1921-07-21-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
K-. C S N M T A N UUTISET, PORT ARTKUE, ÖNT., CANABÄ; Torstaina Heinäk'. 21 p. 192T NUMERO 29 CANADAN UUTISET Buomalainen eanomalehtl CanadasBa» ilmestyy Jokaisena Tontaina. I Kustantaja ! The Canada Nevvs Publlsning Co. ErickJ. Korte, Liikkeenhoitaja. Lauri Maunu, Toimittaja. ' TILAUSH,INNAl:i Canadaan: $3.00i koko vuodelta^ $1.75 puolelta vuodelta,: $1.00 3 kuukaudelta ja 40 senttiä kuukaudelta. Yhdysvaltolliln ja Suomeen: $3.75 koko vuodelta ja $2.25 puolelta vuodelta. ILMOITUSHINNAT: 50 senttiä palstatuumalta kerran jU' laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksille kohtuullinen alennus. Halutaantie-iö- ja nim^nmuuttoll:u(|>tukset 75 senttiä kerta; $2.00^kolmei kertaa. Naima-. Ilmoitukset $2^00 kerta, $3.00 kolme kertaa. i^iol(itto- • ja kihlaus-ilmoitukset 60d palstatuumalta. Kuolonil-moitukset $2.50, muistovärsyllä $3.00, Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset $2.00. Pöytäkirjat, tili!B|Blvitykset, keräys-luettelot, luento-iltaoitukset y. m. 30 senttiä tuumalta* Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoituksista peritään 15 senttiä riviltä. Plenimmänkiu ilmoituksen hinta on BO sentt. Postissa tulevia llmoituksiA el hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuumalta. I Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tl laukset ja rahat ovat lähetettävät oaoitteella: CANADAN UUTISET, Port Arthur, i "O at., Canada. Canadan Uutisista lalnattaefssa on (ahde mainittava. ,, •• Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa lehden konttoriin eekä vanha etta uusi osoite. Metsäpalot ja sanomalehdistö. 'Palava paperossin pätkä, joka lieitetään i tiepuoleen, voi merkitä paljon tällekin sanomalehdelle. Jokainen; il sanomalehti tarvitsee pa periä.. 1 Paperi valmistetaan puusta. Palava paperossin pätkä tai mmi huolimaton tulen käsittely sytyttää metsäpaloja. Metsäpalot hävittäivät metsää ja sitä raaka- ainetta;; josta paperi valmistelaan. Sitä [jmukaa kuin metsät vä- Jienevät jaj hävitetään, kohoaa pa-peiin hinta, ja se taasen tuntua jokaisen sanomalehden taloudessa ja ilopullis|esti jokaisen lukijan kukkarossa -korotetun ,tilausliin-nan muodossa. Aikakautemme on sanomalehti-en aikakausi. Amerikassa ön 21,- 000: sanomalehteä, joita jbka päivä painetaan 28,000,000 kappaletta . Kuudella kymm enel Hi päi vä-lehdellä ; on kullakin yli 100,000 painoSj yhdellä sunnuntäilehdellä y l i inil Joonan. Sanomalehti-pa- I >eri va 1 m i s tet a a n k ok on a an - puusta. Yjulysvaltain paperiteollisuus käyttää iviuosittain noin , miljoonaa k oord ia pa peripuu ta, m ikä A-nstaa 40T—(SO vuoden metsänkas-vua: noiii tea, jossa jäseueiiä oli oUutni, ni. Suomen edusta ja iSten'berg. Olympialaistenv kisojen ohjelmaa käsiteltiin kongressissa yksi-tyskohtaisesti ja päätettiin poistaa ohjelmasta 3,000 m. käynti, köydenvetokilpailu ja painonheit-to. Käyntikipailujen suhteen oli komitea ehdottanut, että 10,000 m. käynti pysytettäisiin, mutta 3,000 ni. sen' sijaan poistettaisiin ohjelmasta. Englannin ja Italian edustajat kaniuittivat käyntikil-pa ilujen pssy11 ämistä^" ja Italia ehdotti lisäksi pitemmäny 40,000 HR matkaa otettav^aksi .ohjelmaan. Painonheitto poistettiin Englan-suuremmiksi;" Euröpan !'Wittaja-.fj6 ennestäänkin niin mitättömän suurvallat. Englanti ja Kauska, ovat kokonaan joutuneet Amerikan ^ V a sa Ile ik si ra lial 1 i s essa su h r teessä ja kaikki muut Europan maat, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, elävät kokonaan vakavaraisemmista maista riippuvaisina. 'Kaikki saatavissa olevat varat on käytettävä jokpäiväiseen olemassaolon.taisteluun ja uudel-leenrakennustyön täytyy jäädä lepäämään. ^ Kun Yhdysvallat ei voinut yh-ty ii k a n so j en li It t o on, j on ka oh-j el ni a a n ku ui u u my ösk i n a so i s t u s-t e n r a j o it t am i ne n, mi 111 a joka e i l)ientä, että sen tyrehdyttäminen ei mitään m e r k i t s i s i . Kokonaisten valtakuntien liike-elämän. laman 11 a mi seen t a rv i ta a n ma a ilm an kapitalistien yhdistetyt voimat; köyhälistön ponnistelut ovat siinä suli teessä kokonaan m Qvk i t yk set-: tömiä. Jos fSuomen viranomaiset ottai- TULEVAISUUDBN SAKSA. Berl. Tageblalt julkaisee K i i - nassa elävän saksalaisen tulevaisuuden Saksaa koskettelevan kirjeen veljenpojalleen. Koska kirjeessä on muillekin jotain mielenkiintoista, selostamme sen lässii. Tämä saksjilainen kirjoittaa: Kakas yeljenpoikani! Tahdot Nykyinen kurssimme rahaläKe tyksiJle SUOMEEN Postin kautta ja sähköteitse on Saksan lulovaisnudesta. lOtpä pyydil väliiiä. ?ile Saksan ulko- CANAbAN UUTISET .• (The Canada NeWi) . The Finnish Newispaper In Canada. Ppbllshed ei^ery Thursday by • The Canada News Publishing Co. Erick J. Korte, Manager. Lauri Maunu, Editor. Daily New6 Bldg., Port Arthur, Ont, CANADAN UUTISET Is welcomed and read m every: Finnish hom« In-the Dominion. It is the only direct advertislngjlmetiium for those manufacturers and merehants who wl8h to create and build a profitable and permanent demand for their prod-uctft and merchandise by the large and ev«»rerowing Finnish population resid-iug la Canada. Plaoeyour trial ad-vertisement and get results. Advertising rates 50c per Inch. Political advs. $1.00 per inch. Advertlsements must rveach our Office ; Wednesday neon ^o appear on Thursday's issue. Subscrlptionprice in Canada $3.i)0 • per year, United States and other countries $3.75.per year ih: advance. Entered as second class mall mat-ter, Decf 1, 1915, at the Post Offlco a t Port Arthur, Ontario, Canada. 