1922-02-04-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAUS Cbumdan saomalaisen tySväestSn iänenkannatUja* ilmes- fey SBdbturyasa, (ta., joka tiistai, torstai ja lauantai. H.PUEO, J.W.SL1JP . Vahtaava toimittajiu Toimitosnhteen. V A P A U S The only organ of p S Ä r i e r B in Canada. Pul^ Ifehed in S u Ä Ont, every Toesday, Thursday and S»turday. • _. Adverlising ratea 40c per col. Inch. Minrnium charge £or single iiiEcrtion 75c. biscount on standing advertis^ ment. The Vapaus is the best advertising medium among t•3*i e Finnish People in Canada. Dmotushinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta kerta-flmotXesta75c. -'KuolemanUmotUkset $2.00 (rauisto-v ä Ä 50c. kultakin M k s i ) . - Kihlan^ ja aviolutto ilmoi alin hinta $2.00. nimenmuutosilra. (muuten kuin SS^Jittoilmotusten yhteydessä $2-00 kerta. - Avioeroil. motnkset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. - Syntymailmo-tokset $2,00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset 81.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista, Joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi yk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. 91.50 j a yksi kk. 76c. , , , »r r« v i Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.50, puoli vk. $a.00 ja kolme kk, $1.75. , _ „ _ Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lahottamaan, paitsi asiamiesten joillp on takaukset. _ Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen Idrjeesecnne, kiiiottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-floonallisella nimellä. ... J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja. Vapauden; konttori ja toimitus on Liberty Building, Lorne St., Puhelin 1038. ^ - Poetiosote: . Box 69, Sudbury, Ont. G Begistcred at the Post Office Department, Ottawa, as Becond class matter. Joko vihdoinkin Lehtemme viime numerossa julkaisimme uutisen josgä saamairame tietojen perusteella n^öskin Canadan hallituben toimesta on otettu askel Venäjän nälkäisten avustamisen aloittamiseksi. Nykyisen hallituspuolueen yksi' johtavimmista äänitorvista, Torontossa ilmestyvä The Globe lehti on pitemmän ajan yksinpä johtavissa artikkeleissaan painostanut että Venäjän nälkäisten miljöonain avustamiseen olisi myöskin Canadassa ryhdyttävä. Eikä ole epäilemistäkään, että eikö tuon lehden vaatimukset olisi olleet vaikuttavina tekijöinä hallituksen ottamaan kantaan, Venäjän nälkäisten avustamiseksi. ' Tullaanko valtiorahastoa käyttämään ja jos tullaan, niin missä määrin on meille toistaiseksi vaikea sanoa, mutta vaikkapa nyt hallitus suoranaisesti ei uhraisikaan aineellisesti tuohon avustubeen, on yksinpä pääministerin kehoituksellakin suuri merkitys. Tähän mennessä Canadassa ei ole tehty mitään Venäjällä kärsivien avustamiseksi ja avustus mitä täältä on voitu kokoon saada' on kerätty miltei kokonaisuudessaan Neuvosto-Venäjän Canadalaiset Ystävät nimisen liiton toimesta ja pääasiallisesti sellaisten ainesten keskuudesta, jotka ovat olleet ei ainoastaan nälänhätäisiä kohtaan osottamassa'sympatiaa, mutta, jotka tämän lisäksi ovat olleet neuvostovallan lämpimämpiä kannattajia, jotka ovat k ä s i t t ä n e e t , että jos nälänhä-taisille ei saada mahdollisimman tehokasta apua, voivat useat miljoonat miehet, vaimot ja lapset nääntyä puutteeseen ja nälkään ja vielä, jotka ovat buomanneett että ellei nälkäalueille saada tuntuvaa avustusta, voi tilanteella olla vahingollinen vaikutus Venäjällä olevaan hallintojärjestelmään, jota tilaisuutta kapitalisti-luokka kaikissa maissa on suurella jännityksellä odot-tonut. ; / Kuitenkin on avustustoiminta, jota on järjestetty edellämainjjlun liiton toimesta saanut osakseen mitä suurinta vastustusta, joka huomattavasti on vaikuttanut avustus saavutuksiin. Mutta nyt, kun hallituskin on ottanut alotteen nälkäisten avustamiseksi, huomatessaan että Neuvosto-Venäjää ei voida nälälläkään kukistaa jo kun yhä suuremmaksi käyvät nälkään kuolevaisuuden numerot puhuvat selvää kieltä ja osoittavat, että Neuvosto-Venäjän kukistamisen toivossa hallitsevain luokkain taholta on otettu niskoilleen milj oonien nälkäisten elämä, on uskottavaa, että myöskin The Friends of Soviet • Russia saa avustustyötään tehdä rauhasso, ilman että virkavalta siltä kieltää kokoushuoneet ja sellaiset paikat, joissa suuremmille joukoille voidaan tehdä selvää nälkoseuduilla valitsevasta tilanteesta ja siitä suunnattomasta kuolevaisuudesta, jota Venäjän vihollisten Venäjän avustuksen vastustus on aiheuttanut, ; , Canadan hallituksen toimenpide ei merkitse sitä, että siltä taholta osotettaisiin mieltymystä Venäjäl lä olevaan hallitukseen, ja ei asiaa siis, ole olettava siinä valossa. Mutta se seikka, että yhä useammat miljoonat sortuvat Venäjällä nälkään itsepäisten riistäjäin ja heidän'hallituksensa toimesta ottamansa kannan johdosta, saattaa heidät epäonnistuttuaan ottamaan asia humanisuuden, pelkän ihmisystävyyden konnustamona ja siksi avustukseen on ryhdytty. Yhdentekevä, olkootpa asiaan vaikuttaneet motiivit mitkä tahansa on hallituksen nyt ottamalle toiminnalle annettava tunnustus ja sellaisenaan tehtävä parhaansa sen onnistu-miselssi. Tämän yhtejjdessä ei kuitenkaan olisi unhoitettava, että myöskin meidän työläisten on jatkuvasti tehtävä työtä Venäjällä nälkään sortuvain tovereiden avustamisen tehostamiseksi omassa keskuudcssaamme. Ei riitä se, elta on sattunut yhden kerran tuohon avustukseen antamaan, multa on anneltava jatkuvasti ja niin paljon kun kullekin on mahdollisuuksia. Jos ei huostassanne ole keräyslistoja tai jos ei ole muita toimenpiteitä olemassa jatkuvan avustuksen keräämiseksi, niin voivat yksilöt lähettää rahasummia suoraan toimeenpanevalle komitealle, joka puolestaan huolehtii, että ne tulevat malidoUisimman pikaisesti nälkää kärsivien käytettäväksi.