Canadan uutiset, July 21, 1921

              Pellavanviljelys.
Pellavänviljelyksen menestymi­sen
edellytyksiä Ganadassa ja
tuotteiden valmiille markkinoille
saantia osoittaa parhaiten se seik­ka,
että pellavantuotanto Venä­jällä
aleni 1,151,998,320 pannasta
1913 :90,282;00O pai|naan vuonna
1920, siis y l i biljodnan paunan
vähennys. Näin ollen on ruvettu
^hä suuremmassa i(iäärässä kiin­nittämään
liuomiota pellanvanvil-jelykseen
Canadassal Ottawassa
on kylvetty useita eri laatua käy­tettäviksi
kutom|a tarkoituksiin.
Pääasiallisesti viljellään kahta
pellavalaatua, joista toista käyte­tään
loimeksi ja toi«lta kuteeksi,
Pellavan arvo on ensi kiidessä
riippuvainen sen lujuudesta. Vä­r
i n tulisi yleens o l l a samanlai­sen,
vaikkakaan kulvjat eivät sii­hen
kiinnitä niin suurta huomiota
kuin lujuuteen ja laatuun. Ensi-l^^
kkaineui tavara tunnet^apn sil-kiijihienoudestaan
- ia..öl5yiBäisyy-destään.
Kaiken mullan ja ros­kan
poistaminen pellavien juures­ta
on myöäkiu välttämätöntä.
: Hyönteisiä syövät lintumme.
Varmaankin tuntuu ihmeellisel­tä,
yaikkakin 'asia on aivan tosi,
että jos kaikki kylvöjämme tuho­avat
hyönteiset voitaisi poistaa ja
istutuksemme ja puumme niistä
vapauttaa ja siten lisäntyneet tu­lot
luovuttaa Dominion rahas­toon,
ei verotusta tarvitsisi ottaa
kysymykseenkään. Tämän aja­tuksen
näyt tää suuressa määrin
todeksi Dominionin maanviljelys-de
part emen t in hy ön t e ist ieteil i jä,
joka kohtuullisen arvion mukaan
laskee tuhohyönteisten tuottaman-vahingon
Canadan viljelyksille
ja puutarha- ja kasvisviljolyksille
kohoavan yli 200,000,00*0 dollarin.
Tähän huikeaan'summaan on vie­lä
lisättävä metsiärnm|e tuhoavat
hyönteiset, varastotuotteiden tu­hohyönteiset
y. m. Esittämiensä
numeroiden nojalla puoltaa hyön-teistieteilijä
hyön^teisiä, syövieif
lintujen suojelemista. Imvan val­tiossa
on laskettu, että kolme
varpusta syö vuodessa noin Sy.")
tonnia rikkaruohon i>iemeniä!
Torontossa on eräs havainnonte­kijä
laskenut että kultarint.akert-tu
(rollin) syö pätvässä 165juuri-he
saada I tavanaa huokeamriakUa
.;...^.)3.teism3j:yjin«illä.>vähentää
kustannuksiaarl, saada luotetta-vampia
imarkkinoita ja päivän
hinnat. Kuvaavana esimerkkinä
siitä miten paljon farmarit voivat
yhteisostoilla ilsäästää, - voidaan
mainita munani äskettäin tapahtu­nut
lannoitusaineiden yhteisosto
N)ewberryn kauntissa S. Garöli-nassa.
- Sanotiin kanntin maan vii-lysneuvoja
saif farmarit ostamaan
tarvitsemansa 14:00 tonnia fosfaat-
CANADAN m/TISEt, P O M ARTHUB, 6^% CANADA, Toistama Heinält. 21 p. 1921
ECKVILLE. ALTA.
