Vapaus, April 26, 1923

              draama y®
E i r j . Leo Trotald.
n.
Tällä hetkellä astnu esim Bo?-
dier-Dapatoy, väliaikaisen hallituk­sen
jäsen: juurtajaksainen dema-goop,
varsin keskinkertainen poliit­tinen
kyky, mutta melkein erehty­mätön
vaistoltaan milloin on Icyay-myksessä
tuudittaa, hajoittaa ja
turmella joukkoja ja vietellä niiden
johtajia; Koko Ranskan vastaval­lankumouksen
taito aina thermido-ri-
miehistä asti — ja aikaisem­paankin
— j a sitäpaitsi on Briand
ollut Dupatoyn käytettävissä, tä­mä
paksu, epäaito narri ja suun­soittaja
turkisvuorisessa tnsMn-kauhtanassa!
Hän liukuu töksähtä­nyttä
ketään vastaan (sotilaiden
joukkojen läpi, urkkii ja kuuntelee,
ISrpöttelee, liehii kapinallisia, yliste-lee
johtajia, antaa lupauksia, ystäväl
lisiä nuhteita, jakelee auliisti kä­denpuristuksia'^
niin että hetkellä,
^jolloin hän seisoo Ledruxin vallan­kumouksellisen
päämajan ovella,
suurin osa sotilaista, jotka ovat vä­syneet
odotukseen ja epätietoisuu­teen,
takertuvat Dupatoyhin iuin
pelastavaan ankkuriin. Kutsumaton
vierailija tervehtii vallankumouTrsel-lista
päämajaa hyväntahtoisejfi her­rasmiehen
sävyllä ja lausuu Ledru-xille
salakavalia ylistyasanoja, jtn-^
den tarkoituksena on vain lopulli­sesti
murtaa tämän nuoren kansan­johtajan
auktoriteetti. Sanoillarat-sastaja
Pavrolles on jo .väliaikaisen
hallituksen puolella. Kunniallisesta
Goutaudierista ei enää kuulu sanaa­kaan.
Tapaukset ovat jättäneet hä­net
taakseen. Huonosti perehtynee­nä
on hän eksynyt jäljiltä huonosti
perehtyneessä joukossa. Ledwix kä­sittää
tapausten rytmin hiutta on
jo joukkojen edellä. Täten ei hän
enää tee vallankumouksen johtajan
vaan sankarin vaikutuksen jossakin
murhenäytelmässä. Hänen kanssaan
ja hänen ympärillään ei ole mitään
organisoitua avustusryhmää, joka
olisi tottunut keskinäiseen ajatte­luun
ja yhteiseen kamppailuun, ei
ole mitään vallankumouksellista puo
luetta. Joukkojen energia, jota ei
ole Johdettu eikä käytetty hyväksi,
suuntautuu joukkoihin itseensä ja
myi^kyttää nämä vähitellen tolkut­tomuuden
myrkyllä.
Dupatoy istuu jo varmana satu­lassa.
Hän siirtää tyytymättömäin
päilyksen, levottomuuden, hermos­tuneisuuden,
väsymyksen ja luotta­muksen
puutteen poliittisen liehit­telyn
kieleen. Joukon keskuudessa
on hänellä palkatut taikka muuten
häneen kiintyneet agenttinsa. Se on
se, joka i tekee lopun Ledruxista.
Tämä protesteeraa, murisee ja vaii
noo, mutta antaa Dupatoylle täten
tämän tarvitseman kaikupohjana
Kiihoittuneen joukkokouksen mete­lissä
pamahtaa laukaus ja Ledrux
kaatuu kuolleena lattfalle.
Dupatoy on nyt huippukohdas­saan.
Hän pitää nuorelle kaatunee!
le ystävälleen hautapuheen, jossa
hän ylistää tämän hedelmättömäin
tarkoitusten puhtautta samalla kun
hän varsin varovaisesti viittaa tä­män
virheisiin ja tämän uhkaroh-
'keuteen. Tämä alhainen, halvetsit-tava
pilkka johtaa tyytymättomim-mätkin
hänen puolelleen. Vallanku-
\nous on nujerrettu, väliaikainen
hallitus,on vakiinnuttanut oikeuten­sa.
