1920-03-18-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
srvö.4 H ^ ^ ^ A B A K U U ? t t ^ $8 >; 1-920 12 GANADAVTi,UUTISET SttomcLlaiiieii sanomaloliti Canadassa; y , ilmestyj; jöls^iisena Toretalna. ' , , Kufitantaja TPte Cah^da New8 Publisning Co. E r i c k J . luotte, tJlkkeciOioitaia, ' J. H . HirVl, Toimittaja. ^ TILAUSHINNAT; CanaUaan: ^2.00 i koko vuodelta, $1.9» 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta Tuodelta, 65 öentUä 3 kuukaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta . YhdysyaltöiUinl ja Suomeon:, $2.50 koko vuodelta j a $1.50 puolelta ^o* Ajlta. ! 5-^1 SI®? ILMOITUSh^lNNAT: 40 Böuttiä lialstatuumalta kerran ]Ur laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksille kohtuulHnien alennus. Halutaantle-io- ja nimenmuuttoiliuotukset 75 fiont-tUi kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima- Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme k«rtaa. Avioliitto- ja kililaus-ilmoi^ tuks«t $2.00 kerta. Kublonilmoitukset ^.0«, muistovärsyllä $2.25. Syntymä-ilmoitukset $1.50« Ayioeroilmoitukset Pbytäkirjat, tiliselvitykset, keräys- Itt«ttielQt, luento-ilmoitukset y.m.{ 25 eenttiä tuumalta. . Uutisten joukkoon %ijotuista ilmoituksista peritään 10 senttiä riviltä. Pianimmlänkin ilmoituksen liinta on M senttiä. Postissa tule\[ia ilmoituksia «i l»yväks3rtä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuumalta. I I Kaikki liikkeelle ^ijotut kirjeet, tilaukset ja raliat ovat lälietettävät 9soitt9«lla: 1 CANADAN UUTISET, Port Afthur, •Ont.,.Canada. Gartadan Uutisista iainattaessa on \ 3 t \ 4 i t mainittava. OaÄtemutttoksesta' tulee ilmoittaa Ätif» ööHttoiiln sekä vaniva; e t t ä uusi CANADAli UtJTISET (The Canada News) Th« Finniöh Ne-^v^paper i n Canada. P)il>lislied ejveipr Thursday by The Canada News PubHshing Co, ' Brick J . Korte, Manager, J. i l . l l i r v l , Editor. »aily News Bldg,, Port Artliur, Ont, CANApAN UUTISET >s welcomed and read in erery Fiunisli Iiom© in the Dominion. It is tlie only dircct advei-tlsina m^.ium for tliose manufacturers a^d. 'merchants who Tuish to create and|jbuild a profitable and pcnnanent idemaud for their prod-uctft and imercbandigo by the large and evercro^ingjFinnishipopulation re&id-ing i a Canada. Plac« your trial äd-vertisement and got results. Advertlsing ratcs 40c.' per iuch. Polltical adv^. $1.00 per inch. Advertisementa niust reach our Office . Wednosday : neon 'to appear oh Thursday's issue. •'\ SubscripUon price in Canada $2.00 per yoar, United Stitcs aud other countries $2.50 per year in advancc. Suomen lehtien mukaan on siellä jo pitemmän aikaa ollut keskustelua hallituksen täydentämisestä :oikeistoni (kokoomuspuolue tia nio tsalaiiien kansanpuolue) j a vasemmiston (äos. dem. puolue) dustajilla. Tällainen täydentäminen oi nähtävästi ollut mahdollista, osaksi siitä syystä, ettävasem-misto, viime joulukuulla Heisin-' Jäissä pidetyn puoluekokouksen päätöksen mukaan, ei tahdo ottaa osaa liallituk.-seen yhdessä porvarillisten ryhinien kanssa ^paitsi 'liätätihissa, osittain siitä, että oikeistopuolueiden mielestä oli täytettävänä olevia ministeripaikko-ja niin vähän, että edustus hallituksessa ei vastaisi puolueiden voimasuhteita. Kokoomus puolueen eduskuntaryhmän ilmoitetaan päättäneen oi Ia. ottamatta osaa uuden halli-tuksen - muodostamiseen, koska se ei liyviiksynyt hallituksen oh-jelmaii. ja kookoomuspuolueen lelidissä. eunustetaan, että. uuden hallituksen muodostaminen tulee piau tai)alituuiaan, .iolloin kokoo-muspuohie tulee toisten porvarjl-list 011 puolue iden Icanssa yleisen suvituu ohjelman unikaan ottamaan havteilkeu hallitusvastmis- 1a suhteellisen osansa. Täten voi })itää todennköiseuä.. että Suomen pitää tödeiniäköisenä että Suomen porvavillisten puolueideu ^—-keskustan Ja oikeiston — muodostama kokoomushallitus. T •• tää rajoittamaton 'kauppatavarain vaihto, niin että mitkään keino-tekoiset taloudelliset esteet eivät olisi haittaa Europan taloudellisen 'elämän kehitykselle. Tämän lisäksi esitetään toimenpiteitä tuotannon lisäämiseksi ja j^lellisyyden ja tulilaavaisuuden ehkäisemiseksi. Koska useat valtiot ovat epäsuotuisten valuutta^ suhteiden vuoksi kykenemättömät hankkimaan tarvittavia raaka-aineita ,esitctään että näille tulisi hankkia lilkomaista lainaa. j Eritered as sccönd class maU mat-ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, Canada. T H E AIM OF T H E I C A N A N D AN \ UUTISET, i - The help prescrve the ideals and sacred tradltlons of, this, C U P adopted country, the Dominion of Canada: To •bserve jts laws and indpire othcrs to respect,,,and obe/thcm: To strlve imceasrrtglyi toiqulckcn the public's sense of civIc duty; ln ali way8 to aid In maklng this country grcater and better than \/e found It. Vksi t^ärkeinimistä lakiehdotuksista mitä tulee parlkmentin käsi-tettäväkbi nykyinen istuntokauden a^ikiJnk on asetus, joka .myöntäisi maamme alkuperäisille omistajille heille kuuluvat oikeudet. Intiaanit, jotka tähä^i saaklva o-vat olIeet\ liallituksen \iolIiokkeja, tulisivat liiten saamaan äänioikeuden ja täydelliset kansalaisoikeudet. 1 I Vanhan asetuksen nuikaan voi-i a äänioikeuden päällikön luvat, iiitiaanitsaad aiuoastaan heimo A-alla ja jkuuden vu(i)deu koetus-ujan jälkeen. Uusilk.s.etus vapanttaisi intiaanin kokonaan hcimosi-teis- fö ja tekisi hänestä kaikis,sa suhteissa itsenäisen (Jauadan kan-sala. isen. ^ , i Sen jälkeen kpn Canadan siirto-maahallit^ us perustettiin noin puo-li ^Tiosisataa sitte, on ainoajstaan 160 intiaania saanut äänioikeuden., jM^onet edistysmielisimiflät heidän keskuudessaan sitä 'halusi-vat, vaani heimo vaikuttimet ovat olleet esteenä. Huolimatta siitä, «ttä heillä ei ollut täysiä kansa- . iaisoijieuksia, yhtyi ^sodanaikana yli 3,000 intiaania Cai^adan sotaväkeen. ' -^Vuonna 1918 hyväksyttiin laki, jonka mukaan ne, joilla tei ole maata tai jotka ovat jluopuiieet oi- 'keuksistaan heimomaihin, voivat saad^ kansalaisoikeuden, j a sen jälkeen on kolmatta sataa intiaania käyttänyt tätä tilaisuutta; hy- ^'yt kuu Sveil.