Bavarijas Latviesu vestnesis, October 24, 1947

              i i i l Ä S i i l i i i lS
•^1
ff
Kfr. ,80 (87) 1947. g. 2 i oktobH
. Air nutors vgrdu vai inicllUem pa-ifakstltajod
rakstoi izteiktSs domai
liav katrS ZIQS an r@daHci]as dömas. LATVISSU YMCAi UN ¥WCÄS N O D A ^ U DMiEOÄTI T i l i DI£!^
APSFEIEDGS V I E N O J A S PÄRJAU NO D^EBlBAS l ^ B O G E A M MU
txil friinöu jöilas lätvieSu YMGAs uri
In^C^ nodaju koriferenci piedalijas
|eSäre|a^ B* IlÄdzi^ Pasai^es
stäySja Seleiipjs, Özlriral^ KanS-
^ajjv m
. ^ i A 1 I Pärskatu snledza sekretärs. J. Ozols
iVai jftj man varStu pateUrt oriekänleka vietn. A.
nako celu uz N; ielu?" - lautäjisikäds Kacens; Qenerälsckretärs B HadzlnS
cejotäjs xninchenietiiA, un tps iSäcis zi2;ioja par nodalu darbibu citäj? val-skaidrot
apmeram tä: ,,Si te .ir ,pela gtfa un YMCAs pasaules konferenoi
Pils, i^la. Ejöt pa to, jQs nönäksi^^^ Anglija pie sutniecTbas
Seilinga lelS. Nogiu^^^^^ latvieäu YMCAs sakaru
izlesiet tiz Ludviga k l u un tad taiani Uentrs un atsevi§^:§s vietäs Jau mösu
uz priekSu.... Tad nSkö i^atsnarm.. YM.CAs biedri uzi;^emti par piltntiesT-
,^a, betkur tad ir:N. iela?" -4^ gajiem locekUem Andilas YMCAs,
ielä?? To gan es nezinu. j^ur dota ar! iespeja dibinät latvieSu
Sis bavärieSu anekdots nak prata, i^lubus. Visas latvieäu YMCAs orgar
doniäjöt par to, ka l!dz§in§j§s/trim- U^^^ apvienojuääs VaciJS atiau^
das' laitaa Ir pieradlJuSas, ka 0sam ^otas latvleäi; YMCAs centräläs val-dlözgan/
spSjigl' improVizäcijä uif^fP^ des vadlbä. YMCAs pasaules konfe-stSklu.
spiestl elastfgi pleläg6j$mles U^ncS Edinburga k§ ASV, ta KanSdas
vlpheifedomäjSkiem apstäkliem. Esam y^CAs delegäti solijuäies sSkt plaSu
bijuSl, uh kad väj^ga esam, gan ^,mg- ^kciju, lai uzlabotu paltdzibas snleg-beju"
galdrtieki, gan atiklinjeld^ gan g^j^u^ rGpeties par imigrädlas
/ärgbnleki, kas no lupatäm pägatavo hgspgju paätrinääanu. Vlspär konfe-ap^
erbus, gan automechaniki, kas no k-^j^ce Ipaäu vgribuveltTjusi DP jau-
IQ&^U kaudzes pagatavo iimuzlnus. täjumiem, nodibinata komisija, kas
-Esam pierädLiuSi: kä labi öpSjam Ljarbosles DP apstäkju noskaidroSa-orienteties
pasaules pilsetu i;ielu Ugi^
mudSekll, bet r-. N. ielu tom^r nezi- ^ ^ ^ 3 galtä kca^ference pieijgma
nam. ,Pie tam mtJsu orientgäanas L^a^^ijj^^jas /turpmffial darbTbai un
izpauäas vai vi^mgi ka areja lev$leja näkamajam posmam jaunas
4lena sekas, OrgatUzatori^^-^ rpöÄu Uj^^^^^ Prezidiji A- Dam-sp
§Jaä parädljuSäs ar!. daXaduj saj bj^crvskl, A. Kacenu, T. Erdmani
biedrisku instituciäu dzemdin^ana, (YWCA), M . tJdri (YWCA), H . Purii^ti;
bet^pralktiskisjosläs/sekmes bljväas,'
uzni^fgl l2$ata>tliBs, paväjas. ;
Prtktiskis joslas organizjtoriskii J j | | | f | i IPCiniC^ d l l f Y li
mSs esäm - kotiservStivl.* Koriser- U a U l U A l ^ 9 l i i ^ | 4 ^ UU
vSttvlsms varbat ir Wisnl tas d^^^ ^Latvijas satnis Vaäington§ Dr.