500,000 eekkerin alalla luotsiimaata.. Mitään jiirjestel-niällistä yritystä ei ole tehty metsien : uudelleen kasvattamiseksi^ sillä seurauk.sella, että metsissä: lasketaaii' olevan jälellii ainoas-taan noini 50,000,000 koordia kuu-sjpnnta jpaj^eriteolli>suuden saatavissa. Tästä päättlion on Ameri-; kassa paperipuuta jälellä ainoastaan noini 10 vuodeksi, minkä jälkeen Uuden. Englannin ja suurten jiirvien laineiden paperitehtaiden käy sangen vaikeaksi hankkia raaka-ainetta. Nykyään- ^keskittyy Yhdysvalv tain paperiteollisuus etupäässä Uuden Englannin valtioihin ja ' jossakinj inäärin myöskin suurten järvien yaltioihin. Lukuunotta-matta noin 1,300,000 koordia paperi puutai, mitkä tuodaan Cana-dasta, saadaan raaka-aine näistä vai t i o i s t a r> V i i m e i s t en viiden vuoden ajalla hävitti 25,000 metsäpaloa näillä alueilla y l i 4,250,000 THE AIM OF THE CANADAN UUTISET. The. help preserve the ideals and sacred traditiona of this, our adopted country, the Dominion of Canada: To observe Its lavvs and Insplre others tö respect andlobey them: To strlve unceaslngly to qufcken the pubMc'8 senae Of Civic duty: In ali vvays to aid In making this country greater and better than /e fpund It. nin ehdotuksesta ja Ruotsi oli in- siinä suhteessa olo saaiiu sanotta-n ok ka i n vaa t i maa n köy d en vedon poistamista. Olympialaisten kisojen yleisurr iieiluohjelman . suliteen oli sään-tökomitea ehdottanut, että joka maalla ollsioikeus ilmoittaa ja ottaa- osaa 4 edustajalla kaikkiin henkilökohtaisiin paitsi maratonjuoksuun; jonka pituns määrät-tiin 42,105 metriksi. Maratonjuoksussa saisi joka maa olla e-dustettunaO juoksijalla> 400 ja l,tiOO m. viestinjuoksuun voidaan ilm o i t ta a 4 va ra m i est ii. 3,000 m. joukkuejuoksuun ja 10,000 m. murtomaa juoksuun saa jokainen maa ottaa osaa G miehellä, mutta 1 a s k e ta a n • ' ist e e t a in oa st a an 3 I) a r h a a 11 e.. Ka i k k i i n jou k kue juo k-su i hi n sa a k uk i n m a a 1 ä het tä ä a i-noastaan yhden joukkueen. Sään. t ö k o m i t ea n e h d o t ns y k s i t y i s k o 11 - taiseksi päiväohjelmaksi hyväksyt tiin. 'Kongressissa. ])äiitettin pysyttää: Ly on issa hyvä ksy tyt am a t ööri-määräykset edelleen voimassa.. . E r i k oi se n h u o m a tt a vana se i k k a - na voi vielä mainita, että Italia oli antanut koiigressissa oleville edustajilleen jyrkän toimintaohjeen j)arooni Goubertinia j a hänen ; pyrkimyksiään vastaan sulkea k es k us \^a 1 la t p o is : oi y m p ia 1 a i - kea keskusvallat pois olympialaisista kisoista. Heille onin. m. sanottu, että he voivat ilmoittaa Italian jäävän kokonaan poisy jos keskusvaltojen ei sallita ottaa kisoihin osaa. Olipa edustajille vie- — Ennen kaikkea kunnioita itseäsi. ~ Pythagoras. — Tartu tilaisuuteen kiinni. Shakespeare. Omanarvontunto on kaikkien hyveiden kulmakivi. — S. Her.sehel. , —^ Jnpksemisesta ei ole mitään liyötyä;vpääasia on ajoissa lähteä matkaan.—La Fontaine. — Sana "ihminen'.' .merkitsee kreikankielellä '/.ylöspäin' katsov a . " Hänen täytyy siis tietää arvonsa/ ja asemansa-kaikkien ^nuu-hun luomakuntaan" yerrattunajj^ — Iän karttuessa oppii tulemaan yhä suvaitsemlnaksi lähimmäisiään kohtaan j a asettamaan yhä korkeampia ja korkeampia vaatimuksia, itselleen. — Enilo-rak. 1 i . eekkeriä j metsämaata aiheuttaen'}lä annettu määräys poistua kongressista, ellei annettava vastaus ota huomioon Italian; urheilupiirin toivomuksia ja kansan oikeustajuntaa. : • Suonial^ e en 1 ähet tä misek s i m a in i t tn i hin kisoiliin jä. Suöi^^^ niissä eiisimiiise jsijalle' on, ryhdytty kartuttairiäari ilk. Olyinpia-la israhast oä. • Tä älläkin ^ ä suy illa kansalaisilla on tilai.suus hanketta edistää^ ostamallä olyhipialiiis-merkkpjä, joita on sa at ayaha M h t o i m i s t o s t a . • • :': ,850,000 do11a rin va hin gon, josta suuri i osa lankeaa jiiuri paperir puumetsän osalle. Siihen, sijaan että metsiä hakattaessa olKsi pidetty huolta uuden metsän kasvattamisesta, on met-sän hakkuuta tavallisesti seurannut metsäpalojen tuho, joka on t ulv a h d u tt a n n t uu de n met s ä n ka s-vnn 81,000,000 eekkeriltä. :\retsä^ palot jatkuvat vuosi vuodelta suurimniak.si osaksi huvitteli ja in, metsästäjäin, kalastajain, uutis-a^ ukkaiden ja rautateiden huolimattomuuden tähden. 