^si. Tanska, Kuotsi. Norja ja Hollanti ovat virallisesti ylityueet kansojen liittoon, ovat kaikki ))ail si kaksi. -^Salvador ja .Venezuela-^ niistär kolmestatoista luiolueettomasta .vaItiöstä, jotka, eivät olleei Vi-rsailesin-sopimuksen allekirjuittajiua ja joita kutsu 11 i iu k a n so jeu l ii tou • ];er ust a-vi Iisi jäseniksi, lopullisesti päättäneet noudattaa kutsua. Salvador on myöskin ilmoittanut ; aikovansa yhtyä liittoou. Venezuela ci ole vielä iluioittauut mitään aikomuksistaan: virallisesti, mutta todenna köstä ou ,että sekin tulee ennen pitkää yhtymään. Näin näyttää kausoje 1 iliitosta tulevan tosi, huo-liuuitta vastustuksesta, jota liitto-söV) iunis on saainit osakseen, eteu-ki] i Yhdysvalloissa. Ehdotus kausojeuliittoon yhtymisestä hyväksyttiin yksimieliscs- 1i Tauskan parlamentin molemmissa huoneissa. Ruotsissa ja Norjassa ilmeui yhlyiuiselle jon-kuuverran A-astustusta. {Norjan kaiisaneduskuunassa. n. k. Stort-hiug'issä. äänesti 100 yhtymisen puolesta.ja 20 sitä vastaan. Ruotsissa oli vustustajien luku suhteel- ] isesti suurempi: alahuoneessa hyväksyttiin esitys 152 äänellä G7 vastaan ja ylähuoneessa 86 äänellä 47 vastaan. Velvoittaisiko kansojenliittoon yhtyminen kansoja pitämään yllä sei so va a arm e i j aa. kanso j enliit on päätöksien voimaanpanemiseksi, oli polttavana kysymyksenä Tanskassa ja Norjassa. Demölvraatti-neu enemmistö kummassakin maassa tulkitsi liittosopimuksen siten, että liiton jäsenillä on oikeus, jos niin haluavat luopua; armeijan ja laivaston ylläpidosta. Kausojenliitou hriti iläinen edustaja Loordi Cecil lausui vastauksessaan Norjan eduskunnan esimiehen tiedusteluun:"En ensinkään epäile, ettei töidän käsityksenne -Iransojenliittosopimuksen kahdeksannen Partikkelin merki-t^^ ksestä oli oikea. Epäilemättä ei ole koskaan ollut tarkoitus vaatia liiton jäseniltä sotavoimien y i - läpitämistä." Työläisjärjestöjeu edustajat- Englannin Trade Union kongressissa äänestivät viime torstaina kumoon ehdotuksen " suoraan" toimintaan ryhtymisestä hiilikaivosten ja uiuiden polijateollisuuk-sien kansallistuttamisen saavuttamiseksi. Kongressi edustaa noin 5,500,000 järjestettyä työläistä. Äänestys, edustaen kunkin pai-, kallisunion. jäseniä, oli 3,732,000 $«ioraa toimintaa vastaau ja 1,- 015,000 suoran toimiiman puolesta. Äiiuestyksen tulos merkitsee Robert Smillien johtamien J'adi-k aa li st e 11 a in es te n li äx iö t il.; Kou - gressi myöskin hylkäsi kaivosmiesten ehdotuksen, että tärkeim-mät uiiiot julistaisivat lakon pa-koittaakseen hallit uhsu myönty-niään kaivoksien kausallistutta-miseen. Kongressiu päätöksellä, un kolme tärkeää merkitystä. Ensiksikin, se poistaa yleislakonvaaran. joka Englannissa fon oUut^ uhkaamassa sitte kun Glaskoxvn kongressi viime syyskuulla päätti par kottaa hallituksen kansallistutta-maan hiilikaivokset": toiseksi, se OS o itt a a (it t ä h ri 11 i läi uen ty ö vä eii- 1 i ik e 011 \'a 1 mis asettamaa u v a at i • muksensa yleisissä vaaleissa ratkaistavaksi, ja . kolmanneksi, se todistaa euä Englannin työväenliike on iitautunut radikalisista johtajista, joiden vaikntusvalta liikkeessä sitten viime syyskuun on tähän asti näyttänyt yhä l i - säiintyväu. ' [Äfisociated Pj^ess toimiston tiö-iionanto Helsingistä kertoo Suomen ministeristÖn eromieeii t. (k. 3 p mä, Miuisteris|« ' muodostettiin : viimö elok. 18 p, pääministeri V^nnolan^ johdolla,, ja oli se kokoonpanoltaan Ikfiskuspuolneiden >--. ikausallisen; edistyspnolueea 'ja anaalaisliitöii ^^"«ffifM^ostama» Liittoutuneiden korkein neuvosto Lontoossa on julkaisuut memo-randamin. jossa esitetään seuraavia keinoja maailman taloudellisen tilan korjaamiseksi: i Tärkein kaikista' on saada rau-hanolot jälleen palautetuksi kaik-. kialla maailmassa niin pian 'kuin suinkin. Tämän pUämaärän saavuttamiseksi olisi suotavaa, että Europan olot saataisiin normaalisiksi niin pian 'kuiii mahdollista; että armeijat kaikkialla vähennettäisiin rauhan kannalle, asevarus-tukset rajoitettaisiin niin vähään ktun (kansallinen turvallisuns sallii ja kansojen liitto kutsuttaisiin neuvottelemÄan; keinoista tämän päämäärän saaTUttamiseksi j että valtioitten, jotka ovat sodan kaut-tal^ tyneet tai laajentuneet, tu* lijll heti ryhtyä ystävälliseen kanig: ehdottoman ^ ^^livallan, diktatuurin tieltä, joka voi johtaa känsät uuteen parempaan elämään r järjen diktatuurin. Intohiniojen kuohut alenevat, järki pääsee pannastansa ja nostetaan valtaistuimellensa. Ja kansat tulevat ja kumartavat häntä ja tervehtivät häntä riemulla tunnustaen, -että hänen valtikkansa jjfirissa versoo onni. Ja he katselvat ihinelellen mennyttä aikaa, sen raunioita, sen hautoja, sen verikenttiä ja 1 uke va t kansojen j a 1 uok Iv ien vihasta, jollaista mailnm on harvohi nälinyt ja ihmettelevät, eitä sellaisen ])alou. hävityksellä edes yiiiinkiu paljon säib^i. ,Ja kaikkein enimjnin he kysy. vät:. missä piileksii .rauhan ääni. Ja miksi mustattiin sitä joka laholta silloin, kun se alkoi maassa kaikua. . Eivätkö ihmiset siis ymmärtäneet, että .se on kaiken muun edellytys, ensimmähien ehto eteenpiiin pääsylle. Eiv^ätkö Ile käsittäneet, että se taistelu, joka on rakentavaa, suoritetaan rauhan asein. Ja eivätkö he käsitä,. että rauhan aika ei tule. ellei sitä tahdota ja kutsuta. JÄÄJEN DIKTATUURI! Kansojen järki on ollut pannassa kohta kuusi vuotta. Tänä aikana on tehty niin suunnaton määrä tyhmyyksiäj että harv9ifi kai vuosisata on ennättänyt niitä sellaista määrää purkaa, Jhmiset oViil. olleet snorastaan hunuiltu-noina vaistoista ja intohimoista.; Aiuoastaan harvojen", 'yksinäisten vaijiottuje]], i)ää on pysynyt vii-' leänä-ja ainoastaan lie ovat jaksaneet katsella, rintamien ja rajo-jen. piikkilanka-aitojen ja juoksu hautojen yli, vuosien ja vuosisatojen taa. Heille oji: ollut alunpitäen selvää, että nämä turman ja tuskan vuodet, tämä ihmiskunnan itsen-säraatelu eivät mene ilman jälkitauteja. Seilaien: m\Tsky ei asetu yhteen sanaan, sanokoon sen : vaik k a. j u m a 1 a t; maininki j a tkuu vuosien halkio Ja. heille on ni5''ös-kin ollut; ilmeistä, että mailman kasvot <.»vat. kerran i-aiihan i l meen niille laskeutuessa, aivan toiset r kuin \. 