Canadan uutiset, July 30, 1925

              CANADAN UUTISET
suomalainen eanonlialeliti Canadassi
ilmestyy Jokaisena) Torstaina.
Kustantaja
The Canada New8 Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: ?2.50 koko vifodelta.
$1.50 puolelta vuodelta, 75c 3 kuu
kaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3;50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran Ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to
ja nimenmuuttoilmoituk&et 75 seni,
tiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Nalma-llmoitukset
$2,00 kerta, $3,00 kolnle
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmoi­tukset
60c palstatuumalta. Kuolonil
moitukset $2.50, muistovärssyllä 3.00.
Syntymäilmoitukset|$1.50. Avioeroil
moitukset $2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys
luettelot^ lufento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta. -
Uutisten joukkoon, aijotuista ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.i
Pienimmänkin! ilmoituksen hinta on
50c. Postissa tulevia ilmoituksia ei
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta,
i
Kaikki liikkeelle aljotut kirjeet, ti
Is.ukset ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella •
CANADAN UUTISET,
Pörti Arthur, Ont., Canada.
osanotosta ja rakkaudesta silloin
'mn toiset meidät hylkäävät —-
)n meille sinä perustuksena, tu-
Aena ja lolidutukena syvimmässä
kin jsurussa, jota millään rikkau-
:lella ,ei voida ostaa eikä millään
v äk i v a 11 ali a 11 an k k i a, — Oh ar le s
Dickens.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava. .
.Osotemuutoksesta V tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si'
osoite.'
CANADAN UUTISET
(The Canada News.)
The Finnish Newspaper in Canada.
Publi^hed every Thnrsday by
Tiie Canadian News Publishing Co.
Lauri Maunu, Editor.
Drnly .\ews BIdg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is -vvelcomed and read In evevy Ff
home in the Dominion. It ia tl;x- only
direet advertising medium for those
manufacturers : and merchau; z •who
wish to create and build a profitable
and perraanent demand for their prod-ucts
and merch^ndise by the:large
and ever growing Finnish population
residing in Canada. Place your trial
adve tisement and get results. • '
Advertising rates BOc per Inch. . ^
Political advs $1,00 por inch.
AdvertisementE. nnist reach our Of­fice
Wednesday noou to appear on
Thiir?day's issue.
Subscription price infCanada $2.50
per year, United States and. other
countries $3.50 per year in, advance.
Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada^
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideals and
sacred-^adltions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its laws and inspire others
to respect and] obey them:. To strive
unceasingly to quicker the public's
sense of civjc duty:. In ali ways to ald
in making this country greater and
better than we found it.
Suomen kunniavarakonsuli
Vancouverissa, 0»lr. G. AV. Törn­roos
on muuttanut toihioen buone-ustnon
ja on varakonsulaa.tin o-
.sojte tästälähtien yyl riowe St.,
Vancouver, B. C. ^
— Jos totuus aikaan.saattaa pa­hennusta,
on pahennus parempi
kuin ;jor5. totuus Salattaisiin. —
irier^'nvmus.
— -Mitäi ei, kannata lukea enem­p
ä ä kuin kirran, ei kannata lu­kea;
olleenkaan. —< Weber. .
— Sellainen ihminen ei mielly­tä
k a u a n.. j o 11 a o n ä lyä . ja «ukke­inutta
vain yhteen suuntaan. —
T:a Roehefoucauld. • ^
— Ei ole sellaista iteeskentely-
;r'iioa, joka voisi pitkältä .salata
r.ikkauden sielläy .missä sitä on,
tai ;us]^otella • sitä 'olevaksi siellä,
niissä sitä ei ole.
— Osota minulle että voit hil­litä
itsesi, niin sanon isinulle, olet­ko
saanut kasvatusta; ilman sitä
k?vikki .kasvatus on tyhjän ar­oilta.
— Orieon Swctt Marden.
— ]\Iitä on nainen ? Ystävyy­den
vihollinen, kiittämätön ran-gaistufi
,tarpeellinen paha, luon­nollinen
kiusausi toivottu onnet-torauus,
loppumattomien kyynel­ten
lähde, luom'akunnan huono
mestariteos . valkeanhohtavassa
muodossa.— Pyhä Ghrysostemus.
-r- Katse, joka ilmaisee myötä-tuntoa
ja kunnioitusta silloin kun
osanotosta ja rakkaudesta silloin
luotamme tietoisuus siitä, että
iVoimme iloit^ yhdea olennon
sianta iSuomessa ja
Canadassa.