Ihmeellistä kun, Oänädan Uoitir
sissa näkee kirjoituksia monelta
päikkäklihnalta,^^^^^^ m^
ka an Eckvillestä. IT(skon, että
tänne tulee useita numeroita Ca­nadan
Uutista. Haluaisin teiltä,
tia yhteisoston kautta farmarien' paikkakunnan suomalaiset, ky-osuustoimintäliitolta.-
Vähittäis- syä, mikä .teitä vaivaa. Oletteko
kaupassa 1 vaa'dittiin silloin 20 ja tehnyt sopimuksen olla vaiti kuin
21 dollaria tonnilta, mutta yhteis- piilossa? Minä en kyllä ole siinä
ostolla saivat i farmarit fosfaatin
17 dollarilla i tonnin lastattuna
heidän omiani ajoneuvoihinsa eri
osissa 'N'ewberrvnkauntia. Far-marit
säästivät sen lisäksi 10 dol­laria
tonnilta i sekoittamalla fos­faatin
kdtonaaii, säästiien siten
800 tonnilta kojtisekoitettua fos­faattia
8;000 j dollaria. Monilta
muiltakin i seuduilta eri osista
maata saapuui itietoja siitä, että
kokouksessa ollut ja \niin ollen i l ­maisen
Canadan Ulutisten luki­joille
että löytyy täällä tavallisen
iso j a hyvin toimeentuleva suo­malainen
asutus Länsi-Albertas-sa,
joka voidaan yhdistää nimel­lä:
Kuusamo-^Kurjala-Hesbero-
Eck ville, ja ala-osiin jaettuna
löytyy nimet: Sylvan Lake-E-varts-
Penalto. kuuluvat kaik­k
i yhteen alaan j a koko tästä suu-farmarit
ovat vhä yleisemmin ru- resta maailmasta ei tiedä Cana-
^ 1 .."1 I .... 1 , . X • *d Ja„n„ UTTu tii.s- tie. n l1u .k1 i•j a• ti . muuall1a1
maailmassa mifään. " v , ;
; Jötteiko täältä sitten ole mitään
kirjoittamista ? Jollei täältä ole
niin ei sitten mistään.
Toimitaan sitä tjiällä niinkuin
maailmassa, i Sen t odis taa sek in,
kan suomalaisten farmarien kes- että täällä on kaksi uskonnollista
venneet .käyttämään yhteisostoja
siemeniä, j lannö|itusaineita, kar^
j a n r u oka a \ - y. m. ta r ve a i n e it aa n
ostaessaan.
Suomessa ovat maanviljelijät
jo kauan .sitte.joppijieet osuustoi­minnan:
suuren i ii hyödyn. Ameri-
SIIRTO
Äskettäin saapui Englannin
kautta iSuomeen liikemies Eino
Heinonen; joka on 3 vuotta yh­teen
menoon oleskellut Bufenog
Airesissa erään suomalaisen suur­liikkeen
sikäläisenä edustajana.
Uixiden Suomen edustajalle on hra
nä aikana on ^(juomi saanut Ar-
«eiitiiiasta^s;y«hnää, jäänyt inu»ta-.
mgiXi viimeisen vuoden aikariä
nielkein kaikki raakavuotansa,
jotka ennen tuotiin ulkolaisten
välikäsien kautta. Suomesta on
taas vähin viety ^rgentinaan pa­peria.
Argentinaan muutti puolisen-tpistakymmentä
vuotta sitten jou-kottain
suomalaisia maanviljeli.
joiksi. Haastateltavamme antoi
heistäkin mielenkiintoisia tietoja
Heinonen kertonut Ai-gentinan o-loista
m. m. seuraavaa:
Buenos Aires on täysin europa-lainen
kaupunki seka asukasin- heidän luokseen tekemään moni-kunsa
(n. 1,600,000) että uiko- vaiheisen matkan perusteella,
näkönsä puolesta. Siellä ilmestyy, r^nssionesin: metsissä.Posadas on
m. m. kolme suurta riippumaton- j lähin kaupunki, elää suomalainen
ta poliittista sanomalehteii. La siirtokunta,^'- joka puutteiden ja
kuudessa on tosin siellä täällä o-suustoimintaa
i|olemassa, mutta
toivottavaa ölisi;j;että sitä yhä y-le
ise mm i n ; r u vbt t a is i i n harrasta­maan
lii t ty mällär jäsenenä a meri­kala
isiin osuustoimintayrityksiin
tahi i)erustainalla uusia, missä
niitä entisestääiiiiei ole olemassa.