1914. Kaikesta mielettömyydestään Imolimati a' on knhnuit ajanjaksokin A'aihe i 1 vuiiskunnan ke. 1 dtyksessä. Kansat ovat avanneet ])oliittisen * * py - lummän" esiripun ja. astuneet sisään katsomaan millä/ oikeudella heidän krutni-upäänsli vaativat 'heiltä uhreja. Poliittiset viimaiset papit • ovat: palatsien pyhim-niissä palvelleet, puolijumalaa, keisaria, kuningasta, ja selittäneet kansalle, että hän on a. ja o. alku ja loppu ja että. hän vaatii kansalta uhreja. ' JMutta tultuaan juoksuhaudoista kotiin, ovat kansat nostaneet puolijumalansa Ur los palatseista ja tarkastelleet häntä/ja huomanneet hänet — e-pä jumalaksi, 1 Toiselta puolen on tämä kansojen •korpivaellukseni aikana nostettu vaskikäärme keihään kärkeen j a julistettu, että ken häneu katsoo, ei kuole, ja ou tehty kansojen pohjakerroksille samaa pilaa kuin Jeppe (Niilonpojalle, kalinettu palatsin vuoteeseen • ja uskoteltu, että nyt sitä pUaän linnanherroja, lioppu on .luonnollisesti ollut sama kuin tuossa tutussa näytelmässä, tai on oleva; herääminen pahnoilla kotopihalla ellei hirsipuussa. Sillä kehi* tyksen järkkymättömät-lait eivät ymmärrä huvinäytelmää. ' Mutta .väKitellen väistyvät kaikki p^ss^rcUktatuikil;' ses auiöaii. HÄTÄHUUTO NEUVOSTO. VENÄJÄLTÄ, .iMuuaji A'enäläinen lääketieteen ylioppilas V. M . Behtere\von •' TyÖA'äen Cutistomiston" - antaman tiedon mukaan kääntynyt kaikkien sopimusvaltojen kansojen puoleen nälkäsaaiTon johdosta A-astalauseella joka paremmin ja luo te tta vi m m in^ ku in m one t nuiUI lähteet esiintuo sen äärettö-uuin liädäu ja koko kansaa uhkaa-j van pejukadon; joka - on ollut seurauksena neuvostojärjestelmän voiinaausaat.tamisesta. Mainitussa vastalatiseessa sanotaan UI .m. seuraavasti : " ' N ä l k ä - saartö ei ole mtmta kuiu monien satojen tuhansien, kenties miijoo-nainkiu tarkoitusperäistä mur-i haamista. Tämän todistatat parhaiten nälän, kylmän, kaikeulais- [()]] pmitteiden ja kulkut-autien vaikutukset kuolevaisuuteen ja syntyväisyyteeu. Siten esim. l'ie-tarissa vuosina 1915---T7 kuolevai-sirus- prosentiu -ollessa vuotta koli• den keskuuäärin 3^ se v. 1919 saavutti- hirvittävän -luvun, 8 pros. Tilastotiedot 'Moskovasta ja muista V e n ä j ii n kau pun ge is ta oso i tta-vat suuuuilleen samaa. Iximiau kuolevaisuuden kanssa tapalUuu, saiuin kirjaimellisessa nierkitylv-sessä, suvun" huononeminen javeli-dottoman syutyväi.syysluvun vä-heuemineii. Yllämainittuna ajanjaksona 1915—17 o 11 n t k e s k im ä ä - räinen syntyväisyyspi-oseutti on v. 1919 laskeutifniit puoleentui.sla prosenttiin. .Edelleen luainitaan puheenaolevassa , kirjoituksessa: ''On selvää että Venäjän kansa kärsii k o r va am a tont a mene t y s t ä biologisessa suhteessa, heikkoutu-en ruumiillisesti ja henkisesti.*' Ja vielä : ''Älkää salliko xe enten-ten kansat. Venäjän kansan menehtymistä silmienne edessä, vaau lakkauttakaa loppuun riuduttava nälkäsaartoiuie. jolle tähän saakka olette py.syneet kutiroiua; ken-tit! S vain siitä johtuen, ettette it-sessäjnii' oU . kokemu.speJ'äisesti tunteneet ja edelleen tnhne tämän sydämettömän toimenpiteen koko kani utu syvyyttä, joka tuhoo-ja tuotta a. annettomiLutta: enim mä n vain viattomille ja avuttomille y-leeusä." • O]r ominaista bolshevikeille, etr tä Jie eivät mitejikään tunnusta olevansa vikapäitä siihen äärettö-mäi"'] j onnetcouiuuteen. jonka ^olemassaolon he kuitenkin täten ovai olleet pakoiteUit tunnustamaan. "Alutta jo ovat heidänkin silmänsä auetmeet näkemään, mikä on seii-rans 1 leidän järjestelmänsä sovel-luttamisesta.' On tullut tilinteon aika ja .syy on koetettava saada muiden niskoille. Hyvin ymmärrettävää on, että tuntuu sietämättömän katkeralta, kun täytyy tun- Aiustaa kommunismin mahdottomuus. Venäjä jolla aikaisemmin oli varaa muillekin tarjota ravintoaineita, e l nyt,, neuvostohallituksen perikatoon saattamana, kykene lähimainkaan tyydyttämään kansansa elämisen tarpeita. Nykyinen kurssimme Postin kautta ja Sähköteits^ on M y i j a liiyymnie pixnliki-o.^uilaksia («lickkejii) markoissa y l l ä - maimtun kurssin jälkeen ja erikoisia, kolmen i)rosentin korkoa A'etiiviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka luomessa lunastetaan siellä voimassa ole\an dollarin kui*ssiii jälkeen._ Lähetyskulut rahalähetyksille ijostin kautta on 15e. smnmilta • alle $20.00; sitä suuremmilta sunnnilt.ti mitään kuluja ei peritä. Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta summOta. Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos ^sähkösano-malähetystä ei erikoisesti pyydetä. ' \ Osoittakaa lähct3ksenne ^ vastaanottajan ja jlähettäjän osoitteilla varustettuina osoitteella: FOKEiuN DEPAKT:MEXT HANCOCK, MICH. Penistettu vuonna 1874. ' ^ Varat yli ^$3^000,000 Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkees-sänune. Kansallinen liike Egyptissä. Äskettäin • pidettiin l*ariisissa "ha My'ue des Droits De rilom-me'ii'" loimesta kokous., jonka tjifkuiluksena oli tukea egyptil ä i s i e n j tbt; nä i syy .si )y r k i m yks iii. Kokouksessa johti . puheLta luii-ncttu radikaali-historikko prof. Aulai^d. joka ni; lu. lausui, e.ltii K-iryplissä nykyisin vallitsevaan a-s i M i i a a n ou suurimpana .syynä väil- !