1925-01-29-04 |
Previous | 4 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SIVU 3 CJU!Tjy):A33! JJUTIS PORT ÄBTHUR, ONT.„ "CÄT^ILV..Torstaina, Tai^^iiK. 29,1925 c>i NUMERO 5 CANADAN UUTISET Buomalalnen Banomalehti Canadassa Umestyy Ijokaisena Torstaina. Kustantaja The Canada New8 Publishing Co. TILAUSHINNAT: Canadaan: $2.50 koko vuodelta, $1.60 puolelta vuodelta, i 75c 3 kuu kaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta. Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $3.50 fcöko vuodelta ja $2.00 puolelta vuodelta. ILMOITUSHINNAT: 50 senttiä palstatuumalta kerran ju-laistuna. Pitempiaikaisille flmoituksll-te kohtuullinen alennus. Halutaantie-to ja; nimenmuuttoilmoituk&et 75 senttiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naimar Ilmoitukset $2i00 kerta, $3.00 kolme kertaa» Avioliitto- ja kihlaus-ilmoitukset 60c palstatuumalta. Kuolonil-moltukset $2.50, muistovärssyllä 3.00. SyntymäiJmoitukset $1.50.' Avioeroil-moltuks^ t $2.00. Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot, luento-ilmoitukset y. m. 30 senttiä tuumalta. Uutisten joukkoon : aijotuista ilmoi-tviksista perUään 15 senttiä riviltä. Plenimmänkin ilmoituksen hinta on 50c; Postissa tulevia ilmoituksia ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset ilmoitukset $1.00 ' tuumalta.' , Kaikki liikkeelle aijotk kirjeet, tilaukset ja rahat ovat lähetettävät osoitteella • i CANADAN UUTISET, Port Arthur, Ont., Canada. ^— '—-s—— ——•——— :— Canadan Uutisista lainattaessa on lähde mainittava. 1 Osotemuutoksesta tulee ilmoittaa lehdfen konttoriin sekä vanha että uu-" sl osoite. "CANADAN UUTISET (The Canada News.) The ; Finnish NewspapQr in Canada. Published every Thursday by The Canadian Nevvs Publishing Co. . ' Lauri Maunu, Editor. Daily NeW3 BIdg., Port Arthur, Ont. läminen on useimpien 'elämän mrjuuksien lähde. Sellaiset vää' ät 'käsitykset johtuvat lahjakkaiden ihmisten epämoraalisista ilrjoituksista ja mnun ihmiskun: aan ajattelemattomaeta matkimis* lalusta. — Steele. Kaksi erilaista lausimtoa. samasta asiasta. CANADAN UUTISET Is welcomcd and read in every Finnish home In the Dominion. It is the'only direct advertising: meijiium for those mannfacturers and merchanta who wLgh. to create and build a profita.ble and permanent demand for thelr prod-uctfl and merchandlse by tho largc and ever growing Finnish population resldlng in Canada. Place your trial advertisement and get rehulta. Advtertieing rates 60c per inch. Political advs. $1.00 per inch. Advertisements must reacli our of-fico Wednesday noon to appear on Thur9day's issuc. Subscription price in Canada. $2.50 per year, XTnlted States and other countrles • $3.50 p^r yealr in advance. Entered as second class mall mat-ter, Dee. 1, f915, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, Canada. THE AIM OF THE CANADAN ^UUTISET, \ To help preserve the i ideals and eacred tradltlons of |this, our adopted country, the Dominion of Canada: To observe Its lavvs and insplre others to respect and obey them: To strive unceasingly to quicker the publlc's scnse of cIvic duty: In all ways to aid Inmaking this country greater and better tjian we found .it. ''Rajan toiselta puolelta tulleisv iia tiedoissa mainitaan amerika-laisten sijoittaneen lähes $2,500,- 000,000 Canadan eri maakuntiin . . . Muuan Dominionin parla-irientin lainsäätäjistä näkee tässä vakavan vaaran ja sanoo^ että se päivä ei ole kaukana, jolloin 'Ja,' nada sulautuu Yhdysvaltoihin, Eri maakuhni.sta tulisi silloin suuremman unionin valtioita. Tämän tapahtumista ei tarvitse pe* -Iätä. Päivä saattaa kylläkin'tulla, jolloin, mantereellamme on vain yksi tiinoa valtioiden liitto-yhtymä, mutta se saadaan aikaan ilman verenvuodatusta tai yastak-kaisteri mielipiteiden yhteentörmäystä. Setä Samuli ei puno mitään salajuonia "Pohjolan lumi: neidon" ryöstämiseksi, eikä mv kään pikainen yhteenliittyminen tunnu todennäköiseltä. Jättäkäämme t ä m ä asia tulevaisuuden ratkaistavaksi." — TJOS Angeles: TimoB. : "Canadassa on varsin syvälle iuurtunut, usko, että tämä maa, voi päästä parempaan asemaan tulevaisuudessa, pysyttäytymällä poliittisessa yhteydessä emämaau kuin minkään muun maan kanssa. Poliittiset käsitykset ovat perinpohjin muuttuneet senjälkeen kun Amerikan 'kolmetoista siirtokuntaa riiteli Yrjö ITItnnen kanssa. Sellaisiin riitoihin ei nyk.v ji ä n oi e mi t ä än a ih e t ta ei k ä in i-tään mahdollisuutta. (*anadaU«! on myönnetty kaikki se, jota saadakseen mainitut siirtokunnat ryhtyivät kapinaan onpa siIHi vielä paljon enemmänkin. Ellemme voi tehdä Canadasta siuirta ja menestyvää kansakuntaa . l)rit: tiläisten kansojen, yhteydessä toi-miesfiamme, ' on syy kokonaan meissä itsessämme.'' — Toronto Star. ta Yhdysvaltoihin on tavattomas: ti vähemietty merkitsee se britti- ^läisille sdirtolaisille yhä viekotte* levampia tilaisuuksia. Sensijaan että heidän täytyisi kilpailla työpaikoista satojentuhansien muiden, toisista maista tulleiden siirtolaisten kanssa, on englantilaisilla nyt suurempi mahdollisuus saada, työtä heti j a paremmilla palkoilla- Yhdysvaltain uusi siirtolaislaki on Britaiiniassa saanut osakseen ankaraa arvostelua, joskin samak la myönnetä än, että Yihdysvalto j a ei voi syyttää, vaikkakin se näin äärimäisillä toimenpiteillä on ryhtynyt kontrolloimaan Europasta tulevaa siirtolaistulvaa. Canadan täytyy nähtävästikin panna alulle kokonaan uusi ja perinpohjainen kansallinen jälleen-rakennusohjelma saadakseen haluttujen siirtolaisten mielenkiinnon Canadaan kasvamaan. Lisää tällaisia siirtolaisia täytyy saada pian jos kerran mieli tässä maassa säilyttää enemmistö brittiläi" sellä kansanaineksella. täisen kuvan. Esimerkiksi roomalaisesta Catosta, joka tavallisissa oppijfirjoissa esitetään isänmaallisuuden jalona ruumiillistumana, lausuu rauhanystävä ja yhteisen ihmisyysaatteen innostama Wells, että Cato oli ahdasmielinen ja yltiöisänmaallinen sota-kiihkoilija. * I Teoksen suomennoksen mainitaan olevan varsin nautittavan, kuvituksen loistavan ja ulkoasun kaikinpuolin komean. ruhtivat Canadaaii toivossa .pääs" rlähimpinä vuosikymmeninä juu* "Ny^yiiieii knrssimme rahaiälfr^ Alfred Nobel ja hänen palkintonsa. Neuvostohallituksen virkaherro-jen potkut. Canadalaisten itseluottamus. —, E i ole kylliksi, että itsellesi niuodostat mah.dollisimman hyvät käyttäytymissäännöt jmaailmassä p.