Canadan uutiset, January 29, 1925

              .•-VV-m^
Mim xnmBm,mm f: 1925
auomalalneh sanomalehti Canadassa
ilmestyy jokaisena Torstaina.
The Canada News Publishing Co,
- TILAUSHINNAT:
; Oanadaan: • :$2.50 koko yuodelta,
$1.50 puolelta vuodelta, 75c 3 kuu
kaudelta, j a 25 s e n t t i ä l^uukaudelt
Ylidysyaltoiliiii ja Suomeen: $3.50
koko. vuodelta ja $2.00' puolelta vuo^
, d el ta.;. •" .\. ;\ - ' 'r^-;-; * V;-.-•
ILMOITUSHINNAT:
•50 senttiä pälstatuumaltakerran^j^^^^^
laistuna. Pitempiäikaisihe ilmoicuksil-ie
kolituullinen: alennus. Halutaantie-to.
j a pimenniuuttöilmoitukset^^7
t i ä kerta, $2;0Ö kolme ikertaa; Naima^
ilmoitukset $2.00 kerta, $3,00 kolme
:l:crta.a;
tui<set fiOc palstatuiimaltä. Kuolonil-in
oi tu k s e tv $2.5 O, m U i st ö viirs s yi 1 ä : 3.00,
-Syntymäilmoitukset $1:50.: Aviöeroil';
moitiiicset $2.00;'. ;S ^ ;^ .
-Pöytäkirjat, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
s e n t t i ä tuUmalta. ; ' ; 7"
U
~ tuk&istä p e r i t ä ä n 15 s e n t t i ä riviltä. ;
Pienimrnänkin ilmoituksen hinta on
50c. Postissa tulevia ilmoituksia ei
.hyväksytä velaksi tunternattomilta. ;
- Poliittiset ilmoitukset $i.00 tuu-
-•-jnälta,'::--;:.»;.-K"'^-
: K a i k k i : liikkeelle aijotut kirjeet, Vti-laukset
ja / rahat ;OV;at lähetettävät
o s o i t t e e l l a ö ; ^ ^
r CANADAN UUTISET;
' oiraeönpannessamme. Xiichteir
— Onnessa samoin kuin onnet"
onimulessa on inhimillinen elä-
• nii taukoamatonta kamppailna y-i
voi maa vastaan, .— Rabindra*
Kuinka paljon suurjuoksijat
: Suomea hyödyttävät.
cc mi. Stenroos ,ia
h y ö (i y 11 ä v ii t m a a t a a n UH e a m 1 n a i •
!a k uin', yh dell iv tavalla. ^ AV ali-kadun
finanssimiehet . o\'at silii
M i i e l t i i , ottii Suomen luotto on' l i :
^iiiintynyt. viihintiiin. ^10.000,000
•^on kautta, milii Xurmi ja biin.en
toverinsa ovat: tehneet olym])ia"
laisissa k isoissa ja n iiden jii Ikeen.
Sekin .on /varovainen laskelma.
Pankkiirit o vat a in a va 1 m i i t a. I a i-naaraaah
rahaa ihmisille, jotka
voivat jotakin teh dii, sill ii se Hai-
: ^^] la i hm i si] lii ja k an soilla on tu*
'e vai su us. Kansa, joka voi ki i -
'oittan ajan lehdille Kolehmaisen-t
ia Nurmeen ulottuvat inin.stiini)a:
t.ekoön. Sitä käyttivätkin . hy­väkseen
sekä uuden että vanhan
maailman astronomit. Ha"
väintojon tuloksena ilmoitetaan
nyt etttt maapallo edistyi taiyaan
k appal ei d en lu on tee n ja liiku n-tojeu:
tuntemisessa pimennyksen
a j a 11a ' /• en e m mii n kuinni u Ui loin
tuhannessa vuodessa. Tiima on
varmaankin ilalititta va uutinen
fiekä 'maallikoille ettii niille,' * eri­koistuntijoille"
jotka m.: m., väit"
tii vii t .r.Mars-tiiliteä asutuksi, J iipi
tei^a.jiittiIäisten kotimaaksi,^^^
ta jiiäpdljoksi, Sattumusta liekki­en-
ympivröi maksi j.n.e. Se antaa
paljon aihetta kaikenlaisiin kir­joituksiin,
viiitlelyihin ja kinas;
leluihin, joista ei kuitenkaan ole
kenellekiiiin todellista hyötyii...
Multa tiedemiehet, jotka tyck'
, kentel e va t k a i k es s a ;1 l i l j a isUu d es;
sa, muusta maailmasta; miltei täy­dellisesti
eristettynii, Ovat ne te*
kijiit, joiden viilityksellii ihmis^
kunta jotakin ; hytityy. 1 ;isiitie'
(loilla luoteen j a vuoksen vaihte.
