Canadan uutiset, July 21, 1921

              mi
•il
NUMERO 29
lii >Vv-iiiiillisia
että lienkisiä voiuiiaaii
kesUUiUäu yhä suurempia pounis-tiiksiä
: nuoruudessa ja läpi koko
ikänsä jatkÄmälla^^^
mukaista harjoittelua tuottavassa
henkisessä ja ruumiillisessa työs­sä,*
pääsee vähitellen niin pitkälle
ettei vähällä väsy eikä turmele-kaan
itseään.
••' • • I i] •'. .-•" •'.-' ••' •••• .• • ,.
Niuorii udest a saa k ka j oh d o nmu-kaisesti
harjoittelemalla itseään
yhä suurempiin ruumiillisiin ja
ja henkisiin suorituksiin voi näet
saada verisuonistonsa joustavuu­den-
ja hermostonsa jäntevyyden
kohoaraaan miltei rajattomasti.
IV Ui t ta jo ka t ämän liarj oit t elun
la iiUinlyö ennen kolmattakym­mentä
ikävuott., hän: ei myöhem­min
voi täydellisesti korjata lai­ni
inlyöntiänsä.; JMutta se, joka ou
a Ikanut mi oresta r liän yoi a in a jO;
pa 30 -j^ 40 :kin ikävuoteensa
saakka yhä vain enentää luontais­ta
vastustusvoimaansa.
Suoniston ja hermoston luon­nollinen
joustavuus,. jäntevyys ja
kehittyvät niin, että ne voivat oi-P^estävyys alkaa näet noin 30-40
la muillekin esikuvana. Tasaval-j ^^^^^j^^^^^desta vähitellen vähene-tainen
hallitusmuotomme on vielä '^^«^n, mutta se, joka ennen tiitä
liian nuori, että sisällisissä olois-1 ajanjaksoa johdonmukaisesti on
samjne valUitsisi täydellinen rau-. ^^e^"itänyt tätä joustavuutta, jän-sc
lannistako i rohkeuttamme. O-lemme
vuUdesta 1870 tottuneet
laskemaan ihan toisilla numeroii^
l a kuin ennen, ja antaahan kulua
parikymmentä vuotta, niin nykyi­set
numerotkin näyttävät aivan
toisilta Win nyt; Meidän työky­ky
mme ja työtehomme tulee kas­vamaan
! Naapureihin verraten
yksinkertainen elämämme pitää
meidät terveenä j a työkykyisenä,
sillä aikaa kun ne vaipuvat yhä
enemmän mukavuuteen. Passiivi­nen
vastarinta sotilasvaltojen hol­housta
vastaan on kasvava niin
voimakkaaksi, että suurvallatkin
katsovat parhaaksi aikaansaada
kaikkia kansoja käsittävän kan-saiiiliitöny
ijoka on lähempänä i -
hannetta kuin nykyinen.
Työtaidossa ja työtehossa on
Saksa käyvä etjUnenässä. Mutta
meidän täytyy myöskin pitää tie­teen
lippua korkealla, niin että
muutkin kansat tunrtustavat hen­kisen
etevänijmyytemme. Toivo-kaamme,
että myöskin yhteiskun­taolomme
ja hallitusmuotomme
CäNAD:Or UUTISET. PORT ARTHUR, ONT., CANADA, Toi-staina Heinäk. 2T p. 1921 SrVTTS
ha. ^Muutos monarkiasta tasaväi­te
vyyttä ja kestävyyttä, hänea
taan oli niin jyrkkä. Eheytymi- ^vcjänionsä, verisuonistonsa ja
nen omassa maassamme tapahtuu l^ermostonsa säilyttävät saavute-vain
vähitellen ja aikaa myöten. 1 v o i m a n s a ja vastustuskykyn-
Miitta l^iin ei mikään järkevä ih­minen
enää jijattele palaamista
vanliaan hallitusmuotoon eikä
työväki pyri proletariaatin dikta­tuurin,
silloi^i vasta saattaa oikea
jäileei^ira keniamiiien alkaa ja sil­sa
heikentäviä voimia vastaan ih-m
is i k ä ra j a an sa a kk a. Ku i t enka an
ei riitä yksin voimien harjoittelu,
tnlee.myös välttää kaikkea, mikä
on! lomansa riistämään ihmiseltä
hänen ponnistustensa hedelmät,
loin sc^anilne olomme niin hyvään ' kuten sielua ja ruumista lamaut-kuntoon,