'Noin 60— 80 prosenttia niistä olisi estettä-vissa. , j Viime [yuosina ovat korkeat paperin hinnat tuottaneet tämäii maan sanomalehdistölle suuria vaikeuksia. ^Metsäpalot eivät kyllä ole ainoa syy paperin hintojen korkeutee,n, vaan ovat nekin olleet suuressa määrin syypäitä paperin hintojen korkeuteefi, ; v Huolimattomasti kytemään jätetty nuotiotuli tahi palava paperossin pätkä tai tuliitiku voi ai-; heuttaa vahinkoa ei ainoastaan 0- malle sanomalehdellenne, vaan ynyöskin: maan pepariteoUisuudel-le, metsät;y^öläisille j a koko maalle. ' — E i kukaan muu voi minua vahingoittaa paitsi minä itse; pa-lia, mikä nJ[inua %htaa, on minussa itsessäni, eikä mikään tuota minull,e;-niin suurta kärsimyst ä kuin minä its'^. — St. Bernhard. — Tuhansista kokemul^ista on havaittavissa se, että öiellä missä on paljon toimettomia j a joutilaita, siellä, o-h myös paljon paheellisia ja rikollisia, l Sananparsi Sanoo: paholainen keksii joutilaalle aina jotakin teke,mistä — ja se on aivan totta. ' ~ Rakkaus .aavistaa toisen ihmisen elämäntehtävän paremmin kuin hän itse ja uljaasti rohkaisten pysyttää hänet tehtävässään. Mitä on ystävyydessä ylevämpää ikuin tuo jalo vetovoima^ jolla se liittyy kaikkeen, hyvääö meissä? Olympiallai^et kisat Parisissa . v. 1924. Kansainvälinen olympialainen komitea on päättänyt, että kah^ deksannetil olympialaiset kisat pidetään Parisissa v; 1924. Vuoden 1928 kisat toimeenpantanee Amsterdamissa. ISamalla on komitea päättänyt [säilyttää ampumisen, purjehduksen ja pyöräilyn olympialaisten i| kisojen kilpailuohjein massa. Genevessä pidettiin kansainvälisen urheiluliiton ensimäinen virallinen kongressi äskettäin; E-dustettuina olivat seuraavat maat Amerika;.1 Ganada, Englanti, Ranska, Italia, Onkari, Itävalta, Sveitsi, Belgia, Hollanti, Espanja, Tanska, .Norjja, Ru*otsi, Sliomi. Suomea 'edustivat Stenberg jä Martola. meno- j a tuloarviota' ja I pienempiä sääritojeit muntoksid,!] käsiteltiin nt. m; mtiii-tosehdotuksia kilpailusääiitoihin ja olymi)i'alaiäia -^kisoja. koskeviin määräyksiin, li^läitä kysymyksiä pii ^ustä^toirÄi^-- •" Poimintoja täältä ja muualta. Yhdysvaltain presidentti Har-ding on tehnyt alotteeu, josi;a kaikkialla maailmassa odotetaan laajakantoisia seurauksia. Hän on kutsunut neljän suurvallan, Suur- Britannian, Ranskan, Italian ja Japanin valtuutetut Wasliingto-nissa luultavasti ensi syksynä pidettävään konferensiin keskustelemaan sotavarustusten rajoittamisesta. Todennäköisesti: tulevat kaikki asianomaiset kutsun hyväksymään. Amerikassa niinkuin muualla-via. aikaan, katsoi se veivollisuu-dokseen tehdä vakavani mau alotteeu siinä asiassa. SamaTla kertaa tullaan käsittelemään 'Kaukaisen I d ä n kysymyksiä, - joilla Yh.dys-valloille on suuri merkitys. : Konferensin kokoontuessa tulla an sen -osa no tta j ien j ou kossa nä-k e m ä ä n m y ös k i n ('a n a d a n e d u st a - jia. On lausuttu, että tällä maalla, Yhdysvaltain ja Britannian m i e 1 i p i t e e n v äl i 11 i i m :-i 11 ä t u )]< i l s i -. jana, on neuvotteluissa tärkeii, jollei määräävä a.sema. Sitiipaitsi on Ganadalla valvottavanaan Tyynenmeren rannikoilla samanlaisia etuja kuin Amerikalla. * * * * !i!JI Amerikan suomalaisten: ; suuri, vierailujöukkue .011 saapunut Suomeen ja otettu .pääkaupungissa vastaan tavalla, joka osoittaa, että Suomi-äiti ei ole tänne siirtyneitä lap.siaan unohtanut ja ettii se on valmis avamaan heille, sylin-sä milloin tahansa. . Helsingin siirtolaiskongressissa mainitaan tulleen ke.skustelun, aiheeksi myöskin punaiset vahdit, jotka Amerikan satamissa olisivat vastaanottanifissa Suomesta saapuvia valkoisia raaanmiehi-ään. iSen ohella ilmoitettiin kon-f: gressi.ssa, että Suomen eduskunnalle ja tasavallan presidentille o-^ li Yihdysvalloista lähetetty .mitä hävyttömimpään muotoon laadittuja nimettömiä uhkauskirjeitä, joissa Suomea ja Suomen hallitusta soimattiin. . : Kumpaakaan ilm'öit'usta ei siir-tolaiskongressissa ole tehty aiheettomasti. Onhan tultu huomaamaan, että kommunistimme niin Y:h(^ysvalloissa • kuin täällä Ca n ad a ssa k i n o va t vai m i i t millaiseen hävyttömyyteen tahansa, kunhan heidän oma nahkansa ei vain joudu välittömään vaaraan. K a i k i l l a koiruuksilla, joita bol-shevikiliaaleilla saarnataan, lie koet ta xa. t k oke il 1 a k ä y t ä nn ö ssä-kin. Siitä on kuvaavimpana se kiukku, jonka v lie kohdistavat Suomesta tuleviin valkoisiin. K a i - ken huippuna mainittakoon sellaisiakin,, tapauksia, että jotkut *' vanhan maan'' miehet: ovat kommunistien äänenkanttajissa julkais.seet * 'tunnustuksen", selittäen olleensa ^Suomessa lahtareina mutta tulleen sa ' täällä täy del li-seen katumnkseen ja parannukseen. sivat vaivakseen. panna; saamansa . . . . , , 1 • • v T • ^ ^'että kiriöittaisni sinulle K i r j e en uhkauskirjeet talteen, olisivat ne • • omansa tuleville sukupolville näyttämään, .miten lyhyt järkisiä. , . . , ... 1 1 ... ,.."n" T • ]uio elia elavat saksalaiset emmi la typeriä kansalaisia taalla edis- ^ . . .. *. .. {« 1 ,, ole niihneel nmi paljon suurista tyneessa uudessa maailmassa ' i . . , on asus,t anut, . V- T Ti"i sast, unevat,k1o h1 an tap^a htumista' ja inul„l islu•k, sista ]< n ni 1A: m u 11 a. ta 1 d a t o 11 a o 1 lv e a s-e11 il' 3 n e i d ä n k ii s i - he kosk a a n n i i n p ai j on, v?t t ä o m a n k a n s a n ja maan menestys ja hy- saiioessasi, T - , - n . ! rvksemmo ei ole mm s y n k k ä , kos-o l i s i heille suuremman • • , =-• k a o h n n i i i e niihne<M lapalitnmau n i i n : SJUixKikse .^•lint:iip(M.'spektii-v i st a. ei 111 n (;']> ä a ti'n <i' 1> ai k k ie 11 .