Eikö tämä ole Ranskan prole­tariaatin
historiallinen draama?
Samat talonpojat ja talonpoikais-naiset
kokopntuvat vanhan Mariet-ten
luo. Tämä oli koko sydämestään
kapinamiesten puolella. Kuinkapa
muutenkaan? Mariette on Ranskan
kansan äiti, fiän on Ranska itse.
Hän on tosin vain talonpoikaisnai-nen,
Mutta") vuosisadat vuosisatain
jälkeen täynnä tapauksia ja koette­lemuksia
Ovat rikastuttaneet ja kyl­lästyttäneet
hänen poliittisen muis­tonsa.
Hänen poikansa ovat kaatu­neet
suuren vallankumouksen tais­teluissa,
jotka päättyivät keisarilli­seen
diktatuuriin. Hän on nähnyt
bourbonilaisten paluun, uuden val­lankumouksen,
uudet kavallukset,
kiistat työläisten kesken, uuden
järjestyksen. Kommuunin toiveet ja
pettymykset, sen hirvittävän tappi­on,
kolmannen tasavallan hirviö­mäisen,
kehnon ja saaliinhimoisen
militarismin, suuren sodan, parhai­den
ikäluokkain juuriltaan kitkemi­sen,
vaaran, joka uhkasi koko Ran^-
kan rodun olemassaoloa. Kaiken tä­män
on vanha Mariette, kansan äiti
kokenut, tuntenut j a omalla taval­laan
pohtinut sitä. Hän on talon-poikaisnainen,
mutta kokemustensa
j a äidillisen vaistonsa kautta on hän
noussut ranskalaisen työläisen ta­solle,
toivomuksineen taisteluineen.
Mutta nousu on nujerrettu. Uh­rit
eivät tuottaneet mitään hyötyä.
Bourbouze, kenraali, on jälleen ar­meijan
johdossa. Ja tuskallisen py-sähdyskohdan
jälkeen tapausten ku­luessa
pitää pettynyt kansa vihol­lisen
seuraamista sen peräytymisteil
lä, tätä liikettä eteenpäin, kriisin
yatkaisuha, pelastuksena pinteestä, valaa työväenluokan ylle »aria
Talonpojat j a lalonpoikaisnaiset
luopuvat Mariottesta. Hän piti hei­dän
rohkeuttaan 7llä synkimpinä
sotakuukausiira, mutta hän se myös­kin
nousun päivinä viritti heidän
toiveensa sasvnttamattomiin korke­uksiin,
ja hänen on syy, että he ovat
jrettyneet, ^ '
Heidän pettyneet toiveensa kos­tavat
kovasti 'Hariettelle. Yksi' toi­sensa
jälkeen jättää vanhan talon-poikaisnaisen
majan kuolettavan
katkerund<en manoilla. Madette -/^
yksinään". ' Hänen pojanpoikansjl
Louison nnlckuu vuoteessaan levo­tonta
unta.
Tuo vanha talonpoikaisnainen is­tahtaa
vuoteen ääreen, missä hänen
pieni pojanpoikansa ähkii • painajais­unissa:
siinä on uusi, tulevaisuuden
RansTta, joka kasvaa ajoista kaU-heimman
jyrinässä ja salamissa. Y l ­häällä
nHalikökDmarissa on Anne-
Marie, uusi ranskalainen äiti, joka
on astuva vanhan, väsyneen Mari-etten
tilalle. Äkkiä koputetaan ovel­le.
Kolme miestä astuu sisään kan­taen
neljättä. 'Hänen esikoisensa
ruumista. Tänlä on kaatunut viime
päivien taisteluissa, kun vallanku­mouksellinen
armeija seurasi vihol­lista.
Marietten mimeinen tukipyl­väs
toivojen raunioihin isketyssä
maailmassa romahtaa hänen päänsä
päälle. Kuo kolme tulijaa laskevat
mumrin -vutiiteeseen, niissä pojan­poika
nukkuu. E i , hän ei nuku,
häii on kuullut kaikki. Pienokaisen
keskustelu jsdaifinsä kanssa on
ihailtava kaikessa traapUisessa jän­nityksessään.