l>is, kas saimnieciskas josla$^™^ Bllmanis 8, oktobri siltaa K. Za-ndtttr8}
irglu21.«^^ un sav§ värdä iesniedzis UN
-ktdil^jam pirms gada/pirms d^^^^^^ Trigvem LI me-gadiem
kSdä bijam^sayls m^jäg. JaUo^^^^ par Latvijaa situäciju.
^lasäm; ka cltas zfemSö, kur eVeM^^^^ sacerSjiä senä;tor9 M.
VarStu Vest mQsu fitas, ir notlkusi U^j^g^^^ rpai paää laikä- Dr. A. B i l -
mflsu .?irödizprat^5 JJ^^^^^"!: «^anis lesniedzis generälsekretäram
speöiSllz§äan§s, tad .labi Ja PabHlna- ^ i fotostatiskas dokumentu kopijas.
:.ml^s, bet -r kas mums tur A^asi u.yj.gg apstiprinSts mdsu söt3:ia sta-
P&u uistyerS kurpnieks j6jrt?o}to ^ar! fakts, ka Savienotäs
vtrs, ka? prot no daliem ädas^^^ba- y^^jg joprbjam atzist Latviju par
Ilom vlens patspa^atavöt ap^vus, s^^gygj^^ ^1^^^ ^Tj^p^t lesnlegta ta
namdaMö vto, kas prot uzcelt namu, ^okumenta kopija, ar ko Latvijas
un;tne^chanlWm jatlek ^^^^^ valdlba pie$l|:irusi &rk§rt§jas
darbiem, kam sakars ar mech^^^ s^tnim Kärlim Zarinam
Ta;tas bila paSu mSjas, bet ta, nav . j^j. ^ Bllmanim kä vipa viet-vl$
ur.' I nlekam.
. Nesen nometnSs. izceloäknali uz
Katifidu varSjÄ ^pietelktles neliels
v^äkalts drebnieku, vecumä Hdz 58 ga-^
\dlte. Varsia pletelkties art ^m^r)M
^ cilVSkl. tik izdeVigs piedaväjums
Beidzot
^.. _ , Libekas DP nometnes aa^emts tu-neblja'
sanemts'^ v8l ne no viönaa 1 rienes militäräs parvaldes paziiiio-imlgracijas
7,e,mes, Bet tas nav tas jums, ka ap 1. novembri saköies
zlmx^äkals. ZImlgakaislrtas,koka- Anglijä nodarbinäto strädnieku ^-
^nfidieäl saprot par drebnieku. Un meiju parveäana uz Angliju. Pirms
IzrSdas, ka nar dr§bnieku vliji sauc [ parveäana? äitnenes locekjus p5c
kadu ätsevläjj:u drebnleka amata-de-Jiespejas centisies apgädät ar a/p-talu
pratSlu, pie kam äa}? gadijuma gerbu. Uz kugä pieauguSie sai;iems
biia uzskaititas kSdas 20 äadas deta- li märcii^u, bet bSml Hdz 16 gacjUem
laa, atseviä^:! reälstrejot pat tadus 10; SUii^iU kabatas naudas. Instrukcl-^
darbus ka aadlegäana, pogcaurumu Ja par Hdzi>ernamas bagaSas ap-metlnaäana,
pbgu ieSaSana utt. Tä- m^riem vSVnav zinäma.