-": Venäjällä olevien iww:läisten varoitus ' Senjälkecn kun I. W. W. Uiton Punaisen Taloudel-lisen Kansainvälisen Moskovassa pidetyssä konferenssissa ollut edustaja Williams julkaisi Europan noske-l^ is-kortteerissa laatimansa kuuluisan raportin, jonka sisältö on mitä huomattavin osoitus siitä vihamielisyydestä, mitä tuon liiton johto on tuntenut ja edelleen tuntee mailman vallankumoukeellisia proletaareja ja eritoteen juuri Kolmatta Kansainvälistä sekä Punaista Taloudellista Kansainvälistä kohtaan on kaikista IWW:- n sanomalehdistä ja julkaisuista tyysten loppunut se kaksinaamaisuus, jolla ne .ennen raportin julkaisemista suhtaantui edellämainiltuihin koko mailmaa käsittäviin vallankumouksellisiin Kansainvälisiin. Ei enään puhuta ja kirjoteta, että IWW. liitto kannattaisi tai tunnustaisi edellämainitut Kansainväliset työväenluokan vallankumouksellisiksi järjestöibi huolimatta siitä, että noissa järjestöissä jo on miltei puolet mailman järjestyneistä työläisistä. Mutta sensijaan yritetään selostamasta päästyäkin uskotlaa, että IWW:ssä ja muissa Kolmatta Kansainvälistä sekä Punaista Taloudellista Kansainvälistä vastustavissa järjestöissä on se voima, joka tulee kukistamaan nykyisen kapitalistisen tuotantojärjestelmän ja tilalle luomaan uuden kaikkien työtätekevien yhteistä hyvää tarkoittavan ihanne tai Vapaan Työn Teollisen Kansanvallan. ' Sen sijaan etta ennen olimme tekemisissä todelliset tarkoitubensa piilottaneen vihollisen kanssa, olemme nyt joutuneet taisteluun vihollisen kanssa; joka suoranaisesti selittää vastustavansa vallardcumouksellista työ-väenliibltä. Tuota rehellistä naamaa esittävää I\VW. liiton johtoa me olemme odottaneetkin. Me olemme tietäneet, että ennemmin,taikka myöhemmin joudumme tekemisiin karvansa paljastaneen vihollisen kanssa, Vanha ja tuttu asia pitäisi jokaiselle olla, että taistelu suoraa ja rehellistä vastustajaa vastaan on helpompi kuin vastustajaa,, joka osoittaa . kaksinaamaisuutta. On todellakin omituista ajatella, että järjestö, joka ennen niin suurisanaisesti uskolli olevansa vallankumouksellisen työväenluokan asianajaja on alentunut Wil-liamsin raportin turvissa toimeenpanevan komiteansa kautta mitä surkeammin vastustamaan vallankumouk-sellistä työväenliikettä, joka ei ole osoittanut olevansa sitä ainoastaan sanoissa, mutta myöskin käytännössä. Mutta Williamsin raportillekin epäilemättä tulee käymään hiin, että sitä ei ainoastaan selitetä vääristellyksi, mutta vieläpä osoitetaankin suorastaan valheel- 'jfebi. Venäjällä kaikeksi onnebi on sellaisia I W : - läisiä, jotka ovat osottaneet olevansa sitä todellisuudes^ sa, eikä vain turhilla fraaseilla ratsastamalla. Kuka on ollut IWW: liiton sielu, kuka on toiminut enemmän iWW liiton hyväksi kuin juuri William D. Hayivood? Mutta hänkin huolimatta siitä, että ei olisi saanut työväenliikettä ajatella mutten kuin ahtaassa I .W .W liiton ilmapiirissä, on tullut tuntemaan ,että niillä menettelytavoilla ei mennä eteenpäin, eikä milloinkaan kyetäYSuorittamaan proletaarista vallankumousta. Hän sattui olemaan Venäjällä ja. hänen mukanaan useita muita enHsiä IWW:n sieluja. He olivat tilaisuudessa kokemusperäisesti seuraamaan asiain kehitystä ja mitä he sanovat nyt Venäjähä käsin Williamsin raportista? He, Haywood, Laukki, Jaakkola ja useat muut varottavat IWW:n jäseniä pidättämään päätöben tekoa siksi että on asiasta saatu julkisuuteen tosioloihin perustuvat tiedot. Eiköhän tämän jo pitäisi selvääkin selvemmästi osotlaa, että asiassa sittenkin on jotain'vinossa. Tietysti IWW m johdon taholta sanotaan, että Hayvvoodin, Laukin, Jaakkolan ja muiden heidän kaltaisiin selitykseen ei ole luottamista, mutta jos muistetaan mitä nämät miehet olivat ennen Leavenworlhin kuritushuoneeseen .joutumistaan niin täytyy tunnustaa, että ei muut olleet juuri mistään merkitybestä heidän rinnallaan. He olivat kaikki kaikessa. Multa nyt,'kun nämät miehet öVat ottaneet asiaft vähän laajemmalta näkökannalta ja haluavat selittää puhtaita totuuksia tullaan heidät epäilemättä leimaamaan mitä suurimmiksi lu^uksibi Ja tämä kaikki tapahtuu ja tulee tapahtumaan iuuri EidlKflja S Vemjä j i niM pohjajoukkojen nenän alla ja ylhäältä päin johdettuna. Vieläkö tämänkin jälkeen väitetään, että joukkoja joh-dettaisiin alhaaltakäsin? * Maailmanvallankumouksen aineelliset edellytykset ovat kypsät. Vallankumouksen voitto riippuu joukkojen sosialistisesta tietoisuudesta, tahdosta ja virevoi-masla. Ennen kaikkea nuorten työläisten joukoista ja siitä määrästä, jossa Se oh päättänyt vallankumouksen aikana käyttää kaikkia vallankumouksellisen luokkataistelun keJiiQJtf: Sukupolvemmfe histoifialHhen tehtävä, nuoret toverit, oh proletariseli vallankumouksen voittoon vieminen sekä kommunistisen yhteiskuhtäfakshtfeön alköniinen. (1 Berlinin kongressin 11519 maniiFtestista.) Niitä, jotka ybinomaan huutavat «Kaikkien maitten työläiset liittykää yhteen», ei voida kutsua vallankumouksellisiksi, eivätkä he itseasiassa sita olekaan, sillä he taistelevat ainoita proletariaatin vallankumoubeili-sia mailman järjestöjä vastaan — Kolmatta Intema- Uonalea ja Punaista Taloudellista Intemationalea vastaan. Porvaristo ei pidä työväenluokkaa orjuudessa ainoastaan alastoman väkivallan avulla, vaan myöskin mitä taitavimman petoksen avulla. Koulu, kirkko, parlamentti, taide, kirjallisuus, sanomalehdistö — kaikki tämä muodostuu porvariston kasissa vbimakkaabi työläisten pettämisen ja porvarillisten aatteiden köyhälistöä johtamisen kfeinoksi. Työväen uniot on muodostettava vaUankumoubel-lisiksi teollisuusunioiksi, jotta työväenluokka toteuttaa vapautumispyrkimyksensä. voisi