Uiteta,' siiiisnhteiden 'edelt ii kiisi i
m ii ii i'ii ä mi seSt ii, ilma" ja m e r i vi r
Port Arthur, Qnt., Canada.
: Canadan IJuf i s i s tä , lainattaessa on
lähde mainittava. ; : :
; Osotemuutoksosta / tuiee ilmoittaa
lehden kphttpriin sekä vanha etcä uu­si
o s o i t e . . -
(The Canada News.)
The Finnish N(3-v\'spaper in Canada.
: ^ Published every Thursday by ?
The Canadian News Publishing Co.
:, Lauri/Maunu, Editor.
-Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is w el comed and read in every F i n n i s h
home in the Dominion. It is the only
di reet advertising medium for those
inänufacturers and merchants \vho
\vish to create and build a profitable
and permanent demand for their Prod­ucts
and raerchandise by the largo
and evef growing Finnish population
residing in Canada. Place your trial
advertisement and get results.
/ Advertising rates 50c per inch.
/ Political advs $1,00 per irich.
Advertisements must reach our Of­f
i c e AVednesday noon to appear on
Thurfeday's issue.
Subscription pricc in\ Canada $2.5ö
•per ;• year, United States and Other
countries $3.50 per year in/advance.
not on ilmeisesti sellainen kansa,. roist.a, siili.köstii, liimmiht ja v:
i o k a v oi saada:, jota k in; a ikaan
muu allakin Ivui n hi iii ra d alla. f)o-kainen
5 sekuntia, inikii karsi-laiin
pöi s /1 ;000 /. metrin ; ^ aja st a,
merkitsee luultavasti ."50 piiiviin
lisiiluottoa helsiivkiliiisille. .ompe­lukoneiden
ja maissit iirkkelyksen
1 li ottajille, j a ni yo s ki n su ui-em.p i a
t il a uks ia h elsi n kiliii sil le ; puutava\
ra71 ja suolasin in liihettiijille.
'"Kuinka paljon ovat Ibsen ja
TTamsun / / merkinneet Norjalle,
Brandes ja Niels Bohr .TanskaUe,
SienkieAvips, Reymont ja Päde"
r e\vs ki Puolalle? 111 ko m a i sii n /1 a i"
n(-)i1iin/.. sijoitettava jviiiiönia-v^
Ehtered as seoond class mäiI mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AI M OF T H E CANADAN
• / j :/ /, /• UUTISET. ;
Tp help preserve the ideats and
cacred traditions of this, pur adopted
couritry, the Dominion pf Canada: To
obiserve Its laws and inspirs others
to r0spect and obey them: To strive
unceasingly to quicker the pub lie's
nenste of civic duty: In ai ways to ald
in making this country |greater .and
bctter than we found it.
Jiirjestys cm työn kohot i n . -
Tegner. .^/> :
:. — Mi tii enommiin teet h y Vii ii
toisfUe sitii .eneni mii n • teet hyvää
itsellefii.
: :./; — Suuri M au m a ryömii / ain a
. fjjnakkoluulojen rai)ak()ssa. Ereh­tyminen
on sen perintöosa.
•'/',— Luonto ei salli sellaisen säi­lyviin
kuningaskunnassaan, joka
ei auta itseään. -
- •/ Klämän korkeudet muistut
ta\at vuorien korkeuksia,.ainoa.S"
taan kotkat ja matelevat' käiir
I rt e e t v oiva t se n h u i pn 11 e kohot a.
/ —- Lähimmäistään : rakastava
ihminen löytää etsimättä sen,
m'tii itsekäs ihrainen löytämättä
etsii.. r'\- /^•••.'/ tlT^
ion talteenoitamisesta ja ke.skii-tiiinisestä.
y.m., / joi h in pimennyk­sen
aikaiui Imi Haa n saadiiii seivi-tystii;
On arvaamattoman suuri
merkitys tuleville • sukiipolville.
k e n t i e s j o . nykyiselle. • Kaik is tn
n ii is tii a sioista ovat tiedemielu'!
ottaneet . selkoa samaan, aikaan
kuiir suuri yleisö katsele/e aurin:
go n pi m en n yks e n ta pai s ia. • Inoir
n on il miöi t ä •' hämmäst y.ksen / val­taamana,
mutta osaamatta antaa
niille, sen suurempaa inerkitystii/
/•: .Tiede on nykyä ii n kellitty hyt
hämmiistyttiivän pitkälle kaikik
la aloill.;'., • ja tähtitiede ei- suin-.
ja ikävöin kotiin. Ellen saa työ/
1 ä K o n s t a n t i n op o 1 i s t a, 1 ä h cl en t a-k
a isin Yhd y svaltoihin. Olen p ai:
jon mieluummin Leavenvyorthissa
kuin Venäjällä. ' Se ei ole' va 1 k oy,
sen mielien ^ olinpaikka.'' Koti­in
aas t aan • mainitessaä n o li B ill it­kenyt
kuin hipsi. ; // V/^
Ha y w o o d ke r t oi/ kommii n i s ti:
sen intcrnatlonalen maksaneen
hän el kr v ähäistä palkkaa siitä.