• i) i.k r k u a s i a i n A ' a i k u t t a a . it^^^ -Si-: vin vointi arvoinen kuin k()ko ihinisk.iinnan' viii oi 1 ise k si 1 n u od o s t un e en itä m a i - sen • liarhao]>in aalteidon sok(^a kannattjiminen: Paitsi erinäisiä kin maailmassa on nyt tultu huomaamaan, että nykyistä kiihkeätä kilpaina sotalaivastojen ja maa-varustusten alalla ei voida estää lopulta johtamasta aseelliseen yhteenottoon , joka epäilemättä muodostuisi paljon kammottavammaksi kuin äskeinen yleismaailmallinen sota. Vaikkakin sodan täydellinen j a ehdoton lopettaminen tuskin lienee meidänkään aikamme ihmisten ulottnvilla,on aikojen kuluessa sentään kansainvälisellä yhteistoiminnalla saavutettu suuria muutoksia entisestä. Sodankäyntiä on koetettu sievis-tää ja noudattaa kansainvälisiä määräyksiä. Sodan voitettnihin j a voittajiin iskemät haavat eivät ole vielä menneet umpeen. Maailman-kamppailun seuraukset tuntuvat usein^missa maissa huonontuneiden taloudellisten olojen ja rap-pieiituÄeen' rahallisen tilanteen muodossa. Verot ovat kohonneet Olemme jo ennenkin maininneet, että ' k e l l ä ä n muilla-kuin maan laillisilla viranomaisilla ei ole oikeutta ottaa ketään tänne saapuvaa) kuulusteltayakseen, olkoonpa sitten kysymyksessä punainen tai valkoinen. Jos joku haluaa kommunistiemme tutkittavaksi antautua, on se kokonaan hänen oman suostumuksensa ja harkintansa varassa. On kuitenk i n erehdys luulla, että kaikki Suomesta saapuvat olisivat yhtä pelkurimaisia leveileviä, bolshevi-keja tavatessaan. Ilahuttavan runsaasti on - sellaisiakin' poikkeuksia, jotka kielentaitamattomina ja omista maanmiehistään riippuvaisinakin pystyvät hakemaan it^ selleen kunnollisia opastajia ja siten välttämään epämieluisia tuttavuuksia. Useissa Yhdysvaltain suomalaiskeskuksissa ovat : puna vehkeilijämme pitäneet n. k. "kansankokouksia" ja niideh räikeään muotoon laaditut vastalusepöytäkir-jat on lähetetty Suomen tasavallan presidentille. «Niissä kaikissa nhataanproletariaatin v(yimalla keskeyttää tavarain iähettämirien Suomen satamiin ja siten näännyttää Suomen kansa' nälkään. Millä voimalla, ja kenen avustamina he sellaiseen urakkaan ryhtyisivät. Ainoa maa, jonka tyo-laisun he voisivat v-^ikuttaa, on Yjleinen työtilanne (-aiiadassa ou nykyään hyvin hnolestiittava. Vi i me t ou k' ok n n ssa hi sl^ e tt i ii 1 2 5 irrosen tt i a ;])a 1 kka a . 11 a n 11 i vi s 1 a työläisistä olleen joutilaina ja samaan aikaan oli työttömiä 200,000 enemmän kuin. vastaa vana aikana viime vuonna. Sen lisiiksi 011 maalla, kestettävänä suunnaton kansallinen tappio ja suuria menoja tulevina vuosina. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. : Vaikkakin työttömyyden ''vaaranmerkki" on jo siyniitet-tu, ei ole m itään syyt ä paniikkiin. Eleillä on vielä jiilellä niaailman suurimmat, kansalliset luonnon j'ikkaudet, kuten laajimmat ])ape-r ip u n a 111 e e t, 111 o 11 a \' i mm a t n i k kel i - ja. asbestikaivokset, suurimmat merikalastusla itolvset, yksi maa ilman laajimmista, vehniialueista j k i vi 11 ii 1 i k ai \'o ks e t, v es i voima mm e ja puutavaramme, niaailman yhdeksään teollisuusmaahan verrattuna on Canada ensimäinen laajuuteensa nähden, toinen vesivoi.- m a an, koi mas ra u t a t e i h i n, k m i d e s raudan kokonaistuotantoon näh-: den sen luonnollisessa tilassa ja sen• viennissä j a kahdeksas väkilukuun verrattuna. Syyt nykyiseen lamaannuksen l i l a a n on helposti löydettiivissä, kun niitä ryhdytään :^ etsimään;; Vuosina 1919—20 ostivat canada-lai. set 300 dollarin arvosta henkeä kohti tavaroita YJidy.svalloista; Viime, vuonna käytettiin siihen tarkoitukseen yli $800,000,000. Jos kotimaassa käytettäisi puolet si it ä:. su mm a s t a, r ii tt ä i s i se työ tt ö - myyden poistamiseen. > Vuoden 1920 kuluessa rakennettiin Ganadassa .11.117 taloa: Samana vuonna tuli tänne 117,336 siirtolaista ja. avioliittoja solmittiin yli 70,000, ijoten uusia koteja olisi tarvittu' 150,000—200,000. 'Sensijaan että kotien rakentamiseen olisi myönnetty 1 ai no j a, tu hr lättiin miljooneja dollareita laivoihin, vaikka n i i t ä nykyään on maailman markkinoilla liiaksikin. Ko ti m a i sen ka u p a n ed i s t ä m i n e n j a rakennustoiminnan laajentami-- nen olisivat omansa suuressa määrässä työttömyyttä poistamaan^ Maan . luonnonrikkauksista, saadaan melkein kaikkia tarvittavia raaka-aineita; työväkeä on kyll i k s i ja kesäkuukaudet mitä sopivimmat töiden alottamiseeii. A i noa,; mikä näkyy puuttuvan, on hyvä tahto ja kaukonäköisyys pulmien ratkaisemiseen. •'Viimeinen dollari," josta sota-aikana niin usein kuultiin, ei nyt ole niin helpossa ja kuitenkin olisi sen sijoittaminen tuottaviin koteihin paljon edullisempaa kuin sota-tarpeiden hankintaan. ; Maa sellainen kuin Capada, jossa kaikkia mahdollisia tarpeita olisi saatavana itsellä, kunhan tuotantoa vain taidolla ja tarmolla kehitettäisi, voisi ennen pitkää tarjota r i i t t ä v ä t toimeentulomahdollisuudet kaikille kansalaisilleen ja vielä entistä suuremmille siirtolaisjoukoillekin. Kaikesta päättäen tulevat seuraavat talvi-kuukaud. muodostumaan erittäin vaikeiksi, ellei kesän aikana riittävästi varustauduta niitä vastaanottamaan. On toivottava, eta a n i i n tehdään ja ajoissa havahdutaan. L. J . M . nii näet nuoresta ijastiisi huolimatta k ii ik k i n i in sy nk iissii vai o:s-s; i sen vuoksi ettii olet nähnyt niin . l)aljo kui-jnutta ja sen, tnot-tamnt vaikutelmat ovat olleet y- Jen voimakkaat.: Ä!