TT s e i m m a t ka ns Ji 1 a i se m m e h an o -
valf: tulleet tänne "uuteen maa-i
I ma an'' sa a d a k.s e en t ä äl 1 ä n o pc -.
a m m in k i iin "vanhassa maassa''
kokoon varoja ja palatakseen ta­kaisin
kotimaahan . niin pian
kuin tämä tarkoitus on saavu­tettu.
Rikastuminen, ja varsinkin no­peasti
rikastuminen, on vaikea­ta
joka paikassa. Mutta paljon
parempiin tuloksiin päästäisiin,
jos aina ja kaikkialla pidettäi­siin
m i elessä, V et 1 ä r i kacs tu ma an
l)ääsläan i.)alj()n varmommin pie­nillä
menoilla, kuin. suurilla tu­loilla.
Pienillä ^ monoilla larkoi-t
e ta au t k 11 ci in : s ä ä s t ä m i st ii.
Haluaisimme tämän ohella an­taa
• hyvän neu von niille kansa -
lai.sillemme, jotka tahtovat tääl­lä
kokoon saamansa säästöt si­joittaa
mahdollisimman edulli­sesti.
Kuten yleisesti tiedetään,
on. Ivo r k o ka n t a k a i k i s s a C a n a da n
pankeissa hyvin alhainen. Pienet
summat t ii 1; ä 1 ä isi i n nk k ei h in
tailetel 1 uinn tuottavat verrattain
väliäif^en koron. ^luihin, edulli­sempiin
sijoituksiin pääoman
kiinnittäminen on. . aKiantunte-:
mattomalle uskallettua, ja. monta,
kertaa on tapahtunut, että asian­omainen
on saanut • sijoitustaan
katkerasti katua.
Etelä Suomen Pankki O. Y.
Suonvcf<;sa maksaa talletuksista 9
kuukauden irtisanomisella kor.
koa 8 3-4 prosenttia ja 6 kuukau­den
irtisanomisella 8 1-4 prosent­tia.
Erikoisen edullinen sijoitus­muoto
Canadas.sa asuville kan­salaisillemme
on karttuva talle­tustili,
jolla korko liitetään pää-omiuin
puolivuosittain ilman eri­koisia
toimenpiteitä tallettajain
puolelta. Pääoma kasvaa tällöin
korkoa korolle, jolloin alkuperäi­nen
pääoma varsin lyhyessä a-jassa
karttuu kaksinkertaiseksi.
Ken haluaa talletuksilleen täy­den
koron, lähettyaköön säästönsä
Suomen pankkejhin, missä ne o-vat
varmassa talle.ssa ja aina fiaa-tavissa.
Ne saatte joko itse nos­taa
takaisin kotimaahan palattu­anne
tai antaa määräyksen rahb-jenne
lähettämisestä niille kart­tu
n e i d e n k o r k o j en ka nss a m i n n e
tahansa. Suomen rahan tultua
vakiinnutetulle kannalle, ei ole
vähintäkaän pelkoa- kurssitappi­oista,
tai muista ylimääräisistä
kulun^'eista.
päättymistä jätti presidentti Paa­vo
Nurmelle Valkoisen Ruusun
önsimäisen luokan ritarimerkin.
•• Ritarimerkki on kunnianosoi­tuksena
luonnollisesti aivan pai­kallaan,
mutta tunnustukseksi
Paavo Nurmen kotimaalleen te­kemästä
palveluksesta voittoku­lullaan
Amerikassa se on vähäi­nen.
P, .Nurmelle tehtiin Yhdys­valloissa
huikean suuria tarjouk­sia
siinä mielessä, että hän olisi
luopunut amatööriarvostaan ja
ryhtynyt ammattilaisena dolla­reita-
kokoa maan,, mutta ne kaik­ki
Paavo hylkäsi. Emme tällä
tahdo rinnastaa amerikalaista
d o 11 a r i a j a Va 1 k o isen R.u u sun r i -
tarimerkkiä emmekä pitää ensin­mainittua
arvokkaampana, mutta
sittenkin tuntuu hiukan oudolta,
että Pa a V o N u rm eli e, j ota am eri- :
kalaiset suorastaan jo ryhtyivät
jumaloimaan, ei kotimaassa vie­lä
o le a n ne t tu v ir a 11 is ta k unn i oi -
tusta suurempaa tunnustusta.
Joltisellakin varmuudella voi­daan
sanoa, että Paavo Nurmen
kaltaisia yliurheilijoita ei Suo­messakaan
tule tuhkatiheään il­mestymään.