Korolenkon Venäjän v. 1891 nälänhätää kuvaavan kirjan saksalaiseen painokseen kirjoitti Rosa Luxemburg aikoinaan esipuheen, josta tähän lainattakoon seuraavaa: «Nälänhädän jäljissä. seurasi toinen ilmestyskirjan peto: rutto. Per. siasta saapui se vuonna 1893 hiipien pitkin Volgan alijuobua ja huohottaen yli nälän näännyttämäin tylsiityneiden kyläin murhaavaa henkeään. Tsaarististen hallituselm-ten .menettely tätä uutta vihollista kohtaan palauttaa mieleeni pienen mutta hirvittävän tositarinan. Bakun kuvernööri pakeni ruttoa vuoristoon. Saratovin kuvernööri piilottautui levottomuuksien puhjettua erääseen laivaan. Mutta Astrakanin kuvernööri oli mielevämpi. Hän lähetti Kaspianmerelle vartiolaivan, joka kielsi kaikilta Kaukasiasta taikka Persiasta tulevilta aluksilta ru-tonsaastuttamina pääsyn Volgalle, mutta ei lähettänyt karanteenivan-geille enemmän leipää kuin juoina. vettäkään. Täten seisautettiin yli 400 laivaa. 10,000 ihmistä, sairasta ja tervettä vihittiin kuolemaan ruttoon, nälkään ja janoon. Viimein saapui alas Volgaa laiva merkkinä esivallan huolenpidosta. Menehtjr^ät suuntasivat toivorikkaan katseen tähän pelastavaan alukseen. Laiva toi — ruumisarkkuja! Tällöin puhkesi valloilleen kan-sanvihan rajuilma, Kuten laviini pyöryivät karanteenimartyyriuden uhrit ylös Volgaa ja heidän mukanaan kohosi epätoivonhuuto: Esivalta levittää tarkoituksellisesti, ruttoa bamntaakseen kansaa! Koleeraka-pinan ensimäisiksi -uhreiksi joutuivat sanitaarit, sivistyneistöön kuuluvat miehet ja naiset, jotka itseuh-raavasti olivat kiirehtineet laittamaan kyliin parakkeja, hoitamaan sairaita, pelastamaan terveitä, Pa. rakit j)oltettiin, lääkärit ja laupeu-densisäret iskettiin kuoltaabi. Sitten' seurasi rangaistusretkikuntia, verenvuodatusta, kenttäoikeuksiä, teilaubia. Ybistään Saratovissa julistettiin 20 kuolemantuomiota. Ihana Volgan seutu muuttui jälleen kerran Danten helvetiksi.» Näin Rosa Luxemburgin ja muiden esittämäin todistusten mukaan silloin. Mutta nyt, kun tsaari pahanteki-jäneuvonantajineen ja kätyreineen on poistettu näyttämöltä, kun halli-tusohjabet on tsaarin entisten uhrien käsissä, nyt rientää proletaari-esivalta kaikin käytettävissä olevin keinoineen ja mobiliseeraamalla ko. ko maan nälkäänäkeväin ja nälkä-tautien uhrien avuksi. Missä ennen sivistyneiden hyväsydäminen aines; lähetti jonkun lääkärin ja sairaanhoitajattaren vastustamaan kulkutauteja^ siinä viskaa nyt työläisten ja talonpoikain valtiovalta nälkä-seuduille kokonaisia sairashoitoar-mei jo ja. Minne tsaaristinen hallitus lähetti rankalsuretkikuntia ja pyöveleitä, sinne lähettää imperialististen rosvojen seitsemän vuotta köyhdyttämän ja kurjistuttaman maan hallitus kokonaisia elintarve-vuoria, kaikkinaista apua ja ystäviä. Slissä kansan kurjuuden hintaan yi. täkylläisyydessä elosteleva yläluokka ulkopuoliselta maailmalta viimeiseen asti salasi koko onnettomuuden, siinä rientää nyt vallassaole-va alaluokka kuuluttamaan mailman äärestä toiseen, kaikille, kaikille, mutta varsinkin proletariaatille: Olemme hädässä, auttakaa! Ja missä kirottu tsaari ja hänen yhtä kirotut virksherransa eivät tienneet mitään muuta keinoa kuin kurjuuden ja onnettomuuden lisäämisen, siinä löytävät icansan nykyiset työläis- ja talonpoikaisluottainushenkL löt tnhannenkin keinoa hädän lieventämiseksi, auttavat ihmeteltävällä kyvyllä itse, mutta saavat myös muut kansat taikka niiden köyhälistöt auttamaan nälän ja kulkutautien koettelemia. Silloin ruumiskirstuja ja sydä-m^ ttömyyttä. Nyt elintarpeita, • hoitoa ja rakkautta! Vastakohta on tavaton. Mutta yhtäkaikki on tsaristisella paheella niin hyvät juurensa, että ovat tunkeutunet jopa maailman köyhälistönkin piireihin. Miljöonain työ. Iäisten kevytmielisesti johtajikseen valitsemain luihujen keinottelijain samentuneessa omassatunnossa versovat tämän paheen juuret yhä uudelleen ja uudelleen, kuinka paljon parempi sentään olikaan tuo entinen olotila nykyiseen verrat.'n! «Suuresta» teoreetikosta, Kautskys-ta, alkaen viimeisimpään noskelais-lehden pakinoitsijaan saakka on koko Venäjän nälkäonnettomuus bol-shevikien työtä, vaikka Kautskyn omassa maassa (ja sen sis^rmaassa, Itävallassa) työttömät ja nälkäiset onnettomat hulinoivat elintarvemyy-mälöissä, menehtyvät puutteeseen, ja kaikissa muissa kapitalistisissa maissa on tilanne suunnilleen yhtä. Iäinen: kurjuutta ja kuolemaa; sitä vastaan taisteluun nousseet koiran-kuopissa taikka vankileireillä; ruumisarkkuja köyhälistölle, mutta pyörryttäviä riistovoittoja ja iloisia aikoja huijaavalle vähemmistölle. Mitä totuuden pilkkaa ja vääryyden ihastelua yksinpä niidenkin piireissä, joissa jokainen proletaa-rivaltiota taikka -luokkaa heikentävä, halventava taikka siitä vieroittava petosyritys ja myyräntyö pitäisi olla kuolemansynti! Ja ihmetellä sitten, että länsimainen tsarismi saa rangaistuksetta laasta tieltään sellaiset suuret proletaarisen totuuden apostolit, kuin Rosa Luxemburgin, aikakautemme ylevimmät henget, jotka pelkäämättä ovat lausuneet «mene tekelinsä» työväenluokan vihollisille yleensä mutta eritotenkin Venäjän uljaan työväenluokan vihojlisille. Mutta mikä ei olisikaan mahdollista yläluokan «ruumisarkkutehtaili jäin» ja alaluokan «haudankaivajain» lyödessä hynttyjmsä yhteen. Suuri uhrien joukko kun kerta kaikkiaan ei vielä ole tolkullaan. M. Törmä. fmiuiiminiiiiiBmiuniniii^fimiiiiiHiim I Canadan; dollarisiai E LÄHETYSKUSTANNUKSET: S Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla ?3.50 biitLta § Kysykää erikoiskurssia suurille summille. 