Perunan kasvatiajäin vihollisia.
Valtion hyönteisten tutkija sa­noo:
'.'Meille maksaa enemmän
meidän ' hyönteisvihollistemme
ruokkiminen, kuin lastemme vaa­tetus,
ravinto ja'koulutus." Pe-ninia
turmeleva|t; hyönteiset tuot­tava
meille^ paljon enemmän va­hinkoa
kuin olsaamme" aavistaa­kaan.
Ja ^ voidakseen näiltä v i ­hollisilta
i säilyttää perunansa,
täytyy maanviljelijän turvautua
my r ky 11 is i iii ai ne ksi in.
On kolmea eri lajia hyönteisiä,
jotka hävittäväti meidän peruna-vainioitamme,
j
l : k s i sellaisia,! ijotka pureskele­vat
perunan lehdet.
2.:ksi sellaisia, jotka imevät me­hun
lehdistä j a ' i
3:ksi sellaiset|,1 jotka kaivavat
reikiä perunain varsiin,
Kun on kolmea lajia näitä hyön-sän
kuluessa. Uiseilla seuduilla
ManitObassa on havaittu monien
matoa. Toinen kertoo eraanpree^
rilinnun hävittäneen niitä 400 teisiä, täytjT olla myös kolme
kappaletta päivässä. Sama mies,' keiifoa, joilla |niiden hävitystä
Dominionin hyöntDistieteilijä Ma-1 ostetaan. Toisen ja kolmannen
nitobassa, kertoo kuuden varik- luokan hyönteiset voidaan hävit-sen
kykenevän syömään kolme f täii niitä varten! ihankitulla rayr-bushelia
heinäsli-kkoja yhden ke- ^ kyllä. i'
Tarkastakaamme tätä ensimiiis^
tä lajia, joka imee mehun lehdis-vilja-
alueiden säästyneen heinä tä. Se on tavallinen perunakop-sirkkojen
tuholta sen kautta, että piainen. Se on | tavallisin ja sa-lähettyvillä,
asusti suuria ^ o k k i - maila suurinta vahinkoa tekevä,
parvia^. Näiden esimerl^l^ien va-hSe ilmestyy ensm kovakuoriaise-lossa
bliki erittäinl^ii^ fämarien na ja munii lehden alapuolelle,
ja hedelpiänviljelijäin^ y i i Ä ' s u u - ! jossa ne 4—8 päivässä muodostu-remmassa
määrässä käsitettävä ^ vat punai-siksi toukiksi. Sitte ne
syövät perunanlbitiä 10--14 päi­vää,
; sitte:], pöistiiy^
maahan ja ovat inaan siMllä 10
lahkokuntaaj,_J^
presByteerinen, _2 saarnaajaa^-
delUsessä _ja lalMmmäisessä^ va­kinaiset,
J n ^ . Sitten on
nuomjo-liaali, sosialisH-haali ja
hautausinaa^
Pyrinnöistä ovat valtavimmat
tanssit^ja^ pallopelit, niinkuin y-leinen
tapa nuorison kesken kaik­kialla
on. Tulevaisuus kai näyt-tää
mihinkä satamaan ajan laiva
suunnataan. Näyttää vähän pe­lottavalta,
että se kansa, joka
tarttuu ajan laivan peräsimeen,
on kotoisin tanssisalista j a pyhä­päiväin
pelikentiltä. Kirkolliseen
tmmlntaan^^ ylimalkaan
vanhem[)i-ikäiset.
~Tvesän kauneus on meilläkin y-limmillään.
Sadettakin olemme
saaneet niin, että vuodentulotoi-veet
näyttävät lupaavilta, lukuun
ottamatta niitä kansalaisia, j o i l ta
rakeet löivät kaikki viljan alun.
Sairauttakin .ilmenee toisinaan.
Joitakin tulirokkotapauksiakin
on ilmestynyt tämän kesän aika­na,
vaan en tiedä, onko siihen ke­tään
kuollut.