tad nemaz nevajadz6ja Wt drebr . PieminStais pazii:iojums, kä raksta
nlekam masu izpratng, vaJadzSja ti- ILibekas latvieäu informäcijas bi}e-kal
pfast pieäht gataviem ap^örbiem tens, uzskatäms par pirmo, kas
pbgas ttft — vargja reflektSt uz lece- »ficiaii apstiprina äimei;iu pärvieto-,
loäanu Kanada. lanu^^z Angliju. No iepritkäSJiem
iSlda arodu klasifikäclja, kä Ka- paskaidrojumiem izriet, ka par
nadas gadilumä, d8iudz89 zemSs, Ipa- strädnieku ^menes locekjiem, kas
ijt Amerikan nafnekäds lzi;i§mums. var reflektSt uz pärvesanu, atziti
Tur no arodnieka neprasa vlspuslbu, | vienigi sievä vai virs un beml.
bet. lespSjami pamatTgu kadu atse-viälj:
as. darbibas praäanu, ko' mösu
iiztvere var^saukt arl^par atseVJälju
darba paijiemienu.- Un ja äo f aktu ne-1 i l O IB 61H11
gribam ignorSt, tad.no ta butu tai-sami
ari pi-aktlskl secinajymi, kas ^r»-^,.^
pie tam 5a]a gadijuma mums izde- ^ U Z l V©
"^liuaivigaduamesöurojamiesparl dzives ardiiva
prakiisko arodu pratSJu zemo pro- S^^!?^, ^^^^Jf^ ^aditaju
centu masu vida un runäjam parhj^^^^iJ^i ^La«^^^ Sloku:. (13b)
par*oWSanos. Dztves re§litäte ta- Ne^o^tingen/Ii^^ St Paulusstift,
das parskoloäänäs vajadzlbu ari par Latvian DP Camip.
vSloäi dikta. Bet amatu nevar iema- Novemb^ra beigäs paredzets rikot
cities päris mSneäos, im „kafl zina, Keniptenes IRO novada DP darba
cik llgi te vSl basim,. vai ir pavisam skati. IRO galvenä mitne Heidelber-vSrts
täda vinilenä ko sakt." Alzbil- gä paskaidrots, kll skate ieiags ASV
dinamies ari, ka ir neiedomäjamas valdibaa locek^us un > augstäkäs
gratlbas arodu apmäcibu vajadzi- amatöprsonas, kas tajä laikä atra-bäm
sagädät darbnlcu iekartaa prak- disies an>eräcäi;iiu joslä.
ti^iem darblem. \^ \ Libekas transitnometne „RIga" ar
Viss ta^ patiesl ta ar! ir,^ ja runa- administräcijas personälu un nomet-.
im par namdaru,^ mechanil^, tech- novietotiem strädniekiem darbam
nUpi utt sagatavosanu resp. cilveku Canada un Austrälijä päreeltä uz
pärskoloäanu par äo nozafu specialis- Ventdorfu
tiem masu uztvere. Bet (cik reiz*
tas jau sacits?!)nies tomer neesam
centrs, ap ko grieJas pasaule un kas 1 apmäcibäm pavisam, vai tad labäk
var noteikt, .kas saucams par tech- nav no vispusiguma un pamatlguma
nlki un kas n§. Täpec glu2i mierigu atteikties un tä Vietä organizet at-prätu.
varam piei^iemt ari to izpratni, seviä^u äauru käda aroda darba pa-kaS
p'ar drebniekiem atzist cilvekus, ^emiena iemäciäanu pec iespejas
kas prot veikli pieäut pogas. Uft ja daudziem. Sädu apmäcibu organize-tadu
izpratni piei:iemam, tad par- sana katrä, zii:iä daudz vienkärääka,
fikoloäanäs un käda praktiska aroda tä prasa mazäk technisko ierlöu, aiz-lEVälifikäciJas
iegöäana neliekas apmäcitiem
ne. tik grati sfisniedzama, he ar! gruti dazä , gadijuma paäljlf vairäk prak-noorgänlzgjama
pat' tagadejos ap- tisku iespeju, nekä lidzäinejais vis-fiklos.
pusigums.