?ttii oli olijannut Amerikan proi)a
gandatyötä. Mutta kun Sinovjev
n oi n / vu os i si tt en oli m äiirän n yt
iiänet lähtemään ta kaisi u A meri
k aa n t e ke m ii äi 1 : k i i h oi tus ty ii tii
leekerien keskuudessa, liylkiis
/1 än ;: t(M• 1 • pristityi)n/ /jJi pot.kittiii
'opullisesti Ulos. Niin oli Hay
Avöod jn hänen toverinsa NVilli
m as lähtenyt matkaamaan koht
Aonstantinoi.)elia toivossa: saad;
<ieltil jotakin iyöta.^! Tii 1 lii mat
\'alla biin poikkesi; A'merikau: a
vustu sh ai Iin n on/ orpokotiin . Av
neniassa. 'Sieitii. oli li ii n yks ii
; iih.tenyt . jatkamaan matka a ns;'
•li vuoriston, multa minne h ä i
äin ii n jälkeeir on joutunnl. Si iti'
ei kenelläkiiän ölo tietoa. / /
t u l l a / -käytetyksi luionomminkin J.<;van kaikkein viihi.mmin. Uhitta
kuin pienten kansojen suurmies- .siitii: biiolimatia. kun valtavan
ten kebittämiseen..'
Times. .
NeAv/Törk'
Bolsh-vismin tartuttaminen
. lapsiin.
-/: ^ Valtiomies oA sellainen, joka
haluaa tehdä jotain isänmaalleen
r-örtiikko sellainen, jpka haluaa
isäniiiäan /tekevän jotain häiielle-
— X^sko on liengen robkeus
tunkeutua eteenpäin, : varmana
si 'ta. että se on löytävä tottinden.
— Tuomas Akvinolainen.
— Vanhan ajan tobtori on se,
joka itse koettaa keksiä mikä po-t;
lasta vaivaa kutsumatta • kabta
tni koimea virkaveljeään ayuk-m^/>/•:••/
liSii^//-/.:" •/-
iS:!//':/:-//-:-
mmm
/ — J o k a tahtoo löytää M t a i -
slmriiat toiveet, hänen pitää nous­ta
ylös auringon koitteessa. Elä­män
pidentämiseksi on olemassa
yksi keino, joka on täydellisesti
vallassamme: varhainen nousemi-n
en, ajan tarl|öituks.eii mtikainen
;lfäyttäniirie?i, .pjsiri^
vaUtsemmm^'.iMmäimme toteiit-tanuseksi
ja iloiiien mieli mita
.Drumhellerin kaivosseudnlla
AI hertassa:; ta paht u i ; tuoiinott ain
ka hsa köu lussa / • si kä lä isten k o nr
miinistien.aikaansaama kiusa.Iii;
lien välikohtaus, joka op (u n a ns a
osoittamaan, miten pitkiille mos­kovalainen
: myyräntyö on C a na­dassakin
saatu ulotetuksi.
Paikallisen kansakoulun jolito-knnta
. o 1 i antanut / opettajalle
määräyksen,, että tämän tulj sil­loin
tälHiin teroittaa op pii ai d cp
mieleen t;anada!a ista ka n sali istun
•Tie tt a m iiiiriiiim ällii b ei d än koulu-
11 in ne i 11 a os o i 11 a maan kn n n i o i t u s-t
a / Canadan : li pui le ja bnila iri aan
Canadan kansallishymnin,"
<"anada'' ja "Ood Save. the
K i n g . " ^ lu tta kun o \) e ttaja t
koet ti vat tät il obj el ma a k ii y t iin -:
nössä toteuttaa,, tekivätkin; oppi­laat
ten än. Ile kielt äytyivilt , se*
icä lippua tervehtimästä ettii lau"
1 a m a st a. Heili e/ oi i näet boisbe vi-kien
puolesta teroitettu, että kun­nioitusta
ansaitsee vain punainen
lippu ja että Canadan lipini on
' ' V i h an lip p u . • , •'
/ /. Tällä i si a op pe j a o l i . la s ten mi e:
leen painanut muUaii/sikäläinen
kom m uni sti, ..• n imeltää n McDo-naid.