että naapurikansatkin ^^^^'^"^^ nautintoaineiden väärin-pyrkivät
niitä jäljittelemään. \
VANHAN KEHOITUS
NTTORILLE. ^ | |
"Terveydenhoitolehdessä" kir­joittaa
Ivon. Reijo Vaara:
Jos tahtoo vielä • vanhanakin
liikkua pirteänä j a tuntea todelli­sen
työn iloa sekä ilomielin naut^-
tia elämästä, kuten vanhallekin
on malidöllista, liänen tulee nuo­ruudesta
saakka huolehtia siitä,
että verisuonisto kehittyy jousta­vaksi
ja hermosto jänteväksi sekä
että ne pysyvät sellaisina. :
Jollei miorena jo pane lujaa
pohjaa ruumiillisen ja henkisen
voimansa rakennuksen alle, ei sii­tä
myöhemmin paikkaamalla tule
mallikelpoista. Ja tällaisen lujan
perustuksen voi laskea jokainen,
joka lapsuudesta alkaen läpi ko­ko
li nnoruuteijsa ja miehuutensa
vanhoihin päiviin saakka johdon-mukaislf^
sti harjoittelee ja käyt­t
ä ä sekä henkisiä että ruumiillisia
voimiaan ponnistavassa työssä
sekä sen johessa välttää kaikkea,
mikä on bmiansa lamauttamaan
ruumiini liike-keskustaa, sydäntä
ja yerisuonistoa sekä hermostoai
Jos ruumis on alkujaan terve ja
käyttöä; ja hän ei saa antautua
irstaisuuden valtaan, hänen tulee
nukkua riittävästi ja. oppia nou­semaan
varhain ylös aamulla. Jos
j o Ilo in k i n on pa kot et t u sa t u n n a i -
sestii valvomaan, ei siitä kuiten­kaan:
ole mitään haittaa.
. Kun ihminen vanhenee, aikavat
t liänen verisuontensa seinämät ko­vettua
ja kangistua. Ne kadotta-;
vati vähitellen nuoruuden jousta-vuuden
ja kimmoavaisuuden ei­vätkä
silloin enää kestä ruumiin
eikä I sielunkaan ponnistuksia sa­malla
tavalla kuin aikaisemmin.
Ja tästä johtuu esim. että vanhal­la
iällä monen verisuonet aivoissa,
syystjä tai toisesta, halkeavat ja
lialkeamasta vuotaa verta aivoi­hin
i i(halvaus), mutta joka nuo­ruudestaan
saakka on kehittänyt
suonistonsa joustavuuden huip­puunsa,
häneu;^ vanhenemisensa
oireet lykkääntyvät niin ettei
suonten kalkkiintumisen tuntU"
vampi vaikutus esiinny ennen^
kuin inoin 70, jopa 80 ikävuoden
vaiheissa.
-Paitsi nautintoaineet, irstas elä­mä
i ja jnyös laiskuus, ovat omi-,
ansa ! edistämään ennenaikaista
vanhenemista nykyajan hermos-tunijti
toiminta kaikilla 'aloilla,
kullan himo ja kunnian himo,
virheetön, voi nuorena ponnistaa niistäj johtuva äärimmäisyyteen
ruumiinsa voimia, melkein rajat- pinnistynyt huolenpito yöt päivät
tomas^i, kun vain johdonmukai­mitä
ierilaisimmista asioista vht-sesti
areenaa itsensä huomaamaan
kuinl^a pitkälle noissa ponnistuk­sissa
kuUoinkiVi voi mennä, sillä
äkkipikaiset, ylivoimaiset ruu-miinponnistukset
voivat kyllä
murtaa lujankin, sen muistakoon
kaikki, varsinkin kilpa-ponnis-
.tuksi|n antautuessa. Johdonnm-kaisesti
treenaamalla sekä ruu-aikaa;
joka ei enää suo ihmisille
tyynen, jäntevän työn iloa ja nau­tintoa
eikä yölepoa. Näin ollen
onkini verisuonten kalkkiintumi-nen
i(arterioskleroof) käynyt yhä
yleisemmäksi nuoremmissakin su­kupolvissa,
vaatien yhä suurem­pia
uhreja paraimmassa iässäkin
ma
ama ja
95c PALM BEACH-KANGASTA
kaikkia värejä jaardin l^v. ggp
50c LASTEN SUKKIA, mustiji
tai valkoisia, koko ^"^^2 • •
75c LAKANAKANGASTA, Val­kaistua,
2 jaard. l e v . . . . . . i^Q^
KORSETTI MYYNTI 2.95—4.33
jäännoskorseteja . / . .