Attiecigiem speciälistiem butu no- Ar savu darbu mes tagad izejam
pletni .jäapsver, vai nu kä pärorgani- pasaules. darba birzä. Ja grlbam tur
zet tagadejos arodu kursus, kam pie gut labäkus panäkiimus, tad jästude
visas to paätrinätas programmas to- un jäpeta darba piedäväjumi im ar
mer vei daudz teoretiskäs bagäzas un tiem saskaijiä jäorganize ari apmäci-kas
tomer vei stipri „vispusigi". Zi- baö. No vispusiguma jävirzäs uz
Aäms, vispxisigums nav Jaunums,! bet saurur pavisam äauru spedälitäti.
]u nu tä sasniegäanai jäatsJdiäs no | — a b a —
mic. A. Lasi un A, Ogrii^u; revlsi*
jas komisiji;,J. GrTnvaldu, M. Kärk-»
liiiiu (YMCA) un T. Kieli.
Pec konferences turpat Erlangenä
dividienas notika ar! latvieäu
YMCAs un YWCAs jaunatnes vadi-taju
apspHede. Tajä refer§ja mac
A. LOsis, mäc,^ Gulbls, A. Laki, K.
Dzirkalis, J. Pälens, J. Riijfeis un Fr.
Döka. Referätiem sekoja debates,
kas notika yairakis diskusiju grupa&
Sanäksme atzina, ka jau tagad trim-das
apstäkU bistami apdraud latvie­äu
jaunatnes attistibu un l!dz ar to
tautas nacionäläs eksistences pastä-v!
bu. Emigräcijä äie apstäkji v§l
pasliktinäsies, jo izredzes uz vienko-pus
izceloäanu nav Helaa. Täpec vai­räk
kä jebkad järapSjas, lal parallS-H
skolas mäcTbäm notlktu ari Jau-nieäu
reH^iski-gtiskä, sociälä un f i -
ziskä audzlnääana, vadoties no tautas
nacionäiam interesgm/ So darbif ne­var
veikt tlkai ifimene un skola, bet
tajä. aktiva lidzdaliba piekrit ar! baz-nicai,
jaunatnes organizäcijäm, zi-nätnes
tm mäkslas darblnieklem im
jo sevlälf:i presei. Lai izvalritos no
launäm kiadäm turpmaka darbä, at-kläti
jäatzist ITdzäinSjas kiadas un
trauc§täji apstäkli. Skolai; baznicai
un organizäcijäm jämeklS jaunl
audzinääanas veidl un metodes, pie-m
§rojoties tagadSjiem apstakliem.
Ar! baznica nav spSjusl saistit jau-^
natni pie sevis xm ne vienm§r alci-nätäja
balss ir atradusi pareizos vär-dus.'