^intye.ssäsi. Sinun tulee myös t.etää, milloin niistä pitää luopua ja milloin tehdä poikkeus. > — Jokaisella Isuurella ihmissielulla on omat näkynsäj, joita hän on miettinyt niin kauan, kunnes halu. saada ne toteutumaan on vallannut kokonaan hänen olemuksensa. — Tehdessäsi erehdyksen älä .i;'ä sitä kauan aikaa tuumimaan. Koeta päästä selville erohdyk.sen sxystä ja luo sitten k^atseesi e* teenpäin. Erehdykset ovat viisauden .opeiuksia; jMenneisyyttä ei vpida muuttaa. Tulevaisuus on r''.nuh määrättävissäsi. Hugh White. — Sensijaan että rukoilemme kiusauksista päästäksemme, tuli- R: meidän a jatella, mikä tehtävä kiusauksilla on moraalin maail* mni^sa. Jos ne meiltä otettaisiin pois, ei meillä olisi tilaisuutta ke* httyäv: voimakkaiksi ihmisiksi Me'stä/ tulisi välinpitämättömiäv puolelle ja toisella heilahtelevia ja hyödyttömiä olentoja. Hen* rv Drummond. ^ — Ei ole mitään auringon alla, mikä olisi pahempaa kuin järjen väärinkäyttäminen, ja kuitenkin on se paiheista :^leisin. Se on nyt levinnyt molempiin sukupuoliin ia kaikkiin ihmiskunnan säätyi* hin ja luofekiin; ja tuiskin on ole* massa sitä ihmistä, joka ei panisi sn urempaa arvoa siihen, että hän* .tä pidetään sukkelana ja ilahjak' kaana kuin siihen, että häntä pi* detään rehellisenä ja hyveellise* nii. Miitta tämä ottnetorf hälu pi' kemmin olla tervejärkinen kuin Vaikkakin canadalaisten luottamus maahansa on usein joutunut sangen kovaan koetukseen, on se kaikesta hnolimatta pysynyt järkkymättömänä. Epäedullinen kauppa- ja liikepolitiikka on • sulkenut, satojen tehtaiden ovet ja pakoittanut sadattuhan: net ihmiset lähtemään Dominio; nista etsiäkseen toimeentuloa Yh-dvsvalloissa, mutta sekään ei ole voinut järkyttää kansan enemmistön uskoa maansa menestykseen. Yleisten varojen skandaalimaisen tuhlaava käyttö ja tavattoman rasittava verbtussysteeml eivät ole saaneet kansaa luopuma a n u skosta a n m aansa tule va a n suu r uu t e en j a s i i h e n \ a n n u n 1 e e n, että paremmat ajat ovat aivan kynnyksellä. Näin kirjoittaa muuan canada-lainen' lehti hetkellä, jolloin maan t a! o u d e 11 i n e n t i 1 a n n e m o n i 1- la eri aloilla- ei o!e erikoisen rohkaiseva. Mistä on sitten etsittävä syytä tällaiseen optimistisuu". teen? . ^Ennenkaikkea siitä todetusta ja tunnustetusta tosiasiasta, että Canada on yksi niitä maailman maita, joissa luonto on yltäkylläisesti jakanut antimiaan jnka taholle. Canadan mahdollisuudet - maanviljelyksen, metsätöiden, kaivosteollisuuden y. m. alalla ovat yleisesti sanoen rajattomat j a ky k e n evä t va r m aa n e n-n e n p i t k ä ä t a r j o a m a an a su k k a i 1- le ylitä hyvät ellei paremmatkin toimeentulomahdollisuudet kuin mikä muu maa tahansa. Leon Trotski on erotettu bol-shevikien sotaneuvostosta, ilmoittaa Associated Pressin kirjeenvaihtaja Moskovasta, missä tämänsisältöinen : puolivirallinen tiedonanto on julkaistu. Trotski aiotaan erotaa myös kommunistipuolueen korkeimmasta hallintoelimestä ja neuvostojen toinieen-p a ne vasta k o m i t^ a s t a, el lei lui n luovu tottelemattomuudesta kommunistipuoluetta kohtaan. Trotski, joka nähtävästi edck loen on Moskovassa, vakuuttaa alistuvansa puoluekuriin, vaau hänen vakuutuksiinsa ci ilmeisesti liskota^ sillä liän on kirjoittamissaan a 1 la n k u m o u s m u i s t e l m i s; sa lausunut jotain sellaista, joka ei ole yhtäpitävää leninismin ja komnHinismin teoriain kanssa, Trotskia eivät hänen johtavat kommunistitoverinsa ilineisost;. ]u cl ä n iin puna i sena k uin t ä y d el: lisesti oikeaoppisen kommunistin tulisi olla. Sitäpaitsi häntä epäillään, ainakin niin voidaan olettaa, henkilöllisistä vallantavoitte-luista punaisten sotavoimien yli" komentajana. Venäjän kommunistien keskuir ^^^^^[^.^^ dessa on käynnissä taistelu vallasta, tai periaatteista — miten Kun lukijat taasen ovat huomanneet sanomalehdissä monasti mainittavan Nobelin palkintoja, niin heitä varmaan huvittaa saada tietää jotakin niiden säätäjästä ja hänen säädöksistään. Alfred Nobel syntyi S Tukholmassa 21 p. lokakuuta ^%'•V^, Iiii-nen isänsä oli keksijä räjähdysaineiden alalla. Poika paransi i-sänsä keksintöjä ja tekipä lisäksi nerokkaita V keksintöjä, joista i n ai ni 11 a k o o n e t e n k in d y n a i n ii t in j a no 1) e 1 r u u d i n k e k s i n t ö. N ä i 11 a keksinnöillä ja petroliteollisuu-della, jota hän veljiensä kanssa harjoitti Bakussa Venäjällä ansaitsi hän valtavan omaisuuten-sen nyt vain ottaa. Toisella puolella on Trotski ja loisella Kainon-jev. Stalin, Sinojev y. m. puolueen keskuskomitean johtajat. Trot sk i ei il m e isest i. ole il mau ys-täviä ja liittolaisia. Nykyiseen tilantee seen s i sä 11 y y m on en kait ;i r sia mahdollisuuksia. Maailmankirjallisuuden merkkiteos suomenkielellä. Englannin siirtolaisuuden suuntaaminen Canadaan. On hyvin tunnettu asia. kirjoittaa "'Ottawa Citizen", että sodan jälkeen on Britanniasta kulkeutunut alituinen siirtolaisvirta Yhdysvaltoihin. Tulokkaat ovat olleet parempaan luokkaan kuuluvia englantilaisia työläisiä, erikoisesti ammattitaitoisia : me'ka-nikkoja. Kilpailu kvotalaissa brittiläisille myönnetyistä siirto" Jaisluvista on Englannissa sangfen ankara. rehellinen, sukkela^ kuin hyväsy! Kun