Voile kankaita halvalla,
VIIMEISEN KEREAN VOILEE-KANKAITA $1.25—$1.75 aivoi-sia
Voilet-kaukaita,. lopuUiiien pulidistush^inta ............
65c KSETONKIA
$1.95
39c
60c LISLE SUKKIA Naisten har­maita
ja ruskeita hineojaLisle-sukkia
25c
50c LAKANAKANGASTA Jaar
din lev., valkaisematonta 29c
$3.50 PUSEROITA. Näytteitä,
halvemmalla kuin puolella hiu-
$1.39
$1.45 VERHOKANKAITA
$1.25 MATRASSIKANGASTA
55c
$1.50 ALLOVER-ESIUINOJA
95c
$1.25 LASTEN NUTTUJA
$4.50 VALKOISIA ALUSHA­MEITA
$2.39
55ö NAINSÖOKIA
98c
39c
$45c NAISTEN SUKKIA, Vah­voja,
must. pumpulisukkia. Kaik­kia
kokoja . . . . . ... 29c
65c. PYYIHELIINAKANGASTA
Puhdasta liinaa, hyvin leveätä
39c
75c PYYHELIINOJA, suuria,
luonnollinen väri tai valk.^g^
$3.00 VUODEPEITTEITÄ
$1.95
$1.25 VALK. HANSIKAITA
59c
$1.50 ORGANDY KANGASTA
Yiksiväristä ja kuviollista. Kaik­kia
värejä . ..... 98c
$1.75 SIJiKKISmKKIA Täysisilk-kisiä,
hienoja sukkia, mustia^ja
värillisiä $J
25c; PYYHELIINAKANÖASTA
Valkoista, kestävää pump. J^J^
75c VERHOKANKAITA Jaardin
lev., cream- ja ecru-värejä
30c
TA
/
TUMMIA PAINOKANKAI-
23c
$1.50 LASTEN ROMPERSEJA
95c
95c ALLOVER ESILIINOJA
49c
$1,50 LASTEN ALUSHOUSUJA
79c
$2.95 SATEENVARJOJA
$1.95
$1.95 BLOOMEREITA
40c NAISTEN LIIVEJÄ..
$1.25 NAISTEN LIIVEJÄ 69c
98c
29c
$2.50 VALKOISIA
MEITÄ
ALUBHA-
$1.69
$4.50 NAISTEN YÖNUTTUJA
$2.39
$1.25 NAISTEN YHDISTEALUS
VAATTEITA ij^^
7.50 NAISTEN PUKUHAMEITA
$7.50 Täysivillaisia mustia Serge-ja
$5.00 mustia silkkipopliiniha-meita,
kaikenkokoisia.. $2.95
$10-15 HATTUJA MYYNNISSÄ
Lopullisesti loppuunmyydään sie­viä
Koristehattuja, kaiken kuosi-sia,
aikaisemmin oli niiden hinta' $10, $12 ja $15 $3.95
HYVÄÄ, HALPAA LANKAA
35e Kaksinketraista kutomalan-kaa,
vyyhdeltä .. .
Val"|- Shetlannin Floss-lankaa,
puolella hintaa, 2 "^'^yhteä 2g(^
Bahrdt Leipzigissä esim. tutki' merkkinä mainitsee hän omasta
kokemuksestaan, etä hän oli löy-tänyt
kehittyneeri arterioskleroo-joitakuita
vuosia sitten 10,000 va-,
kuutetun henkilön kuolemansyyi
ja huomasi, että 22 prosenttia oli
kuollut arterioskleroofin vaiku­tuksesta.
Ja tunnettu, lääkäri
'Klemper lausuu varmana mielipi-fin
51 lääkäristä, joiden ikä vaih-teli
28 ja 42 ikävuosien välillä.