Täpai ar! organizäciju darbiba
vei atrodäjs paäveidoäanäs stadijä, un
ne vienraar to darbinieku rindäs
redzami äim darbam piemSrotäkiei
Ari atsaucTba no zinätnieku un
mäkslinieku puses ne vienmer bi-jusi
pietiekama. Daireiz labl domä-täs
rezolucijas im: lemumi paliek ti-kai
uz papira, jo trukst merlj:tiecTgas,
neatlaidigas' gribas un koordinäcijas
no aygstäkäs vadibas. :
Tälab sanäksme vienojäs, ka visas
latvieäu trimdas saimes apjomä Jä-nospraui
prögramma saskai:iotai jau­natnes
ärpusskolas audzlnääanal uz
skolu» bazhicas \m [ organizäciju sa
darbibas princlpa un. piesaistot äiem
mSrkiem zinatnes, makslas un preses
darbiniekus. NometnSs dibinamas
jaunatnes jautSjumu padomdevejas
komisijas, kur jäapvienojäs skolu*
baznicas, organizäciju un makslas -
zinatnes darbiniekiem un. Jo sÄvläljd
bSmu vecäkiem. ParaHSU b§mu vai
jaunieäu zlnätniskai un arodu apma-cibai
nopietna vSrlba javelta rell-
^ski-atisk^i un sociälai audzinääa*
nai, tiecoties p6c kristlgas bräHbas
un demokratisma ideäliem, tautas
nacionälo Intereäu garä. Tapat vel-täma
nopietnaveriba jaunieäu ve-seligai^
attistlbal, izmantojot vingro-äanu
ufi »porta speles, saskaijojot täa
ar skolu mäcibu programmu un är-stu
uzraudziba. Pie YMCAs un
YWCAs nodajam dibinami jaunl^u
pulcl^. Sevlälj:a uzmaniba jävelti
tautas gara mantu kopäanai un sa-glabääanai,
kä ar! personigäs stäjas
izkopäanai xm pasaules uzskata vel-doäanal
Konferences dienu vakaros, vle-siem
patikamus br!2us sagädäja Er-^
langenas YMCAs nodajas teätra un
tautisko deju kopa ar teätra izrä-dim;
dejäm un citiem priekänemsu-
•mienv J. Ozols
^^Latvijas*^ rsdakdja säi^toxM
du L oktobri Buiaii^ A i r t il
rakstitu vii^uli:
J^tvijas redaktoram, Oinobvirgl.
Gienits kungs un tautietil
Esmu sai^emis vairäkus Jasu ver-tlgä
laikraksta numurus un Jums
)oti pateicos. Piedodiet, ka rakstu
angUski, bet domiju, ka paireizijoa
apstak)os bOs labik rakstit lai va-lodä.
Jus varStu interes§t zii^a, ka ieit
ir noorganizats latvieäu, igauQU un
Hetuvieiu pllsopu birojs, lal dotu Ar-gentinas
imigräcijas minlstrijai (In-stituto
Etnico Nadonal) padomus
imigräcijas lietäs.
Individuälu izcelotäju labä es va-retu
kaut ko darit, ja tie batu i ^ -
ciälisti äädos arodos: inäenie^i —
mechaniljd un elektriy, lauksalm-niecibas
inienierl un clti tedmlski
apniäciti darblrileki; pielägotäjl, ka-
16jl, kufeu bavatäjl, dzelzslietuvju
speciailstl,' elektrlljd, katlu .kurinä-täjl
un cltl specläHstl, kas var stra-dät
maäinu darbnicäs, motoru darb-nicas,
kulu bavatavas, katlu ba-vgtaväs,
dzelzalletuvSs, !si sakot —
metallsträdnlekl.'
mneXo arodu specläHstus varStu
nodarl^lnät manäi darbn!c8i vai
fabrikäs.
Te ir loti Hela pleprasijums pSc
visäda velda kvalificetiem strädnie-
Jdem, un ja käds grib braukt äurp
- lai vii?ä raksta tieäi man. Mana
adrese: Carlos Baumans, Ing. Mec,
casOle Chile No, 579, Buenos Aires,
Argentine.
Paraati^ pasta iQtljumi us Sejic
nik apmeram 3 mineäus, ti, ka
teicu liitot gaisa pastu.
Ar lablkiem sveideniosi us
vHijumiem JOsu
K. Baumans.**
Lasltäjiem, kas veiatos äo tauti(
Raumana piedävizumu izma&tot
t@ic^ takstit anglu vabdi. *
lepazistina
amerikäi^us ar mu:
stävokli
CSnltiJs par mOsu emigrädjas
vok}a uriaboäanU ir Dions A. Le
(John A. Lerdi), kam vecäki bi}\
latvieäi, un ar! pats ppot runit
lasit latviski. Vipä dz!vo Kllvlenc
Ohio ätatä, un lad^ pazi^ot taut
äiem Eiropä, ka dara visu iespSji
lai palidzätu latvieSiem grQI
Paärelz vii^ä varot rakstit vSs
vienigi dtiem Amerlkas l a t v i ^i
ar eeribu, ka tam Izdoäoties päl
virdus, kas atvSrtu amerika^u
dis pret nelaimigajlem dlvSkif
amerlkixjLU un anglu joslas DP
metnSs. Lerdxs nodomajls amej
pus lepazlstinät ar vii^a ricibi
äajäm DP^ vSstuiam, bet noräda tai
tieäiem Väcljä, ki^ vli^Ä nav KlJ
lendes latvieäu kopas vadltäjs
strädä tikai savu labäkOsdomu l( _
slnäts. D l A. Lerdia adrese; 80l
Schaaf Bd, Cleveland 9, Ohio,
lerosinäti päf kärtojumi ^iimazij^
* programmävS
QIMNAZUU LATVIBSXI VALODAS SEOLOTSJU KONFBRENCB
FtSBAGHS
Ar britu kontrolkomiaijaa rlkoju-mu
par mazo nometpu apvienoäanu,
ari Oldenbur^as rajonä notiek no-meti;
iu pärkärtoäana, kas skar ar!