ä i)idä minua pessimistinii,. joka epäilisin Saksan tnlevaisiinltn. ?^litä pahciii^ m i n rakkaat naa.i)ui'imiiie koella-, vat estjiä inei(l;in..kasvu;imiiie, .si-til• - suur-?mmat • tulevat• meidän ponnistuksemmeolemaan. : E i m i k ä ä n viekkaus, ei mikäli n vii k i valta voi ajan pitkään iiiaseutaa e t e e n p ä i n i \ v r k i v ä ä — k a n s a a , ja meidiin nanpurimme saa • niihdä; senv .miten vastapaino • nieidiin puolelta m HKV tulee k y l l i n -voi ma k-kaaksi voittaakseen, scn-ron. .Puhuminen tällii hetkellä Saksali suurniulesta tailaa. niiyttaä• Ieistä pilkalta, j a ivalta, et kenties voi. k ä s i 11 ii ii, k u i n k a 111 e a n 1 a 11 d 1 m m 1»v sem moisiin haa veih in, Olem me-h a n • k u i t en k' i n : t öisessä. a se ma ssa, k u i n te siellä kotimaassa, ^^leillä Dollarilta. Jlyös myömme pankki-osoituk sia (shekkejii) markoissa yllä: mainit, kurssin jälkeen ja erikoi sia, k'olmen prosentin korkoa ve. täviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunasteta a n si e 11 ä V o i m a ssa - oi e Van dolla-rin kurssin jälkeen. Lähetyskulut ralialähetyksille postin kautta on 15c. summille alle 5}i'20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kuluja ei peritä. Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilla summilta. Kaikki; lähetykset "osoitetaan, postin kaulia, jos sähkösanoma-lähetystä ei erikoisesti pyydetä. ' Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähettäjän osoit-leel la varu steItu na. osoi t teel la : Foreign Department First National Bank HANCOCK :: MIOH. —Perustettu v. 1874.— Vnrat vii $3,000,000.00. • Kirjoittakaa : suomeksi; meillä. on kuuki .suom.ilaista liikkeessämme. ' ka.'1,11 kuii.;vain oikein talkiomme. U Ik o i n a ä t. t n i • \- i t sev a t me i tä j a. m e ;iiikoinaita'; ; Vas1,a tä vaikut.iiksen\'kaulia elä-; täyryy olla joku toivon aiikkiiil 1 mäciilulot^ i)arantua. Haaka-ainei-ettemine jo.utuisi .epätoivoon. Te.' den jakelu on saatava paremmal-elätte omassa maassa omien kan-i K> kaunalle, samoin elintarpeiden salaisten keskuudessa .ja yhteeuv kuuluvaisuuden tunne - pelastaa te id; i t monista ^' a i k e u k s i s ta.. • i\ 1 e jakelu niin .:ettei viljaa Etelä- Amerikassa käytetä polttoaineena, sen vuoksi ettei . sitä voida: ulkomailla:. olevat sa ksalaiset si t ii -.iii uuna käy tt ää, sa maila .kun ih-vastoin -elämme kuin hajaantu- misetEuropassa kärsivät nälkää., neet lampaat snt ten jou kossa. -Jokainen.' kreikkalainen leipuri ja portugalilainen kaTTpi)a-apulainen on nyt su u i"e m m a ssa a r vossa k u i n saksalainen, vaikka, nieidiit saksalaiset i \ ' i r l vuot ta sit t en .Kiiiias.- sa luettiin arvokkaimi.iien muu ka.-. 1 a i s I en ' jo u k k o o n. : I M U m (' t ä s t ii h ai V ele s i im i s e s t a h u o li ma 11 a s aa t; i o 11 a - to i s i st a; k a n s ai 1 i s n u k si s ta e - ristettynä, mutta yhteyden tekee meille mahdolliseksi vain usko Saksan tulevasta suuruudesta. Ja tämä toivo meillä on. Onhan SO t a, osoi tta n 111 Ix ui 111< a s u u r i. ka n - samme \yö- ja suorituskyky on Emme tarvitse kymmentä vuotta saadaksemine kuntoon kauppalai-: vaston, joka on suuruudeltaan kolmas osa hävinneestä, vaan voimme e k ä • j o k u u d e n ; v u oden_ ,])eväsiii. luoda maahan raaka-aineitamme ja viedä valmisteitam-;, me ulos omilla laivoilla. Nykyin e n . sukupolvi voi tuskin nähdä • viimeisen sotakorvansmaksun suo rittaii'iista..mutta voimme kai .toi-. . \foa ennpr sitä seisovamme;entiset lä tasolla.. 'Kun ajattelemme korvaussumman .suuruutta,."- jonka hallit uksemme .. on hyväksynyt, . voi se ensi silmiiyksellä tuntua Tiedämme mitä voimme saada ai- i mielettömyydeltä. vJEutta älköön . — Älä odota saavasi suurera^^ paa luottoa keltään parempi on kuin luotat itseesi j a Jumalaan. Voidaksesi, olla onneUinen lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaneella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todellinen arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän korkeimman kurssin rahalähetyksistä. KURSSI ON TÄNÄÄN SUOMEN JVIARKEAA CANADAN DOLLARISTA. Kaikki lähetyksiBt osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanqmalähetystiv ei erikoisesti vaadita. Sälikötys-^ maksii on $4.30.- Lähetyskulut rahalähetyksille on 40c summille $40.00'asti, 5o'c summille $50.00 asti, 75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sadalta 25c. ^ Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille. Lä,hettäessänn6 rahoja tulee vastaanottajan ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoitta hyvin tar^ kasti. PORT ARTHUR, ONT., OÄKAJDA, 4Srirn,.,ffiW^ \n ^
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, July 21, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1921-07-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada210721 |
Description
Title | 1921-07-21-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
K-.
C S N M T A N UUTISET, PORT ARTKUE, ÖNT., CANABÄ; Torstaina Heinäk'. 21 p. 192T NUMERO 29
CANADAN UUTISET
Buomalainen eanomalehtl CanadasBa»
ilmestyy Jokaisena Tontaina.