Mennyt ^a tuleva yh­tyy
vuoteen ääressä, missä kuole­man
jäykistyttäiiiä nykyisyys lepää,
Louisoh nlnalitaa ;uuäölleen. Van­huksella
ei ole enää niitä|n voimaa
jäädä paikoilleen, ei öle mitään
enempää odotettavissa. On aika —
yössä, joka ön saapunut Ikkunoiden
taa — jättää tämä ivariha asumus.
Mutta äidin «ydämesää ei koskaan
ehdy hyvyyfleh ja toiveen lähde.
Vanhus miehistjriksen uudelleen, on­han
siellä jäljellä -vielä niitiiä ja po­janpoika.
Raunioissa kasvaa tässä
uusi elämä. Siitä täytyy, siitä p.i
tuleva pairempi kuin menneestä. A i ­ka
rientää ja vanlnis astuu Vaival­loisesti
yläkertaan ja 'sanpo- miniäl­leen:
«Tule, Anne^ai'ie> liäivä sa­rastaa!
» • . / • ^ ;
Täten päättyy draama, tämä to­dellinen
vallankumoozsäraama, Rans­kan
työväenluokan poliittinen dra-gedia,
koko sen entlsjryden murhe­näytelmä
varoituksena tulevaisuu­delle.
iMikään muu prolettariaätti i
ole niin rikas historiallisiitta muis­toista^
sillä millään nroulla «i ole
niin dramaattista kohtaloa kuin
Ranskan proletariaatilla. IMutta tä­mä
menneisyys painaa «itä kuin
hirvittävä tulevaisuUsuhkans. tKuöU
leet takertuvat eläviin. Joiaiinen
etappi on kokepiusterisa ohella jät­tänyt
perinnöksi niyös ennakkoluu-lansa,
tyhjät mnodotUsaatea, Mk-,
konsa, jotka eivät mieli kuolla.
Goutaudier — olemme kaikki koh­danneet
hänet — on työläinen pik-!
ku'porvarillisin piirtein taikka pikku­porvari,
joka ön lähentynyt IgrÖläi-'
siä, demokraatti, pasifisti, aina py-;
sähtyneenä puolitiehen, (dna ehdo-;
telien puolinaisia toimenpiteitä, tä-|
riiä kunniallinen tyyppi, jonka r a -
joitt^mut rehellisyys on useammin
kuin kerran historiassa ollut Vallan­kumouksen
jarruna. Ja kaikki tun­nemme
me Favorolleksen, tämän
ffaasiritärin, joka tänään saamaa
veristä terroria huomenna oleillak-seen
porvarien voitokkaassa leirissä.
Ranskan työväenliikkeessä on Fav-rolles
tavallisin ^yyppii joka kwkis
ta eri vivahduksistaan huolimatta
kuitenkin aiija on yksi ja sama.
iNämä Herve ja kumppanit, nämä
leveäsuiset ilvehtijät, antimilitaristit
sabotaasin ja «suoran toiminnan*
apostolit, joista sittemmin tulee «pik-kupOTvarillisen
kiihkokansallisuuden
orakkeleja J a sanomalehtilakeijoja
nämä uusmalthuslaiset sanasankarit,
jotka aina varovat kaikkea käytän­nöllistä
toimintaa, jotka aina ovat
valmiita tekemgän kompromisseja
ministerien kanssa, kun nämä ky­kenevät
liehimään heitä. Sanajyrk-kyys,
mitään sanomattomain muoto-tojen
politiikka, joka ei johda ml
hinkään tekoon jä joka johdonmu­kaisesti
kätkee jyrkkyyden naamion
taakse passiivisuuden, oli ja on
Ranskan työväenliikkeen pahin raä-tähaava.