siirtolaisuutta muista mais- ''Historian ääriviivat", engiaiV tilaisen kirjailijan TT. (r. AVellsirt k a u 11 a m a a i 1 m an s u u r t a h u o n i i o-ta herättänyt toos on ilmestynyt n y tt emm \ n ni y iis su o in eii k i o. 11>;es sä asussa Kustannusoskeyht iö Kirjan kustantamana Helsingissä, käsittäen 94.'l sivua j a maksaen sidottuna 200 markkaa. ; Helsingin Sanomissa jiiikais' tussa teoksen arvostelussa laumutaan, että "Historian ääi-viivat"' on omiansa herättämään ajatuksia, avartamaan näkcipi.riä: ja selventämään ajattelevalle /ky ajan ihmiselle polttavia .kysyin ^'ksiä. Teoksessa h a ah m o 11 el" laan maapallon ja sen koko elämän historiaa elämän ensimäises' t ä ilmestymisestä nykypäivien kuIttuu ri-ihmiseen asti. Helppo-tajuisella j a viehättävällä tavalla sekä valaisevien kuvien avulla on siinä ihmiskunnan historia esitetty ja sen ohella myös niinsanottu geologinen eli maan kehityshis-historia. Tieteen tulosten ja saavutettujen kokemusteTi valossa ja niitä mielikuvituksellaan täydentäen tekijä esittää "ääriviivoissaan" yleiskuvan Tuomakunnan tähänastisista vaiheista, tehden sen tavalla, joka kokonaan poikkeaa tavallisten kuivien tietojen j a numeroiclen yhteenkasaamises-ta, jollaisina useimmat historiat on tavallisesti opittiv tuntemaan. Kuvattavaansa Wells katselee tarkalla; arvostelijan silmällä. Muutamista historlen merkkihenkilöistä, joiden pään ympärille jottut historioitsijat ovat luoneet sädekehäti hohtamaan, -^esittää kir;iailija !&oko lailla toisenkal-sa. Hänen keksintcinsä ovat kuuluisia, mutta mainio on myös hänen t e s t a me n 11 i n s a, . j o k a o n ai 1 e ki i-joitettu 27 p.. marraskuuta 1805. Kun se Nobelin kuoltua 10 p. joulukuutta- 1896 avattiin, niin maaitma liä mmästyi säädösten suuruutta. Eihän milloinkaan ennen oltu nähty sille vertaa. AIi'red Nobelin nimi kulki entistä suuremman maineen siivillä ympiiri maailmaa. Määrättyään yksityisille henki loille noin: 2 inilj. kruunua sääsi Airrcd Nobel jäljellä olevan rr maisuutensa koroista joka vuosi jaettavaksi vii^i ,j)alkintoa. No olivat iysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan I )a I k in n o t. \\ a u h a n pai k in to oi 1 erityisesti sille, joka oli parhar ten vaikuttanut kansajn veljes-tymisen hyväksi, pysyväin annei-j a i n A'ä h e n t iini i s e k s i s e k ä ra u h an ' konpjressien muodostamiseksi tai lievittämiseksi. Palkintoja ja käessä ei saa välittää siitä, mihin llisuiiteen palkinnon saaja kuuluu. Kuotsin tiedeakatemia 1 n ä är ä s i f >' s i i k a 11 j a < k e m i a n pai • kinnot. Karoliinien laitos läke-tieteen. palkinnon, Tul\^u>lma.ssa o 1 e va a'k a t e mi a lei r j a 11 isuiul en pa I kiniioii ja Norjan suurkäräjäin valitsema valiokunta rauhan palkinnon. ^Mainittuun valiokuntaan kuuluu aina viisi jäsentä. , Kun Nobelin pesä kirjoitus-kirja, sisälsi jäämistä pyörein luvuin 31,600.000 kruunua,. niin huomataan että, että :Nobel oli todella suuri lahjoilta ja. ; iMon e t merk k im i eh e t - e i'i ka n* sain keskuudesta ovat jo tulleet osallisiksi näistä' palkinnoista, jotka muuten ovat tuoneet lluot-sille ja Korjaile melkoisesti arvonantoa. Siirtolaisuus Suomesta Canadaan. Suomen siirtolaisvirran suuntautumista Canadaan kuvaavat seuraavat tilastotiedot. Yhdeksänä ensimäisenä kuukautena v. 1022 tuli Canadaan 276 suomalaista siirtolaista. Toissa vuoden yhdeksän eri kuukauden aikana saa pui heitä 3,740 ja viime vuonna samojen^ kuukausien aikana saapuneiden lukumäärä nousee 5,700 ra a n. Enimmän on suomalaisia saapunut kevätkuukausien, aikana, ollen korkeimmillaan huhtikuussa, jolloin tuli 916. Jos samaa menoa olisi jatkunut'; olisi viime vuonna Canadaan siirtyneiden luku noussut 10,000 .-een. Nyt se tuskin kohoaa 7,000 reen, mutta on sellaisenakin noin 10 kertaa suurempi kuin siirtolaisuus Suomesta kaikkiin muihin maihin yhteensä. Viime kevään suunnaton siirtolaistulva Canadaan johtuu pääasiallisesti kahdesta syystä. Varsinaiset ansiotyöt ovat Canadassa pääasiallisesti kesän aikana, jon- Canadan taloudellisten olojen kehityksestä, mutta ei kysytä suurta uuden siirtolaislain valmistut-tut sieltä popeammin Yhdysvaltoi hin. Uusi Yhdysvaltain siirtolaislaki tuli kuitenkin entistä ankarampi ja Canadasta siirtyville suomalaisille aivan ehkäiseväksi.^ Canadasta Yhdysvaltoi hin pääsevien suomalaisten varsinainen osuus suomalaisten siirtolaisten kvotassa on vain 2 henkeä vuodessa ,siihen luettuina Suomessa syntyneet (Janadan kansalaisetkin. Kuitenkin on heitä hiukan enemmän päässyt, kun on Canadan suomalaisille luovutet^ tu muutamia - * 'numeroita^' siitä 10 'prosentista;: joka suomalais^- ten yleisessä kvotassa on ulkomailla asuvia suomalaisia varten myönnetty. Joka tapauksessa on Canadasta Yhdysvaltoihin siirty misluvan saaminen ollut melkein mahdoton. Tämä on puolestaan aiheuita-n u t, ett ä si i 1-1 y m i n e n C a n a d a a n toivossa, että sieltä pääsee Yhdysvaltoihin, on inelkein.v lakan" nut. Se selittää osaltaan siirto: läisuaden Suomesta Canadaan' vähentymisen. Muitakin; syitä tähän vähentymiseen on ollut-vaikuttamassa. Canada on. saanut enemmän siirtolaisia palkkatöihin kuin se on jaksanut käyttää. Maan omat käytettävät pääomat ovat vielä suhteellisen vähäiset. Suomalaiset,-joilla.ei ole pääomia aika a kseen edes va pa ast i sa a t a; villa hallituksen nvailla uutis; as u k ka i n a, o va t o 1 le e t ) > a k o i t e t u t t u rv a utuinaan palk k a t öih in, Niitä ei heitä varten ole talven aikana sanottavasti muualla kuin inetsänhakkuutöissä. Vuosi sitten näistii maksettiin 40 dollarista ylöspäin vkuussa täysi hoidon ohela. Nyt tarjottiin alussa vain 2.1—30 dollaria, vaikka sittemmin on vähiin no.stettu. Suomalaiset tosin eivät muuta kuin hätätilassa työskentele kuukausi^ [laikalla. 