1 Box 69, VAPAUS, Sudbury, Ontl Torontossa ottaa rahavälitybiä vastaan A. T. Hill 177 u n ' fair Ave. ' "^"«"i Anatole Francen nielipiteilä (jatkoa n:röon 14:ta.) • V. • Foorumilla toisensa tavanneet ranskalaiset toverukset olivat siirtyneet suosittuun viini tupaan jatkaen olkipunoisten viinipullojen ja ruusujen ääressä järkeilyään. Kes-, kustelu koski nyt yhteiskunnan tulevaisuutta. Puheeseen puuttui Lan-gelier. Hän huomautti, että on vaikeata ennakolta arvata tulevaisuudessa täyttyviä •tosiasioita. Mutta kun inhimillisen yhteiskunnan menneisyys on osin tunnettu, niin, ei sen tulevaisuuskaan saata olla täysin läpitunkematon, yhteiskunnan tulevaisuus kun on sen menneisyyden johdonmukainen seuraus. — Esimerkiksi, perusteli lange-liet, ottamalla varteen, etta työn muodot vaihtuvat, etta orjuutta seurasi maaotljuus, maaorjuutta palkkaus, voidaan olettaa -tuleva tuotantomuoto. Toteamalla, • että teolli-sUuskapitälismi tuskin sata vuotta sitten astui käsityöläisten ja talon-; poikain pikku omaisUubien tilalle,! tullaan houkutelluksi etsimään muotoa, joka perii kapitalismm. Tutustumalla tapaan, niillä "luhastettiiu feodaaliset Verot ja rasitiibet, käsitetään, kuinka tulevaisuudessa sujuu tuotantovälineiden, jotka meidän pätvinämipe muodostavat "ybi-; tyisoniaisuuden, Inriastaminen (tai valtaus), Kun tutkitaan tätä nykyä toimivaa ^^Itaista valtiokoneistoa, saadaan eräänlainen käsitys minkä-laisebi sosialistinen tuotantotapa on aikojen vieriessä muodostuva, ja kun tällä tavoin ollaan monen monilta näkökainnoilta tarkattu teollisuuden nykyisyyttä ja menneisyyttä, voidaan todennäköisyydellä ratkaista, onko kollektivismi jonakin päivänä astuva voimaan, ei siksi, että se olisi oikeudenmukainen •— ei ole mitään syytä uskoa oikeudenmukaisuuden voittoon — vaan siksi',' että <e on välttämätön seuraus nykyisestä olotilasta, kapitalistisen kehityksen kohtalokas johtopäätös. Ottakaamme, jos niin haluatte, muudan esimerkki. Meillä on jotakin kokemusta uskontojen - elämästä ja kuolemasta. Erittäinkin roomalaisen minijumalaisuuden loppu on varsin tunnettu. * Tämän surkean lopun nojalla voimme päätellä ^irstillisyy-den lopun: näämme sen jo kallistuvan iltaansa. Samalla tavoin voimme tutkia, onko tuleva ihmissuku-kunta sotainan vaiko rauhaarakastava. — Ei maksa vaivaa tutkia sitä, vakuutti Coubin. Tiedämme lopputuloksen jo etukäteen. Sotia on oleva niin kauaii kuinmailma seisoo. — Ei milaän todista sitä, vastusti Langelier, ja katsaus mennei-äyyteen saa meidät pikemminkin Uskomaan, ettei sota suinkaan muodosta mitään yhtieiskunnailisen elä-; män perusehtoja. Langelier selitti, etta ihmiset eivät aina ole dile^t Sotaisia. Niinpä; ei paimöntölais-aikakausihakaan, jotka lienevät olleet äärettömän pai-' jon pitemmät kuin maanviljelyksen,; teollisuuden ja kaupan aikakaudet, mitkä seurasivat kehityksen välttä-mättomjrydestä ja aiheuttivat heimojen ja kansain kesken lähes alitui-- sen sö^tilan. Asevoimilla pyrittiin vasta Itiöin hankkimaan omaisuuk-' sia, • maa-alueita, naisia, orjia, karjaa. Sotia kävivät ensin kylät, sitten kansat, jotka olivat muodostuneet voitetuista ja voittajista. Rikkaufksiaan suojellakseen ja hankkiakseen uusia kiistelivät kansat naapuriensa kanssa tärkeistä maantieteellisistä paikoista, kunnes tekivät keskenään liittoja. Sen sijaan, että oliavat kiistelleet maan aarteista rupesivat yhä suuremmat ja suuremmat ihmisryhmät käyttämään I VAPAUDEN KIRJABLTAMAT f s Tähän mennessä ovat seuravat osastot meille ilmottaneet h, - = levänsä toimenpanemaankirjailtamat Vapauden hyväksi: ™" £ BEAVER LAKE, ONT. COBALT, ONT. FORT WILLIAM, ONT. SAULT STE. MARIE, ONT. SOUTH PORCUPINE THORHILD, ALTA, COLEMAN, ALTA. LEVACK, ONT. Kuka on .seuraava? TIMMINS SUDBURY SOINTULA WEBSTER CORNERS SALMON ARM pUMBLANE. SASK. LAPPI, ONT. TOV. VAPAUDEN KONnORI I ^iiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiimiiHiiiiiiiiiiiniiiHiiriiriiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu maata hyväkseen. Tunteiden ja etujen yhteisyys laajeni. Rooma uskoi eräänä päivänä ulottuvansa yli mailman. Augustus toivoi voivansa alkaa mailmanrauhan aikakauden. Tiedetään, kuiiika tämä harhaluulo asteettain haihtui ja kuinka bar-baarivirrat tulvivat yli roomalaisen rauhan. * Rooman keisarikuntaan asettuneet barbaarit katkoivat neljätoista vuosisataa toistensa kauloja ja perustivat täten uusia verisiä isänmaita. Siten elivät kansat keskiajalla ja siten pystytettiin suuret europalaiset monarkiat. Suuret löytöretket' avasivat äärettömät kentät europalaiselle ahneudelle. Valkoiset vallat alkoivat kilpailla keskenään eri väristen rotujen sukupuuttoon lopettamisessa ja antautuivat neljän vuosisadan ajaksi mitä-hurjim-paan kolmen maanosan ryöstöön. Juuri tätä kutkutaan nykyaikaiseksi sivistykse&si. Vielä tänäkään päivänä eivät valkoiset seurustele mustain taikka keltaisten kanssa muuta kuin tehdäkseen nämä oi^jikseen taikka surmatabeen näitä jouköttain; Kansat, joita me kutsumme raakalaisiasi, tuntevat meidät toistaiseksi vain meidän rikostemme kautta. —vEpäilemättä tullaan vielä käymään sotia, jatkoi Langelier. Mutta mailmanrauha pn kuitenkin kerran toteutuva^, ei sen vuoksi, että ihmiset olisivat tulleet paremmiksi — sellaista ei liene syy täi uskoa —- vaan siksi, että uusi olojen järjestys, uusi tiede, uudet taloudelliset Täit-tämättömyydet padottavat rauhantilaan, aivan samoin kuin ihmisten elinehdot ennen muinoin pakottivat nämä sotatilaan ja pysyttivät ne siinä, ' — Juokaamme rauhan malja, lausui Leclero ilvehtien, venäläisten ja jaapanilaisten paraikaa taistellessa mitä kiihkeämmin Mandshuriassa ja Koreanlahdessa! — Tämä sota, huomautti Langelier, merkitsee suuria mailmanhisto-rian hetkiä. (Näihin aikoihin astuivat bolshevikit ryhmänä historian näyttämölle! —. Suomentajan huomautus.) Venäjä oli; Vallannut Mandsihurian, sulkenut Korean Japanin kaupalta ja kurkotti jo