' Siitä;. johtuu, • ettii lapset
n yt kieltäy tyvilt kun n ioi tt a masta
omaa lippuaan ja omaa maataan.
/' Muutamien viime vuösien aika­na
on joukko MeDonal^din tavoin
ajattelevia benkilöitä pubunut it­sensä,
ulos Yhdysvalloista. Nii­den
joukossa on B i g Bill Hay-wood,
joka nyt — saatuaan tar
suuri maailmankaikkeiis -Otetaan
huöm i oon,'/ t; et ii ii ihiiiine n mitä t-tömän
vähän, Hiinen havainnol­laan
ja tutkimuksillaan on. mää
r ä t t y raja, jonka toiselle puolelh
ei ole 'i")äii.sty eikä t n ski n koska an
tulla pääseiniiii nkäiin. .Lopulta-kj
n tii ytyy hiin en tunn ust aa, et tii
hiin eisittenkiiiin mitäiin tiedii; '
Oireita
Suöitien sosialistien
leirissä.
Erään neuvcstolankäviJ3-n ,
surulliset vaiheet.
- pe e ks i ma istaa /' Venäj än i b anne-valtakunnan
oloja / — haluaisi
mieluummin mennä Leaven-
Avorthin;-" vankilaan kuin jäädä
Venäjälle. Toinen on Lsadora
Duncan, joka jivlisti Amerikan
/sopimattomaksi; asua, meni Venä­jälle
ja haluaisi nyt tulla takai-
.sin. 'Kolmas kuuluisuus on Em­ma
Goldman,;^oka on täydellises­ti
kyllästynyt Venäjään ja /tab-toisi
palata, porvarilliseen ja ka­pitalistiseen
Amerikaan Englan^
n ista missä hän on saanut väliai*
kaisen. oleskelupaika'n.
Matka Venäjälle olisi varmaan­kin
terveellinen opetus, tälle
Drum 11 eli erin MeD on ald i lie kin.
Suuressa Canadassa ei hänen
poissaoloaan huomattaisikaah.
Tiedemiehet; ihmiskunnan
. l palvelijoina.
Äskettäin tapahtunut täydelli­nen
: auringonpimennys antoi täli-titieteilijoille
Öiytf^ ja harvi'
naiseii 'tiiiaisuuden'.'' hävamtöjeh
• .'• Ivokennt • kaikki .tietiiii, / 1 la
vaivainen kaikki kokee", sanoo
suomalainen sananlasku. Täiiiii
p itää e r inöin a 'ses ti j )a i kk a 1 i s<! ni i-bin
/ vaiheisiin : niihdeU; ; jdihin
Big , . B i l l ' ' : : llay\vood, tuni:et!n
a meri kalani en tyiiviienjoht aj;< • ja
kommu n is ti on matkallaan V.enä-
^jiin neu vosl o valta kunnassa joi it ir
nut. -/^•••X • ^•':/^'''. •-/.•:•':/
Amerikassa ollessaan d l i . B i j !
joka suhteessa hyvinvoipa mutta
se; ei 11 ii n tii . tyydyttiinv!. : -loka
puolella pii hän näkevin."iiin/vain
ka pit ai islista sortoa j a kamalaa
tyranni valtaa-. Köyhälistön dikta-^
tuuri oli h änen miel estiiiin a i no a
pelastus, Amerikallekin.: Koetta­essaan
tällaista: ihannevaltiota
luoda; j n utu i hän ri kk oni 11 a; 1 • Yh
dysvaltain lakia, joutui oikeuden
'•• t ut kit tay a k s i j a t u oni i tt ii i \ vanke­usrangaistukseen/
Aatet (tveriensa
takauksella sai hän /kuitenkin ol­la
vapahlla jalalla odoteliessaan
lopullista piiiit<)stii. ylioikeudel:
Tiionnotrain mainitsiinmc tassa
lebdessil sos i a 1 i s t: e 11 k a 11 s a n e d i is­ta
ja n Leino n; y a 1 t.iop äi Vi Iiii . p il il:
miistil puheesta puolustuslaitok­sen
• men.oar.vixita// kiisiteItiiessä.
Koska se on valaisevana o.soit.uk­sen
a uudesta y iivmärtiiväiseni-
111 a st il kannasta, jonka Suomen,
sosiali d em ok ra at it ovat oi ta TI ee t
k o inin i m is te ibi h j a 111 aa ta' ui koa-
/pävn:/ uhkaavaan- yeniiliii
11 iiliden. julkaisemme tiissii' mai-nitnsta
puheesta leriiil ii kuvaa•
/vi m [ii a / pii ii k oh t i a , -/.v ; > - v
Tumiin. inaan työväenluoki^a ei
tule koskaan .;sallimaan, (.-itä täir
n e ^ tuodaan venä Ulisi ii j 011 k k oja.