Kuoleman tapauksia on silloin
tällöin, niinkuin se kuolevaisten
mailmassa sääntönä on. Niistä
mainitsen : Toukokuussa tänä ke­sä
nä nuorukainen Edvvard Kaila,
sai tapaturmaisen kuoleman
Prensa, La' Nbtion j a La Razon,
varakkaita, monipuolisesti toimi­tettuja
sanomalehtiä^ joista esim.
viimeksimainittu ilmestyy kolme
kertaa päivässä, klo 1, 5 ja 9 i p.
Äskettäin suunniteltiin L a Razo-nin
ilmestymistä viisi kertaa päi­vässä,
mutta katsoi yhtiökokous
kuitenkin, että kysymyksen tote­uttaminen
-on lykättävä soveli­aampaan
aikaan.
Kommunistista - liikettä ei ole
maassa ollut havaittavissa muu­ten
kuin siinä muodossa, että sa­tamissa
oleskeleva espanjalainen
j a italialainen irtdlaisväestö sil­loin
* on lakkoillut. Levottomat-ainekset
yrittävät toisinaan jär­jestää
maatalouslakkojakin, mut­ta
kun lakon järjestajV pidäte­tään
ennakolta, eivät lakot oikein
onnistu. Tästä tulee suuri ansio
Suomen suojeluskuntaa vastaa­valle
suurelle järjestölle, jonka
nimi on *' Liga p a t r i o t i e a S en
tarkotuksena on yhdessä maan
laillisten järjestysviranomaisten
kanssa kaikin voimin toimia lail­lisen
järjestyksen ylläpitämiseksi
ja siis m. m. työnhaluisten suoje­lemiseksi
lakkojen sattuessa.'"
hyödyllisten lintujen merkitys
j a ryhdyttävä niitä suojelemaan.
• Elonkorjuualpua nittävästi.
(Sikäli kuin m a an vi 1 j ely sde p a r-tementti
-On saanut tietää abiamie
hiltään eri osista maata ei tämän
vuotisessa vehnänkorjuussa tule' se saattaa lehdejt käpi-istymään.-^
14 päivää, jonka jälkeen ne taas
tulevat täiysikasvuisina peruna-kautta
muuttaa pois. Haudattiin
kotoaan lukuisan surusaaton läs­näollessa
Uvuusamon kalmistoon.
Heinäk. 12 p. Henry vMämmelä
inlemlnän aikaisen sisällisen tau­din
murtamana vaipui kuolon u-neen,
•: haudattiin keskiviikkona
14 ,p. lukuisan surusaaton läsnä
ollen Kuusamon kalmistoon, sekä
kesäkuussa JWilIiäSk.Jllai^^
kuun va
tiin
a pienokainen, haudat-
Juhannuspyhänä Kuusa-
Koppiaismaj
Toinen laji ei ole niin näkyvä ; l i e k i i r ^ t ^ ^ 7 toivon"\o7eutumis-olemaan
-puutetta työväestä. Päin '
vastoin osoittavat mer.kit, että
miehiä on paikka paikoin tarjo?if
liikaakin.
'Kansasissa, jonka jeteläisissä
kaunteissa vehn^nkorjuu alkoi*
kesäkuun puolivillissä, oli miehiii
saatavana yli tarpeen. Palkka ei
riou se yli k oi m en dollarin pä i v äl-tä
ylöspidon kanssa.
' Texasissa, jossa vehnänkorjuu
oh niinikään täydessä l^äynnissä,
ön apuväkeä ollut useimmin pai­koin
riittävästi saatavissa. Palkat
ovat Jt;2^2.50 päivältä.
Pohjoisemmissa vehnävaltioissa
ei Vielä voida varmuudella sanoa
miten asema kehittyy ja tarvi­taanko
lisää l^orjuumiehiä. Kum­minkin
näyttää luultayalta, ettei
ainakaan suuTempaa puutetta
työvoimasta, tule olemaan ja että
paikka ei tule olemaan yli,kolmen
dollarin päivältä>
Ensimäinen laji on turmiollisin
ja se on poistettava, ruiskuttamal­la
pariisin vihriällä.
raoon. Toivomukseni on; että jäl-kenjääneet
kääntävät katseensa
pois kuolemasta, unhoittavat su­runsa
Ja katsovat elämää, johon
kuoleman kylmä käsi ei voi kos­kea.