kar-hunkäpäläänsä kohti Japanin mehi-läiskekoa. «Tämä on siirtomaasotaa » huomaiatti muudan venäläinen viricamies. Ja nyt on jokaisen siirtomaasodan pääperiaate se, että europalaiset ovat sen kansallisuuden yläpuolella, jota vastaan Sotivat; muussa tapauksessa ei sota olekaan siirtomaasotaa. Ja siirtomaasotaan kuuluu, että europalaiset hyökkäävät tykistön avulla , ja aasialaiset taikka afrikalaiset puolustautuvat nuolilla, puunliijilla ja tomähavkeil-la. Saattaa olla, että nämä ovat hankkineet itselleen jonkun piiluk-koisen kiväärinkin, mutta se tekee sodan vain sitä kunniakkaammaksi. Mutta missään tapauksessa eivät äiirtomaalaiset saa olla aseistettuja eikä ohjattuja europalaisten tapaan. Kiinalaiset, jotka käyttävät porslii-nikranaatteja, pysyttelevät siirtomaasodan säännöissä. Mutta japanilaiset Ovat edistyneet; He käyvät sotaa ranskalaisten sata-sääntöjen mukaan, ja ovat paljon edellä vastustajaansa tiedoissa ja sivistyneisyydessä. Turhaian esittivät vakavat peiao. nallisuudet heille, että heidän pi-täisi antaa voittaa itsensä ienropa. laisten markkinain korkeampien etujen vuoksi, kuten parhaassa hoiiJo!- sa olevat taloudelliset lait edellyttävät. Itsepä Intian varakonsnlilna suostutteli turilaan heitä käramäätt joitakin ratkaisevia tappioitamaalla ja merellä! Turhaan osoitti bile tohtori Charles Richet luuranio-kourassa, että koska heillä oli eteen-päintyöntävä leuka eikä heidän poh-jelihaksensa olleet kylliksi kehittyneet, niin oli heidän välttämättä' paettava. venäläisiä, jotka ovat ly-hytkalloisia ja sellaisina mitä sna-remmassa määrin edistyneitä kulttuurin levittäjiä, mfkä näkyi siinäkin, että upottivat viisituhatta kiinalaista Amurjokeen. Mutta japanilaiset eivät ottaneet mitään käsittääkseen. Ja mitä venäläiset nyt saavat maksaa Jaapanin-merellä ja Mandshurian vuorisolissa, niin ei tämä tapahdu- yksinomaan heidäa oman abnaan jä raa'an Idän politiikkansa vaan koko Europan siirtomaapolitiikan tähden. He eivät sovita ainoastaan omaa rikostaan vaan koko sotilaallisen ja kaupallisen kristillisyyden rikosta. — Mutta jos japanilaiset voittavat, ottavat he Ranskalta Taka-In-tian, lausui Coubin huolehtuneena. — He tulisivat siinä tapauksessa tekemään meille suuren palveluksen,, vastasi Langelier. Siirtomaat ovat kansain vitsaus. Siirtomaapolitiikka on barbaarian uusin muoto taikka^ jos niin haluatte, sivistyksen pää-tekohta. En tee mitään eroa näi-denkahden ilmaisun välillä. Ne oval; yhtä. Mitä ihmiset kutsuvat sivis-tyksebi, on tapojen nykyinen tila, ja mitä he kutsuvat barbariaksi on mennyt, tila. Nykyisiä tapoja tullaan kutsumaan barbaarisiksi, jahka ne kuuluvat menneisyyteen. Myönnän kernaasti, että meidän tapoihimme ja moraaliimme kuuluu, etta. voimakkaat kansat tuhoavat heikkoja.' Se-on kansainoiieuden penaa-te ja siirtomaatoiminnan pohja. : • Ja Boilly lopetti keskustelun to-teamallä: •'— Niinkuin feodalismi on kapitalismikin sotatilaa. Suuret sodat teo-lisesta herravallasta — niiden ajokausi on alkanut. Kansallisen tno-tannon nykyisen järjestelmän__aiKa-na ovat ne kanuunat, jotka niaam; vät tabat, pystyttävät tulhkaman^ avaavat tai sulkevat merkkmapatot Ei ole mitään muuta kaupan ja leu lisuuden säännöstelijää. Juunha^ hävittäminen on niiden taloudeU^^ ten-ehtojen onneton tulos, j^ssa a vistynyt mailma paraikaa on. Tässä selostus Anatole F«ncen cValkealla kiveUä. i l n ^ ^ f ! . 1 ' is-tuksista. Teos päättyy ^^ff^^^ kunnan kuvaukseen, «lu^f . jatkaa kaunista ajatusleikk'^^^ 'mikä ei runouden i^otiem^l kaan ole-vähemmän melen^^^^ neukuin muutkaan u1.p.jet tyk^t. Mutta se »«/'^^j'' j„o-irrallisena kirjasena ^^^^fJ^^meksi vanhan Työmiehen i^o^ nubeUa. ^^^^^i^^.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 4, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-02-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220204 |
Description
Title | 1922-02-04-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
VAPAUS
Cbumdan saomalaisen tySväestSn iänenkannatUja* ilmes- fey SBdbturyasa, (ta., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H.PUEO, J.W.SL1JP .
Vahtaava toimittajiu Toimitosnhteen.
V A P A U S
The only organ of p S Ä r i e r B in Canada. Pul^
Ifehed in S u Ä Ont, every Toesday, Thursday and
S»turday. • _.
Adverlising ratea 40c per col. Inch. Minrnium charge
£or single iiiEcrtion 75c. biscount on standing advertis^
ment. The Vapaus is the best advertising medium among
t•3*i e Finnish People in Canada.
Dmotushinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta kerta-flmotXesta75c.
-'KuolemanUmotUkset $2.00 (rauisto-v
ä Ä 50c. kultakin M k s i ) . - Kihlan^ ja aviolutto
ilmoi alin hinta $2.00. nimenmuutosilra. (muuten kuin
SS^Jittoilmotusten yhteydessä $2-00 kerta. - Avioeroil.
motnkset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. - Syntymailmo-tokset
$2,00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
81.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
Joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi yk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
91.50 j a yksi kk. 76c. , , , »r r« v i
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.50, puoli vk.
$a.00 ja kolme kk, $1.75. , _ „ _
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lahottamaan,
paitsi asiamiesten joillp on takaukset. _
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjeesecnne, kiiiottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-floonallisella
nimellä. ...
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden; konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorne St., Puhelin 1038. ^ - Poetiosote: .
Box 69, Sudbury, Ont.
G
Begistcred at the Post Office Department, Ottawa, as
Becond class matter.