Pitäkää siis te nuoret varanne,
että laitatte ja pidätte verisuo­nistonne
la hermostonne kunnos-teenään,
että ateriaskleroofi on ^'^Q^^^^^g^^ saakka, johdon-tullut
entistään vielä tavalliseni^
maksi, kuin mitä henkivakuutus-mukaisesti
harjoittelemalla sekä
henkisiä että ruumiillisia voimi-olevien
keskuudessa. Tohtori yhtiöiden tilastot osoittavat. Esi.|^^^^p g^j^^ että nukutte yönne ja
Suuret vältamerilaiYat lähte^^^^
H E I N Ä K U U L L A :
Canadian Paciticin "VICTORIAN" Montrealista Heinäkuun 22 p.
Canadian Paeilicin "SCANDINAVIAN" Montrealista Heinäkuun 23 p.
Canadian Paciticin "MELITA" Montrealista Heinäkuun 29 p.
Valkean Tähden "CANADA" Montreälisto Heinäkuun 30 p.
Canadian Paeifiein "EMPBESS OF BRITAIN" Quebecista Heinäkuun 30 p.
tJanadian Paeifiein . , "MINNEDOSA" Montrealista Elokuun 5 päivä
Canadian P^aeifiein . , "CORSICAN" Montrealista Elokuun 6 päivä
Valkean Tähden "VEDIC" Montrealista Elokuun 6 päivä
Cunard^ Anchor-Don. .; "CAiSSANDRA" ...........Mimtrealista Elokuun 6 päivä
Canadian Paeifiein "TUNISIAN" Montrealista.Elokuun 6 päivä
Canadian Paeifiein "EMPRESS OP SCOTLAND "Quebecista Elokuun 11 päivä
Canadian Paeifiein , "jfeMPRESS OP PRANOE" Quebecista' Elokuun 13 päivä
Valkean Tähden "MBGANTIC"; Montrealista Elokuun 13 päivä
Lähempiä tietoja pilettien hiinoiäta y. m. matkoja koskevista asioista antaa joko suul­lisesti
efi kirjeellisesti yUämalinittujen linjojen suomalainen edustaja Canadassa
PpÄT ARTHUR, ÖNT:, CANADA.
a muistakaa että' jollette läpi koko
elämänne varsinaisen ammatti-tj^
önne, ohella esim. ei ainoastaan
virkamiehenä, tiedemieheriä, lää­kärinä,
sairaanhoitajana, luku-miehenä,
kirjoitusmiehenä y. m.
sellaisena vaan myös konttoristi­na,
s|:auppa-apulaisena, suutarina,
räätälinä, ompelijattarena, kirves
1 miehenä, tehdastyöläisenä tai mi­tä
muuta yksipuolista työtä har-joittavia
miehiä tai naisia lienet-
. tekin, myös johdonmukaisesti jo­ka
päivä, vaikkapa vain jonkun
puolentuntisen aikana, harjoitte­le
ruumiinne kaikkia elimiä ja lii­kutte
riittävästi ulkoilmassa, niin
vanhenette ja surkastutte ennen
aikaanne ehdottomasti ja autta­mattomasti.
vastaava. Hän sanoo, että se on
suuressa määrässä vahingoittanut
oppilasten sekä henkistä että mo­raalista
. kasvatusta. Me emme
tarvitse sekalaisia irrallisia opin-noita,
vaan olisi opisto järjestel­mä
yksinkerta istutettava siten,
maisen pohjasivistyksen ja siten
lisäisi ei ainoastaan. koulujemme
ja yliopistojemme henkistä ja mo­raalista
.; elinvoimaisuutta, vaau
lisäisi koko maan henkistä tasoa
poistamalla koko joukon hajalli­sia,
irrallisia ja hapuilevia ajatus
että koitettaisiin keskittää opetus ja toimintatapoja. Se ei toteutet-mhutamien
aineiden opettami-1 tuna maksaisi niinkään paljon
seen, jotka ovat kaiken kasvatuk-| kuin nykyinen sotkuinen ja haja-sen
ja tiedon pohjana ja jotka o- nainen valinta järjestelmä joka Oi­vat
oppilaalle arvokkaita, minkä j Ideastaan ei ole mikään järjestel-uran
hän ikinä valitseekin. ^le mä.
emme tarvitse enemmän opinnoi-; ——•
Uudistusten ^-tarpeellisuus koulu­oloissa.
Puhuessaan opetuslaitoksemme
alalla vallitsevista varjopuolista,
selittää Prineetonin yliopiston
professori! Andy'€W "VVest, etlel
korkeaKouluissamme ^ ja yliopis-toisainm^
vallitse Va oppiaiheiden
• tapa^toiselle v~'-~—" - - —
Mlelisairpdet.