Toivon vielä lopuksi farmareil-k
i .
Kotieläinten hoito ja kohtelu.
Jos luulet että i^let tehnyt kaik-kun
ole; ruokkinut eläimet ja
Panaarien yhteisostot.
Ön tunnettua, että farmarit voi­vat
osiiustoimiunalla säästää pai
jb nrahaa. Yhteisostoilla yoiva*
t a j a nurinasta vapaata loppu­kesää..
Kirjeenvaihtaja.
MANYBERRIES, ALTA.
Kesäkuun 6 päivä oli merkki­päivä
naisilla kun he saivat kan-salaispaperit
ensikerran €anadas-sa.
Nyt naiset ajattelevat: H i l -
antanut niille raivintonsa j a vettä,
niin petytJ Ilnvan hyvää hoitoa,
lempeätä k'ohteliia, jalottelua ui- jaajäyt, miesväki, naisilla on
kona ja jokapäiyäistä harjaamis- myös jotain sanottavaa. NIaiset
ta, ei eläimen rayinnolla ole täyt­tä
voimaansa. Tallin j a navetan
ottivat papepreita oikein porvoon
mitalla, koska vielä jälkeen kärä-tulee
olla valoisan ja raitisilmai- jienkin niitä otettiin.
i Nyt on taas vaalit 18 p., silloin
kaikki taas omilU aivoilla vetä-saanut
.nauttia alkuperäisessä mään risti nimen perään. Sade se
luonnontilassaan. Miksi et seurai'- maamiehen pellon höystää, vaan
si silloin luonnon viittausta tässä
suhteessa, koska sillä ^voitat vielä
rahaakin? ; Oh kokeiltu, että leh­mä
lypsää enem^pi kun sitä harja­taan
joka päiväj j Varma on myös,
ettei hevonen j kasva täysikokoi­seksi
ellei se kasvamisajallaan saa:
runsaasti ulkoilmaa. Huomaa:!
sinä ansaitset rahaa ollessasi ys-;
tavallinen ja hyVa hoitäinäanriö-tielämiäsiri
Mindaö suurfarmari Cobaltin-herrain
pellot kyntää.
, 'Viljapellot täällä Mindassa ^-
vat melko hyvät, lukuunottamat­ta
niitä jotka kyntävät pyhät ei-
Vätkä^anna hevosten edes senver­ran
ievähtää, että menisivät ja
mj^rkyttäisivät. ne prerioravansa.
Sadetta on, saatu! pitkin kesää ja
Argentinan tuotanto on vielä
sodankin jälkeisinä aikoina ollut
hyvin suuri, noin 7'5 pros. suurem­pi
kuin Brasilian. Siitä syystä on
maan taloudellinen asema aina
ollut tyydyttävä. Kaupungeissa
on voimakkaita pankkilaitoksia^
joissa maanviljelijöillä on suuria
säästöjä huonojen aikojen varal­le.
Ja nämä huonot ajat o vat nyt
tulleet Argentinaankin.' Ihmeenä
kuitenkin voidaan pitää sitä tosi­seikkaa,
että maassa ei ole sattu­nut
enemmän vararikkoja. Vii­me
vuonna laskettiin Argentinan
viennillään ruokkineen noin 50
miljoonaa europalaista, mikä ei
olekkaan: mahdotonta, sillä maan
vehnävienti oli y l i 5 milj., mais­sisato
y l i 5 milj., pellavansiemen^
sato y l i 800,000 tonnia ja karjaa
maassa on y l i >30 milj. päätä. K u u
argentinalaiset eivät saaneet mie­lestään
tarpeeksi korkeaa hintaa
viime vuoden sado.staan, jättivät
he sen yksinkertaisesti myymät­tä,
supistivat menoja, nostivat
silloin tällöin pankista pienen e-
^rän säästöjään ja antoivat Yhdys­valtojen
ja Canadan myydä ensin
satonsa Europaan.