'ja elt ii tii mä maa iät el ii ä n'/ Venä­j
ä n vallan alaisuuteen," oikor.t' ne
voitien punaisia, mustia. t'ai vak
/koisia, siinä ei ol.e minldiännä:_^ ^
köistä /eroa. Tiiman maan tyiV
väenluokka on myöskin -leliny/
teiltä vii Usii maan ja kansansa u-senäisyyttä
liankitt4essa. • Se on
sen t ebn yt • • s fin il 1 niele ssä. /O t tii; se
. i n ymniärtiinyt.'etiinsa/ vaativaTi
maan J;i kansan itseniiisyyttii. Se
•:qn /oivältannt; • et lii .V'^ vaan U.^i'-
iiiiisenii'-kansalla :it^etläisessä^;i^
t-iossa voi^ menestyä, voi^ pyrlir
ni)'. ssä ii n eteenpäin jniästii. • St­on
' nähnyt, ettei, se ole pääi^syi
etecnpilin; pyrinnöissään viera.-n
Ikeeii alla, ei kii se tule koskaan
. pääse m iiilniv iiii n e i a l i i a ka an s
laisen \-allan alaisena kuin mif-i
Venäjän valta on ja 1 ule.e niihtä
västi Olemaan. ' Tämä valtio on
ebdotto.m asti Imperial is tiu en vakv
iakunta, joka el näitä pyyteitil
iv osk a a n- tule n n o h ta ma an. Sella";
nenban. on selvästi nykyjään
Neiivosto-Venäj.iikin. / Siitä • nf
selväpii/ esimerkk in ii Ceorgi an sii
rirl l i n e n k ohtalo ja Viron ' vii me'-:
set tapähtumat/ myiis ovat omi
aan tukemaan tii tii sa maa käsi
tystä. • / • • : • • . ' ' - : : / • / • ' ' • • • ' . ' y ' / ' / / / • •'
sil) k ään tuntematonta ,eltä teillä
on monenlaisia järjestöjä, jotka
töiiiiiyat/; .vississii; tarkoituksessa
ja^ / sanottakoon se suoraan =tar-koltuksessa
saada tämii. 111 a a vie­raan
vallan alle.: Siitä on var
•nast-i selviä todiistuksia olemassa
ja" • te tiedätte / my (iski n. että te
noudatatte hyvin kiltisti niitä
nääräyksiil ja. niitä ohjeita, joita,
ceillo • annetaan vieraan vallan
)ääkaupungista .Moskovasta.. Te
iedätte varsin hyvin, ./millaiset
) 1 () s u b t e e t . o V a t Ve n ii j ä 11 ii, mllläi:;
•ien byrokratia, hirmuvalta, vä­heni
mi.st (id i k ta t u ur i si eli ii i-ehoit-
• aa ja kukoistaa ja r>ijt;i huoli-
:>iatta te olette, aina valmiit ren­gin
pai ve! n k sii n / T ei d än j > it ii is i
lyt jo. vihdoinkin l.uoma ta., ett ei
ä mä n ma an työv ä enin okka. by-.
•iik-sy / tiiliä is ia ren gl n pa l.vel u ksi a,
Vi e sosialidemokraat it em me. voi
ilni ii t au k i '• ali stiia sellaisen, ' k o;.
/ nennoh alle jota te tänne tabdot-
•e tuoda ja' jota va r ma sti olette
iieille tarjoamassa. Se on juuri
. n eitä vastaan., kun. te / taistele! le
ia. silloin ette voi pytäil meiltä
tii i n k ii ii hl aisia su o o 11 i sla /; a Vii s-:
tusla pyrkimyksillenne. Piiinvris
toin: meidän velvollisuutemme on
aina ja kaik ki a 11 a : j a / ka Ik e) ie
kansalle ja ennen kaikkea työliij"
sille .joita olette koettaneet.har­haan;
-job taa,- tehdä seiviiksi t.ei'
dii n pyrkimyksenne ja niiden . va-biugdilisuus.;
Minä siis olen sa-nouut.