• i n k äs i t y s lm g 1 a i u i.i 11 j u, e n s i n m a i - M i tl I n n u i a) 1 k a n sa i n v ä 1 i 11 ii. j i i e t - tä Ivanskau demokratia aiuoas-taau tekisi-tosiy.stävän työn E n g - 1 a 111 j i il e se lv it t äessä ii 11. l^Pfyp tin ar-voit\ ikseu. lläu esitti toivomuksen, että jos Englannin kausallej uiik* (IbTT ) koskevat. iSitteii seurasivat V :n ,lb84 rauliatto-nuiudet, joihin oli syynä egyptiläistä kansa 11 i.":- he nJveä lo 11 k ka a A*a eg^^iJtiläis ten .up.seei'icii syrjäyttäminen viroista, joiluji asetettiin sirka.sse-ja. Knglaiili ryhtyi viilittiijäksi ,* h u () 11; I Iti a k s e e 11 i • i.u' o o I) j) a l aj s t e n oikeuksisla.. ja- turvallisuudösta'', pitääk-sc-n \ uiumssa tehtyjä sopi- Uiuksia ja suojellakseen kansaiii-viilisiii. laitoksia.. . Ivanskallekin tai'jot ti ni. tilaisuus olla näissä toi- .iiieiipiteissä. J i i i i k a n a . nuitta mai-nimi valtio ei — lylimästi kyllä — tarjoukset.'!! suostunutkaan,. \-aan hankki siilien, sijaan itselleen . korvaukseu. uiiehittämällä: Tunisin. ICnglanti mentteli aluksi niitä varovaisemmin • esittäen k o k o t o im i n t an s a p o h j a k si e gy pt i , . . . . . . . . . . ., . i läisLMi sivi.sykstiii :])da.stamisen a-kcrrau selvitettäisiin ogypliUiiscn , . i • , • • ^•^' rahialais-ulialta. . — Se. jolla ei ole ollut koskaan yastoinkäymlsiäi; tuntee menes-i tyksen'arvon ainoastaan.-puoleksi: — Toivo tekee .„sinut nuoreksi, siUä.toivo.ja aiuoi?u^ aidm lapsia., • r . . ,^ .. kajisajiliikkeen tudeJlinen.laa iuus. i-, ,] a- • so tila ai lise n . sor t o p oi 11 n k a n hyödyt tömyys, se omasta -Ulotteestaan vaatisi LallituksvlLaan ky.sy- •iiiyksen ratkaisiv.i va|jauri>?n merkeissä.- Prol'. liieailles niu'stutli b^nglau-niu. viisaa.sta ja kauko.allköisestä ])olitiikasta buureja koiituan , ivokoukseiv huippukohdaksi muodostui kuitenkin egyptiläisen edustajan AehmedLouttlel Said'- in, a 1 eksandrialaisen;tuomioistuimen asianajajan esitelmä jsjin-niaausa vapausliikkeestä. K^yptiIäiset ovat puhujan sanojen iirukaan aina pitäneet; itse-änsii erikoi-eua! turkkilaisista e-rotettavana heimona. lymneu vuosisadan puolivälissä he saavu tt ivatkin poliitiisen ja sotilaaU liseii; itsehallinnon. L(uu.oon •aopi-mu>> V ;lta 1840 on nykyisen Egyptin Jiittolaisvalloille esittämien huonmutusten pohjana. Egypti on itsenäisenä, ollut osallisena ii-seitt en • kan^ainväl isten «opimus-ten laadinnassa. iMainittakoot i\lutta sopivia hyväkseen käyttäen o\-a tlviii englaut ilaiset muuttaneet väliaikaisen uiiehityksensä p.y.sy- \ äi-.eksi. (.)n oloinassa. lausui j)uhuja; e-. .nemniän kuin puolisataa engian-tilaisten valtiomiesten lausuntoa, joissa luvataan joukkojen poista-m. inen Egyptistä, heti kun se vain voisi käydä laatinnimaan a^ujaif-ten ja ulkomaalaisten turvallisuutta Jonkkaamatta,.; öladstone lausr.i erlviss!; v. 18S4 pitämä;-:- säiin i.uiheessa joukkojeu pois- •A'i.enuin \ a jiahtuvan v. 188S ja Sa-lisljiirg -elitti: "Emme pyribaat- 1 a 111 a a 11 n i a ala h olh oukseni me a - laiseksi enempää kuin Egj^ptin ]jysy vään miehittämiseksikään. sillä se olisi i-istiriidassa. liipaus-tem me kanssa. *' ]\Iaailmansota on osottanut yllämainittujen vaiti oilistei]. johtomiesten .sanojen arvottomuuden. Egj-ptiIäiset asettuivat maailmanpalon alkaessa i o j aalisesti Iän sivaltojen puolelle. HJe kääntjd- Sue//iu kanavaa (18(39). ja Suda- vä Kairon viranomaisten puoleen j a . ilmoittivat olevansa halukkai-; ta läliettämiläu sotajoukkonsa.; Kanskaan ehdolla, että maan itse-. näi.syys tunnustetaan. Turkin liity t tyä keskusvaltoi h in uudistiva.t e gy p ti 1 ii ise t • t a r j ou le s e iisa; 111 u ti a Englanti vaslasi .-iihen fällil ker- Talla: julistamalla hoidäVi^ maansa holhouksen alaiseksi: .Egyjniliii-^ set, I j ot k ;L • k äs'it t i \-ät tä m ii u toi meu piteeh sodau' aiheuttamak.si väliaikaisuudeksi,^ alistuivat siihen ei- V ii tj k il piin ka a u s ä äst ä u o e t>' r a h a 1 - lisiä ja sotilaalli.sta apuaaii liitto-utuuei 1 ta.lieidäu jouk\ojaan kliy-te ttiln lii ene s ty ksel 1 ise s t i .S ue z 'i 11 kanavan puolustukseen turkkilai-; sia, vastaan, he taistelivat Suda- • j • ^ • . uissa senusseja vastaan vieläpä olivat nuukana" Arabian retkellii-kii'i. Y. 101? oli Egyptin valtio-meuosääntöön varattu 3 milj. pun j]ian ; erii; iMigiantilaisteii sotatar-peisilij." 1.1500,000 cgyptiiäibtä toimi englantilaisissa apuvoimissa .huolehtien liikenteiden turvallisuudesta. Keuraali Allenbyn ou j 111 ki s es t i t u nnu st a uu t. e 11 ä e gy p - tiläisten apu vai-kntti päätekijänä-sotaretken onnistumiseen. • i\iitä suurinnua.lla iuottamuksel-la jatkoi puhuja —: odotti E-gyptin kansa rauhan lähestymistä. Kun aselepo oli julistettu..lä-hpti^ tiiu egyptiläinen kansallinen lähetystö Lontooseen esittämään a|sia.nsa brittiläiselle komisionille. ":\le egyptiläiset", virkkoi puhuja. ' 'olimme silloinviiiin varmat asiastamme, ettemme^ lainkaan tiilleet .ajatelleeksikaan käiintyä rauhankonferenssin puoleen. \Mc vödotiniine -Englann. täyttävän au- Itiimansa/ lupauksen.'' Mutta sii-he^ i asiaan pidättikinEuglanjiin liallitus itsellään edelleenkin hol-housvallan ja vahvistutti (ue vielä Versailles 'in sopimuksessa. Tämä Englannin toimenpide ai-heUjtti 'kuvaainattoman; kuohun-an Kalliossa. Pantiin toimeen . . . TILATKAA . ,. Canadan Uutiset Tilaushinnat: . Canadsassa: Koko vuosi $2,00' Puoli vuosi 1.25 3 kuukautta • . . . . . . , .65: Yhdysvaltpihin ja Suomeen: Koko-vuosi'"! $2.50 Puoli vuosi , 1.50 A Tilataan .'osoittecUa: CANADAN UUTISET, Box 260, Fort Arttrair, Ont. TILAUSLIPPB. CANADAN UUTISTEN TOIMISTO POBT ARTHUR, ^NT., CANADA. Myötäseuraa $ CANADIAN UUTISTEN vuosikerran tilauksesta, joka on lähetettävä osoitteella: Nimi • Postikonttori I • . . . . . .. Katu eli Box No. Valtio T ."T f , ,' Mainitkaa onko til&u&4iusi eli uucUstiis. •;.^-:v^i:'-.^:^-;--'.:.^.^-:! -:-,.:.: .^.|-:;•-^-V:;••^::: V"-^^X:4^;.--v^;-; ::::-••-/^•.•:^:-ry::.v-:--.-;..^^^ ^-•v.x:v::^.-0;v:^,:i^:.-;::^^^ -y : i^ir'::::.: a^y-r:^^
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, March 18, 1920 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1920-03-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada200318 |