Hiljaisesta ajasta huolimatta on
tehdasteollisuus Argentinassa el-pymässä,"
Tnutta eräässä suhteessa
on Suomi saamassa Argentinasta
vaarallisen kilpailijan. Ennen sö^
taa ei Argentinasta viety ulos
voi ta, mut ta v. 1918 vietiin sitä
lähes 2: milj. kiloa enimmäkseen
Englantiin. Juustoa täytyi tuoda
maahan ennen sotaa, mutta nyt
viedään sitäkin maasta. Kuului­silla
Argentinan villoilla ei nyky­ään
ole kysyntää. Näiden karja-taloustoutteiden
vienti ei kuiten­kaan
merkitse suuria yleisen ta­loudellisen
lamaannustilan rin­nalla.
Työttömyyttä on paljon,
etenkin konttoristi- ja liikeapu-laisalalla."
Siksi joutuvat maahan
tulvivat siirtolaiset, joiden jou­kossa
on paljon saksalaisia, tuka--
laan asemaan, etenkin kun eivät
osaa maan kieltä, espanjaa. Nj^-
kyisen pulakauden aiiana ovat
monet ulkolaiset liikkeet lopetta­neet
toimintansa varsinkin monet
skandinavialaiset toiminimet ovat
lakkauttaneet maksunsa.' Tähän
on suureksi osaksi oUiit syynä se
kiihkeä, epäterve kilpailu, jota
tautien seurauksesta on supistu­nut
sangen vähiin alkuperäisestä.
Vaikka Missionessiin on tiillut l i ­sää
jooikko Brasiliaan v. 1911
muuttaneita .suomalaisia talonpoi­kia
, ja maataloustyöläisiä, ei A r ­gentinan
suomalainen siirtokunta
ole kuitenkaan suurempi kuin
n. 150 henkeä. Heitä on siellä yh­teensä
40—50 perhettä, jotka elä-
.vät erillään muusta ympäristöstä,
viljelevät peltotilkku jaan ja ba-naanejaan,
asuvat omatekoisissa
rakennuksissaan, eivät puhu muii
ta kuin suomea ja ovat kaikesta
huolimatta vilkasta väkeä.
Saavuttuaan suomalais-asutuk-selle,
ilmoitti kertojamme järjes­tävänsä
kahvikestit maamiehil-leen
,joita ratsain Saapuin paikal­le
n. 50 henkeä. Siellä hän tutus­t
u i lähemmin heihin ja heidän e-läniäänsä,
joka on vaatimatonta
maanviljelijän elämään Toimeen
he siellä kyllä tulevatj mutta
säästöjä ei nykyaikoina voi teh­dä.
Toiset kyllä ilmoittivat kai­paavansa
takaisin kotimaahan,
mutta : monet oli jo kotiutuneita
sinne. Alkujaan lähti suomalaij^-
ten mukana Argentinaan paljon
oppineitakin, maistereita y,m. sel­laisia,
mutta suurin osa heistä on
jo kuollut. Jälclie on jäänyt etu­päässä
sellainen aines, joka oli
tottunut raskaaseen ruumiilliseen
työhön.
Argentinassa on nykyään hyvin
kallis aika, jopa niin kallis, että
sitä voidaan sanoa maailman kal­leimmaksi
maaksi. Kun laskee si­käläiset
hinnkt Suomen rahassa
saadaan tulokseksi että Argenti
nässa on hintataso nykyään y l i
kolme kertaa kalliimpi kuin Suo­messa.
Siitä syystä siellä eletään-kin
säästäväisesti.
Suomeen tai tänne
on edullisin ostaa al^ekirJQittaneelta.
Valtuutettu suomalainen edustaja
THE mTERNATIONAL MERCANTILE
MARINE YRTKiLLE,
johon kuuluu'' ^
AMERICAN LINJA I fi£D STAK LINJA
LEYLANO LINJA WHITE STAR LINJA
ATLANTIC TRANSPORT LINJA,
WHIT£ STAR-DOMINION LINJAl
Yhteensä 106 valtamerilaivaa.