I Kustantaja
! The Canada Nevvs Publlsning Co.
ErickJ. Korte, Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja. '
TILAUSH,INNAl:i
Canadaan: $3.00i koko vuodelta^
$1.75 puolelta vuodelta,: $1.00 3 kuukaudelta
ja 40 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltolliln ja Suomeen: $3.75
koko vuodelta ja $2.25 puolelta vuodelta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran jU'
laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksille
kohtuullinen alennus. Halutaantie-iö-
ja nim^nmuuttoll:u(|>tukset 75 senttiä
kerta; $2.00^kolmei kertaa. Naima-.
Ilmoitukset $2^00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. i^iol(itto- • ja kihlaus-ilmoitukset
60d palstatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärsyllä $3.00,
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tili!B|Blvitykset, keräys-luettelot,
luento-iltaoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta*
Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoituksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Plenimmänkiu ilmoituksen hinta on
BO sentt. Postissa tulevia llmoituksiA
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuumalta.
I
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tl
laukset ja rahat ovat lähetettävät
oaoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, i "O at., Canada.
Canadan Uutisista lalnattaefssa on
(ahde mainittava. ,, ••
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin eekä vanha etta uusi
osoite.
Metsäpalot ja sanomalehdistö.
'Palava paperossin pätkä, joka
lieitetään i tiepuoleen, voi merkitä
paljon tällekin sanomalehdelle.
Jokainen; il sanomalehti tarvitsee
pa periä.. 1 Paperi valmistetaan
puusta. Palava paperossin pätkä
tai mmi huolimaton tulen käsittely
sytyttää metsäpaloja. Metsäpalot
hävittäivät metsää ja sitä raaka-
ainetta;; josta paperi valmistelaan.
Sitä [jmukaa kuin metsät vä-
Jienevät jaj hävitetään, kohoaa pa-peiin
hinta, ja se taasen tuntua
jokaisen sanomalehden taloudessa
ja ilopullis|esti jokaisen lukijan
kukkarossa -korotetun ,tilausliin-nan
muodossa.
Aikakautemme on sanomalehti-en
aikakausi. Amerikassa ön 21,-
000: sanomalehteä, joita jbka päivä
painetaan 28,000,000 kappaletta
. Kuudella kymm enel Hi päi vä-lehdellä
; on kullakin yli 100,000
painoSj yhdellä sunnuntäilehdellä
y l i inil Joonan. Sanomalehti-pa-
I >eri va 1 m i s tet a a n k ok on a an - puusta.
Yjulysvaltain paperiteollisuus
käyttää iviuosittain noin , miljoonaa
k oord ia pa peripuu ta, m ikä
A-nstaa 40T—(SO vuoden metsänkas-vua:
noiii
tea, jossa jäseueiiä oli oUutni, ni.
Suomen edusta ja iSten'berg.
Olympialaistenv kisojen ohjelmaa
käsiteltiin kongressissa yksi-tyskohtaisesti
ja päätettiin poistaa
ohjelmasta 3,000 m. käynti,
köydenvetokilpailu ja painonheit-to.
Käyntikipailujen suhteen oli
komitea ehdottanut, että 10,000
m. käynti pysytettäisiin, mutta
3,000 ni. sen' sijaan poistettaisiin
ohjelmasta. Englannin ja Italian
edustajat kaniuittivat käyntikil-pa
ilujen pssy11 ämistä^" ja Italia
ehdotti lisäksi pitemmäny 40,000
HR matkaa otettav^aksi .ohjelmaan.
Painonheitto poistettiin Englan-suuremmiksi;"
Euröpan !'Wittaja-.fj6 ennestäänkin niin mitättömän
suurvallat. Englanti ja Kauska,
ovat kokonaan joutuneet Amerikan
^ V a sa Ile ik si ra lial 1 i s essa su h r
teessä ja kaikki muut Europan
maat, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta,
elävät kokonaan
vakavaraisemmista maista riippuvaisina.
'Kaikki saatavissa olevat
varat on käytettävä jokpäiväiseen
olemassaolon.taisteluun ja uudel-leenrakennustyön
täytyy jäädä
lepäämään. ^
Kun Yhdysvallat ei voinut yh-ty
ii k a n so j en li It t o on, j on ka oh-j
el ni a a n ku ui u u my ösk i n a so i s t u s-t
e n r a j o it t am i ne n, mi 111 a joka e i
l)ientä, että sen tyrehdyttäminen
ei mitään m e r k i t s i s i . Kokonaisten
valtakuntien liike-elämän. laman
11 a mi seen t a rv i ta a n ma a ilm an
kapitalistien yhdistetyt voimat;
köyhälistön ponnistelut ovat siinä
suli teessä kokonaan m Qvk i t yk set-:
tömiä.
Jos fSuomen viranomaiset ottai-
TULEVAISUUDBN SAKSA.
Berl. Tageblalt julkaisee K i i -
nassa elävän saksalaisen tulevaisuuden
Saksaa koskettelevan kirjeen
veljenpojalleen. Koska kirjeessä
on muillekin jotain mielenkiintoista,
selostamme sen lässii.
Tämä saksjilainen kirjoittaa:
Kakas yeljenpoikani! Tahdot
Nykyinen kurssimme rahaläKe
tyksiJle SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Saksan lulovaisnudesta. lOtpä
pyydil väliiiä. ?ile Saksan ulko-
CANAbAN UUTISET
.• (The Canada NeWi) .
The Finnish Newispaper In Canada.
Ppbllshed ei^ery Thursday by •
The Canada News Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
Daily New6 Bldg., Port Arthur, Ont,
CANADAN UUTISET
Is welcomed and read m every: Finnish
hom« In-the Dominion. It is the only
direct advertislngjlmetiium for those
manufacturers and merehants who
wl8h to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-uctft
and merchandise by the large and
ev«»rerowing Finnish population resid-iug
la Canada. Plaoeyour trial ad-vertisement
and get results.
Advertising rates 50c per Inch.
Political advs. $1.00 per inch.
Advertlsements must rveach our Office
; Wednesday neon ^o appear on
Thursday's issue.
Subscrlptionprice in Canada $3.i)0
• per year, United States and other
countries $3.75.per year ih: advance.
Entered as second class mall mat-ter,
Decf 1, 1915, at the Post Offlco a t
Port Arthur, Ontario, Canada.
500,000 eekkerin alalla
luotsiimaata.. Mitään jiirjestel-niällistä
yritystä ei ole tehty metsien
: uudelleen kasvattamiseksi^
sillä seurauk.sella, että metsissä:
lasketaaii' olevan jälellii ainoas-taan
noini 50,000,000 koordia kuu-sjpnnta
jpaj^eriteolli>suuden saatavissa.