Puhujia, jotka ensiniäisen
lauseensa alussa eivät tiedä mitä
tulevat sanomaan toisessa, sanoma-lehtibyrokraatteja,
jotka eivät ym
märrä tapausten kehitystä, johtajia,
jotka eivät ajattele omain tekbjen-sa
seurauksia, individualisteja, jot­ka
autonomian varjolla kaikessa:
piirissä, kaupungissa, ammattiyhdis
tyksessä, puoluejärjestössä, sanoma­lehdessä/
vain puolustavat omaa
pikkuporvarillista indidualismiaan
kontrollia, vastuuta, kuria vastaan,
individualisteja, jotka pelkäävät n i ­mittää
virhettä oikealla nimellään,
jotka pelkäävä! itseltään ja muilta
vaatia selvää vastausta'kysymykseen
ja jotka kätkevät kyvyttömyytensä
vallankumouksellisen rituaalin ta-vaksituUeisiin
muotoihin; ääriä vail­la
olevia runoilijoita, jotka mielivät
vailla olevan sydämensä ja.henkisen
tolkuttomuutensa varaston, nuoral­latanssijoita,
tilapäisesiintyjiä, jot­ka
ovat liian laiskoja ajatellakseen
ja tuntevat itsensä haavoittuneiksi
sen vuoksi, että on olemassa ihmi­siä,
joilla on tapana ja kykyä aja
telia, leukainlevittäjiä, älyniekkoja,
aateköyhiä, k i r k o n torniraakkeja,
pikkupappeja, kirkkovallankumouk-seilisia,
jotka taistelevat toisiaan
vastaan, he ovat Ranskan työväen­liikkeen
hirvittävä myrkky, sen uh­ka,
sen vaara! Siitä puhuu meille
Martinetin draama miehekkäällä
kielellään, joka kytkee korkeimman
elintotuuden, historiallisen totuuden
taiteelliseen totuuteen.
Taiteellisten kuviensa maanittele­valla,
pakottavalla voimalla vaatii
draaama proletariselta etujoukolta
sen sisäistä puhdistusta ja. lujittu­mista,
kurinalaisessa yhtenäisyydes­sä.
Pinnallisen tarkkaajan katseelle
voi «Yö> näyttää synkkämielisyyden
j a suorastaan epätoivon täyttämäl-tä,
kun se itse asiassa on syvän le­vottomuuden,
oikeutetun pelon syn­nyttämä.
Ranska potee verenvähyyt­tä.
'Sen parhaat polvet makaavat
maassa. Marietten poika ei palan­nut
sodasta perustamaan uutta val­takuntaa,
mutta on olemassa pojan­poika,
joka oli kymmenvuotias so­dan
päättyessä, mutta nyt 16. A i ­kana
tällaisena lasketaan kuukau­det
vuosiksi. Draamassa ruumiillis-tuttaa
Louison tulevaisuuden. Y li
hänen nuoren päänsä, joka pohtii
niin kuumeisesti, kohoaa huomispäi­vä
— ja se on Marietten viimeisten
sanojen sisällys, rauhan ja toivon
sanojen. Mutta ei saa tapahtua, että
Louisoniu/historiasta tulee vain
•Ledruxin toistanta. Ottakaa huomi
oon se, että Ranskan työlätaohrdl»
oon se, te Ranskan .työläiseti'
taarinen jihteis-rintama
Frankfurtin konferenstin juliatuk-
•että kaikkien maiden tyoläitille.
• Työläiset* Taistelussa Ruhrin so­taa
j a uhkaavaa sotavaaraa vastaan
ovat sosialidlemokr^tian ja refor^
misti;ten ammattiyhdistysten johta­jat
häpeällisesti pettäneet. Haagin
konferenssin suurisanainen lupaus
yleislakosta sodkn vaaran uhatessa,
oh jäänyt täyttämättä. E i ole teh
ty yritystäkään sodan ja Ruhrin vai
tauksen vastustamiseksi. Amster­damin,
Lontoon ja Wienin Intemat-sibnaalen
johtajat, samoin kuin nii­den
internatsionaalien osastot ovat
hyljänneet kaikki kommunistisen
puolueen, vallankumouksellisten am­mattiyhdistysten
ja työmaaneuvos-tojen
kehoitukset kansainvälisen
proletaarisen taistelurintaman luo­misesta.