11c tietävät urakkaso-p i m u k s i SS i i ]) a r e m m i n a n s a i t s V a n s a, 1 n u t ta n i i s« ä k i n o v a t e Ir dot olleet vastaavasti huonommat. Tämä ei ole houkutellut siirtolaisuuteen, varsinkin : kun- ])elätään tiiman talven aikana suu rem pa a ty (i tt (> myy 11 ä k u i n vi i me • talvena. Syksyllä on kyllä met-. satoihin \lcensä helppo päästä ja se, joka valitsee koko talven kestävän työn ja pysyy siinä, voi katsoa olevansa turvattu. Mutta jos joutuu etsimään työtä joulun tienoilla ja sen jälkeen aina huhtikuulle asti, silloin hätä saavuttaa, sillä näinä kuukausina on melkein mahdoton saada kannat-tavaa, tuskinpa mitään työtä. Näin ollen olisi mitä suurimmassa määrässä suotava, että Canadaan ei talven selkään siirryttivisi työansioitten toivossa. Canadassa on toteutunut vielä; suuremmassa määrässä kuin ennen Yhdysvalloissa se totuus, et^ t ä siirtolaisten on alussa, ainakin ensi vuoden aikana, kova kärsi-- myksen koulu läpikäytävä. Harva on se, joka heti alussa on päässyt varmasti kestävien liha-j) atojen ääreen. Oudot olot ja kielen taitamattomuus ovat oi: leet esteinä. Uusi maa mahdollisuuksineen . ei käden käänteessä avaudu tulijalle. - Heikommat' sortuvat tai saavat kurjuutta | kestää. Toiset palaavat ajoissa takaisin. Kuitenkin on palaajien luku saapuneiden suureen luku-; määrään nähden verrattain Vähänen. On tietysti sellaisiakin, jotka varojen puutteessa eivät pääse palaamaan, vaikka halua olisi. Näyttää käyvän Canadassa, kuten on käynyt Yhdysval loissa, että enemmistö tulijoista jää ainakin, .pitemmäksi ajaksi maahan. Ja ne. jotka alkuvaikeuksista selvittyään asettuvat maahan, ennen pitkää kutsuvat omaisiaan ja tuttaviaan. Ja ne, jotka näin kutsuttuina tulevat, pääsevät helpommalla, kun on joku, joka iieitä alkuaskeleilla johtaa. Nyt ovat melkein kaikki outoja alottelijoita, joiden on a-sema itselleen yksin, ilman apua raivattava. Sen vuoksi on heidän kaikki kovat koettava henkilökohtaisesti. : Nyt on suomalainen siirtolaisuus Canadassa ehkä vaikcim-: massa vaiheessaan. Xietysti siirtolaisuuden jatkuminen riippuu ri- Canada olemaan. Sitä todistaa sekin, että niistäkin, jotka ovat yrittäneet Australiaan tai Etelä- Amerikaan, moni pyrkii siirtymään Canadaan. Tähän kai vai kuttanee osittain se, että Canadan ilmasto, kylmästä talvesta huolimatta, on suomalaiselle sopivin. • • Toistaiseksi ovat uudet tulokkaat verrattain vähässä määrässä asettuneet uutisasukkaiksi. Sen sijaan on vanhempi polvi jo suureksi osak.si maanviljelyksessä. Ilman perusvärejä on vaikea alkuun päästä. 'Suurin' osa uu-tistulokkaista vielä harhailee etsimässä päivänansioita satunnaisissa; töissä. He.liikkuvat paljon ja monet kuluttavat ansionsa matkoihin sekä elantoon työnet-siniä'aikana. Akseli Rauanheimo. tyksille SUOMEEN Postin kautta ja sähköteitse on Totuus Venäjästä. Myös myömm© pankki-caoituk sia (shekkejä) markoissa ylll mainit, kurssin jälkeen ja erikoi, sia, kolmen prosentin korkoa T<<k täviä matknstajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunaÄ *• taan siellä voimassa-olevan dol^j». rin kurssin jälkeen. Lähetyskulut rahalähetyksill* postin kautta on 15c. summill*^ alle $20.00; sitä suuremmilta BTU»" miltä mitään kuluja ei peritä. LäihetyBkulat sähköteitse oa .66 kaikilta summilta. Englannin ammattiyhdistyksen lähettämä valtuu.skunta on hiljan palannut takaisin kuusi kuukautta kestäneeltä Neuvosto-Venäjälle tekemältään. "tutkimusmatkalta" ja antanut neuvostolassa saamistaan vaikutelmista bolshevikeille mitä edullisimpaan muotoon laa'ditun alustavan raportin. T ä m ä n j o h.d o s t a k i r j o i 11 a a '' 01 a s-gow Herald'': " Meidän täytyy myöntää, ett'- emme tunne todellista totuutta Venäjästä, mutta siitä mc olcinme päässeet varmaan vakaumukseen, että tässä mielettömässä do- Ivunrentissa (valtuuskunnan mal' kakertonuiksessa) on totta perin vähän, Moskovan neuvostoher rat ovat pitäneet hyvää liuolta näistä yksinkertaisista matka-miehistä. Siitä ilahtuneina ovat h e. ra porttiinsa m e r k i n n e e t - " M i I - Joonien arvosta, uutta pääomaa voitaisiin sopivasti ja turvallisesti, s i jo i 11 a a. Ve n ä j ä n s mi n n a 11 o m i" en luonnonrikkauksien, kehittämiseen." Aivan -.niin. Mutta vaikka emme olisikaan loogilli-sesti ajattelevaa väkeäi olisimme jo : tähän mennessä muutenkin tulleet huomaa maan, että kapitaalin uskominen kapitaalin vannoutune i 1 1 e vi h am ie hi M e on a ivan sa-niaa kuin lähettää suloisia, lihavia lapsia terveyttään hoitamaan ihmissyöjäin saarille." Tämä lausunto on kuvaava sek vitys siitä kannasta, jolla ymmärtäväiset englantilaiset .Venäjän bolshevikeihin suhtautuvat. Ja mikäli entiset kokemukset paikkansa pitävät, , on Englannissa ymmärtäväisesti • ajattelevia ihmisiä eli toisinsanoen, bolsehivikien: järkähtämättömiä vastustajia Kaikki lähetykset osoitetaan postin kantta, jos sähkösanoma-lähetystä e^i erikoisesti pyydetfi. Osoittakaa lähetyksenne va^ taanottajan ja lähettäjän osoi» teellä varustettuna osoitteellt jPoreign Department HANCOCK :: MIOH '-Perustettu v. 1874.— Varat yli $3.000,000.00. Kirjoittakaa saomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkeessämme. suurin Osa. Bolshevikivastainen mieliala on Moskovan itsensä .synnyttämä. Työväenpuolueen pä ä m i n i st e ri Ra m sa y; ^la e Do na kV joka Venäjästä toivoi enemmän kuin ^tanley Bald\vinv koetti rehellisessä mielessä kaikkenas saadakseen Englannin ja Venäjän suhteet siedettävämmiksi, mutta senkin bolshevikit maksoivat pahalla. Eihän enää. kohtuudella voida Englannilta. • suurempaa kärsivällisyyttä vaatia. Englanti OM yk s i Ji i i t ä ni ai t a, j o s s a bo 1* shcvikihall tus ei pysty saamaan itsel I een min k ääni a ist a luottoa — ei taloudellista eikä poliittista. — Ammuttu nuoli ei palaa pyvS-syyn. Sanat, jotka lausut,'tunnit, jotka hukkaat ovat ijäksi mft-netetyt. Älä siis kosta, punnitse sanasi, ole ahkera l —I Älä murjota ja riitele. Synkkä mies tekee vaimostaan onnettoman. m. Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspanldn kanssa. Mahdollisimman pikainen toiminta. ka vuoksi sinne on aina keväisin suurin siirtolaisuus. Toinen syy, ja ehkä oli viime keväänä valta ennustustaitoa siltä, joka uskaltaa väittää, että suomalaisen kuttavin* oli se, että monet kii- siirtolaisuuden päämaana tuke w i • lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaneella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todellinen anro ja yoi niinollen maksaa aina päivän koT keimman kurssin rahalähetyksiatä, HlTBfiSI ON TÄNÄÄN m iwi SUOfiCSN MAEÄKAA CANADAN DOI.LAili;.^T/L. Kaikki lähetykset osoitetaan postin kaitta, jos säh-kösanobmlähetystä ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu on $3.00 seuraavassa lueteltujen / lähetyskulujen lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on 40c summille $40.00 ast^i, 50c summille $50.00 asti, 75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta jseur**^valta sa-dalta 25c. Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille. Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tarkasti ' , - ^ - -g tai: PORT ARTHUR, ONT. 518 St. Oatharine St., W6st/ Montreal, Qno;
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, January 29, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1925-01-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada250129 |
Description
Title | 1925-01-29-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
SIVU 3 CJU!Tjy):A33! JJUTIS PORT ÄBTHUR, ONT.„ "CÄT^ILV..Torstaina, Tai^^iiK. 29,1925 c>i NUMERO 5
CANADAN UUTISET
Buomalalnen Banomalehti Canadassa
Umestyy Ijokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada New8 Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
$1.60 puolelta vuodelta, i 75c 3 kuu
kaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $3.50
fcöko vuodelta ja $2.00 puolelta vuodelta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille flmoituksll-te
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to
ja; nimenmuuttoilmoituk&et 75 senttiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naimar
Ilmoitukset $2i00 kerta, $3.00 kolme
kertaa» Avioliitto- ja kihlaus-ilmoitukset
60c palstatuumalta. Kuolonil-moltukset
$2.50, muistovärssyllä 3.00.
SyntymäiJmoitukset $1.50.' Avioeroil-moltuks^
t $2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon : aijotuista ilmoi-tviksista
perUään 15 senttiä riviltä.
Plenimmänkin ilmoituksen hinta on
50c; Postissa tulevia ilmoituksia ei
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 ' tuumalta.'
,
Kaikki liikkeelle aijotk kirjeet, tilaukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella • i
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
^— '—-s—— ——•——— :—
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava. 1
Osotemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehdfen konttoriin sekä vanha että uu-"
sl osoite.
"CANADAN UUTISET
(The Canada News.)
The ; Finnish NewspapQr in Canada.
Published every Thursday by
The Canadian Nevvs Publishing Co.
. ' Lauri Maunu, Editor.
Daily NeW3 BIdg., Port Arthur, Ont.
läminen on useimpien 'elämän
mrjuuksien lähde. Sellaiset vää'
ät 'käsitykset johtuvat lahjakkaiden
ihmisten epämoraalisista
ilrjoituksista ja mnun ihmiskun:
aan ajattelemattomaeta matkimis*
lalusta. — Steele.
Kaksi erilaista lausimtoa.
samasta asiasta.
CANADAN UUTISET
Is welcomcd and read in every Finnish
home In the Dominion. It is the'only
direct advertising: meijiium for those
mannfacturers and merchanta who
wLgh. to create and build a profita.ble
and permanent demand for thelr prod-uctfl
and merchandlse by tho largc
and ever growing Finnish population
resldlng in Canada. Place your trial
advertisement and get rehulta.
Advtertieing rates 60c per inch.
Political advs. $1.00 per inch.
Advertisements must reacli our of-fico
Wednesday noon to appear on
Thur9day's issuc.
Subscription price in Canada. $2.50
per year, XTnlted States and other
countrles • $3.50 p^r yealr in advance.
Entered as second class mall mat-ter,
Dee. 1, f915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
^UUTISET, \
To help preserve the i ideals and
eacred tradltlons of |this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its lavvs and insplre others
to respect and obey them: To strive
unceasingly to quicker the publlc's
scnse of cIvic duty: In all ways to aid
Inmaking this country greater and
better tjian we found .it.
''Rajan toiselta puolelta tulleisv
iia tiedoissa mainitaan amerika-laisten
sijoittaneen lähes $2,500,-
000,000 Canadan eri maakuntiin
. . . Muuan Dominionin parla-irientin
lainsäätäjistä näkee tässä
vakavan vaaran ja sanoo^ että se
päivä ei ole kaukana, jolloin 'Ja,'
nada sulautuu Yhdysvaltoihin,
Eri maakuhni.sta tulisi silloin
suuremman unionin valtioita. Tämän
tapahtumista ei tarvitse pe*
-Iätä. Päivä saattaa kylläkin'tulla,
jolloin, mantereellamme on
vain yksi tiinoa valtioiden liitto-yhtymä,
mutta se saadaan aikaan
ilman verenvuodatusta tai yastak-kaisteri
mielipiteiden yhteentörmäystä.
Setä Samuli ei puno mitään
salajuonia "Pohjolan lumi:
neidon" ryöstämiseksi, eikä mv
kään pikainen yhteenliittyminen
tunnu todennäköiseltä. Jättäkäämme
t ä m ä asia tulevaisuuden
ratkaistavaksi." — TJOS Angeles:
TimoB.
: "Canadassa on varsin syvälle
iuurtunut, usko, että tämä maa,
voi päästä parempaan asemaan
tulevaisuudessa, pysyttäytymällä
poliittisessa yhteydessä emämaau
kuin minkään muun maan kanssa.
Poliittiset käsitykset ovat perinpohjin
muuttuneet senjälkeen
kun Amerikan 'kolmetoista siirtokuntaa
riiteli Yrjö ITItnnen kanssa.