Tästä päättlion on Ameri-;
kassa paperipuuta jälellä ainoastaan
noini 10 vuodeksi, minkä jälkeen
Uuden. Englannin ja suurten
jiirvien laineiden paperitehtaiden
käy sangen vaikeaksi hankkia
raaka-ainetta.
Nykyään- ^keskittyy Yhdysvalv
tain paperiteollisuus etupäässä
Uuden Englannin valtioihin ja
' jossakinj inäärin myöskin suurten
järvien yaltioihin. Lukuunotta-matta
noin 1,300,000 koordia paperi
puutai, mitkä tuodaan Cana-dasta,
saadaan raaka-aine näistä
vai t i o i s t a r> V i i m e i s t en viiden vuoden
ajalla hävitti 25,000 metsäpaloa
näillä alueilla y l i 4,250,000
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
The. help preserve the ideals and
sacred traditiona of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its lavvs and Insplre others tö
respect andlobey them: To strlve
unceaslngly to qufcken the pubMc'8
senae Of Civic duty: In ali vvays to aid
In making this country greater and
better than /e fpund It.
nin ehdotuksesta ja Ruotsi oli in- siinä suhteessa olo saaiiu sanotta-n
ok ka i n vaa t i maa n köy d en vedon
poistamista.
Olympialaisten kisojen yleisurr
iieiluohjelman . suliteen oli sään-tökomitea
ehdottanut, että joka
maalla ollsioikeus ilmoittaa ja ottaa-
osaa 4 edustajalla kaikkiin
henkilökohtaisiin paitsi maratonjuoksuun;
jonka pituns määrät-tiin
42,105 metriksi. Maratonjuoksussa
saisi joka maa olla e-dustettunaO
juoksijalla> 400 ja
l,tiOO m. viestinjuoksuun voidaan
ilm o i t ta a 4 va ra m i est ii. 3,000 m.
joukkuejuoksuun ja 10,000 m.
murtomaa juoksuun saa jokainen
maa ottaa osaa G miehellä, mutta
1 a s k e ta a n • ' ist e e t a in oa st a an 3
I) a r h a a 11 e.. Ka i k k i i n jou k kue juo k-su
i hi n sa a k uk i n m a a 1 ä het tä ä a i-noastaan
yhden joukkueen. Sään.
t ö k o m i t ea n e h d o t ns y k s i t y i s k o 11 -
taiseksi päiväohjelmaksi hyväksyt
tiin.
'Kongressissa. ])äiitettin pysyttää:
Ly on issa hyvä ksy tyt am a t ööri-määräykset
edelleen voimassa.. .
E r i k oi se n h u o m a tt a vana se i k k a -
na voi vielä mainita, että Italia
oli antanut koiigressissa oleville
edustajilleen jyrkän toimintaohjeen
j)arooni Goubertinia j a hänen
; pyrkimyksiään vastaan sulkea
k es k us \^a 1 la t p o is : oi y m p ia 1 a i -
kea keskusvallat pois olympialaisista
kisoista. Heille onin. m. sanottu,
että he voivat ilmoittaa
Italian jäävän kokonaan poisy jos
keskusvaltojen ei sallita ottaa kisoihin
osaa. Olipa edustajille vie-
— Ennen kaikkea kunnioita itseäsi.
~ Pythagoras.
— Tartu tilaisuuteen kiinni.
Shakespeare.
Omanarvontunto on kaikkien
hyveiden kulmakivi. — S.
Her.sehel. ,
—^ Jnpksemisesta ei ole mitään
liyötyä;vpääasia on ajoissa lähteä
matkaan.—La Fontaine.
— Sana "ihminen'.' .merkitsee
kreikankielellä '/.ylöspäin' katsov
a . " Hänen täytyy siis tietää arvonsa/
ja asemansa-kaikkien ^nuu-hun
luomakuntaan" yerrattunajj^
— Iän karttuessa oppii tulemaan
yhä suvaitsemlnaksi lähimmäisiään
kohtaan j a asettamaan
yhä korkeampia ja korkeampia
vaatimuksia, itselleen. — Enilo-rak.
1 i .
eekkeriä j metsämaata aiheuttaen'}lä annettu määräys poistua kongressista,
ellei annettava vastaus
ota huomioon Italian; urheilupiirin
toivomuksia ja kansan oikeustajuntaa.
: • Suonial^
e en 1 ähet tä misek s i m a in i t tn i hin
kisoiliin jä. Suöi^^^
niissä eiisimiiise jsijalle' on, ryhdytty
kartuttairiäari ilk. Olyinpia-la
israhast oä. • Tä älläkin ^ ä suy illa
kansalaisilla on tilai.suus hanketta
edistää^ ostamallä olyhipialiiis-merkkpjä,
joita on sa at ayaha M h
t o i m i s t o s t a . • • :':
,850,000 do11a rin va hin gon, josta
suuri i osa lankeaa jiiuri paperir
puumetsän osalle.
Siihen, sijaan että metsiä hakattaessa
olKsi pidetty huolta uuden
metsän kasvattamisesta, on met-sän
hakkuuta tavallisesti seurannut
metsäpalojen tuho, joka on
t ulv a h d u tt a n n t uu de n met s ä n ka s-vnn
81,000,000 eekkeriltä. :\retsä^
palot jatkuvat vuosi vuodelta
suurimniak.si osaksi huvitteli ja in,
metsästäjäin, kalastajain, uutis-a^
ukkaiden ja rautateiden huolimattomuuden
tähden. 'Noin 60—
80 prosenttia niistä olisi estettä-vissa.
, j
Viime [yuosina ovat korkeat paperin
hinnat tuottaneet tämäii
maan sanomalehdistölle suuria
vaikeuksia. ^Metsäpalot eivät kyllä
ole ainoa syy paperin hintojen
korkeutee,n, vaan ovat nekin olleet
suuressa määrin syypäitä paperin
hintojen korkeuteefi, ; v
Huolimattomasti kytemään jätetty
nuotiotuli tahi palava paperossin
pätkä tai tuliitiku voi ai-;
heuttaa vahinkoa ei ainoastaan 0-
malle sanomalehdellenne, vaan
ynyöskin: maan pepariteoUisuudel-le,
metsät;y^öläisille j a koko maalle.
'
— E i kukaan muu voi minua
vahingoittaa paitsi minä itse; pa-lia,
mikä nJ[inua %htaa, on minussa
itsessäni, eikä mikään tuota
minull,e;-niin suurta kärsimyst
ä kuin minä its'^. — St. Bernhard.