Samalla kertaa on
aivan varmaa, että Paavo Nurmi
O l i suurin tunnetuksitekijä mitä:
Suomen nuorella tasavallalla kos­kaan
on ollut. Kymmenillä ih­metystä
herättävillä voitoillaan
Amerikassa . jakunnostautumifiel-laan
olympialaisissa kisoissa hän
h a n k k i ko t i m a a 11 e en i)y syvä ä a r-vonantoa.
Jollei voida })itää
kohtuullisena, että valtio tällai-ses.
sa tapauksessa tuntuvaisti ja
tehokkaalla tavalla osoittaisi kii­tollisuuttaan
maansa mainehik­kaalle
edustajalle, ..olisi vastaa­viin
toimenpiteisiin ollut ryhdyt­tävä
yksityisten alotteesta. Nur­mikin,
niin isänmaallinen kuin
hän epäilemättä onkin, saattaa
jii t ii ä V a s t a an ottoa an 1 i i a n kyl­mänä
hitaudestaan tunnettujen
suomalaistenkin taholta.
Iisi arveluttava asia. Venäjä ei
ei vielä voi kerskiva suurilla me-rivoimillaan^
mutta bolshevikit
pitävät kyllä huolen niiden lisää­misestä,
»Näin ollen on hyvä tie­tää,
että Englanti on vieläkin
merien herra^ ja vieläkin ilahut-tavampi
asia, että Britannia pe-rinnäistapojensa
mukaan näyttää
tuntevan ne velvollisuudet, jotka
sille mahtavana merivaltana kuu­luvat.
Canadan ja Yhdysvaltain
oiottoisiinsavenrattuina.
Paavo Nnrmelle myönnetty
kunnianosoitus.
Suomen lehdet kertovat, että
tasavallan presidentin nimen­omaista
pyyntöä noudattaen saat^
toi Turun ja Porin läänin maa­herra,
kenraali Jlmari Helenius
t. k. 8 p:nä Paavo Nurmen ja hä­nen
äitinsä, leskirouva Vilhelmii­na
Nurmen, moottoriveneellä Tu­rusta
presidentin vieraaksi Kulta
rantaan. Siellä nautittiin kahvia
sekä tutustuttiin presidentin it­sensä
opastaessa Kultarannan
nähtävyyksiin. Ennen vierailun
"Britannia hallitsee aaltoja. » »
Kuten tässäkin lehdessä aika-n
a a n o n.. k e r r o tt u, v i e r a i 1 i ä s k e t-t-
ä i n II e 1 si n gin j a nvu i d en Suo m e n
kaupunkien satamissa 14 alusta
k ii s i 11 ii v ii englantilainen 1 a i va s t o -
eskaaderi.:
"Voimme ollakin tyytyväisiä
sen johdosta, että Albionin mah­tavan
laivaston edustajat u/at
tulleet-etäisille rannoillemme ys-t
ä V ii 1 li s t ii luon n e 11 a ole v a 11 e vi e -
railulle'.', sanoo Ilkka ja jatkaa:
"Aiheetonta lienee • kuitenkin
tehdämitään poliittista numeroa
tästä vierailusta, vaikkakin Neu­vosto-
Venäjiin vallanpitäjät ovat
näkevinään siinä uhkaa heidän
mahtia.seraalleen Itämerellä. On^
pa heidän lehdissään käytetty
.suorastaan uhkaavaa kieltäkin
se n j oh d OS t a. 11 m ei st ä k u i t en k in
ö n, e 11 ii li e t ä t e n p i t ä v ä t tie toi­sesti
"melua tyhjii.stä." Tuollai­set
laivastovierailuthan ovat hy­vin
tavallisia; olihan meillä nien-neenii.
kesänä useidenkin' valtain
sotalaivoja vierailemas.sa, eikä
siitä mitään hälinää syntynyt.
1S\uskovan vallanpitäjät tahtone-vatkin.
tällä melullaan saada jo­takin
aihetta yhä suurentaa ja
vahvistaa jo huomattavaa sota-laivastoaan
Itämerellä siitä huo­limatta,
vaikka he ovat rauhan­teoissaan
Suomen ja Viron kans­sa
sitoutuneet toimimaan .siihen
suuntaan, - että Itämerestä tulisi
puolueeton meri;"
Sanomalehdissä, hiljattain när
kyneet huhut, joiden mukaan
Englanti olisi vuokrannut Virol­ta
Saarenmaan ja Hiidenmaan
perustaakseen niille tukikohtia
laivastolleen, ovat näköjään he­rättäneet
Moskovassa aivan pa­niikin
tapaisen pelon. Miten pal­jon
perää noissa huhuissa lienee
on vaikea sanoa. Viralliselta ta­holta
ne kylläkin on peruutettu.