latvieäu nometnes. Ta Hana (Täla-vas)
nometne jau pärvietota uz Zandi
pie Bokhomas. Tapat uz turieni
pärcel ari Vechtas (Priedalnes) no­metnes
latvieäus. Ari Oldenburgä
ygl priväU dzivojoäiem • latvieälem
paredzama pärvietoSanäs uz nomet-nem.
Par Zalcburgas ev. lut. latvieäu
draudzes baznicas priekänieku ieve-lets
K. Suna, par vietnieku V. CJoba/
sekretäru A. EgHtis, kasieri- M.
Avena un valdes loc. V. RalkovMcis.
Baznicas nodeva noteikta vienas
dienas algas apmerä. gada, bet ne
mazäk par 5 äiliz;iiem.
Nevlens braucejs darbiem Axisträ-lijä
un Francijä nepieteicäs ?:iles
baltiesu nometne, kad tur ieradäs
äo zemju pärstävji. Kanädieäu ko^
misija meiu darbiem par piemero-tiem
izraudzija O^iles nometnes
9 latvieäus im 15 Hetuvieäus. — l ^ i -
les nometnes> saimniecibas komitejä
ieveleja ^priekän. Dr. Me|^, Bgrtul-sonu,
Sneideru, Valdmani im Hetu­vieäus
Cizeiki tm Valiukasu.
Austrijas apgabala latvieäu sabied-riskä
liesa, caurskatot apsudzibu
pret bij. Tiroles latvieäu komitejas
priekäkedi inz. A. Kalpiij[u par vi^a
darbibu äaja komitejä, apsQdzeto
sodijusi ar izslegäanu no nometnes
uz 6 meneäiem un aizHegumu le^emt
sabiedriskus amatus uz vienu gadu.
Tiesa apmierinäjusi ari daju LSK
civflprasibas.
Grevenes latvieäu nometne tuvä-kä
laikä paredzets säkttraktoristu
kursus.
50 latvieäu valodäs ftlmnazlju &o-lotäjl
no amerlkli;iu, ahglu un franJSu
joslas 19. un 20. oktobri pulcijäs
konferenca, ko Fiäbächa blja sasau-*
kusi LCK lzgl!t!bas hozare sadarbl-bä
ar Bavärljas baltu fllologu kopu.
Dlvl dienas skoloiäjl referatos, pär-runäs
un paraugstundis guva jau-nas
ieroahes paidagojjiakos jautäju-mos.
Konferehd ar «vitbrldi levadlja
prot Dr. L. BSrzhjä, atkiaja BavBri-jas
apgabala skolu direktors J . Zu-bans,
bet LCK IzgHtlbas nozares va-dltÄjs
J . Celms norädlja, ka kon-fierehcS
varltu rasties ari lerosinä*
jumi miclbu programmas papildinä-
S^anal \un nelieläm pärgrozibäm. So
mSrlpi velkäanal dlevpaligU novaiä-^
ja no Fiäbachas nometnes vecBkals
J , Poruks un admlnisträtors E.
