: mi t ä o 1 eskel u a vi el ä
haiikaluutti se seikk-a. että eväät
loppuivat. '
' Tnltlinpa. kuitenkin vihdoin
MuiTrmaniiii. jossa m e i d ä t sijoi-tetliin.
asumaan lavaravaunuun
ja meitä käytettiin tavallisissa
satamajätkän - töissä. Seura oli
taas kai-tt unutkin muutamalla
1) oi s 11 e \' i k i -ry ssiil lä, j oi d e n kanssa
yksin juonin k o e t e t t i i n ' * besor-
Rata'' hieman Vaihtelua yksitoik­koiseen
ruoka järjestykseen-ja ~
juoinajärjestykseenkin, mistä 'SGU
rauksena oli, että bolshevikit joi­vat
itsensä hu m alaa n, sa ad en sii-tä
kovennettua rangaistusta.
Pikku purrella kuletettiin van-
V^\X sataman ulkopuolella odotta-
A'aan Astörialaivaan,, joka kuiten^
kin viipyi satamasas jiari viikkoa
sekä, matkalla Englantiin 9 päi­vää,
joten merimiehen hommissa
joihin luonnollisesti' laivalla jou­tui,
tuli oltua vähän yli 8 viik­koa.
Sahateissä Manbyn kämpällä.
8 vuorokautta kestäneen myrs­kyisen
ma t ka n jälkeen saavuttiin
XeAveastleen, mistä matka jatkui
junalla Briggin kaui^unkiin ja
seiltä edelleen autolla ALinbyn
kämpälle. Siellä oli suih'enpuo-:
linen sahalaitos, inetsänhakkui-;
neen ja kaikkine asiaankuuluvine
t Öi neen, joihin k a ik kiin otin osaa.
—- Miltäs tuntui efämä englan-tilaisella
työmaalla ^
. — E i hätää mitään, ruokaa oli
sesti. Mihin johtajat pyrkivät,
sitäbän on -ma hdoton tietää. T-leensä
Englannissa, kohdellaan
työmiestä Jiyvin, suhde- iiänen ja
pikkupomon välillä <on yleensä
hyvä. Suurpömoja taas näkee
työmaalla sangen harvoin.
Kaupunkilaistyöväestö kyllä o-li
hyvän pai joi) jyrkempää vaati­muksissaan,
mutta lähitulevai­suudessa
ei juuri voi • ajatella
syytä, joka senkään keskuudessa
voisi sytyttää bolshevistisen kapi­nan,
jos vain demobilisointi saa­daan
onnellisesti suoritetuksi ja
demobilisoidut töihin sijoitetuksi.
Kotimatka.
Helmikuun viimeisinä päivinä
otin lo|;)putilini kärnjiä 1 tä ja oli
maallinen omaisuuteni matkali-f)
un Lontooseen o.^tettuani j a va­rustauduttuani
matkatu pakalla
kokonaista 'I shillinkiä. Ijontoos-sa
menin .^uoraan Suomen lähe-tystöön
tapaamaan tohtori Hols­tia,
joka suurella ystävyydellä o-li
toiminut vapauttamisekseni.
Olin näet saanut kämpältä kerran
kirjoittaa hänelle. Ystävällisen
vastaanoton sain nytkin. Sain
ra haa ja vaatteita y. ni. niitä ruu-m
iin ravinnoksi ja tarpeeksi tu­lee.
Vastapalvelukseksi pyysi hiin
minua laatimaan promemorian
Pt.^tshengan kysymyksessä, minkä
teinkin.
yexveastlen kautta taas kävi
matka, tällä kertaa hienossa ra­vin
tolavaunussa. Siellä päiisin
pitkän, l ' / j t untia kestäneen par-lameriteera
uksen jälkeen passin
tarkastajan kanssa laivaan. Gö-teborj^'
in ja 'rukholman kautta
.saavnin viimein. Suomen . niantc-reelle,
tullen Helsinkiin huhtik.
11 päivii.
' -^^ - T^^^^ se oli reissu.
Tl a n s ka rl ]ni o 1 < vi n e n se i k k a i 1 u m a t-
Ica. j(J n lv a v vai k (»u d e t e i \-ä f oi I ee I
paljoakaan suuremmat kuin ne,
m i t ä jok a i n e, 11 su om ai a i n (n i i u e t su -
konduktööri .lN:)hjos-Suomen met­sissä
saa kokea.
PERUSMITAT.