Description
Title | 1920-03-18-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | srvö.4 H ^ ^ ^ A B A K U U ? t t ^ $8 >; 1-920 12 GANADAVTi,UUTISET SttomcLlaiiieii sanomaloliti Canadassa; y , ilmestyj; jöls^iisena Toretalna. ' , , Kufitantaja TPte Cah^da New8 Publisning Co. E r i c k J . luotte, tJlkkeciOioitaia, ' J. H . HirVl, Toimittaja. ^ TILAUSHINNAT; CanaUaan: ^2.00 i koko vuodelta, $1.9» 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta Tuodelta, 65 öentUä 3 kuukaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta . YhdysyaltöiUinl ja Suomeon:, $2.50 koko vuodelta j a $1.50 puolelta ^o* Ajlta. ! 5-^1 SI®? ILMOITUSh^lNNAT: 40 Böuttiä lialstatuumalta kerran ]Ur laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksille kohtuulHnien alennus. Halutaantle-io- ja nimenmuuttoiliuotukset 75 fiont-tUi kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima- Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme k«rtaa. Avioliitto- ja kililaus-ilmoi^ tuks«t $2.00 kerta. Kublonilmoitukset ^.0«, muistovärsyllä $2.25. Syntymä-ilmoitukset $1.50« Ayioeroilmoitukset Pbytäkirjat, tiliselvitykset, keräys- Itt«ttielQt, luento-ilmoitukset y.m.{ 25 eenttiä tuumalta. . Uutisten joukkoon %ijotuista ilmoituksista peritään 10 senttiä riviltä. Pianimmlänkin ilmoituksen liinta on M senttiä. Postissa tule\[ia ilmoituksia «i l»yväks3rtä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuumalta. I I Kaikki liikkeelle ^ijotut kirjeet, tilaukset ja raliat ovat lälietettävät 9soitt9«lla: 1 CANADAN UUTISET, Port Afthur, •Ont.,.Canada. Gartadan Uutisista iainattaessa on \ 3 t \ 4 i t mainittava. OaÄtemutttoksesta' tulee ilmoittaa Ätif» ööHttoiiln sekä vaniva; e t t ä uusi CANADAli UtJTISET (The Canada News) Th« Finniöh Ne-^v^paper i n Canada. P)il>lislied ejveipr Thursday by The Canada News PubHshing Co, ' Brick J . Korte, Manager, J. i l . l l i r v l , Editor. »aily News Bldg,, Port Artliur, Ont, CANApAN UUTISET >s welcomed and read in erery Fiunisli Iiom© in the Dominion. It is tlie only dircct advei-tlsina m^.ium for tliose manufacturers a^d. 'merchants who Tuish to create and|jbuild a profitable and pcnnanent idemaud for their prod-uctft and imercbandigo by the large and evercro^ingjFinnishipopulation re&id-ing i a Canada. Plac« your trial äd-vertisement and got results. Advertlsing ratcs 40c.' per iuch. Polltical adv^. $1.00 per inch. Advertisementa niust reach our Office . Wednosday : neon 'to appear oh Thursday's issue. •'\ SubscripUon price in Canada $2.00 per yoar, United Stitcs aud other countries $2.50 per year in advancc. Suomen lehtien mukaan on siellä jo pitemmän aikaa ollut keskustelua hallituksen täydentämisestä :oikeistoni (kokoomuspuolue tia nio tsalaiiien kansanpuolue) j a vasemmiston (äos. dem. puolue) dustajilla. Tällainen täydentäminen oi nähtävästi ollut mahdollista, osaksi siitä syystä, ettävasem-misto, viime joulukuulla Heisin-' Jäissä pidetyn puoluekokouksen päätöksen mukaan, ei tahdo ottaa osaa liallituk.-seen yhdessä porvarillisten ryhinien kanssa ^paitsi 'liätätihissa, osittain siitä, että oikeistopuolueiden mielestä oli täytettävänä olevia ministeripaikko-ja niin vähän, että edustus hallituksessa ei vastaisi puolueiden voimasuhteita. Kokoomus puolueen eduskuntaryhmän ilmoitetaan päättäneen oi Ia. ottamatta osaa uuden halli-tuksen - muodostamiseen, koska se ei liyviiksynyt hallituksen oh-jelmaii. ja kookoomuspuolueen lelidissä. eunustetaan, että. uuden hallituksen muodostaminen tulee piau tai)alituuiaan, .iolloin kokoo-muspuohie tulee toisten porvarjl-list 011 puolue iden Icanssa yleisen suvituu ohjelman unikaan ottamaan havteilkeu hallitusvastmis- 1a suhteellisen osansa. Täten voi })itää todennköiseuä.. että Suomen pitää tödeiniäköisenä että Suomen porvavillisten puolueideu ^—-keskustan Ja oikeiston — muodostama kokoomushallitus. T •• tää rajoittamaton 'kauppatavarain vaihto, niin että mitkään keino-tekoiset taloudelliset esteet eivät olisi haittaa Europan taloudellisen 'elämän kehitykselle. Tämän lisäksi esitetään toimenpiteitä tuotannon lisäämiseksi ja j^lellisyyden ja tulilaavaisuuden ehkäisemiseksi. Koska useat valtiot ovat epäsuotuisten valuutta^ suhteiden vuoksi kykenemättömät hankkimaan tarvittavia raaka-aineita ,esitctään että näille tulisi hankkia lilkomaista lainaa. j Eritered as sccönd class maU mat-ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, Canada. T H E AIM OF T H E I C A N A N D AN \ UUTISET, i - The help prescrve the ideals and sacred tradltlons of, this, C U P adopted country, the Dominion of Canada: To •bserve jts laws and indpire othcrs to respect,,,and obe/thcm: To strlve imceasrrtglyi toiqulckcn the public's sense of civIc duty; ln ali way8 to aid In maklng this country grcater and better than \/e found It. Vksi t^ärkeinimistä lakiehdotuksista mitä tulee parlkmentin käsi-tettäväkbi nykyinen istuntokauden a^ikiJnk on asetus, joka .myöntäisi maamme alkuperäisille omistajille heille kuuluvat oikeudet. Intiaanit, jotka tähä^i saaklva o-vat olIeet\ liallituksen \iolIiokkeja, tulisivat liiten saamaan äänioikeuden ja täydelliset kansalaisoikeudet. 1 I Vanhan asetuksen nuikaan voi-i a äänioikeuden päällikön luvat, iiitiaanitsaad aiuoastaan heimo A-alla ja jkuuden vu(i)deu koetus-ujan jälkeen. Uusilk.s.etus vapanttaisi intiaanin kokonaan hcimosi-teis- fö ja tekisi hänestä kaikis,sa suhteissa itsenäisen (Jauadan kan-sala. isen. ^ , i Sen jälkeen kpn Canadan siirto-maahallit^ us perustettiin noin puo-li ^Tiosisataa sitte, on ainoajstaan 160 intiaania saanut äänioikeuden., jM^onet edistysmielisimiflät heidän keskuudessaan sitä 'halusi-vat, vaani heimo vaikuttimet ovat olleet esteenä. Huolimatta siitä, «ttä heillä ei ollut täysiä kansa- . iaisoijieuksia, yhtyi ^sodanaikana yli 3,000 intiaania Cai^adan sotaväkeen. ' -^Vuonna 1918 hyväksyttiin laki, jonka mukaan ne, joilla tei ole maata tai jotka ovat jluopuiieet oi- 'keuksistaan heimomaihin, voivat saad^ kansalaisoikeuden, j a sen jälkeen on kolmatta sataa intiaania käyttänyt tätä tilaisuutta; hy- ^'yt kuu Sveil.