Abele, no Bavirijas baltu fllologu
kopas Zlnalda Lazda un LCK Xr-pusstkolas
audzlnBäanas nozares va*
dltäjs K. Lobe.
Plaäo un ierosmam bagito re-ferätu
viriml sika prot L. Berzli?5
par tautas dzeju, lerosinidams tau-tasdzlesmu
vikäanu un kriäanu ari
masu dlenäs un apstiklos. Prot K.
Karklli:iä referSja par jaun&o Uterä-taru,
Zlnalda Lazda par latviako
audzlniäanu latvieäu falodas stun-das,
E. Alstars par clttautu Uterä-taras
macISanu, ierosinädams d a^
progranunas parkärtojumua. Literä-tOras
kursa beigäs skoleniem jä-pastästa
par tiem latvieäu autoriem,
kuru darbi tulkojumus gäjuäi piri
masu zemes vaditijami kas to ap-solija
levgrot, programmu paplldlnot.
Vei referätus lasiin A. Kalni^ä par
gramatikas mäcläanu, J . Biaoli^ par
rakstu darbiem un latvieäu valodas
skolotäja darba organlzeäanu, bet
prot E. Blese bija atsatijis referätu
— vecäkäs literätaras visparSjä rto-z!
me un A. ÄboliijJ tezes par rakstu
darbiem. paraugstundis
konferences dallbniekiem blja izde-vibas
varot savu vecöco un piedzl-vojuääko
köUegu darbu un tä meto-
Latvielu sportistu
panäkumi Austrijä
Treädien no saclkstem Austrijä
atgriezäs musu boksetäjl, basketbo-listi
un gklda tenisisti. Sacenslbäs
Bregencä un Feldkirdiä latvieäu
sportisti guva labas sekmes. Bokse-täji
Bregencä uzvareja Insbrukas iz-lasl
11—3 un ari oträ startä Feld­kirdiä
nezaudeja nevlenu^ciw. Par
Foralbergas sporta denitäju miluli
kjuvis Zanis Smits. Ar! äoreiz yii;ia
uzvarasV bija visiespaidigäkäs. Bre­gencä
Smits pieveica vienu no
Austrijas labakajiem b^ksetäjiem
I^uberu un Felc^irdiä uzvareja fran-öu
armijas Väcijas okupädjas vie-nibu
meistaru Beriu. Basketbolä lat­vieäu
vieniba izcmija pirmo vietu^
uzvarot Tibingenas lietuvieäu stu-dentu
vienibu 34—32 un finälä Lan-genargenas
franöu militäräs skolas
vienibu 51—22. Galda tenisa tumlrä
1. vietu guva V. Cika, starpspelSs
uzvarot pat Foralbergas meistaru
Riku. H. M .
des. Kä pac referätiem, tä pie
raugstundäm notika, dzivas debät
un' ar! lletiskB krltlka. .
Pärrunäjot paldagoiisku .
iespieäanas iespajas, mane$r,akf
„Ce]ä" redaktors V., Meiezers s]
l!ja turpmäk katri numuri vit
ieapledloksnl latvieäu valodas ^ o l
taju rakstlem. A. Dravhleks zl^o]
ka paidago^kus rakptus läb]
leaplestu ar! A. Baumdb^a redi(
„Latvju Domaa". \
Valrakl skolotBji' leroslnaja,
batu jäpallellna latvieäu vai
stundti skalts, ple kam/konfereji
plei:iama un IzgUtlbas Uetu vadI4
atzina Z. Lazdas lesnlegto rezoia(
ät^aut skolim pSc vajadzibas pall
llnät latvielu valodas stundu skalf
bet ne vairäk par 1 stundu nedf
Skolotäji vlenbalsigi^ izteicäs ari;l
J. Jaunsudrabii^a un A.. Saullf
darbu Iztirzääanu ^mnazijas.
veiamiem, grozljumlem literätQ]
progranunä uzdeva Bavärljas b(
fllologu kopal. IzsOtlt skolBm
taujas lapas, Uz Jcuru materiaiu
mata LCK IzgHtlbas nozare If
par programmas pärveldoäany.
krita latvieäu valodas mäci^
Hdzekju kabineta organiz5äanal,|
darbu liietlcot skolotäjam 3.7A
FJSbachä. V. Meäezers apsoHja
balstu uzfilkates mäcibas Hdzekju:
#yairoäanal spiestuvB. Pärrunäs
vairäkäm vBl vajadzigäm mäc
gräniatäm clttautu Hterätarä, par;
lamu atzina. lesplest A. Silla
mita f
Konference blja labl organizStf
prezidlja — prof. K. KärkUi^a,!