Kaikille tuttu asia on, ettiiTuon-n
onil miöitten m ittaa m iseen -—tä­hän
sisältyy myös käytäntö —
tarvitsemme vain kolme j>erus-.
mittaa : pituuden, painon tahi ai-neiniiärän
eli massan, j a ajanmi­tat.
iNäistä johtamalla saamme sit-
\ \ en kaikki tarvitsemamme mitat.
T' i n t a -aio j a. v oii n me m il a ta ne 1 i öl -
lä. jonka sivut ovat pituusyksi-kÖI
i m iltaiset, til a vuuksia. sa moin
kuutiolla. Nopeuden mitta saa­da
a n ]) i t u u d e n-^j a a ,j a n mitoista.
Samoin kiilityväisyyden mitta.
Jos ainemäärän mitta on valittu,
niin saadaan voiman m i t t a . s i i tä
kiihtyväisyydestä, minkä se an-t
a a miiiirämassalle. Jos taas pai­novoiman
mitta on otettu perus-mitaksi,
niin saadaan massan mit­ta
jiainon ja. tilavuuden mitoista.
]*]delleen voimme samoin johtaa
Iarmon, työn, tehon mitat j.n.e.
niin pitkälle kuin tiede ja teknik-ka
vaativat.
i\lutta mitven on perusmitat va-littava?
Tiertlämme, että ne van­hastaan
on valittu käytännölli­sestä
elämilstä. Pitmismitoiksi
on otettu erinäisiä ihmisruumiin
osia, arvatenkin koska ne aina
kulkevat t:askuttomankin mat­kassa.
Maa-alojen mitat on va­littu
sen muikaan, kuinka paljon
siementä mille on ollut tapana
kylmää tymiyrinalaa). Tiiavuur
det ja painot johtunevat sanioin
käytännöstä. .V-']:
N äe mm e, että vanhat mitat o-vät
täten valitut ilman mitään
järjestelmää! , aivan mielivaltai­sesti
ja tofeistaan riippumatta.^
Tästä johtuu monenmoisia haitto­ja.
Paitsi sitäj <etta käytäntöÖh
joiituneet riprmaaliinität 'vaihte­levat
Valtalcnnnasta toiseen, ovat
jo saman valtakunhan^ mitat ko-
Vjn epäraukkvasti toisistaan riip-
•^puviä;; ''.]-:^ •::•['•
On turhai viipyä selittämässä,
miten metrijärjestelmä on pois­tanut
nämä ihfiitat. Asia on siksi
selvä. Mutiia sietää huomauttaa,
"N^ikka kuinka paljon, juomaa ettei korjau;? ole täydellinen. Ai­kaan.
Ainoa, mihin tässä kohdin
voi pyrkiä, ou sellaiUen mitla,
jonka - voisi uiidelleen ja uMel-leen
luonnosta tarkistaa. Ja tie­dämmekin
tätä t^avoitetun metri­järjestelmää
laadittaessa. }^>rus-mitaksi
valittiin määräosa
•'(1:40,000,000 maan ympärysmi­tasta
yli napojen). Sittemmin
havaittiin maan' ympärysmitta
virheellisesti miiärät.yksi. > Kun
tällöin ei ryhdytty korjaamaan
jo käytäntöön otettua pituusmit-:
taa, nihi merkitsi se luopumista
alkuaan hyväksytystä - pöriaat-teesta
—- ainakin puolittain, hii
tosin mikään olisi estänyt mää­rittelemästä
metriä yh.deksi 10.-
000,8'r>G:s osaksi maan meridiani-
.neljänneksestä. sillä nyt voitiin
pitää tuo suhde n i in tarkoininää-rättynä
kuin yleensii voi toivoa.
Mutta et tei niin teht y, siihen on
omat syynsä.
Maan ymriärysmitta ei nimit­täin
ole ilsestään ensinkään, sopi­va
perusmitaksi: se muuttuu yhä.
M aa jää htyy ja jäähtyessään k u-tistuu.
Tosin sangen hitaasti,
mutta kuitenkin erotettavin mää­rin.
Lntä jojf" mallimitta, häviää?
Onko sitten mitään luotettavaa,
aina |)ysyvää mittaa, johon met­rin
voi verrata? Sellainen on to­dellakin
olemassa. Vieläpä niitä
on useita, joitten keskinäisellä
vertailulla voi saavuttaa äärim­mäisen
tarkkuuden. Nämä aino­at.
1 odclla m uuttu m a tt om at, i kni -
set mitat ovat valoaaltoja.