^si. Tanska, Kuotsi. Norja ja Hollanti ovat virallisesti ylityueet kansojen liittoon, ovat kaikki ))ail si kaksi. -^Salvador ja .Venezuela-^ niistär kolmestatoista luiolueettomasta .vaItiöstä, jotka, eivät olleei Vi-rsailesin-sopimuksen allekirjuittajiua ja joita kutsu 11 i iu k a n so jeu l ii tou • ];er ust a-vi Iisi jäseniksi, lopullisesti päättäneet noudattaa kutsua. Salvador on myöskin ilmoittanut ; aikovansa yhtyä liittoou. Venezuela ci ole vielä iluioittauut mitään aikomuksistaan: virallisesti, mutta todenna köstä ou ,että sekin tulee ennen pitkää yhtymään. Näin näyttää kausoje 1 iliitosta tulevan tosi, huo-liuuitta vastustuksesta, jota liitto-söV) iunis on saainit osakseen, eteu-ki] i Yhdysvalloissa. Ehdotus kausojeuliittoon yhtymisestä hyväksyttiin yksimieliscs- 1i Tauskan parlamentin molemmissa huoneissa. Ruotsissa ja Norjassa ilmeui yhlyiuiselle jon-kuuverran A-astustusta. {Norjan kaiisaneduskuunassa. n. k. Stort-hiug'issä. äänesti 100 yhtymisen puolesta.ja 20 sitä vastaan. Ruotsissa oli vustustajien luku suhteel- ] isesti suurempi: alahuoneessa hyväksyttiin esitys 152 äänellä G7 vastaan ja ylähuoneessa 86 äänellä 47 vastaan. Velvoittaisiko kansojenliittoon yhtyminen kansoja pitämään yllä sei so va a arm e i j aa. kanso j enliit on päätöksien voimaanpanemiseksi, oli polttavana kysymyksenä Tanskassa ja Norjassa. Demölvraatti-neu enemmistö kummassakin maassa tulkitsi liittosopimuksen siten, että liiton jäsenillä on oikeus, jos niin haluavat luopua; armeijan ja laivaston ylläpidosta. Kausojenliitou hriti iläinen edustaja Loordi Cecil lausui vastauksessaan Norjan eduskunnan esimiehen tiedusteluun:"En ensinkään epäile, ettei töidän käsityksenne -Iransojenliittosopimuksen kahdeksannen Partikkelin merki-t^^ ksestä oli oikea. Epäilemättä ei ole koskaan ollut tarkoitus vaatia liiton jäseniltä sotavoimien y i - läpitämistä." Työläisjärjestöjeu edustajat- Englannin Trade Union kongressissa äänestivät viime torstaina kumoon ehdotuksen " suoraan" toimintaan ryhtymisestä hiilikaivosten ja uiuiden polijateollisuuk-sien kansallistuttamisen saavuttamiseksi. Kongressi edustaa noin 5,500,000 järjestettyä työläistä. Äänestys, edustaen kunkin pai-, kallisunion. jäseniä, oli 3,732,000 $«ioraa toimintaa vastaau ja 1,- 015,000 suoran toimiiman puolesta. Äiiuestyksen tulos merkitsee Robert Smillien johtamien J'adi-k aa li st e 11 a in es te n li äx iö t il.; Kou - gressi myöskin hylkäsi kaivosmiesten ehdotuksen, että tärkeim-mät uiiiot julistaisivat lakon pa-koittaakseen hallit uhsu myönty-niään kaivoksien kausallistutta-miseen. Kongressiu päätöksellä, un kolme tärkeää merkitystä. Ensiksikin, se poistaa yleislakonvaaran. joka Englannissa fon oUut^ uhkaamassa sitte kun Glaskoxvn kongressi viime syyskuulla päätti par kottaa hallituksen kansallistutta-maan hiilikaivokset": toiseksi, se OS o itt a a (it t ä h ri 11 i läi uen ty ö vä eii- 1 i ik e 011 \'a 1 mis asettamaa u v a at i • muksensa yleisissä vaaleissa ratkaistavaksi, ja . kolmanneksi, se todistaa euä Englannin työväenliike on iitautunut radikalisista johtajista, joiden vaikntusvalta liikkeessä sitten viime syyskuun on tähän asti näyttänyt yhä l i - säiintyväu. ' [Äfisociated Pj^ess toimiston tiö-iionanto Helsingistä kertoo Suomen ministeristÖn eromieeii t. (k. 3 p mä, Miuisteris|« ' muodostettiin : viimö elok. 18 p, pääministeri V^nnolan^ johdolla,, ja oli se kokoonpanoltaan Ikfiskuspuolneiden >--. ikausallisen; edistyspnolueea 'ja anaalaisliitöii ^^"«ffifM^ostama» Liittoutuneiden korkein neuvosto Lontoossa on julkaisuut memo-randamin. jossa esitetään seuraavia keinoja maailman taloudellisen tilan korjaamiseksi: i Tärkein kaikista' on saada rau-hanolot jälleen palautetuksi kaik-. kialla maailmassa niin pian 'kuin suinkin. Tämän pUämaärän saavuttamiseksi olisi suotavaa, että Europan olot saataisiin normaalisiksi niin pian 'kuiii mahdollista; että armeijat kaikkialla vähennettäisiin rauhan kannalle, asevarus-tukset rajoitettaisiin niin vähään ktun (kansallinen turvallisuns sallii ja kansojen liitto kutsuttaisiin neuvottelemÄan; keinoista tämän päämäärän saaTUttamiseksi j että valtioitten, jotka ovat sodan kaut-tal^ tyneet tai laajentuneet, tu* lijll heti ryhtyä ystävälliseen kanig: ehdottoman ^ ^^livallan, diktatuurin tieltä, joka voi johtaa känsät uuteen parempaan elämään r järjen diktatuurin. Intohiniojen kuohut alenevat, järki pääsee pannastansa ja nostetaan valtaistuimellensa. Ja kansat tulevat ja kumartavat häntä ja tervehtivät häntä riemulla tunnustaen, -että hänen valtikkansa jjfirissa versoo onni. Ja he katselvat ihinelellen mennyttä aikaa, sen raunioita, sen hautoja, sen verikenttiä ja 1 uke va t kansojen j a 1 uok Iv ien vihasta, jollaista mailnm on harvohi nälinyt ja ihmettelevät, eitä sellaisen ])alou. hävityksellä edes yiiiinkiu paljon säib^i. ,Ja kaikkein enimjnin he kysy. vät:. missä piileksii .rauhan ääni. Ja miksi mustattiin sitä joka laholta silloin, kun se alkoi maassa kaikua. . Eivätkö ihmiset siis ymmärtäneet, että .se on kaiken muun edellytys, ensimmähien ehto eteenpiiin pääsylle. Eiv^ätkö Ile käsittäneet, että se taistelu, joka on rakentavaa, suoritetaan rauhan asein. Ja eivätkö he käsitä,. että rauhan aika ei tule. ellei sitä tahdota ja kutsuta. JÄÄJEN DIKTATUURI! Kansojen järki on ollut pannassa kohta kuusi vuotta. Tänä aikana on tehty niin suunnaton määrä tyhmyyksiäj että harv9ifi kai vuosisata on ennättänyt niitä sellaista määrää purkaa, Jhmiset oViil. olleet snorastaan hunuiltu-noina vaistoista ja intohimoista.; Aiuoastaan harvojen", 'yksinäisten vaijiottuje]], i)ää on pysynyt vii-' leänä-ja ainoastaan lie ovat jaksaneet katsella, rintamien ja rajo-jen. piikkilanka-aitojen ja juoksu hautojen yli, vuosien ja vuosisatojen taa. Heille oji: ollut alunpitäen selvää, että nämä turman ja tuskan vuodet, tämä ihmiskunnan itsen-säraatelu eivät mene ilman jälkitauteja. Seilaien: m\Tsky ei asetu yhteen sanaan, sanokoon sen : vaik k a. j u m a 1 a t; maininki j a tkuu vuosien halkio Ja. heille on ni5''ös-kin ollut; ilmeistä, että mailman kasvot <.»vat. kerran i-aiihan i l meen niille laskeutuessa, aivan toiset r kuin \. 