Lazdas un J . BlCola — vadibB
teja lietiä^ ^
Arv. B o l ä t e li
VESI UIE^
REDAKCm
A. P a e g l l s , Vinibugä
LABA IZDSVIBA
Lalkam yisäs amerlkäijiU J<
nometnBs bemi sa^dSmuäl ASV Jt
natnes Sarkana Krusta dävanu
niäus, kurlem plevlenotas ari te^
gatavotäju amerlkäijrti jaunieäu:
lu adreses.
Jau plekläjlba prasa, lai par
ras iädas dävanas sai;Lem$anu
Jaunatnes iSaricanam Krustam ^
teiktos, kädam nolökam, salniäi
pieliktas pat ipaäas aplokshes.
äie sainiäl ir labs legansts ar!
^Amerikä atgädinät. Ja sainiäu
^emeji • pateicibas vestuli nosat|
ne vien Jaunatnes Sarkana
birojam uz Vaäingtonu, bet ari
rai skolai un katram skolniek?
kuru adresesatrodas sainit!,:
mazäkais vairäk tukstoäi ameriks
skolnieku sai>emtu v§stules no
vieäu DP bemiem Väcijä. Ai
kä^u bemi par slm vestulem
titu mäjäs vecäkiem un tä
dziem amerikä^iem butu kadu bi
jäpadomä par to, ka tris gadus
kara Eiropä vei» atrodas simtl<
tukstoäu ciiveku, kam kara at^ei
vinu mäjas, vii;iU dzives tiesibas
kas arvien vei nikst un leni let bo*,^
jä.
li
un vien-lÄSflhfläa
DVöWwö
iSÄvöjtiffls, domu
Ileieiapotin aarauj
ädjlav^Hels. ,
anuBiasu tädtas un
ipB föMötas A j ] * ^
satoa^leguldits äai ne-
' ' ka t§s --vertiba
pm Tlkai tö^airäkkärt ™,
#ai!:il|detainl*tumä
iäg;^löi#:sri' ylss mv
[•iiJiaä8:'''€ät!toi:'dzej0n -5^^^^^
ÄÄ"|aigma;~kaut-öf Ip.),
ift^ä^K^^ Sväbes
teÄinteil^älam^
ftadaita,kaaritedmisku kad
^^^^:i|kisbutulalits ti«^
ll^&ljniäslt^ darba ä
^iÄls,.MS, vien,, t i ^ T
pää 'ItoJ^tori^ Tapat gas
iÄyttoaidstUödzejai, Jam
^""'^ ]8s;'ptlnt^_;i^^^ Ar
««»Äkeiitoiäitäri; Bet an
ÄlaterÄ dzejölu, ves
friffliäeJr un teat- zet
M-i-^fot.viiju savi *'
sini
U
—«.wi5u; Pat - diäj
—gHstot, „Murd prtlfl
sjsaas^refleEsljas?, cieäi
, J ! »Kp .teiktu vecais (Dd
•fifte^vMlas, 10., lp.) si
.*:^ate--: yist«mieka
ä Ä ^ ^ u s M s k a - pas,]
|WsS»pergamehta mi
5 r«;.ia.. 134.-135.. ipj kus'
P-TOttiJstt-tautas ns.
Mi^^^' 3o ..Sirds
V M
citu.,
sonel
un
NS-I gataj
• l i ^ stiprikl^
iin ,
}^ valbdas ^^^^
dzeji
v i i t e : -