Mutta joka tapauksessa Venäjä
pelkää tavattomasti Englannin
asettumista Itämerelle, sillä se
merkitsisi samaa kuin Venäjän
laivaston pakoittamista täydelli-,
seemtoimettomuutebn.
.Suomella, Virolla ja kaikilla
Itämeren pikkuvaltioilla on im­perialistisenEnglannin
laivas­tossa
suurempi turva itsenäisyy­delleen
kuin "proletaarisen" Ve­näjän
laivastossa ja armeijassa.
Itämeren joutuminen bolsheviki-en
täydelliseen vaikutuspiiriin o-
Viime vuosina on saatu kuulla
l)alj()n hälyyttäviä lausuntoja
Yhdysvaltain yhäti voimistuvas­ta
vaikutuk.sesta Canadassa ja
seurauksista, joihin tällainen
"rauhallinen valtaus" lopulta
saattaa johtaa. Tällaisen lausun­non
on nyt viimeksi antanut Hon.
E. L. Patenaude, muuan Cana­dan
ranskalaisten .iohtomiehiä ja
Quebecin lainlaatijakunnan kon­servatiivi
jäsen. "Mitä se hyö­dyttää?",
kysyi Mr. Patenaude,
"vaikka me säilytämme poliitti­sen
r i i p p u m a 11 o m u u t e m m e j a pi­dämme
brittiläisen lipun maas­samme
liehumassa, kun Yhdys­vallat
kuitenkin kullallaan hallit­see
maata ja amerikalaiset.ideat
ja tunteet tunkeutuvat kansan
ajatukseen." : ^
Tuntuu todella merkilliseltä,
että miehet sellaiset kuin maini*--
tu Patenaude ja monet muut
koettavat herättää canadalaist^n
muka ui n a i 1 e\' a a isän m a an rak k a -
utta yllämainituntapaisilla hä-lyytyshuudoilla.
Ja vielä kum­mallisemmalta
kuulo.staa, että
monet eanadalaii-;et sanomaleh­detkin
yhtyvät tähän hätähuu­toon
ja sanovat, että vain suora­nainen
ihme voi Canadan pela.s-taa.
Kaikki sellainen on tarpee­tonta
' puhetta. Canadan asema
riip])u mattoina n a valtiona : eli
kansana ei suinkaan • ole e])ätoi-voinen.
Amerikalaiscn pääoman virtaa­mista
eanadalaislen yritysten
rahastamiseen ei oh? i)idettävä
valitettavana, sillä se on näytel­lyt
s u u r t a osa a. C an a d a n 1 u o n n o n •
r i k Ic a u k s i en k el i i 11 ii m i s e ssii. Ed u k';
si on myös laskettiva, etlii Cana­dan
hallitus on saanut lainoja
YI} d ys V ai t ai n i-a liam a rkki n oi 1 ta.
Niistä kirjoituksista, joissa pit­kän
aikaa on huudettu Cana­dan
joutuvan Yhdysvaltain talo­udellisen
valtauksen saaliiksi,
voisi asiantuntematon päättää;
että Yhdy.svallat jo ovat saaneet
täydellisen kontrollin Canadan
finanssielämässä. Mutta niin -ei
suinkaan ole asianlaita. Yli 60
prosenttia maakuntain - ja kau­punkien
lunastama t to mi sta obli-gatsionipapereist
a on Canadan
kansalaisten kaihissa.
Henkilöt, jotk^i niin paljon pu­li
uv a t Yli dv s \' alt a i n vi] i k u t uk s es -
ta Ca n a d a ssa, k i i uni 11 ä v ä t 11 uo -
miota Canadan suureen kansallisv
velkaan, korkeisiin veroihin, suu-reen
työttömyyteen teollisuus­alalla,
väestön siirtymiseen ra-jaii
yli, maanviljelijäin vaikeaan
asemaan, kauppabalanssiin Yh­dysvaltain
kanssa ja väkiluvun
vähäiseen kasvuun, Merkillisin­tä
tässä kohden on, että useim­mat
e a n a d alaiset n ä y 11 ä v ä t o 11 a •
van tällaiset pessimistiset lau­sunnot
sen enempää ajattelemat­ta
tosiasioiksi. Mutta niitä, ne
eivät ole. Lähempi tarkastelu
näyttää niiden paikkansapitä-mättömyyden.