1914. Kaikesta mielettömyydestään Imolimati a' on knhnuit ajanjaksokin A'aihe i 1 vuiiskunnan ke. 1 dtyksessä. Kansat ovat avanneet ])oliittisen * * py - lummän" esiripun ja. astuneet sisään katsomaan millä/ oikeudella heidän krutni-upäänsli vaativat 'heiltä uhreja. Poliittiset viimaiset papit • ovat: palatsien pyhim-niissä palvelleet, puolijumalaa, keisaria, kuningasta, ja selittäneet kansalle, että hän on a. ja o. alku ja loppu ja että. hän vaatii kansalta uhreja. ' JMutta tultuaan juoksuhaudoista kotiin, ovat kansat nostaneet puolijumalansa Ur los palatseista ja tarkastelleet häntä/ja huomanneet hänet — e-pä jumalaksi, 1 Toiselta puolen on tämä kansojen •korpivaellukseni aikana nostettu vaskikäärme keihään kärkeen j a julistettu, että ken häneu katsoo, ei kuole, ja ou tehty kansojen pohjakerroksille samaa pilaa kuin Jeppe (Niilonpojalle, kalinettu palatsin vuoteeseen • ja uskoteltu, että nyt sitä pUaän linnanherroja, lioppu on .luonnollisesti ollut sama kuin tuossa tutussa näytelmässä, tai on oleva; herääminen pahnoilla kotopihalla ellei hirsipuussa. Sillä kehi* tyksen järkkymättömät-lait eivät ymmärrä huvinäytelmää. ' Mutta .väKitellen väistyvät kaikki p^ss^rcUktatuikil;' ses auiöaii. HÄTÄHUUTO NEUVOSTO. VENÄJÄLTÄ, .iMuuaji A'enäläinen lääketieteen ylioppilas V. M . Behtere\von •' TyÖA'äen Cutistomiston" - antaman tiedon mukaan kääntynyt kaikkien sopimusvaltojen kansojen puoleen nälkäsaaiTon johdosta A-astalauseella joka paremmin ja luo te tta vi m m in^ ku in m one t nuiUI lähteet esiintuo sen äärettö-uuin liädäu ja koko kansaa uhkaa-j van pejukadon; joka - on ollut seurauksena neuvostojärjestelmän voiinaausaat.tamisesta. Mainitussa vastalatiseessa sanotaan UI .m. seuraavasti : " ' N ä l k ä - saartö ei ole mtmta kuiu monien satojen tuhansien, kenties miijoo-nainkiu tarkoitusperäistä mur-i haamista. Tämän todistatat parhaiten nälän, kylmän, kaikeulais- [()]] pmitteiden ja kulkut-autien vaikutukset kuolevaisuuteen ja syntyväisyyteeu. Siten esim. l'ie-tarissa vuosina 1915---T7 kuolevai-sirus- prosentiu -ollessa vuotta koli• den keskuuäärin 3^ se v. 1919 saavutti- hirvittävän -luvun, 8 pros. Tilastotiedot 'Moskovasta ja muista V e n ä j ii n kau pun ge is ta oso i tta-vat suuuuilleen samaa. Iximiau kuolevaisuuden kanssa tapalUuu, saiuin kirjaimellisessa nierkitylv-sessä, suvun" huononeminen javeli-dottoman syutyväi.syysluvun vä-heuemineii. Yllämainittuna ajanjaksona 1915—17 o 11 n t k e s k im ä ä - räinen syntyväisyyspi-oseutti on v. 1919 laskeutifniit puoleentui.sla prosenttiin. .Edelleen luainitaan puheenaolevassa , kirjoituksessa: ''On selvää että Venäjän kansa kärsii k o r va am a tont a mene t y s t ä biologisessa suhteessa, heikkoutu-en ruumiillisesti ja henkisesti.*' Ja vielä : ''Älkää salliko xe enten-ten kansat. Venäjän kansan menehtymistä silmienne edessä, vaau lakkauttakaa loppuun riuduttava nälkäsaartoiuie. jolle tähän saakka olette py.syneet kutiroiua; ken-tit! S vain siitä johtuen, ettette it-sessäjnii' oU . kokemu.speJ'äisesti tunteneet ja edelleen tnhne tämän sydämettömän toimenpiteen koko kani utu syvyyttä, joka tuhoo-ja tuotta a. annettomiLutta: enim mä n vain viattomille ja avuttomille y-leeusä." • O]r ominaista bolshevikeille, etr tä Jie eivät mitejikään tunnusta olevansa vikapäitä siihen äärettö-mäi"'] j onnetcouiuuteen. jonka ^olemassaolon he kuitenkin täten ovai olleet pakoiteUit tunnustamaan. "Alutta jo ovat heidänkin silmänsä auetmeet näkemään, mikä on seii-rans 1 leidän järjestelmänsä sovel-luttamisesta.' On tullut tilinteon aika ja .syy on koetettava saada muiden niskoille. Hyvin ymmärrettävää on, että tuntuu sietämättömän katkeralta, kun täytyy tun- Aiustaa kommunismin mahdottomuus. Venäjä jolla aikaisemmin oli varaa muillekin tarjota ravintoaineita, e l nyt,, neuvostohallituksen perikatoon saattamana, kykene lähimainkaan tyydyttämään kansansa elämisen tarpeita. Nykyinen kurssimme Postin kautta ja Sähköteits^ on M y i j a liiyymnie pixnliki-o.^uilaksia («lickkejii) markoissa y l l ä - maimtun kurssin jälkeen ja erikoisia, kolmen i)rosentin korkoa A'etiiviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka luomessa lunastetaan siellä voimassa ole\an dollarin kui*ssiii jälkeen._ Lähetyskulut rahalähetyksille ijostin kautta on 15e. smnmilta • alle $20.00; sitä suuremmilta sunnnilt.ti mitään kuluja ei peritä. Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta summOta. Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos ^sähkösano-malähetystä ei erikoisesti pyydetä. ' \ Osoittakaa lähct3ksenne ^ vastaanottajan ja jlähettäjän osoitteilla varustettuina osoitteella: FOKEiuN DEPAKT:MEXT HANCOCK, MICH. Penistettu vuonna 1874. ' ^ Varat yli ^$3^000,000 Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkees-sänune. Kansallinen liike Egyptissä. Äskettäin • pidettiin l*ariisissa "ha My'ue des Droits De rilom-me'ii'" loimesta kokous., jonka tjifkuiluksena oli tukea egyptil ä i s i e n j tbt; nä i syy .si )y r k i m yks iii. Kokouksessa johti . puheLta luii-ncttu radikaali-historikko prof. Aulai^d. joka ni; lu. lausui, e.ltii K-iryplissä nykyisin vallitsevaan a-s i M i i a a n ou suurimpana .syynä väil- !