Sellaisiin riitoihin ei nyk.v
ji ä n oi e mi t ä än a ih e t ta ei k ä in i-tään
mahdollisuutta. (*anadaU«!
on myönnetty kaikki se, jota saadakseen
mainitut siirtokunnat
ryhtyivät kapinaan onpa siIHi
vielä paljon enemmänkin. Ellemme
voi tehdä Canadasta siuirta
ja menestyvää kansakuntaa . l)rit:
tiläisten kansojen, yhteydessä toi-miesfiamme,
' on syy kokonaan
meissä itsessämme.'' — Toronto
Star.
ta Yhdysvaltoihin on tavattomas:
ti vähemietty merkitsee se britti-
^läisille sdirtolaisille yhä viekotte*
levampia tilaisuuksia. Sensijaan
että heidän täytyisi kilpailla työpaikoista
satojentuhansien muiden,
toisista maista tulleiden siirtolaisten
kanssa, on englantilaisilla
nyt suurempi mahdollisuus
saada, työtä heti j a paremmilla
palkoilla-
Yhdysvaltain uusi siirtolaislaki
on Britaiiniassa saanut osakseen
ankaraa arvostelua, joskin samak
la myönnetä än, että Yihdysvalto j a
ei voi syyttää, vaikkakin se näin
äärimäisillä toimenpiteillä on
ryhtynyt kontrolloimaan Europasta
tulevaa siirtolaistulvaa.
Canadan täytyy nähtävästikin
panna alulle kokonaan uusi ja perinpohjainen
kansallinen jälleen-rakennusohjelma
saadakseen haluttujen
siirtolaisten mielenkiinnon
Canadaan kasvamaan. Lisää
tällaisia siirtolaisia täytyy saada
pian jos kerran mieli tässä maassa
säilyttää enemmistö brittiläi"
sellä kansanaineksella.
täisen kuvan. Esimerkiksi roomalaisesta
Catosta, joka tavallisissa
oppijfirjoissa esitetään isänmaallisuuden
jalona ruumiillistumana,
lausuu rauhanystävä ja yhteisen
ihmisyysaatteen innostama
Wells, että Cato oli ahdasmielinen
ja yltiöisänmaallinen sota-kiihkoilija.
* I
Teoksen suomennoksen mainitaan
olevan varsin nautittavan,
kuvituksen loistavan ja ulkoasun
kaikinpuolin komean.
ruhtivat Canadaaii toivossa .pääs" rlähimpinä vuosikymmeninä juu* "Ny^yiiieii knrssimme rahaiälfr^
Alfred Nobel ja hänen
palkintonsa.
Neuvostohallituksen virkaherro-jen
potkut.
Canadalaisten itseluottamus.
—, E i ole kylliksi, että itsellesi
niuodostat mah.dollisimman hyvät
käyttäytymissäännöt jmaailmassä
p.^intye.ssäsi. Sinun tulee myös
t.etää, milloin niistä pitää luopua
ja milloin tehdä poikkeus. >
— Jokaisella Isuurella ihmissielulla
on omat näkynsäj, joita hän
on miettinyt niin kauan, kunnes
halu. saada ne toteutumaan on
vallannut kokonaan hänen olemuksensa.
— Tehdessäsi erehdyksen älä
.i;'ä sitä kauan aikaa tuumimaan.
Koeta päästä selville erohdyk.sen
sxystä ja luo sitten k^atseesi e*
teenpäin. Erehdykset ovat viisauden
.opeiuksia; jMenneisyyttä ei
vpida muuttaa. Tulevaisuus on
r''.nuh määrättävissäsi. Hugh
White.
— Sensijaan että rukoilemme
kiusauksista päästäksemme, tuli-
R: meidän a jatella, mikä tehtävä
kiusauksilla on moraalin maail*
mni^sa. Jos ne meiltä otettaisiin
pois, ei meillä olisi tilaisuutta ke*
httyäv: voimakkaiksi ihmisiksi
Me'stä/ tulisi välinpitämättömiäv
puolelle ja toisella heilahtelevia
ja hyödyttömiä olentoja. Hen*
rv Drummond. ^
— Ei ole mitään auringon alla,
mikä olisi pahempaa kuin järjen
väärinkäyttäminen, ja kuitenkin
on se paiheista :^leisin. Se on nyt
levinnyt molempiin sukupuoliin
ia kaikkiin ihmiskunnan säätyi*
hin ja luofekiin; ja tuiskin on ole*
massa sitä ihmistä, joka ei panisi
sn urempaa arvoa siihen, että hän*
.tä pidetään sukkelana ja ilahjak'
kaana kuin siihen, että häntä pi*
detään rehellisenä ja hyveellise*
nii. Miitta tämä ottnetorf hälu pi'
kemmin olla tervejärkinen kuin
Vaikkakin canadalaisten luottamus
maahansa on usein joutunut
sangen kovaan koetukseen,
on se kaikesta hnolimatta pysynyt
järkkymättömänä. Epäedullinen
kauppa- ja liikepolitiikka
on • sulkenut, satojen tehtaiden
ovet ja pakoittanut sadattuhan:
net ihmiset lähtemään Dominio;
nista etsiäkseen toimeentuloa Yh-dvsvalloissa,
mutta sekään ei ole
voinut järkyttää kansan enemmistön
uskoa maansa menestykseen.
Yleisten varojen skandaalimaisen
tuhlaava käyttö ja tavattoman
rasittava verbtussysteeml
eivät ole saaneet kansaa luopuma
a n u skosta a n m aansa tule va a n
suu r uu t e en j a s i i h e n \ a n n u n 1 e e n,
että paremmat ajat ovat aivan
kynnyksellä.
Näin kirjoittaa muuan canada-lainen'
lehti hetkellä, jolloin
maan t a! o u d e 11 i n e n t i 1 a n n e m o n i 1-
la eri aloilla- ei o!e erikoisen rohkaiseva.
Mistä on sitten etsittävä
syytä tällaiseen optimistisuu".
teen? . ^Ennenkaikkea siitä todetusta
ja tunnustetusta tosiasiasta,
että Canada on yksi niitä maailman
maita, joissa luonto on yltäkylläisesti
jakanut antimiaan
jnka taholle. Canadan mahdollisuudet
- maanviljelyksen, metsätöiden,
kaivosteollisuuden y. m.
alalla ovat yleisesti sanoen rajattomat
j a ky k e n evä t va r m aa n e n-n
e n p i t k ä ä t a r j o a m a an a su k k a i 1-
le ylitä hyvät ellei paremmatkin
toimeentulomahdollisuudet kuin
mikä muu maa tahansa.
Leon Trotski on erotettu bol-shevikien
sotaneuvostosta, ilmoittaa
Associated Pressin kirjeenvaihtaja
Moskovasta, missä tämänsisältöinen
: puolivirallinen tiedonanto
on julkaistu. Trotski
aiotaan erotaa myös kommunistipuolueen
korkeimmasta hallintoelimestä
ja neuvostojen toinieen-p
a ne vasta k o m i t^ a s t a, el lei lui n
luovu tottelemattomuudesta kommunistipuoluetta
kohtaan.
Trotski, joka nähtävästi edck
loen on Moskovassa, vakuuttaa
alistuvansa puoluekuriin, vaau
hänen vakuutuksiinsa ci ilmeisesti
liskota^ sillä liän on kirjoittamissaan
a 1 la n k u m o u s m u i s t e l m i s;
sa lausunut jotain sellaista, joka
ei ole yhtäpitävää leninismin ja
komnHinismin teoriain kanssa,
Trotskia eivät hänen johtavat
kommunistitoverinsa ilineisost;.