Joko vihdoinkin
Lehtemme viime numerossa julkaisimme uutisen
josgä saamairame tietojen perusteella n^öskin Canadan
hallituben toimesta on otettu askel Venäjän nälkäisten
avustamisen aloittamiseksi. Nykyisen hallituspuolueen
yksi' johtavimmista äänitorvista, Torontossa ilmestyvä
The Globe lehti on pitemmän ajan yksinpä johtavissa
artikkeleissaan painostanut että Venäjän nälkäisten
miljöonain avustamiseen olisi myöskin Canadassa
ryhdyttävä. Eikä ole epäilemistäkään, että eikö tuon
lehden vaatimukset olisi olleet vaikuttavina tekijöinä
hallituksen ottamaan kantaan, Venäjän nälkäisten
avustamiseksi. '
Tullaanko valtiorahastoa käyttämään ja jos tullaan,
niin missä määrin on meille toistaiseksi vaikea sanoa,
mutta vaikkapa nyt hallitus suoranaisesti ei uhraisikaan
aineellisesti tuohon avustubeen, on yksinpä pääministerin
kehoituksellakin suuri merkitys. Tähän mennessä
Canadassa ei ole tehty mitään Venäjällä kärsivien
avustamiseksi ja avustus mitä täältä on voitu
kokoon saada' on kerätty miltei kokonaisuudessaan
Neuvosto-Venäjän Canadalaiset Ystävät nimisen liiton
toimesta ja pääasiallisesti sellaisten ainesten keskuudesta,
jotka ovat olleet ei ainoastaan nälänhätäisiä
kohtaan osottamassa'sympatiaa, mutta, jotka tämän
lisäksi ovat olleet neuvostovallan lämpimämpiä kannattajia,
jotka ovat k ä s i t t ä n e e t , että jos nälänhä-taisille
ei saada mahdollisimman tehokasta apua, voivat
useat miljoonat miehet, vaimot ja lapset nääntyä
puutteeseen ja nälkään ja vielä, jotka ovat buomanneett
että ellei nälkäalueille saada tuntuvaa avustusta, voi
tilanteella olla vahingollinen vaikutus Venäjällä olevaan
hallintojärjestelmään, jota tilaisuutta kapitalisti-luokka
kaikissa maissa on suurella jännityksellä odot-tonut.
; /
Kuitenkin on avustustoiminta, jota on järjestetty
edellämainjjlun liiton toimesta saanut osakseen mitä
suurinta vastustusta, joka huomattavasti on vaikuttanut
avustus saavutuksiin. Mutta nyt, kun hallituskin on
ottanut alotteen nälkäisten avustamiseksi, huomatessaan
että Neuvosto-Venäjää ei voida nälälläkään kukistaa jo
kun yhä suuremmaksi käyvät nälkään kuolevaisuuden
numerot puhuvat selvää kieltä ja osoittavat, että
Neuvosto-Venäjän kukistamisen toivossa hallitsevain
luokkain taholta on otettu niskoilleen milj oonien
nälkäisten elämä, on uskottavaa, että myöskin The
Friends of Soviet • Russia saa avustustyötään tehdä
rauhasso, ilman että virkavalta siltä kieltää kokoushuoneet
ja sellaiset paikat, joissa suuremmille joukoille
voidaan tehdä selvää nälkoseuduilla valitsevasta
tilanteesta ja siitä suunnattomasta kuolevaisuudesta,
jota Venäjän vihollisten Venäjän avustuksen vastustus
on aiheuttanut, ; ,
Canadan hallituksen toimenpide ei merkitse sitä,
että siltä taholta osotettaisiin mieltymystä Venäjäl lä
olevaan hallitukseen, ja ei asiaa siis, ole olettava siinä
valossa. Mutta se seikka, että yhä useammat miljoonat
sortuvat Venäjällä nälkään itsepäisten riistäjäin ja
heidän'hallituksensa toimesta ottamansa kannan johdosta,
saattaa heidät epäonnistuttuaan ottamaan asia
humanisuuden, pelkän ihmisystävyyden konnustamona
ja siksi avustukseen on ryhdytty. Yhdentekevä, olkootpa
asiaan vaikuttaneet motiivit mitkä tahansa on
hallituksen nyt ottamalle toiminnalle annettava tunnustus
ja sellaisenaan tehtävä parhaansa sen onnistu-miselssi.
Tämän yhtejjdessä ei kuitenkaan olisi unhoitettava,
että myöskin meidän työläisten on jatkuvasti tehtävä
työtä Venäjällä nälkään sortuvain tovereiden avustamisen
tehostamiseksi omassa keskuudcssaamme. Ei riitä
se, elta on sattunut yhden kerran tuohon avustukseen
antamaan, multa on anneltava jatkuvasti ja niin paljon
kun kullekin on mahdollisuuksia. Jos ei huostassanne
ole keräyslistoja tai jos ei ole muita toimenpiteitä
olemassa jatkuvan avustuksen keräämiseksi, niin voivat
yksilöt lähettää rahasummia suoraan toimeenpanevalle
komitealle, joka puolestaan huolehtii, että ne tulevat
malidoUisimman pikaisesti nälkää kärsivien käytettäväksi.-":
Venäjällä olevien iww:läisten
varoitus '
Senjälkecn kun I. W. W. Uiton Punaisen Taloudel-lisen
Kansainvälisen Moskovassa pidetyssä konferenssissa
ollut edustaja Williams julkaisi Europan noske-l^
is-kortteerissa laatimansa kuuluisan raportin, jonka
sisältö on mitä huomattavin osoitus siitä vihamielisyydestä,
mitä tuon liiton johto on tuntenut ja edelleen
tuntee mailman vallankumoukeellisia proletaareja ja
eritoteen juuri Kolmatta Kansainvälistä sekä Punaista
Taloudellista Kansainvälistä kohtaan on kaikista IWW:-
n sanomalehdistä ja julkaisuista tyysten loppunut se
kaksinaamaisuus, jolla ne .ennen raportin julkaisemista
suhtaantui edellämainiltuihin koko mailmaa käsittäviin
vallankumouksellisiin Kansainvälisiin. Ei enään puhuta
ja kirjoteta, että IWW. liitto kannattaisi tai tunnustaisi
edellämainitut Kansainväliset työväenluokan vallankumouksellisiksi
järjestöibi huolimatta siitä, että
noissa järjestöissä jo on miltei puolet mailman järjestyneistä
työläisistä. Mutta sensijaan yritetään selostamasta
päästyäkin uskotlaa, että IWW:ssä ja muissa
Kolmatta Kansainvälistä sekä Punaista Taloudellista
Kansainvälistä vastustavissa järjestöissä on se voima,
joka tulee kukistamaan nykyisen kapitalistisen tuotantojärjestelmän
ja tilalle luomaan uuden kaikkien työtätekevien
yhteistä hyvää tarkoittavan ihanne tai Vapaan
Työn Teollisen Kansanvallan. '
Sen sijaan etta ennen olimme tekemisissä todelliset
tarkoitubensa piilottaneen vihollisen kanssa, olemme
nyt joutuneet taisteluun vihollisen kanssa; joka suoranaisesti
selittää vastustavansa vallardcumouksellista työ-väenliibltä.
Tuota rehellistä naamaa esittävää I\VW.
liiton johtoa me olemme odottaneetkin. Me olemme
tietäneet, että ennemmin,taikka myöhemmin joudumme
tekemisiin karvansa paljastaneen vihollisen kanssa,
Vanha ja tuttu asia pitäisi jokaiselle olla, että taistelu
suoraa ja rehellistä vastustajaa vastaan on helpompi
kuin vastustajaa,, joka osoittaa . kaksinaamaisuutta.
On todellakin omituista ajatella, että järjestö, joka
ennen niin suurisanaisesti uskolli olevansa vallankumouksellisen
työväenluokan asianajaja on alentunut Wil-liamsin
raportin turvissa toimeenpanevan komiteansa
kautta mitä surkeammin vastustamaan vallankumouk-sellistä
työväenliikettä, joka ei ole osoittanut olevansa
sitä ainoastaan sanoissa, mutta myöskin käytännössä.