— Tuhansista kokemul^ista on
havaittavissa se, että öiellä missä
on paljon toimettomia j a joutilaita,
siellä, o-h myös paljon paheellisia
ja rikollisia, l Sananparsi Sanoo:
paholainen keksii joutilaalle
aina jotakin teke,mistä — ja se
on aivan totta.
' ~ Rakkaus .aavistaa toisen ihmisen
elämäntehtävän paremmin
kuin hän itse ja uljaasti rohkaisten
pysyttää hänet tehtävässään.
Mitä on ystävyydessä ylevämpää
ikuin tuo jalo vetovoima^ jolla se
liittyy kaikkeen, hyvääö meissä?
Olympiallai^et kisat Parisissa
. v. 1924.
Kansainvälinen olympialainen
komitea on päättänyt, että kah^
deksannetil olympialaiset kisat pidetään
Parisissa v; 1924. Vuoden
1928 kisat toimeenpantanee Amsterdamissa.
ISamalla on komitea
päättänyt [säilyttää ampumisen,
purjehduksen ja pyöräilyn olympialaisten
i| kisojen kilpailuohjein
massa.
Genevessä pidettiin kansainvälisen
urheiluliiton ensimäinen virallinen
kongressi äskettäin; E-dustettuina
olivat seuraavat maat
Amerika;.1 Ganada, Englanti, Ranska,
Italia, Onkari, Itävalta, Sveitsi,
Belgia, Hollanti, Espanja,
Tanska, .Norjja, Ru*otsi, Sliomi.
Suomea 'edustivat Stenberg jä
Martola.
meno- j a tuloarviota' ja
I pienempiä sääritojeit
muntoksid,!] käsiteltiin nt. m; mtiii-tosehdotuksia
kilpailusääiitoihin
ja olymi)i'alaiäia -^kisoja. koskeviin
määräyksiin, li^läitä kysymyksiä
pii ^ustä^toirÄi^-- •"
Poimintoja täältä ja
muualta.
Yhdysvaltain presidentti Har-ding
on tehnyt alotteeu, josi;a
kaikkialla maailmassa odotetaan
laajakantoisia seurauksia. Hän on
kutsunut neljän suurvallan, Suur-
Britannian, Ranskan, Italian ja
Japanin valtuutetut Wasliingto-nissa
luultavasti ensi syksynä pidettävään
konferensiin keskustelemaan
sotavarustusten rajoittamisesta.
Todennäköisesti: tulevat
kaikki asianomaiset kutsun hyväksymään.
Amerikassa niinkuin muualla-via.
aikaan, katsoi se veivollisuu-dokseen
tehdä vakavani mau alotteeu
siinä asiassa. SamaTla kertaa
tullaan käsittelemään 'Kaukaisen
I d ä n kysymyksiä, - joilla Yh.dys-valloille
on suuri merkitys. :
Konferensin kokoontuessa tulla
an sen -osa no tta j ien j ou kossa nä-k
e m ä ä n m y ös k i n ('a n a d a n e d u st a -
jia. On lausuttu, että tällä maalla,
Yhdysvaltain ja Britannian
m i e 1 i p i t e e n v äl i 11 i i m :-i 11 ä t u )]< i l s i -.
jana, on neuvotteluissa tärkeii,
jollei määräävä a.sema. Sitiipaitsi
on Ganadalla valvottavanaan
Tyynenmeren rannikoilla samanlaisia
etuja kuin Amerikalla.
* * * * !i!JI
Amerikan suomalaisten: ; suuri,
vierailujöukkue .011 saapunut Suomeen
ja otettu .pääkaupungissa
vastaan tavalla, joka osoittaa, että
Suomi-äiti ei ole tänne siirtyneitä
lap.siaan unohtanut ja ettii
se on valmis avamaan heille, sylin-sä
milloin tahansa. .
Helsingin siirtolaiskongressissa
mainitaan tulleen ke.skustelun, aiheeksi
myöskin punaiset vahdit,
jotka Amerikan satamissa olisivat
vastaanottanifissa Suomesta
saapuvia valkoisia raaanmiehi-ään.
iSen ohella ilmoitettiin kon-f:
gressi.ssa, että Suomen eduskunnalle
ja tasavallan presidentille o-^
li Yihdysvalloista lähetetty .mitä
hävyttömimpään muotoon laadittuja
nimettömiä uhkauskirjeitä,
joissa Suomea ja Suomen hallitusta
soimattiin. . :
Kumpaakaan ilm'öit'usta ei siir-tolaiskongressissa
ole tehty aiheettomasti.
Onhan tultu huomaamaan,
että kommunistimme
niin Y:h(^ysvalloissa • kuin täällä
Ca n ad a ssa k i n o va t vai m i i t millaiseen
hävyttömyyteen tahansa,
kunhan heidän oma nahkansa ei
vain joudu välittömään vaaraan.
K a i k i l l a koiruuksilla, joita bol-shevikiliaaleilla
saarnataan, lie
koet ta xa. t k oke il 1 a k ä y t ä nn ö ssä-kin.
Siitä on kuvaavimpana se
kiukku, jonka v lie kohdistavat
Suomesta tuleviin valkoisiin. K a i -
ken huippuna mainittakoon sellaisiakin,,
tapauksia, että jotkut
*' vanhan maan'' miehet: ovat
kommunistien äänenkanttajissa
julkais.seet * 'tunnustuksen", selittäen
olleensa ^Suomessa lahtareina
mutta tulleen sa ' täällä täy del li-seen
katumnkseen ja parannukseen.
sivat vaivakseen. panna; saamansa . . .
. , , 1 • • v T • ^ ^'että kiriöittaisni sinulle K i r j e en uhkauskirjeet talteen, olisivat ne • •
omansa tuleville sukupolville
näyttämään, .miten lyhyt järkisiä. , .
. , ... 1 1 ... ,.."n" T • ]uio elia elavat saksalaiset emmi la typeriä kansalaisia taalla edis- ^ . . ..
*. .. {« 1 ,, ole niihneel nmi paljon suurista
tyneessa uudessa maailmassa ' i . . ,
on asus,t anut, . V- T Ti"i sast, unevat,k1o h1 an tap^a htumista' ja inul„l islu•k, sista
]< n ni 1A: m u 11 a. ta 1 d a t o 11 a o 1 lv e a s-e11
il' 3 n e i d ä n k ii s i -
he kosk a a n n i i n p ai j on, v?t t ä o m a n
k a n s a n ja maan menestys ja hy- saiioessasi,
T - , - n . ! rvksemmo ei ole mm s y n k k ä , kos-o
l i s i heille suuremman • • , =-•
k a o h n n i i i e niihne |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-07-21-04