Nämä johtajat ovat, ku­ten
maiallmansodassakin, tehneet lin­narauhan
porvariston kalissa.
Työtätekevien ksinsanjoukkojen
johdossa ovat taistelleet vain kom­munistit,
vallankumoukselliset am­mattiyhdistykset
ja työmaaneuvos-toJt,
joihin on liittynyt sosialidemo­kraattisia,
riippumattomia ja puolu­eettomia
työläisiä, samoin kuin kom­munistinen
j a vallankumouksellinen
työläisnuoriso. He ovat ei sanois­sa
vaan teossa muodostaneet työ­väenluokan
kansainvälisen yhteyden
ja porvariston, vankiloita pelkää­mättä
organisoineet vallankumouk­sellista
propagandaa miehitysjouk­kojen
keskuudessa ja mpbilisoineet
suuria proletaarisia joukkoja.
Kaikkien maiden työläiset, mie­het
ja haisetJ Frankfurtin kansain­välinen
konferenssi, missä on yhdis­tynyt
kaikki kansainvälisen prole­tariaatin
voimat, proletariaatin, jo­ka
on käynyt j a käy todellista tais­telua
Ruhrin rikosta Ja sotavaaraa
vastaan, kehoittaa teitä liittymään
äljettuun-taisteluun ja jatkamaan
ja kärjistämään sitä yhä suurem­massa
laajuudessa.
Tämän taistelun yhtenäistä johta­mista
varten ja yhä suurempien työ­läisjoukkojen,
yhä lukuisampain jär­jestöjen
vetämiseksi • jo muodoste­tun
kansainvälisen proletaarisen
taistelurintamaa ytimen ympärille,
mikä on tehnyt mahdolliseksi maail­man
työläiskongressin, asettaa kon­ferenssi
kansainvälisen toimintaja-oston.
Työläiset, miehet j a naiset! Liit­tykää
kansainvälisen toimintajaos-ton
johdossa yli maiden ja puolue-rajain
yhteen:
tehdäksenne tyhjäksi uhkaavan
sotavaaran,
päktfttaaksenne tyhjentämään Ruh­rin
alueen, samoin kuin kaikki muut
imperialististen rosvojen miehittä­mät-
alueet,
tehdäksenne tyhjäksi Versaillesin
rosvorauhan,
lyödäksenne kapitaalin kärjiste­tyn
hyökkäyksen olemassaoloanne
vastaan.
Tehostakaa vallankumouksellista
propagandaa joukkojen keskuudes­sa,
jotka imperialismi on vienyt
harhaan j a joita se käyttää väärin.
Pakottakaa vapauttamaan kaikki
proletaariset taistelijat!
Muodostakaa kansainvälisiä kon-troUiyaliokuntia..
kontrollia varten
ja kaiken aseidenkuljetuksen estä­miseksi!
Puolustustaistelun tehostamia^
ja yhtenäistyttämistä varten on
konferenssi; määrännyt • vietettäväk­si
kansainvälisen propagandaviikon
huhtikuun 15—22 pnä.
Toimeenpankaa kaikkialla jouk-komielenosoituksia!
Kaikkien maiden työläiset, naiset
ja miehet! Konferenssi kehoittaa
teitä lopuksi tarmokkaalla tavalla
käymään-käsiksi fascisraiin. Missä
se vasta ilmenee ja taistelee val­lasta
on harjoitettava mitä laajinta
propagfandaa puhein ja kirjoituksin,
mutta tämä ei riitä. Luokaa sa­maan
aikaan työväenjärjestöjä, jot;
ka lyövät sen heti alussaan. Mis­sä
taad fascismi jo on voittanut,
kuten Italiassa, yhdistäkää ponnis­tuksenne
-kansainvälisesti syöstäk-senne
sen. Nujertakaa fascistiset
pedot!
Nuoret työläiset! Teidän, jotka
tulette olemaan imperialistisen so­dan
ensimmäisiä uhreja, on erityi­sen
aktiivisesti otettava osaa pro­letaariseen
taisteluun sotaa ja fas-cismia
vastaan, on kaikkein innok­kaimmin
taisteltava.
iSota imperialistiselle sodalle!