/.etlii sosialidemokraatit
yleensii asettuvat sille .kannalle,
ettii tiliä ninata/ja kansaa. ()ii:ini():
liist et tav a t ai- ylt taessa .to isin s a •
nykyjään . miebiä, jotka. ammat­tinsa
vuoksi tahi muuten aiko­vat
asettua kaui)unkeihih. Näin
ollen olisi asianomaisille itselleen
suureksi eduksi, jos he jo koti­maasta
/ lähtiessään saisivat var
innuden siitä, ettiir; hei(liitpäiiste-t
ii ii n maihin. Kuten /tunnettua,
ei Ganadaan .tulevilta suoiualai-silta,
s a moi n k u i n s ka n d i n aa via'
Iäisiltäkään va a d i ta mi tiläh passi-viisumia,
liaiyaybtijit, .jotka joir
: tuvat kuijett am aan palautettu-vaii
ta k a isin maksutta, koet tav at
ky 11 ii _ /pi tii il jonkinlaista'. ta rkas-tusta,''
ettei mukaan tulisi sellaJ-s
la, jo il t a. ma ihin nousu kiel 1 r
täiin. .Mtitta yhtiiitkiiiin ei vii t ai-vaa
ottaa hiiomi()Oii kaikkia. es­teitä,
rullii /Canadan sel(.'ktiivinen
silrt oi a jsl a ki s a 1.1 i i . / meikein ya".
päästi sii rt olaisyiranoma isl en . \\\-
lila kenen/ laskevat maalian, ketä
ei. Epäkohta ei korjaannu ennen
kuin' / Canada n hai li tus .a set i a;:-
lähtömaihin' edustajia, jotka jr
siellä voivat kunkin lähtijiin koh •
(laita , -i-at kaista .kysy myksen.;-:;/
Suomen :ko nsuli ön asia s ta. n en'
votellut Canadan siirtolaisasiain"
johtavien liehkiliii.den kanssa;
kuitenkin ; liionufillisesti periä:.!
I eelli set a ka n nai t a . • N ilyt 1 ä ii sil
tä, että olisi inabdoiljsuulcsia saa­da
ra t.kaj st uks i / CaiVadaan - j;;läsy
jo lä 11 tÖsa ta massa; k ai k iss'a m n i s-sa.
kohdissa, paitsi siinii; eitä lo:
Pullinen .. terveys!arkastus :/\ joka:
t a 1) a n k s e;ssa j ii i s i t nl i )sn 1 an ui a n.
joten.,' nuti uit tu epä V ohta:/ j 'ii aasi-
.as.sa .. tulisikin poistetuksi. Kiu.
nyt talviaikana siirtobiisuiis >^no:/
mesta (/aiubiaii- ai-vateiikiii iuh"'
^jisymsn kurssimme rahäläl»
/ :/tylsille OTOMEEN^
Aljyös myömm© pankki-caoituli
sia (shekkejä) markoissa ylia ; •/
mainit, kurssin jälkeen ja erifa>i
sia, koliiien prosentin korkoa
täviä ffiÄtktistajien ishekkejä dyL
lareissa, jotka Suomessa lunar
taan siellä voimassa-oleyah dglts». ' .y;
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksilk
postin kautta on 15c. summiUo
alle ^20.00; sitä suuremmilta BUT:
mii ta miliiän kulu ja. ei peritä.
LHhetyskulut sähkpteitse; oB
$3.66 kaikilta sumiAilta.
• Kaikki lähetykset ' osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma,
lähetystä ei erikoisesti pyydetÄ.
soittakaa .lähetyk.senne va»
taanottajan ja lähettäjän osoi*
teellä varustettuna osoitteella
ign Department
:/ ^Perustettu v. 1874.--.
:• •• /.
noen jos . t ä n n e vihollinen hyiik-sää./
niin me emine tule apuannne"^^demaaii v('rrattain viihäiNtä; kir
.vi(vltämiiiin. mutta ; saattaa, olla ja^ t'^" olisikin . suotavaa, ei kysy
' • myksen yleinen ratkaisit "le v r i r
sin kiir.eelliuen. .Multa/' sii rt oi ai
siiiul en jäi leen: keviiiill ii vi l k as t ir
essa /• jo seiiki n vu oksi 'e ti ii ensi
voidaan olhi eri mieltii . iiiillii ta­valla
tämil .puolustusvalmius saa"
(laaii mahdollisimman . tehok­kaaksi.
, y
Työolot Canadassa.
ta, johon tuomiosta oli' vedcttu. Tämän maan työväestii on y -m
Tätä vapautta hyväkseen kiiyttä'
en karkasi B i l l YhdysvaPoista ja
matkusti bolsbevikien avustama­na
Venäjälle.
Mo skövass a oletti in B i l l en sin
avosylin;/ vastaan , j a määrättiin
jonkin kaivannon työnjohtajaksi.