Mutta Williamsin raportillekin epäilemättä tulee
käymään hiin, että sitä ei ainoastaan selitetä vääristellyksi,
mutta vieläpä osoitetaankin suorastaan valheel-
'jfebi. Venäjällä kaikeksi onnebi on sellaisia I W : -
läisiä, jotka ovat osottaneet olevansa sitä todellisuudes^
sa, eikä vain turhilla fraaseilla ratsastamalla. Kuka on
ollut IWW: liiton sielu, kuka on toiminut enemmän
iWW liiton hyväksi kuin juuri William D. Hayivood?
Mutta hänkin huolimatta siitä, että ei olisi saanut työväenliikettä
ajatella mutten kuin ahtaassa I .W .W
liiton ilmapiirissä, on tullut tuntemaan ,että niillä
menettelytavoilla ei mennä eteenpäin, eikä milloinkaan
kyetäYSuorittamaan proletaarista vallankumousta. Hän
sattui olemaan Venäjällä ja. hänen mukanaan useita
muita enHsiä IWW:n sieluja. He olivat tilaisuudessa
kokemusperäisesti seuraamaan asiain kehitystä ja mitä
he sanovat nyt Venäjähä käsin Williamsin raportista?
He, Haywood, Laukki, Jaakkola ja useat muut varottavat
IWW:n jäseniä pidättämään päätöben tekoa siksi
että on asiasta saatu julkisuuteen tosioloihin perustuvat
tiedot. Eiköhän tämän jo pitäisi selvääkin selvemmästi
osotlaa, että asiassa sittenkin on jotain'vinossa. Tietysti
IWW m johdon taholta sanotaan, että Hayvvoodin,
Laukin, Jaakkolan ja muiden heidän kaltaisiin selitykseen
ei ole luottamista, mutta jos muistetaan mitä nämät
miehet olivat ennen Leavenworlhin kuritushuoneeseen
.joutumistaan niin täytyy tunnustaa, että ei muut olleet
juuri mistään merkitybestä heidän rinnallaan. He
olivat kaikki kaikessa. Multa nyt,'kun nämät miehet
öVat ottaneet asiaft vähän laajemmalta näkökannalta
ja haluavat selittää puhtaita totuuksia tullaan heidät
epäilemättä leimaamaan mitä suurimmiksi lu^uksibi
Ja tämä kaikki tapahtuu ja tulee tapahtumaan iuuri
EidlKflja S Vemjä j i niM
pohjajoukkojen nenän alla ja ylhäältä päin johdettuna.
Vieläkö tämänkin jälkeen väitetään, että joukkoja joh-dettaisiin
alhaaltakäsin? *
Maailmanvallankumouksen aineelliset edellytykset
ovat kypsät. Vallankumouksen voitto riippuu joukkojen
sosialistisesta tietoisuudesta, tahdosta ja virevoi-masla.
Ennen kaikkea nuorten työläisten joukoista ja
siitä määrästä, jossa Se oh päättänyt vallankumouksen
aikana käyttää kaikkia vallankumouksellisen luokkataistelun
keJiiQJtf:
Sukupolvemmfe histoifialHhen tehtävä, nuoret toverit,
oh proletariseli vallankumouksen voittoon
vieminen sekä kommunistisen yhteiskuhtäfakshtfeön
alköniinen.
(1 Berlinin kongressin 11519 maniiFtestista.)
Niitä, jotka ybinomaan huutavat «Kaikkien maitten
työläiset liittykää yhteen», ei voida kutsua vallankumouksellisiksi,
eivätkä he itseasiassa sita olekaan, sillä
he taistelevat ainoita proletariaatin vallankumoubeili-sia
mailman järjestöjä vastaan — Kolmatta Intema-
Uonalea ja Punaista Taloudellista Intemationalea
vastaan.
Porvaristo ei pidä työväenluokkaa orjuudessa ainoastaan
alastoman väkivallan avulla, vaan myöskin mitä
taitavimman petoksen avulla. Koulu, kirkko, parlamentti,
taide, kirjallisuus, sanomalehdistö — kaikki
tämä muodostuu porvariston kasissa vbimakkaabi
työläisten pettämisen ja porvarillisten aatteiden köyhälistöä
johtamisen kfeinoksi.
Työväen uniot on muodostettava vaUankumoubel-lisiksi
teollisuusunioiksi, jotta työväenluokka
toteuttaa vapautumispyrkimyksensä.
voisi
Korolenkon Venäjän v. 1891 nälänhätää
kuvaavan kirjan saksalaiseen
painokseen kirjoitti Rosa Luxemburg
aikoinaan esipuheen, josta
tähän lainattakoon seuraavaa:
«Nälänhädän jäljissä. seurasi toinen
ilmestyskirjan peto: rutto. Per.
siasta saapui se vuonna 1893 hiipien
pitkin Volgan alijuobua ja
huohottaen yli nälän näännyttämäin
tylsiityneiden kyläin murhaavaa
henkeään. Tsaarististen hallituselm-ten
.menettely tätä uutta vihollista
kohtaan palauttaa mieleeni pienen
mutta hirvittävän tositarinan. Bakun
kuvernööri pakeni ruttoa vuoristoon.
Saratovin kuvernööri piilottautui
levottomuuksien puhjettua
erääseen laivaan. Mutta Astrakanin
kuvernööri oli mielevämpi. Hän lähetti
Kaspianmerelle vartiolaivan,
joka kielsi kaikilta Kaukasiasta taikka
Persiasta tulevilta aluksilta ru-tonsaastuttamina
pääsyn Volgalle,
mutta ei lähettänyt karanteenivan-geille
enemmän leipää kuin juoina.
vettäkään. Täten seisautettiin yli
400 laivaa. 10,000 ihmistä, sairasta
ja tervettä vihittiin kuolemaan
ruttoon, nälkään ja janoon. Viimein
saapui alas Volgaa laiva merkkinä
esivallan huolenpidosta. Menehtjr^ät
suuntasivat toivorikkaan katseen
tähän pelastavaan alukseen. Laiva
toi — ruumisarkkuja!
Tällöin puhkesi valloilleen kan-sanvihan
rajuilma, Kuten laviini
pyöryivät karanteenimartyyriuden
uhrit ylös Volgaa ja heidän mukanaan
kohosi epätoivonhuuto: Esivalta
levittää tarkoituksellisesti, ruttoa
bamntaakseen kansaa! Koleeraka-pinan
ensimäisiksi -uhreiksi joutuivat
sanitaarit, sivistyneistöön kuuluvat
miehet ja naiset, jotka itseuh-raavasti
olivat kiirehtineet laittamaan
kyliin parakkeja, hoitamaan
sairaita, pelastamaan terveitä, Pa.
rakit j)oltettiin, lääkärit ja laupeu-densisäret
iskettiin kuoltaabi. Sitten'
seurasi rangaistusretkikuntia,
verenvuodatusta, kenttäoikeuksiä,
teilaubia. Ybistään Saratovissa julistettiin
20 kuolemantuomiota. Ihana
Volgan seutu muuttui jälleen
kerran Danten helvetiksi.»
Näin Rosa Luxemburgin ja muiden
esittämäin todistusten mukaan
silloin.