\Monet varmaan hämmästyvät
lisairauteen, sillä henkilöille, joil­la
on siihen taipumuksia ja joiden
hermoilin, vastustuskyky ei luon­nollisestikaan
ole suuri, voi elämä
käydä liian raskaaksi. Työn ai--
heuttama liikarasitus on harvoin
syynä hermojen pettämiseen, ellei
siihenvyhdisty liuol^Ja ja huonoja
terveydellisiä olosuhteita. Sitä
vastoin voi mie-lisairaus helposti
johtua .huonoista henkisistä ta­voista.
Useinkaan ei käsitäj_ että
loukkausten, pettymysten ja vas­toinkäymisten
hautominen mie­lessä
sekä epäluuloisuus ja ärtyi­syys
kanssaihmisiä kohtaan voi
käydä henkiselle terveydelle hy-ta
emmekä hajallisia opinnoita,
vaan muutamain suurten ja tär­keiden
pääasiain j a aineiden e-nempää
opiskelemista. . ^^"ullessaan, että 50 prosenttia ^ vin viiralliseksi. Jos ne aina saa-
! niistä, jotka nyt ovat hoidettava-'vat vaivata mieltä ilman että, nii-
Vleistä kasvatusta ja sivistystä na mielisairauden tähden, on sai- tä koitetaan haihduttaa terveelli-varten
tarvitaan korkeakouluis- 'raina syistä, jotka olisivat olleet sillä harrastuksilla ja toimeliai-samme
ja yliopistoissamme ensik-' estettävissä. YJvsi tärkeimmistijl suudella, niin voivat ne johtaa
sikin perustavia opinnoita luon- mielisairauden syistä .on tarttuva mielipuolisuuteen. Terveellinen
nontieteissä ja varsinkin mate-' kuppataudin basilli, jcika aiheut- työ, jonka vaihteluna on säännöl-matiikassa,
fysiki^n, kemian ja taa "aivojen pehmenemisen." linen" lepo ja yksinkertainen'hu-biologian
alkeissa, toiseksi opin-' Noin neljäsosa kaikista mieli- vittölu seka osanotto ja harrastus
noita koko ihmiskuntaa koskevis- lisairaalois.sa olevista sairaista on muiden hommiin, (Estävät epäter-sa
aineissa, va:rsinkin historiassa' jontunut sinne päihdyttäväin juo- ' veellistä its^ehsäsulkeutunutta
ja etupäässä Amerikan historias- main käyttämisen tähden. ii)rään- hautomista. Meidän on opetelta-sa
ja sivistyneen kansanvallan ja laiset sydän-, valtimo- ja munu- va ei vaivaamaan mieltämme huo-oikeuden
esihistoriassa Kreikasta aistaudit aiheuttavat myöskin Hen hautomisella, Vaan katsomaan
j a Roomasta sekä yhteiskunta- ja mielisairautta-^^^'M^ vaikeuksia rehellisesti silmiin ja
talousopissa^ ja kolmanneksi kie- tään keuhkotaudin, lavantaudin, reippaasti niitä vastaan taistele-lissä
ja kirjallisuudessa, etupääs-. kurkkumädän ja muiden tarttu- maan.
sä englanninkielessä, jonka; täy- ,va|n tautien synnyttämäin myrk- —
dellistä Maitoa;on vaikea: saaviit-kyjen aii^^^^^
taa ilman kreikan- ja latinartkie-' Kaikki edelläluetell. mielisairauk — Välttäkäämme iiöyräati ral-len-
talfoä. Lisäksi-olisi; vielä o- siön syyt ovat semmoisia, että ne Vostunutta, vihastunutta ihmistä
pittava joku muu uudenaikainen voidaan puhtaalla ja raittiilla elä^ ja irukpilkaamme hänlen edest^n-kieii
sekä filosofian al^eet^ mijkä mäjlä ,s,ekä^t^ sä; sillä yhtä surkea on nähdä Vi-. ,
auttavat oppilasta ikäänkuin jär- varokeinoilla" estää. . iianvimmassa olevaa ihmistä laiia
* •^^ ••' - • •-• ' J___V^v2ll^.;^^ j"iV ^ vliJ* " tr^s-y.»^^. ..uirux»^. j a i j c a t v v i j /U' LuuucLuau. xciiuuuuiutsu i^U VtiUeu puUllV(;»itt ,paitaa porO&<.V-^^<r