]u cl ä n iin puna i sena k uin t ä y d el:
lisesti oikeaoppisen kommunistin
tulisi olla. Sitäpaitsi häntä epäillään,
ainakin niin voidaan olettaa,
henkilöllisistä vallantavoitte-luista
punaisten sotavoimien yli"
komentajana.
Venäjän kommunistien keskuir ^^^^^[^.^^
dessa on käynnissä taistelu vallasta,
tai periaatteista — miten
Kun lukijat taasen ovat huomanneet
sanomalehdissä monasti
mainittavan Nobelin palkintoja,
niin heitä varmaan huvittaa saada
tietää jotakin niiden säätäjästä
ja hänen säädöksistään.
Alfred Nobel syntyi S Tukholmassa
21 p. lokakuuta ^%'•V^, Iiii-nen
isänsä oli keksijä räjähdysaineiden
alalla. Poika paransi i-sänsä
keksintöjä ja tekipä lisäksi
nerokkaita V keksintöjä, joista
i n ai ni 11 a k o o n e t e n k in d y n a i n ii t in
j a no 1) e 1 r u u d i n k e k s i n t ö. N ä i 11 a
keksinnöillä ja petroliteollisuu-della,
jota hän veljiensä kanssa
harjoitti Bakussa Venäjällä ansaitsi
hän valtavan omaisuuten-sen
nyt vain ottaa. Toisella puolella
on Trotski ja loisella Kainon-jev.
Stalin, Sinojev y. m. puolueen
keskuskomitean johtajat.
Trot sk i ei il m e isest i. ole il mau ys-täviä
ja liittolaisia. Nykyiseen
tilantee seen s i sä 11 y y m on en kait ;i r
sia mahdollisuuksia.
Maailmankirjallisuuden merkkiteos
suomenkielellä.
Englannin siirtolaisuuden suuntaaminen
Canadaan.
On hyvin tunnettu asia. kirjoittaa
"'Ottawa Citizen", että sodan
jälkeen on Britanniasta kulkeutunut
alituinen siirtolaisvirta
Yhdysvaltoihin. Tulokkaat ovat
olleet parempaan luokkaan kuuluvia
englantilaisia työläisiä, erikoisesti
ammattitaitoisia : me'ka-nikkoja.
Kilpailu kvotalaissa
brittiläisille myönnetyistä siirto"
Jaisluvista on Englannissa sangfen
ankara.
rehellinen, sukkela^ kuin hyväsy! Kun siirtolaisuutta muista mais-
''Historian ääriviivat", engiaiV
tilaisen kirjailijan TT. (r. AVellsirt
k a u 11 a m a a i 1 m an s u u r t a h u o n i i o-ta
herättänyt toos on ilmestynyt
n y tt emm \ n ni y iis su o in eii k i o. 11>;es
sä asussa Kustannusoskeyht iö
Kirjan kustantamana Helsingissä,
käsittäen 94.'l sivua j a maksaen
sidottuna 200 markkaa.
; Helsingin Sanomissa jiiikais'
tussa teoksen arvostelussa laumutaan,
että "Historian ääi-viivat"'
on omiansa herättämään ajatuksia,
avartamaan näkcipi.riä: ja
selventämään ajattelevalle /ky
ajan ihmiselle polttavia .kysyin
^'ksiä. Teoksessa h a ah m o 11 el"
laan maapallon ja sen koko elämän
historiaa elämän ensimäises'
t ä ilmestymisestä nykypäivien
kuIttuu ri-ihmiseen asti. Helppo-tajuisella
j a viehättävällä tavalla
sekä valaisevien kuvien avulla on
siinä ihmiskunnan historia esitetty
ja sen ohella myös niinsanottu
geologinen eli maan kehityshis-historia.
Tieteen tulosten ja saavutettujen
kokemusteTi valossa ja
niitä mielikuvituksellaan täydentäen
tekijä esittää "ääriviivoissaan"
yleiskuvan Tuomakunnan
tähänastisista vaiheista, tehden
sen tavalla, joka kokonaan poikkeaa
tavallisten kuivien tietojen
j a numeroiclen yhteenkasaamises-ta,
jollaisina useimmat historiat
on tavallisesti opittiv tuntemaan.
Kuvattavaansa Wells katselee
tarkalla; arvostelijan silmällä.
Muutamista historlen merkkihenkilöistä,
joiden pään ympärille
jottut historioitsijat ovat luoneet
sädekehäti hohtamaan, -^esittää
kir;iailija !&oko lailla toisenkal-sa.
Hänen keksintcinsä ovat kuuluisia,
mutta mainio on myös hänen
t e s t a me n 11 i n s a, . j o k a o n ai 1 e ki i-joitettu
27 p.. marraskuuta 1805.
Kun se Nobelin kuoltua 10 p.
joulukuutta- 1896 avattiin, niin
maaitma liä mmästyi säädösten
suuruutta. Eihän milloinkaan
ennen oltu nähty sille vertaa.
AIi'red Nobelin nimi kulki entistä
suuremman maineen siivillä
ympiiri maailmaa.
Määrättyään yksityisille henki
loille noin: 2 inilj. kruunua sääsi
Airrcd Nobel jäljellä olevan rr
maisuutensa koroista joka vuosi
jaettavaksi vii^i ,j)alkintoa. No
olivat iysiikan, kemian, lääketieteen,
kirjallisuuden ja rauhan
I )a I k in n o t. \\ a u h a n pai k in to oi 1
erityisesti sille, joka oli parhar
ten vaikuttanut kansajn veljes-tymisen
hyväksi, pysyväin annei-j
a i n A'ä h e n t iini i s e k s i s e k ä ra u h an '
konpjressien muodostamiseksi tai
lievittämiseksi. Palkintoja ja käessä
ei saa välittää siitä, mihin
llisuiiteen palkinnon saaja
kuuluu. Kuotsin tiedeakatemia
1 n ä är ä s i f >' s i i k a 11 j a < k e m i a n pai •
kinnot. Karoliinien laitos läke-tieteen.
palkinnon, Tul\^u>lma.ssa
o 1 e va a'k a t e mi a lei r j a 11 isuiul en pa I
kiniioii ja Norjan suurkäräjäin
valitsema valiokunta rauhan palkinnon.
^Mainittuun valiokuntaan
kuuluu aina viisi jäsentä.
, Kun Nobelin pesä kirjoitus-kirja,
sisälsi jäämistä pyörein luvuin
31,600.000 kruunua,. niin
huomataan että, että :Nobel oli
todella suuri lahjoilta ja.
; iMon e t merk k im i eh e t - e i'i ka n*
sain keskuudesta ovat jo tulleet
osallisiksi näistä' palkinnoista,
jotka muuten ovat tuoneet lluot-sille
ja Korjaile melkoisesti arvonantoa.
Siirtolaisuus Suomesta
Canadaan.
Suomen siirtolaisvirran suuntautumista
Canadaan kuvaavat
seuraavat tilastotiedot. Yhdeksänä
ensimäisenä kuukautena v.
1022 tuli Canadaan 276 suomalaista
siirtolaista. Toissa vuoden
yhdeksän eri kuukauden aikana
saa pui heitä 3,740 ja viime vuonna
samojen^ kuukausien aikana
saapuneiden lukumäärä nousee
5,700 ra a n.