Alas Versaillesin rosvorauha!
"Alas fascismi!
Eläköön kaikissa miassa ja y li
puoluerajojen kansainvälinen prole­taarinen
taistelurintama!
Urheilu ja rikollisuus
Lukijaa saattaa otsikko oudok­suttaa,
sillä mitä tekemistä on ur­heilulla
rikollisuuden kanssa? Että
niin kuitenldn on laita, siitä koetan
saada lukijan vakuutetuksi seuraa­vassa.
Oletteko kiinnittäneet huo­miotanne
siihen, että urheilijoissa
(sanalla urheilija tarkoitetaan täs­sä
yleenaä ruumiillista harjoitusta
harrastavia); ei ylipäänsä tapaa ri­kollisia,
monista ; muista mahdolli­sista
vähemmän kauniista puolistaan
huolimatta. Ja jos joitakin yksi­tyis!^
poikkeuksia onkin olemassa,
niin poikkeukset tässäkin, l u t e n ai­na,
vahvistavat sääntöä. Että t^mä
ei ole mikään sattuma, vaan niin
sanoakseni luonnonlaista jöhtuya
välttämätön seuraus, sen - todistanee
allaoleva.
Jokainen ihminen on enemmän
taikka vähemmän ympäristönsä «tuo
te>. Syntymästään saakka on ihmi­nen
ulkonaisten olosuhteicBen vai­kutusten
alainen. Yhtenä tärkeim­pänä
«ulkomaisena olosuhteena* oh
se seura- ja toveripiiri, johonka
kuulumme. Tämän tosiasian tun­nustavat
poikkeuksetta nykyajan
etevimmät sosiologit. Ihminen siis
ollessaan huonossa seurassa tulee
vähitellen tahtomattaan ja — huo­maamattaan
aina huonommaksi, sen
sijaan toinen, jonka tuttavapiiriin
kuuluu vain tai ainakin enimmäk­seen
kunnollisia ihmisiä, pysyy ja
tulee päivä päivältä paremmaksi ih­miseksi.
Ylläolevat säännöt sovittaen ur­heilijoihin,
saamme, että nuorukai­nen
ruvetessaan urheilemaan, jou­tuu
varsinkin kaupungeissa, usein
aivan toiseen seuraan kuin missä
hän oli aikaisemmin. Entisten to­veriensa
kanssa hän kadulla tai
maantiellä tm.s. maleksien ajatteli
caikenlaisia enemmän tai vähemmän
«viattomia» konnankoukkuja, jollei
aikaa kulutettu juopottelussa tai
kortinlyönnissä. Nyt sensijaan ur­heilijoiden
keskuuteen tultuaan ei­vät
hänen ajatuksensa enää askar­tele
uusissa juoneissa, vaan: miten
pääsen sekä ruumiillisesti että hen­kisesti
sellaiselle tasoUe kuin millä
nuo vanhemmat urheilijatoverini
ovat? Eihän hänellä ole enää aikaa
kuljeksia päivät pitkät kaduilla, sil­lä
aika kuluu kovin tarkkaan urhei­lukentällä,
voimistelusalilla, kokouk­sissa
ja kaikenlaisissa pikkuhommis-sa,'
joita hänelle seurassaan on an­nettu.
Lisäksi ovat uudet seurato­verit
iloisia ja reippaita ja ovat
heidän harrastuksensa vallan toi­set
kuin entisten toveriensa.
Täten ovat siis ulkonaiset olosuh­teet
saaneet urheilua harrastamaan
alkaneen nuorukaisen kehityksen se
kä ruumiillisesti että sielullisest
toiseen suuntaan kuin ennen.
Tämän seikan lienee kuitenkin
monikin pannut elämässään merki
le..
Mutta vielä toisellakin tava
vaikuttaa urheileminen ihmiseen,
tätä seikkaa ei useakaan liene huo
mannut.
Urheileminen vahvistaa, kuten
tunnettua, lihaksiamme; mutta ai
van samoin kuin tämän kautta vah
vistuu myös luusto, niin samalla se
myös vahvistaa kaikkia elimiämme
ruumissamme yleensä, siis myös
hermojamme.