Mutta kun työt kaivoksella eivät
luistaneet samalla amerikalaisella
vauhdilla, johon Bill oli koti-'
maassaan tottunut — kaikki kun
halusivat olla päällysmiehiä ~
ei B i l l i n a l t t a n u t o l l a siitä h.uo"
mauttamatta./ Sitii ei hänen kui­tenkaan
olisi pitänyt tehdä. Hän
jputui huonoihin väleihin neuvos:
to'herrain kanssa. Seurasi rette"
löitä ;ja/ rettelöidenlvin perään
rettelöitä. Vihdoin B i l l kyllästyi
koko hommaan niin .suuresti, e t tä
katsoi parhaaksi luopua , koko y^
rityksfistä j a lähteä, jalkapatikas­sa
tuntemattomia kohtaloita kolr
V Amerikan avustushallinnon or­pokotiin
Armeniassa saapui tuon-nottain
ryysyinen^ laiha ja k u r
jannäköinen mies, joka pyysi
ruokaa, vaatteita ja yösijaa. '' 0-
len Bill Haywood, mutta .en ole
enää bolsiieviki'sanoi hän ala*
kuloisena. /* - Toi voisin,/ että en
biisi; koskaaii lähtenyt pakoon
Ltä4enworthista. Olen nälissähi
märtänyt, jatkoi puhuja, ettii
maan ja kansa" itseniiisyys oi
asia, jota on kannattanut ja jota
ka i kki en k ansa in, jotka toisen
vallan alaisina ovat, kannattar
pyrkiä tavoittelemaan. ; «lä kui
se on saaVutettu, niinkuin mc o/
lemme sep saavuttaneet niin em
me. myöskään voi sallia sitä, etti-t
ä män ; ma a n i ts en ä isyys t ui ec
• vaaran alaiseksi. M in n n täytyy
vielä tältä pai kaita kerran sanoa,.
että tulkoon vihollinen inistä 'ta
hansa, jos se tämän maan ja kan
san itsen äisyy t t ä uh ka a, meidär
on asetuttava vastarintaan,omme-kä
me saa vaiti ollen byväk.syi'
RcUaisia toimenpiteitä, jotka täh.
täävät maan j a kansan orjuutta
mi se en vieraan vai la n '„ alle. Sella':.
nen ei saata olla suomalaisen työ-iniehenkään
, mieli, eikä sen pyr-kimykset
ole koskaan sellaisia o\
leet lukuunottamatta teitä "'pien
viljelijöitä", jotka täällä edus
kunnassa tahdotte työväen luo
kan nimessä esiintyä. Minun t äy
tyy teille huomauttaa, että te h.y
vin tiedätte, mitä te teette. Tr
olette niin ikävää kuin se onkin
/usein sangen/läheisessä vuoroya'
essa vieraan maan ala
Suomen k on s ui i virasto Monp
realissa .kirjoittaa Suomen uikcr
tn ih is teriölle : : / / ///
// Talven ajaksi huononevat tyii-olot
('<inad;issa kut en inuua 1 la k iti
ooh j o isissa '': ni a issa. ..Tili-e n . o\\
nyi kin kiiyiiyt. ivakennUstyöt. .cr
\-.ai; iiysiilityneet, rauta 1 e iden te­koa
• o n su p istettu / m ;i h dol Iisi ui­ma
n ^ V ä l l i i n j a hi on e l i a t i M . l l l isii ir.
(ien abil.la, joilla, viime, kesänkin
aikoina- oli li.iljaista, oh nyt kin
v-ji i'sin ^ vii hän. t viltii/ Canad an
maanviljelijöillii ei ole . tarjotta­va
im sanottavasti työtä muu la
k i 1 in • ky 1 vö- j a k o rj un ai koina. •
; M et sii ty (it/ o va t' varsi tulisesti ai'
11 oa t mainit tavamniat, luielii Ile
i a U : i s - n ansiota antavat tyiit. Kui-tenkaaii
ei kaikilla metsätyiinuiil-
! a oi e s-: kes keyty mii t tii. koko ' tal­veksi
Myötä/ , Kun puiden kaato
071 syksyllä suorit et t u. kiiluu ta-
\:allisesti Väliaika ennenkuin pui-d
e n iirtb k Ulj etu sväyljlle n Ikä a
ia sen jälkeen on taas väliaika
ennen uiton. aika mistä.
.'•/ Palkat ovat viime vuonna met­sä
tilissä olleet jonkun verran biio-
Uommat kuin edellisinä vuoshia.
Kuhkausipalkka on- ollut täysi­hoidon
ohella 25—:U) dollaria: X I :
k es ii n : ennhst e la a n mu od ostuvan
• vi 1 k k a ä k s i t yö k and e k si. olisi jo­kin
kein o .ke ksittä vä. : epiikn Iidan
korjaaiiiis(»ksi. ^ Jos: ;/silloin lei ir
noin K) pros. sii r toi a isistä jo uinu
t ur h a än • . osta ma an • ma t k ai lp un
Ca n a da an. • tulisi s iii ii / kuukahsit-iain'.
satojen tuliaiisiiMi markko­jen
tappio. .; /•;•• /•/:-
Väki juoma liikkeen suojeleminen.