Mutta nyt, kun tsaari pahanteki-jäneuvonantajineen
ja kätyreineen
on poistettu näyttämöltä, kun halli-tusohjabet
on tsaarin entisten uhrien
käsissä, nyt rientää proletaari-esivalta
kaikin käytettävissä olevin
keinoineen ja mobiliseeraamalla ko.
ko maan nälkäänäkeväin ja nälkä-tautien
uhrien avuksi. Missä ennen
sivistyneiden hyväsydäminen aines;
lähetti jonkun lääkärin ja sairaanhoitajattaren
vastustamaan kulkutauteja^
siinä viskaa nyt työläisten
ja talonpoikain valtiovalta nälkä-seuduille
kokonaisia sairashoitoar-mei
jo ja. Minne tsaaristinen hallitus
lähetti rankalsuretkikuntia ja
pyöveleitä, sinne lähettää imperialististen
rosvojen seitsemän vuotta
köyhdyttämän ja kurjistuttaman
maan hallitus kokonaisia elintarve-vuoria,
kaikkinaista apua ja ystäviä.
Slissä kansan kurjuuden hintaan yi.
täkylläisyydessä elosteleva yläluokka
ulkopuoliselta maailmalta viimeiseen
asti salasi koko onnettomuuden,
siinä rientää nyt vallassaole-va
alaluokka kuuluttamaan mailman
äärestä toiseen, kaikille, kaikille,
mutta varsinkin proletariaatille:
Olemme hädässä, auttakaa! Ja missä
kirottu tsaari ja hänen yhtä kirotut
virksherransa eivät tienneet
mitään muuta keinoa kuin kurjuuden
ja onnettomuuden lisäämisen,
siinä löytävät icansan nykyiset työläis-
ja talonpoikaisluottainushenkL
löt tnhannenkin keinoa hädän lieventämiseksi,
auttavat ihmeteltävällä
kyvyllä itse, mutta saavat myös
muut kansat taikka niiden köyhälistöt
auttamaan nälän ja kulkutautien
koettelemia.
Silloin ruumiskirstuja ja sydä-m^
ttömyyttä. Nyt elintarpeita, • hoitoa
ja rakkautta!
Vastakohta on tavaton. Mutta
yhtäkaikki on tsaristisella paheella
niin hyvät juurensa, että ovat tunkeutunet
jopa maailman köyhälistönkin
piireihin. Miljöonain työ.
Iäisten kevytmielisesti johtajikseen
valitsemain luihujen keinottelijain
samentuneessa omassatunnossa versovat
tämän paheen juuret yhä uudelleen
ja uudelleen, kuinka paljon
parempi sentään olikaan tuo entinen
olotila nykyiseen verrat.'n!
«Suuresta» teoreetikosta, Kautskys-ta,
alkaen viimeisimpään noskelais-lehden
pakinoitsijaan saakka on koko
Venäjän nälkäonnettomuus bol-shevikien
työtä, vaikka Kautskyn
omassa maassa (ja sen sis^rmaassa,
Itävallassa) työttömät ja nälkäiset
onnettomat hulinoivat elintarvemyy-mälöissä,
menehtyvät puutteeseen,
ja kaikissa muissa kapitalistisissa
maissa on tilanne suunnilleen yhtä.
Iäinen: kurjuutta ja kuolemaa; sitä
vastaan taisteluun nousseet koiran-kuopissa
taikka vankileireillä; ruumisarkkuja
köyhälistölle, mutta
pyörryttäviä riistovoittoja ja iloisia
aikoja huijaavalle vähemmistölle.
Mitä totuuden pilkkaa ja vääryyden
ihastelua yksinpä niidenkin
piireissä, joissa jokainen proletaa-rivaltiota
taikka -luokkaa heikentävä,
halventava taikka siitä vieroittava
petosyritys ja myyräntyö
pitäisi olla kuolemansynti!
Ja ihmetellä sitten, että länsimainen
tsarismi saa rangaistuksetta
laasta tieltään sellaiset suuret proletaarisen
totuuden apostolit, kuin
Rosa Luxemburgin, aikakautemme
ylevimmät henget, jotka pelkäämättä
ovat lausuneet «mene tekelinsä»
työväenluokan vihollisille yleensä
mutta eritotenkin Venäjän uljaan
työväenluokan vihojlisille. Mutta mikä
ei olisikaan mahdollista yläluokan
«ruumisarkkutehtaili jäin» ja alaluokan
«haudankaivajain» lyödessä
hynttyjmsä yhteen. Suuri uhrien
joukko kun kerta kaikkiaan ei vielä
ole tolkullaan.
M. Törmä.
fmiuiiminiiiiiBmiuniniii^fimiiiiiHiim
I
Canadan;
dollarisiai
E LÄHETYSKUSTANNUKSET:
S Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla ?3.50 biitLta
§ Kysykää erikoiskurssia suurille summille.
1 Box 69, VAPAUS,
Sudbury, Ontl
Torontossa ottaa rahavälitybiä vastaan A. T. Hill 177 u n '
fair Ave. ' "^"«"i
Anatole Francen nielipiteilä
(jatkoa n:röon 14:ta.)
• V. •
Foorumilla toisensa tavanneet
ranskalaiset toverukset olivat siirtyneet
suosittuun viini tupaan jatkaen
olkipunoisten viinipullojen ja
ruusujen ääressä järkeilyään. Kes-,
kustelu koski nyt yhteiskunnan tulevaisuutta.
Puheeseen puuttui Lan-gelier.
Hän huomautti, että on vaikeata
ennakolta arvata tulevaisuudessa
täyttyviä •tosiasioita. Mutta
kun inhimillisen yhteiskunnan menneisyys
on osin tunnettu, niin, ei sen
tulevaisuuskaan saata olla täysin läpitunkematon,
yhteiskunnan tulevaisuus
kun on sen menneisyyden johdonmukainen
seuraus.
— Esimerkiksi, perusteli lange-liet,
ottamalla varteen, etta työn
muodot vaihtuvat, etta orjuutta seurasi
maaotljuus, maaorjuutta palkkaus,
voidaan olettaa -tuleva tuotantomuoto.
Toteamalla, • että teolli-sUuskapitälismi
tuskin sata vuotta
sitten astui käsityöläisten ja talon-;
poikain pikku omaisUubien tilalle,!
tullaan houkutelluksi etsimään muotoa,
joka perii kapitalismm. Tutustumalla
tapaan, niillä "luhastettiiu
feodaaliset Verot ja rasitiibet, käsitetään,
kuinka tulevaisuudessa sujuu
tuotantovälineiden, jotka meidän
pätvinämipe muodostavat "ybi-;
tyisoniaisuuden, Inriastaminen (tai
valtaus), Kun tutkitaan tätä nykyä
toimivaa ^^Itaista valtiokoneistoa,
saadaan eräänlainen käsitys minkä-laisebi
sosialistinen tuotantotapa on
aikojen vieriessä muodostuva, ja kun
tällä tavoin ollaan monen monilta
näkökainnoilta tarkattu teollisuuden
nykyisyyttä ja menneisyyttä, voidaan
todennäköisyydellä ratkaista,
onko kollektivismi jonakin päivänä
astuva voimaan, ei siksi, että se
olisi oikeudenmukainen •— ei ole
mitään syytä uskoa oikeudenmukaisuuden
voittoon — vaan siksi',' että
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-02-04-02