Enimmän on suomalaisia saapunut
kevätkuukausien, aikana,
ollen korkeimmillaan huhtikuussa,
jolloin tuli 916. Jos samaa
menoa olisi jatkunut'; olisi viime
vuonna Canadaan siirtyneiden
luku noussut 10,000 .-een. Nyt se
tuskin kohoaa 7,000 reen, mutta
on sellaisenakin noin 10 kertaa
suurempi kuin siirtolaisuus Suomesta
kaikkiin muihin maihin
yhteensä.
Viime kevään suunnaton siirtolaistulva
Canadaan johtuu pääasiallisesti
kahdesta syystä. Varsinaiset
ansiotyöt ovat Canadassa
pääasiallisesti kesän aikana, jon- Canadan taloudellisten olojen kehityksestä,
mutta ei kysytä suurta
uuden siirtolaislain valmistut-tut
sieltä popeammin Yhdysvaltoi
hin. Uusi Yhdysvaltain siirtolaislaki
tuli kuitenkin entistä
ankarampi ja Canadasta siirtyville
suomalaisille aivan ehkäiseväksi.^
Canadasta Yhdysvaltoi
hin pääsevien suomalaisten varsinainen
osuus suomalaisten siirtolaisten
kvotassa on vain 2 henkeä
vuodessa ,siihen luettuina Suomessa
syntyneet (Janadan kansalaisetkin.
Kuitenkin on heitä
hiukan enemmän päässyt, kun on
Canadan suomalaisille luovutet^
tu muutamia - * 'numeroita^' siitä
10 'prosentista;: joka suomalais^-
ten yleisessä kvotassa on ulkomailla
asuvia suomalaisia varten
myönnetty. Joka tapauksessa on
Canadasta Yhdysvaltoihin siirty
misluvan saaminen ollut melkein
mahdoton.
Tämä on puolestaan aiheuita-n
u t, ett ä si i 1-1 y m i n e n C a n a d a a n
toivossa, että sieltä pääsee Yhdysvaltoihin,
on inelkein.v lakan"
nut. Se selittää osaltaan siirto:
läisuaden Suomesta Canadaan'
vähentymisen. Muitakin; syitä
tähän vähentymiseen on ollut-vaikuttamassa.
Canada on. saanut
enemmän siirtolaisia palkkatöihin
kuin se on jaksanut käyttää.
Maan omat käytettävät pääomat
ovat vielä suhteellisen vähäiset.
Suomalaiset,-joilla.ei ole pääomia
aika a kseen edes va pa ast i sa a t a;
villa hallituksen nvailla uutis;
as u k ka i n a, o va t o 1 le e t ) > a k o i t e t u t
t u rv a utuinaan palk k a t öih in, Niitä
ei heitä varten ole talven aikana
sanottavasti muualla kuin
inetsänhakkuutöissä. Vuosi sitten
näistii maksettiin 40 dollarista
ylöspäin vkuussa täysi hoidon
ohela. Nyt tarjottiin alussa vain
2.1—30 dollaria, vaikka sittemmin
on vähiin no.stettu. Suomalaiset
tosin eivät muuta kuin hätätilassa
työskentele kuukausi^
[laikalla. 11c tietävät urakkaso-p
i m u k s i SS i i ]) a r e m m i n a n s a i t s
V a n s a, 1 n u t ta n i i s« ä k i n o v a t e Ir
dot olleet vastaavasti huonommat.
Tämä ei ole houkutellut
siirtolaisuuteen, varsinkin : kun-
])elätään tiiman talven aikana suu
rem pa a ty (i tt (> myy 11 ä k u i n vi i me
• talvena. Syksyllä on kyllä met-.
satoihin \lcensä helppo päästä
ja se, joka valitsee koko talven
kestävän työn ja pysyy siinä, voi
katsoa olevansa turvattu. Mutta
jos joutuu etsimään työtä joulun
tienoilla ja sen jälkeen aina huhtikuulle
asti, silloin hätä saavuttaa,
sillä näinä kuukausina on
melkein mahdoton saada kannat-tavaa,
tuskinpa mitään työtä.
Näin ollen olisi mitä suurimmassa
määrässä suotava, että Canadaan
ei talven selkään siirryttivisi
työansioitten toivossa.
Canadassa on toteutunut vielä;
suuremmassa määrässä kuin ennen
Yhdysvalloissa se totuus, et^
t ä siirtolaisten on alussa, ainakin
ensi vuoden aikana, kova kärsi--
myksen koulu läpikäytävä. Harva
on se, joka heti alussa on
päässyt varmasti kestävien liha-j)
atojen ääreen. Oudot olot ja
kielen taitamattomuus ovat oi:
leet esteinä. Uusi maa mahdollisuuksineen
. ei käden käänteessä
avaudu tulijalle. - Heikommat'
sortuvat tai saavat kurjuutta |
kestää. Toiset palaavat ajoissa
takaisin. Kuitenkin on palaajien
luku saapuneiden suureen luku-;
määrään nähden verrattain Vähänen.
On tietysti sellaisiakin,
jotka varojen puutteessa eivät
pääse palaamaan, vaikka halua
olisi. Näyttää käyvän Canadassa,
kuten on käynyt Yhdysval
loissa, että enemmistö tulijoista
jää ainakin, .pitemmäksi ajaksi
maahan. Ja ne. jotka alkuvaikeuksista
selvittyään asettuvat
maahan, ennen pitkää kutsuvat
omaisiaan ja tuttaviaan. Ja ne,
jotka näin kutsuttuina tulevat,
pääsevät helpommalla, kun on
joku, joka iieitä alkuaskeleilla
johtaa. Nyt ovat melkein kaikki
outoja alottelijoita, joiden on a-sema
itselleen yksin, ilman apua
raivattava. Sen vuoksi on heidän
kaikki kovat koettava henkilökohtaisesti.
:
Nyt on suomalainen siirtolaisuus
Canadassa ehkä vaikcim-:
massa vaiheessaan. Xietysti siirtolaisuuden
jatkuminen riippuu
ri- Canada olemaan. Sitä todistaa
sekin, että niistäkin, jotka ovat
yrittäneet Australiaan tai Etelä-
Amerikaan, moni pyrkii siirtymään
Canadaan. Tähän kai vai
kuttanee osittain se, että Canadan
ilmasto, kylmästä talvesta
huolimatta, on suomalaiselle sopivin.
• •
Toistaiseksi ovat uudet tulokkaat
verrattain vähässä määrässä
asettuneet uutisasukkaiksi.
Sen sijaan on vanhempi polvi jo
suureksi osak.si maanviljelyksessä.
Ilman perusvärejä on vaikea
alkuun päästä. 'Suurin' osa uu-tistulokkaista
vielä harhailee etsimässä
päivänansioita satunnaisissa;
töissä. He.liikkuvat paljon
ja monet kuluttavat ansionsa
matkoihin sekä elantoon työnet-siniä'aikana.
Akseli Rauanheimo.
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Totuus Venäjästä.
Myös myömm© pankki-caoituk
sia (shekkejä) markoissa ylll
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi,
sia, kolmen prosentin korkoa T< |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-01-29-04