Terveistä hermoista taas seuraa
että aivommekin toimivat terveemi
min, ja tämän kautta ajatuksemm
tulevat myös «terveemiksi.» Tätä
•tosiasiaa tarkpitetaan, allekirjoitta
neen mielestä,tuolla kuluneella
mutta aina paikkansapitävällä frai
silla «terve sielu terveessä ruumiis­sa.
» Että tämä pitää paikkansa
sen todistavat varsinkin mielitauti-lääkärit,
jotka lienevät paralta asi
antuntijoita tässä kysymyksessä, ai
lä tutkiessaan potilaita kohdistavat
he huomionsa onko niiden elinten
toiminta normaali, esim. onko r uu
änsulatuksessa häiriöitä, toimiiko se
hitaasti j,n.e. Jos elinten toiminta
ei ole normaali, on se yhtenä tär­keänä
todistuskappaleena heille, et
tä kysymyksessä oleva potilas ei
ole henkisestikään normaali.
Toisaalta ovat oikeuso.ppinee
tunnustaneet myös tämän tosiasian
ollessaan sitä mieltä, että voidaan
vaikuttaa parantavasti kasvavassa
ihmisessä vielä ehkä uinuviin riko
lisiin taipumuksiin ruumiin harjoi
tusten avulla. Niinpä v. Liszt, Sak­san
etevimpiä rikosoppineita, lausuu
Rikosoikeuden oppikirjassaan, että
vaikkakin rikoksentekijän erikoislaa
tu on syntyperäisistä taipumuksis
ta kehittynyt, pn se saanut määrä­tyn
suuntansa hänen syntymästään
asti ympäröivien ulkonaisten olo
suhteiden vaikutuksen alaisena. Ja
juuri tämä tieto tekee mahdollisek­si
vaikuttaa kasvuijässä olevaan i h ­miseen,
hänessä- mahdollisesti vielä
uinuviin rikollisiin t a i pumuksiin
(luonteen, hengenvoimien ja VÄMIH
kin myös ruumiin kasvatuksella).
Lienee siis jo kyllin selvästi sel­vitetty,
miksi niin harvoin urheilu
ja rikollisuus «lyövät kättä toisil-leen,
» Ja melkeinpä turhalta tun­tuu
ylläolevan perästä kehoittaa
vanhempia ja'i kasvattajia lähettä­mään^
lapsensa urheilukentille ja
voimistelusaleihin sekä nuorukaisia
ja .neitosia liittymään urheilu- ja
voimisteluseuroihin, sillä siksi käs­kevä
velvollisuus pitäisi heillä ole­man
tähän. V. L Hrnen.
SUOMALAINEN K A U P PA
Kengille j a vaatetukselle. Suosittelefe kannatusta heimolai­siltaan.
Kauppa sijaitsee:
W. N. J A N A K KA
371 Albert S t W. — - r Soo, Ontario.
Te tarvitsette hyvän kevätlääkkeen
Nu-Dru-Co
Ostakaa verenpuhdistajaa.
NUTSONS DRUG STORE
Gore & Albert St. Soo, Ont.
;ARIS DRDG ca
Suomalainen tflkolahetye apteekki
Canadan Soossa
Ainoa Soossa oieva; apteekU, 'Jo­ka
ilmottaa Vapaudessa.
Erikoinen huomio annetaan Suom»
laisiUe.
DR. A. B . WEST
SELKÄRANKATOHTORr
Tarkastetaan K-sähkösädo koneella
217 Glouccster St., Soo, Ont
Phone 1306
Kym^nenen vuoden kokemus sooma
laisten keskuudessa.
McFadden kiellän , " • • . .
Asianajajat, loklmidiet, notariot
y. m.
Konttori:
SAULT STE. MARIE, O N T .^
Uriah McPadden, K. C.
E. V. McMillan.
Nyt on teUlä vielä tUaisuus saada nauttia Suomea
halvemmilla 'hinnoilla kuin ennen. Olen saanut laivayhtiö] -°'*****
nusta rahdista, jonka luovutan teidän hyväksi,» läiemä]lf'Jiif^
Suomen puolukoita, väkeviä ja mehukkaC
Alkuperäisissä tammitynnoreiisa, noia 350 n i /u
100-paunan tjnnöreista ig/^ ' J »«n.