S: Kii>ltiini;il(ln tosiseikka on .eliii.
laitonta/ väkijiuniialiiketlil li;ii-j
o i t.{a \' i a 11 e n k i l i i i i i i. suojellaan ai­van
liian paljon, suojellaan -^uu-
V itiima Itä. . (-s; i Ita an sen // vu o ks i,
että useilla Ireistii on juiljon ra­haa
../ Hei 1 le a unet a a n /t 11 a isii us
töisinään ammat 1 insa jalkanii'
seen \ ielä ; senkin jiilkeen.. kun
/heidiii on sulettu vankiloiden
mu urien ssiille, josta osoituksena
ovat h vu un ohella Atlantan van-
Varat y l i . . . . . . . . . $3.000,000.00.
: Kirjöittakaa Buomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me,
' ' - ^ / / / v ^ //:>!, / • ; / " -
kilassa.. hiljattain tehdyt paijas­in
kset. -;• ; .
Se, mitä niiyliiijn eniten tarvit­tavan,
: (01 kasvava siveellinen
':astuunalaisuu(k'n tunto. Kielto- /
'aki ei. voi johtaa menestykseen,
jos liian siuiret kansalaispiirit :
•;i.jatielevat se ii voi maanpanpii .o*
leyan ainoastaan • viranomaisten; ^
;irs ia u, • vi ra n oma i st e 11, j oi 11a O n '
ta valliset ih inisen heikkoudet. /
i:iJv-ii kieUolajd /'voi koskaan t ä y
' l e l l i s e m m i u m e n e s t y ä , ennenkuin
jokainen. jo!h> ryyppy-tarjotaan ;;
iai joka^ tuntee houkutusta r yy
vyn ostamiseen, iiiäkee silmiensä ;-
edessii; siveellisen vastuunalaisuu­den
varoittitvan sormen. Niiltä, ;
j o l k a ' v i i k i j i i o m i a laittomasti vak -/;
Ulistavat ja myyvät, on vastuun:
alaisnudtui tunt(;> kadonnut. He
ovat uhranneet; sen rahan kaikki-
/iiielA-ii 11 e' molokille. Päivä'
leht
V akkat ö i t ä, joi ta su o m alaiset n i ie'
Juummin tekevät,/on ollut enlistil
vä hem m än j a palkat k in;. / niissä
!i uonommat, joten lienee vaikeat a
ote Vim pienkin suomalaisten päas
*ä niihin 1,000 dollarin talvian-doihin,
j otka aikaisemin in olivat
verraten yleisiä. • /
ilvau pun ki paik o issa oh jo il in en-ayt
työttömyyttä sangen h uoma 1-
av a sti ja viikko, viikolta nä kyy
ilanne huononevan. Yksistään
Montrealin kaupungissa laske­taan
olevan noin 30,000 .miestä
työttömänä. Suomalaiset ovat
toistaiseksi vielä sangen : hyvin
5(?lViytyneet, / mutta; lieidän- on
täytynytkin ottaa vastaan töitä,
missä niitä vain on ollut saatava­na,
syrjäseutujen metsissä, min­ne
kaupunkilaiset eivät mielel­lään
lähde.
Kiristyvien työolojen johdosta
OU: siirtolaisuus Ganadaan /vähen­tynyt"
kaikista maista, myöskin
Suomesta. Viime lokakuussa tu­l
i Canadaan vain 6,925 siirtolais­ta,
joista suomalaisia 160, nim.
76 miestä, 65 naista ja-79 lasta.
Maahan pyrkivien luku oli jon­kun
verraii suiireinpi, mu11a vet- ..
rf^ten useita palautettiin takaisin 1.
kotimaahansa. Palautettujen jou­kossa
oli myös joukko suomalai­sia.
Kun kaikesta päättäen Ca­nadan
- kaupungeissa i tulee / ole-hävai-
ntöjei
/ / / / / ; t t ; i / 3 i Ä ; : ^ : ^
lähettäessänne ottakaa huomioon» että allekirjoitta­neella
on joka pälyä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä. '
SlJpMEN
Kaikki lähetykset osoitetaan pöstin kautta, jos säh-kösanonialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujIen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyslnilut rahalähetyksUle on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c, summilie $100.00 asti. Jokaiselta seu;^«Avalta sa­dalta
25c. "./;•;
; Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lälietyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee yastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-
PORT ARTHUR, ONT.
tai: 5lS St. XJith^^
il
s -
j i
f
•4-
-4'-VL %
I
i
1
4
'K
/
I
X
w
•e
•s.
t
•s, f
S- f
€ I
% "
f
5*
4r