• i n k äs i t y s lm g 1 a i u i.i 11 j u, e n s i n m a i - M i tl I n n u i a) 1 k a n sa i n v ä 1 i 11 ii. j i i e t - tä Ivanskau demokratia aiuoas-taau tekisi-tosiy.stävän työn E n g - 1 a 111 j i il e se lv it t äessä ii 11. l^Pfyp tin ar-voit\ ikseu. lläu esitti toivomuksen, että jos Englannin kausallej uiik* (IbTT ) koskevat. iSitteii seurasivat V :n ,lb84 rauliatto-nuiudet, joihin oli syynä egyptiläistä kansa 11 i.":- he nJveä lo 11 k ka a A*a eg^^iJtiläis ten .up.seei'icii syrjäyttäminen viroista, joiluji asetettiin sirka.sse-ja. Knglaiili ryhtyi viilittiijäksi ,* h u () 11; I Iti a k s e e 11 i • i.u' o o I) j) a l aj s t e n oikeuksisla.. ja- turvallisuudösta'', pitääk-sc-n \ uiumssa tehtyjä sopi- Uiuksia ja suojellakseen kansaiii-viilisiii. laitoksia.. . Ivanskallekin tai'jot ti ni. tilaisuus olla näissä toi- .iiieiipiteissä. J i i i i k a n a . nuitta mai-nimi valtio ei — lylimästi kyllä — tarjoukset.'!! suostunutkaan,. \-aan hankki siilien, sijaan itselleen . korvaukseu. uiiehittämällä: Tunisin. ICnglanti mentteli aluksi niitä varovaisemmin • esittäen k o k o t o im i n t an s a p o h j a k si e gy pt i , . . . . . . . . . . ., . i läisLMi sivi.sykstiii :])da.stamisen a-kcrrau selvitettäisiin ogypliUiiscn , . i • , • • ^•^' rahialais-ulialta. . — Se. jolla ei ole ollut koskaan yastoinkäymlsiäi; tuntee menes-i tyksen'arvon ainoastaan.-puoleksi: — Toivo tekee .„sinut nuoreksi, siUä.toivo.ja aiuoi?u^ aidm lapsia., • r . . ,^ .. kajisajiliikkeen tudeJlinen.laa iuus. i-, ,] a- • so tila ai lise n . sor t o p oi 11 n k a n hyödyt tömyys, se omasta -Ulotteestaan vaatisi LallituksvlLaan ky.sy- •iiiyksen ratkaisiv.i va|jauri>?n merkeissä.- Prol'. liieailles niu'stutli b^nglau-niu. viisaa.sta ja kauko.allköisestä ])olitiikasta buureja koiituan , ivokoukseiv huippukohdaksi muodostui kuitenkin egyptiläisen edustajan AehmedLouttlel Said'- in, a 1 eksandrialaisen;tuomioistuimen asianajajan esitelmä jsjin-niaausa vapausliikkeestä. K^yptiIäiset ovat puhujan sanojen iirukaan aina pitäneet; itse-änsii erikoi-eua! turkkilaisista e-rotettavana heimona. lymneu vuosisadan puolivälissä he saavu tt ivatkin poliitiisen ja sotilaaU liseii; itsehallinnon. L(uu.oon •aopi-mu>> V ;lta 1840 on nykyisen Egyptin Jiittolaisvalloille esittämien huonmutusten pohjana. Egypti on itsenäisenä, ollut osallisena ii-seitt en • kan^ainväl isten «opimus-ten laadinnassa. iMainittakoot i\lutta sopivia hyväkseen käyttäen o\-a tlviii englaut ilaiset muuttaneet väliaikaisen uiiehityksensä p.y.sy- \ äi-.eksi. (.)n oloinassa. lausui j)uhuja; e-. .nemniän kuin puolisataa engian-tilaisten valtiomiesten lausuntoa, joissa luvataan joukkojen poista-m. inen Egyptistä, heti kun se vain voisi käydä laatinnimaan a^ujaif-ten ja ulkomaalaisten turvallisuutta Jonkkaamatta,.; öladstone lausr.i erlviss!; v. 18S4 pitämä;-:- säiin i.uiheessa joukkojeu pois- •A'i.enuin \ a jiahtuvan v. 188S ja Sa-lisljiirg -elitti: "Emme pyribaat- 1 a 111 a a 11 n i a ala h olh oukseni me a - laiseksi enempää kuin Egj^ptin ]jysy vään miehittämiseksikään. sillä se olisi i-istiriidassa. liipaus-tem me kanssa. *' ]\Iaailmansota on osottanut yllämainittujen vaiti oilistei]. johtomiesten .sanojen arvottomuuden. Egj-ptiIäiset asettuivat maailmanpalon alkaessa i o j aalisesti Iän sivaltojen puolelle. HJe kääntjd- Sue//iu kanavaa (18(39). ja Suda- vä Kairon viranomaisten puoleen j a . ilmoittivat olevansa halukkai-; ta läliettämiläu sotajoukkonsa.; Kanskaan ehdolla, että maan itse-. näi.syys tunnustetaan. Turkin liity t tyä keskusvaltoi h in uudistiva.t e gy p ti 1 ii ise t • t a r j ou le s e iisa; 111 u ti a Englanti vaslasi .-iihen fällil ker- Talla: julistamalla hoidäVi^ maansa holhouksen alaiseksi: .Egyjniliii-^ set, I j ot k ;L • k äs'it t i \-ät tä m ii u toi meu piteeh sodau' aiheuttamak.si väliaikaisuudeksi,^ alistuivat siihen ei- V ii tj k il piin ka a u s ä äst ä u o e t>' r a h a 1 - lisiä ja sotilaalli.sta apuaaii liitto-utuuei 1 ta.lieidäu jouk\ojaan kliy-te ttiln lii ene s ty ksel 1 ise s t i .S ue z 'i 11 kanavan puolustukseen turkkilai-; sia, vastaan, he taistelivat Suda- • j • ^ • . uissa senusseja vastaan vieläpä olivat nuukana" Arabian retkellii-kii'i. Y. 101? oli Egyptin valtio-meuosääntöön varattu 3 milj. pun j]ian ; erii; iMigiantilaisteii sotatar-peisilij." 1.1500,000 cgyptiiäibtä toimi englantilaisissa apuvoimissa .huolehtien liikenteiden turvallisuudesta. Keuraali Allenbyn ou j 111 ki s es t i t u nnu st a uu t. e 11 ä e gy p - tiläisten apu vai-kntti päätekijänä-sotaretken onnistumiseen. • i\iitä suurinnua.lla iuottamuksel-la jatkoi puhuja —: odotti E-gyptin kansa rauhan lähestymistä. Kun aselepo oli julistettu..lä-hpti^ tiiu egyptiläinen kansallinen lähetystö Lontooseen esittämään a|sia.nsa brittiläiselle komisionille. ":\le egyptiläiset", virkkoi puhuja. ' 'olimme silloinviiiin varmat asiastamme, ettemme^ lainkaan tiilleet .ajatelleeksikaan käiintyä rauhankonferenssin puoleen. \Mc vödotiniine -Englann. täyttävän au- Itiimansa/ lupauksen.'' Mutta sii-he^ i asiaan pidättikinEuglanjiin liallitus itsellään edelleenkin hol-housvallan ja vahvistutti (ue vielä Versailles 'in sopimuksessa. Tämä Englannin toimenpide ai-heUjtti 'kuvaainattoman; kuohun-an Kalliossa. Pantiin toimeen . . . TILATKAA . ,. Canadan Uutiset Tilaushinnat: . Canadsassa: Koko vuosi $2,00' Puoli vuosi 1.25 3 kuukautta • . . . . . . , .65: Yhdysvaltpihin ja Suomeen: Koko-vuosi'"! $2.50 Puoli vuosi , 1.50 A Tilataan .'osoittecUa: CANADAN UUTISET, Box 260, Fort Arttrair, Ont. TILAUSLIPPB. CANADAN UUTISTEN TOIMISTO POBT ARTHUR, ^NT., CANADA. Myötäseuraa $ CANADIAN UUTISTEN vuosikerran tilauksesta, joka on lähetettävä osoitteella: Nimi • Postikonttori I • . . . . . .. Katu eli Box No. Valtio T ."T f , ,' Mainitkaa onko til&u&4iusi eli uucUstiis. •;.^-:v^i:'-.^:^-;--'.:.^.^-:! -:-,.:.: .^.|-:;•-^-V:;••^::: V"-^^X:4^;.--v^;-; ::::-••-/^•.•:^:-ry::.v-:--.-;..^^^ ^-•v.x:v::^.-0;v:^,:i^:.-;::^^^ -y : i^ir'::::.: a^y-r:^^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1920-03-18-04