Kun keittosuolaa j)annaan vä­rittömään
kaasuliekkiin, niin saa
se voimakkaan keltaisen värin.
.Valo on aaltoliikettä. Jane vä-rähdysaa
1 lot, jot ka si I maäm ml'
auta va t, t u on k e Haisen vai ovai k' n -
tuksen, ovat aina yhtä [»itkiit,
kulk'ivat ne missä tahansa: lähim-miissä;
ympäristiissämme tai kau-:
ka Isissä a va ruuksissa. T'ä m ä on
yhteinen ominaisuus kjiikilla sa­manvärisillä
valoaalloilla. Aal­lon
i)i! uus vain niunttuu väristä
toiseen. V\'i'tausmit tana siis
voimme kiiy11ää mitä valoaaltoja:
tahansa, jotka vain voimme hel-
|K)sti saada aikaan ja erottaa
muusta valosta.' .Erottaminen
kiiy hajoitta van prisman avulld.
i']mme voi tässä syventyä tai'-!
kastamaan, miten valoaallon pl-tuus
milärätiiäii. Näyttiiäksemmc
vain, kuinka tarkoin tilmil käy
|)äinsä, niin pieniä kuin aallot o-vatkin.
mainitsemme, erlii kadni-um.
nietalliii \'ihreiin vaion aalto-ja^
sopii metrille L!)Ö().2I!),7.
: Sang(ni läh.elläolisi ajatus hylä­tä
nykyinen metri ja ottaa sen si­jaan
käytäntöön iäh(»s yhtä pitkäj
2. mii Joonaa kadnium-viheriä n \
loaaltopituutta. Täi en : olisi pti- \
lattII alkuperäiseen luonnoniiiit
t a -aja t u k s e en e n t i s t ä. p h r e m m a s .sa
muodossa. .M u 11 a t il m i i 11 t o t e u t -•
tamista ajanee'tuskin kukaan tie­demies.
I^^ääasiahan on. että imvil-lä
tässä on luonnon mit ta, jonka
avulla käytännölliset mittamme
voidaan rakentaa uudestaan mil­loin
tahansa.
Aikamittamme tie'dämme pe­rustuvan
inaan' liikkeeseen. Tä-miin
pysyväisyydestä ei meillä
k u i t en ka an o 1 e s u ur e m [) i a 1 a k ei­t
ä kuin maan suuruuden säilymi­sestäkään.
Jos tahdomme pysy­vää
aikamittaai on sekin etsittä­vä
valoilmiön alalta. Ja lähtökoh­daksi
olisi silloin luonnollisinta
ottaa se aika,: jonka kuluessa va­littu
valolaatu värähtää yhden
kerran. Asian tekee monimutkai­semmaksi
se,-että valon nopeus
on eri suuri eri aineissa.
Blue Ribbon Tee on ter­vetullut
vieras jokaiseen ko­tiin.
Siitä pian tulee "yksi
perheen jäsen."
PeiMisteflui 1872.
Laillistettu Parlamentin määrjiyksen mukaan.
Pääoma (liyviiksyt ty )
Piiiioma (;nakst'tt.u ) • .
A''aj'a-rahasi o . . , . .
Kokonaisvarat . . . . . .
!r ö.(n)().()()().()()
;^(Hl(l.()()^).{)()
;•;.;"»( K).(K 10.0(1
77.-101.12(1.1)!
Suomalainen tulkki pankissa.
SÄÄSTÖ-OSATO.
•lokaineii dollari uiiukii' le sijoiiutle |.»[iiikkiimmv!. on it­sensä'
dollarin .ja koi-on ar\oiiieti. .|okMiii<!ii dollari minkä
k ui ui at 1 e eli pidfitle 1 .'isl\iissaiiiii'. on vain dollarin arvoinen
eikii (Mieiii|)iiä. Ti; \ ' o i i i c o t l a a ulos ralijiiiiie kokonaan eli
o s a n s i l t ä koska \'ain haluttaa.
PORT ARTHURIN HAARAPANKKI
Cumberland & Lorne katujen kulmassa.
SUOMEN HOYRYUIVAOSAKEYHTISN
(Finland Staamship Co.)
RahaiivEilltysllikettä Amerika'ssa jatketaan nyt nimellä
HEDMAN, HORNBORG ®. CO.
M Postinkulku täältä Suomeen on auki. Olemme
O sentähden taasen tilaisuudessa välittämään kan-
Jj salaistemme rahgilähetyksiä.