; ^ — ^ •
CANADIAN PACIFIC OCEAN SERyiCES, LTD.
johon kuuluu 12 valtamerilaivaa. ,
CUNARD LINJA ANCHOR LINJA
ANCHOR DONALDSON LINJA
15 suurta valtamerilaivaa.
SCANDINAVIAN-AMERICAN LINJA
4 suurta valtamerilaivaa.
Tietoja laivojen kuluista ja pilettien hinnoista "oleuj aina.
valmis antamaan joko suullisesti eli kirjeellisesti.
PORT ARTHUR, ÖNT., CANADA.
PROFEETTA TAGORE
BERLINISSÄ.
U. S-:n kirjevaihtaja kertoo
lehdelleen intialaisen runoilija
Tagoren esiintymisestä Berliinis­sä.
Tungos yliopiston edustalla
oli niin tavaton, että itse rehtori
pääsi sisään vain poliisin avulla.
Kuvaus jatkuu:
Lopulta sentään saatiin kapea
ura salista autoon syntymään ja
Tagore astui sisään poliisien saat­tamana.
Hän on vanha, Hopeaki-harainen
ja -partainen,' kuvan­kaunis
mies, pitkä j a solakka, y-limys
sormenpäitään. myöten.
Hän oli puettu helmenvariseen i -
Tulkaa: käymään Suuressa Sekatavarakaupasamme tai. pos­tittakaa
meille tilaiiksenne. Tilatkaa mitä tahansa haluatte,
niin me täytämme tilauksenne.
Meidän hintamme ovat paikallaan ja tavaramme elidottö-masti
parasta laatua. ~ '
Me voimme lähettää tavaroita Kolmella ;Kautatiellä. Meillä
on myytävänä De Laval Kerma-Separaattoreja.
Antakaa meille koetilauksenne.
Sunshine^ Ont,
Tilaukset voidaan lähettää suomenkielellä.
tämaiseen silkkikauhtanaan, joka
känneissä laskoksissa putoili hä-kirjoituskoneella
nakutettuja
liuskoja.
Ajatukset, ne vaan olivat itäi­seltä
maalta saapuneen tietäjän
ajatuksia, Tagore puhui metsien
kansasta, intialaisilta, ja meren
kansasta, europalaisista. Hän y-listi
suurten metsien rauhaa, joka
yksin voi lähentää ihmistä Juma­laan
ja luontoon ja johtaa hänen
mielensä olevaisuuden lähteille..
don, minkä 'uudenaikainen tiede
voi tarota. Arsphenaminea (G06)
jq, muita kalliita lääkkeitä anne­taan
sairaille, jotka muuten eivät
kykenisi niitä ostamaan. Ilman
näitä sairaaloita jäisivät monet
kokonaan vaille hoitoa ja tuhan^
net, jotka Imuuten olisivat vielä­k
i n eläviä tartunnan pesiä ja
puoskarien uhreja, ovat tulleet
parannetuiksi. Viime kulunei­den
kahden' vuoden ajalla on y l i
200,000 henkilöä saanut hoitoa
näissä sairaaloissa ja v. "^920 an-
Meri pn synnyttänyt europalaiset
ja merenlapsina ovat he levotto­mia,
taistelevia,; intohimojen ja
nen hartioiltaan. Vaikka hän'oli' yjhan tuulten ajettavia.Mutta yk- netiin 1,500,000 käsittelyä potir-saaniit
istua paahtavassa aurin-1 si on kuitenkin silta, joka yhdis- \ laille.
Viimainen kongressi ei kummin­kaan:
myöntänyt varoja tämän
yhteistoiminnan^ jatkaiiiis^ert; ja
gossa puolen tuntia ja autossaan tää metsien ja meren lapset, rak-portin
ulkopuolella odottaa si- kaus.
säänpääsymahdollisuutta, ei pie­ninkään
ilme hänen kasvoillaan
kavaltanut ärtymystä eikä tus-kastuneisuutta.