50-pannan tynnoreisiä , I7c « !^
- 2S.paunan ämpärissä Hl * ' {^50
Nama PUOLUKAT ovat ehdottomasti puhtaita mar! ' •
lyvät hyvinä omassa mdiussaan, ollen osittain survottuja
Erittäin maukasta hilloa voitte keittää, esim näin-naa
hienoksi survottua omenasoosia, siihen lisäätte i ~~ P*""
ta ja viimeksi 10 p. sokeria ja kiehutatte i tuntia. v''^'-
Silakoita eli Ahvenanmeren kilohailia
koko nelikko 66 p. kalaa
i-nehkpt 33 p. kalaa J9-25
Rahdin maksan, kaikkiin osiin Canadaa jos tiiäiii)•
?15.00 eli enemmän. Myöskin lähetän kauniin taWrntfrin"'-,?''
jotka eivat ole sitä vielä saaneet. . . " " ^ " ^ " n mille,
JokaiseUe $25.00 edestä tilaajaUe lähetän vaoaaiti
Suomen suo-muuramia eli lakkoja; Nämä tulevat y k ^ i r o J f*'"
varastosta — eikä ole myytävänä. , ''^''^esta kob-
Money-ordterin tulee seurata tilausta. Kuitenlkin MM -,
kivaatimuksella paikkoihin, missä on pankki. ""«an jal-
Tavarat takaan ehdottomasti tuoreiksi ja puhtaiksi J L
ole täysin tyytyväinen, palautan rahanne takaisin .euräaT?...''**'
tissa. Näin ollen Teillä ei ole mitään «riskiä» tiläteisanne mi T'
^ii?.>,^y!!^kää tilaisuutta hyväksenne, enneniun varastrrin'!"
puu, silla hsaa en voi saada ennen marraskuuta,
371 Foley Str.
rp
Port Arthur, Ont.
saa teidät uskomaan että meillä on ehdotto­masti
parhain ja suurin valikoima uusia ke-vättarpeita,
uusia muoteja sekä monen väri­siä
kevätkankaita.
Rihkamaa, silkkejä, sukkia,
alusvaatteita, korsetteja, takkeja,
kävelypukuja, leninkejä, puseroita,
sekä liinakankaita.
Naisille, tytöille ja lapsille.
Pidän arvossa kannatustanne.
Miss ALMA PETERSON
: Perustettu 1895. Telefooni 45.
Bruce ja Queen St. kulmassa. — Saiift Ste. Marie, Ontario.
Ostakaa kenkänne isosta kaupasta
I H. M E G G I N S O N .
16 Queen St. E ; — Soo, Ont.
HYVÄ KOHTELU ' SAMA HINTA KAIKILLE,
PARHAAT VmVÖKEJUOMAT
tarjoaa yleisölle
Fiiinish Bo^t^^^
326 Bloor St. Omistaja Vikki Lähde Sault Ste Marie, Ont
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄIWE
M(MN LEIPURILDKK^
27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230—J.
Pilaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAKERY
VICTOR KESTIN
palloruumaa suositellaan suomalaiselle yleisölle. Tupakkaa ja vir­voitusjuomia
myös saatavana.
346 Albert St. W. Sault Ste Maric-Ont
J . A . Maclnnes, B,A. W.H.a Bner
MacINNES & ERIEN
L^imlehet, Asianajajat, Notoriot
363 Queen Str.,
Sanlt Ste. Marie. OnUrio
Konttori vastapäätä Sault Streettia
Rahaa lainataan halvimmalla korolla
ADAMS DRY GOODS
o u . , « ™ E HOUSE ÖF SAtlSFACTION»
öuosittelee kaikenlaista rihkama j a vaatetavaraa.
24 Queen St. Phone 1614 Soo, Ontario*
S A U N A
Avoinna joka ai«kipäivä 9Tiron-ja Albert katujen kulmassa.
^ Jiilius Hansson.