Paitsi entistä varmuutta on liikkeemme myöskin *'The Stato
Banking Departmontin" valvonnan alaisena. Takaamme no*
pean välityksen. Rahat ulosmakäaa Suomessa niinkuin on«
nenkin Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö, lähimmän oostikont-torin
välityksellä.
Pollarista maksamille nykyään M.
Sähkösanomalla lähetys kulut $3.00
E 5 STATE ST.. NEW YORK
FINLAND STEAMSHIP CO. AGENCY
On yllä edoUMn valtuutetut suonxalalaet aBlamiehet k a l k l U e valtamo-i
l l i n j o i U e kutou AMERICAN IINE, ANCHOBIINB, CVNABD l i l N E,
WH1TE STAB t l N B , AI.I.AN M N E , ANCHOS-DQHAIiDSOK I.IWE,
C P . B. OCBAN SERVICE LINE, WHITE STAB-DOMINION I^INE,
NORWEGIAN AMERICA MNB, SCANDINAVIAN AMERigAH
LINE, 8WEDISH ÄMEBIOAÄ LXNB.
K a l k i s s a pU©ttlaslolS0Ä k i r j o i t t a k a a oBoltteoUft
FINLAND STEAMSHIP CO. AGENCY
(E. A. HEBMAN, Johtaja) ^
^ 5 STATE STEEET, NEW YORK.
TILATKAA
S U O M E E N
uiyöa, ja palkkaakin annettiin Jä-hes
pari puntaa viikossa. Työto­vereille
oi selitetty, jnitä miehiä
oltiin. Selitettiin oltavan suoma­laisia,
jotka englantilaiset olivat
va puut t aneet r)olshevikieii" vanke­udesta.
»
^Bolshevismillani ainakaan maa­seudun
työväestön kskuudessa
vielä tuntunut .olevan kannatus­ta.
Nykyinen., lakkoljike ei ole
bolshevistiiidn, ei ainakaan tietoi
kaa mitatajicn edelleen vanhaan
kaide^laiseeiD tapaan.' Täytyy /to^
della välittä la, etta aikamitat oli­vat
levinneetl; kaikkialle^ täysin
samassa mu<(jdossa. ^
On jossai ti määrin mielivallan
alaist^, minlcä laadun mitat^ ote­taan
perusm {itoiksi. ^ämaa on sa-nottava
päl j on suuremmalla- syyl­lä
näitten' suuruudesta. Ei yksi
'pituus ole s(m enemmän iteeoil^e-ute^
tu permi tnitaksi kuin toinen
tlohdettiija mallimittoja — lit­raa
ja gjrammaa ~ valinistettaes-sa
on silloinkin syntynyt pienen
pieniä Virheellisyyksiä, kuten ai­nakin
mittaustekniikassa. Kun
oi näitäkään ole uusin keir)oin
ryhdytty tarkistamaan, niin met­rijärjestelmään
tullut yhtenäi-syydon
puutetta^— teoreettisesti
ikävääj" vaikkei sillä ole mitään
käytännöllistvä merkitystä. Niin­pä
painaa kuutiodesimetri 4 ast.
C. vettä jotakin 20—50 milli­grammaa
vähemmän kuin kilon.
Virhettä ei ole vielä aivan tar­koin
määrätty. \
Tämä kaikki vain osoitukseksi^
siitä, kuinka tärkinkin tieteelli­nen
i^ittaus käy vain likiarvoia-,
sa, mutta yhä tarkemmissa, ybä
paremmissa likiarvoissa. i
SuoiiiosHa" tapa litu noiden inunioksicn joJidosta snnonuilolulot
Hionevat sinmi nyi; ilman ostooftii. Tilatkaa siis CANADAN
UUTISET sinne omaisillonno. niioliliyviillii ottavat iio son vas­taan.
1'ilausliint:a Suonio(Mi on:
Koko vuosikerta .. $2.50
Puoli vuosikerta . . . . $1.50
Seuraavaa tilauslippua voidaan käyttää tilausta tehdessä ja
voi sen täyttää lyijykynälläkin.
Tiiton tilaan . . . . . . . .
tottuvaksi osottoolla :
vnosikoiM*an Canailan l'utisia liilio-
/
. . . . . . . . ^ . • , ^ « r b
Maksuksi- seuraa $... ...
Tilaajan nimi ja osoiti):i
f.
I A rf •* •
C A N A D A N U U T I S ET
Port Artliur.\ BoK 26(L Ont., Canada.