Lempeän-näköi-nen
hän oH kuin pyhimys. Ja
jollei ryhti ja tapa olisi ollut y l ­häisen
herran, olisi häntä helpos­ti
hairahtunut pitämään semm(Ti-sena
joulutonttuna, jonka kiltit
lapset, näkevät unissaan j a jonka
-me;^\ aikoinamme itsekukin us­koimme
ripustavan ijusia omenia
kuuseen.
Yliopiston korkeampain viran­omaisten
tervehdittyä runoilijan
nousi Kän kukitettuun katederiin
ja- alkoi lukea. Kieltä taitamat­tomasta
ja erääseen^ portaitten
nurkkaukseen liimautuneesta tun
tui ;^ kuin olisi Kän pikemniinkin
samankin maan liikkeet ovat kes-1 laulanut kuin lukenut: hän veti
kenääri käyneet. Suomalaisia' vokaaleja omituisen-melbdisegti
liikkeitä ön Buenos Airesissa e-' koko ajan samassa tahdissansa sa-dustettuna
vain kolme, nimittäin ^ «lalla äänenkorkeudella. Yhtä-
Suomen Valtamerentakainen,Oyi ^ väliaii kun hän saapui portille
Mercator ja Oy. kahma. valkoisella, koruloiminvveJ^hotul-
' Äliiä tulee erikoisesti Suomen -lä;elefantilla ratsastaen, lyhtävH-jar
Ari^entinan väliseen kaiipiJa- h^a, hän luki papyruskäärösfäf
vaihtoa, ,.on se tayaliisinakitt- ai- \H'Ä^^ . autonsa oli tavalimen
T V I V * 1 ~ X * . X i ^^^^^ nykyinen kongressi riennä
Li^ttohalhtuk^n avustus taiste- kiireesti apuu'n, niin täytvv liit-lussa
sukupuolitauteja vastaan, tohallituksen lakkauttaa avus^
Sitte aselevon solmiamisen ovat tuksensa kesäkuun 30 päivän jäl-eri
valtioiden terveyslautakunnat keen. Katsoen siihen, että suku-
Yhdysvaltainv yleisen terveysvi- puolitaudit ovat todellinen vaara
raston avustaminen perustaneet ja uhka yhteiskunnalle, puhu-patantoiojta
: j a sairaaloita, noin "lattakaan siitä, että ne ovat tur
nelisen sataa, sukupuolitautisten hoisia niitä sairastavalle yksityi"
hoitamista varten. ' Nämä hoito- selle>6lisi suotava^ --että^uupmnäV
lat j a sairaalat ovat järj^estetyt y- tonta taistelua niitä vastaan käy-leisten
sairaaloiden yhteyteen u- täisin, tietoa niiden /vä^i^tlisuii-seimmassa
tapauksessa, ja tapah- desta kvitettäisiin ja sair^stu-tui
niiden perustaminen sen y- neille hankittaisiin hoitoloitjj^
leisen taistelun y -"'-i'--' - -^
o l i . y l i koko maan alettu näitä
maalle j a kansalle vaarallisia tau­teja
vastaan.' Liittohallitus myön­si
puolestaan kaksi ^ ja puoli mil­joonaa
tähän tarkoitukseen jaet­tavaksi
eri valtioiden kesken sil­lä
. ehdolla,, että ne ^puolestaan
myöntävät yhtä paljon, j a jokai­nen'valtio
on nyttemmin,hyväk-sSynyt
tämän liittohallituksen tar­jouksen.
;;Kaikissa , siten~ järjestetyissä
S|ira^oifisa;:^aaya|:';;suk^
kä ett^^iittohallitusvntyöskiit tit-taisi
osak tähän työhön- myöntä­mällä
varoja sitä varten.' ;v
— Kartuttakaa Suonien OHyni* \
plirfattTOhaätoa. Sieviä Suomeii
emaljilippuja, joita myydään v 3 u ä ,
men.. olympilkisrahjaaton^
ön vielä' pienempi k^rä saÄvÄ^
nat.1.,konttorista. HinU oä.lt
;käp^alifölta. , kansalaiset^ Uki^i
kiitä itsellenne ja ediiifilää