Mitä kansallisvelkaan tulee, on
sitä Yhdysvalloilla noin 20 bil­joonan
dollarin paikkeilla. Otta^
wasta äskettäin annetun viralli­sen
tiedonannon, mukaan oli Ca­nadan
kansallisvelka jonkunver-ran
alentunut tehden viime ke­säkuun
30 p :nä sunnilleen 2 1-3
biljoonaa. Väkilukuun verrattu­na
on Canadan velka huomatta­vasti
korkeampi. Mutta tämän
yhteydessä ei tule unhottaa, että
Canada on uusi maa ja että se on
saanut suorittaa paljon sellaisia
töitä, jotka Yhdysvalloissa suori­tettiin
useita vuosikymmeniä sit­ten.
Huomioon tulee myös ottaa,
että Canada oli maailmansodassa
mukana sen alusta lähtien, jota-vastoin
Yhdysvallat liittyi mu­kaan
vasta sodan loppupuolella
ja ansaitsi eitä ennen sekä jäi?
keen suunnattomia summia so-taakäyvien
valtojen kustannuk­sella.
Mitä veroihin tulee, on erehdys
ilman muuta otaksua, että ne Ca­nadassa
olisivat korkeammat.
Asia on päinvastoin. Viimeisen
tilivuoden ai kana tekivät kun­nallis-,
maakunta- ja liittohalli-tusverot
Canadassa $64,65 ja
Yhdysvalloissa : $69.06 henkeä
kohti.
Työttömyyskin on yleensä al­haisempi
Canadassa kuin Yhdys-valloifisa.
Viimemainitun maan
työläi.sistä on tavallisesti 10 pro­senttia
joutilaana ympäri vuo­den,
kun taasen työttfimyys Ca­nadassa
liarvoin kohoaa niin kor­kealle
ja tällöinkin vain noin pa­rin
kuukauden aikana.
Canadalaisten siirtyminen Y l i -
dysvaltoihin ei ole mitään uutta.
S eVo n V oi 1 u t k iiy n n iss ii in o n i e n. su -
k u p oi V i e n a i k a n a. i\ I u 11 a s a m o i n
on muuttaminen Yhdysvalloista
Canadaan ollut aika ajoittain
niin intensiivistä, että Canada on
tästä vastavierailusta saanut pa­remman
puolen. Erikoisen vil­kas
•' bu u mi aika'' Yhdy s vai 1 oissa
parin vuoden aikana on kuiten­kin
, muuttanut balanssin Cana-dalle
vastaiseksi, mutta nyt nä­kyy
siinäkin suhteessa parannus
olevan odotettavissa. :
Canadan maanviljelijät ovat
sa ane et läp ik ay d ä suu re t v aik eu -
det, se on totta, mutta niin on
tapahtunut- Yhdysvalloissakin,
T u o t a n t o k u s ta n n u k s et o v a t C a -
nadassa olleet alhaisemmat ja
hinnat korkeammat kuin Yhdys­valloissa.
Pienempi prosentti
Canadan farmareita on kuonossa
taloudellifies-sa , asemassa kuin
Yhdysvaltain.
Mitä kauppabalanssiin näiden
kahden maan välillä tulee, on se
—- helposti käsitettävistä: syistä
ollut. Canadalle epäsuotuisampi.
Canadan teollisuus on vasta alus­saan
ja teollisuustuotteita on ol­lut
pakko tuottaa ulkoa. Mutta
sell a i sissa k in ejxi edullisi ssa oi ois-a
o n \' ä h en n y s t ä. oi 1 u t 11 a v a i 11 a -
vissa. Viime vuosien aikana on
e r o i t us h u o ni a 11 a V a st i; |) i e n e n t y -
nyt.
Jo näistiikin yleispiirteisistä to­siseikoista
käy selville, että Yh­dysvaltain
taloudellinen eteväm-myys
Canadaan verrattuna ei lo­pultakaan
ole niin suunnattoman
suuri. Canadalaisilla ei ole .syy­l
ä katsoa - tulevaisuuteen pessi­mistisin
6 i Imin, \^ a a n pä i n va st oi n.
Presidentin ja kuninkaan
mal;iapuheet.
Pr es i d en 11 i Rel a nd e r i n Tu k h ol-massa
käynnin aikana Kaarle
X I : n galleriassa pidetyillä juhla­päivällisillä,
joissa, |)ait.si presi­dentin
seuruetta, kuninkaallinen
.perhe ja Ruotsin huomattavim­mat
arvohenkilöt olivat saapu­villa,
piti kuningas Kustaa seu­raavan
puheen:
: Herra Presidentti. Vilpitöntä
iloa tuntien havaitsin Teidän
päättäneen kohta korkean vir­kanne
vastaanotettuanne käydä
vierailulla .Ruotsin -pääkaupun­gissa.
Minä tiedän, .että tämä mi­nun
tunteeni löytää vastakaiun
. koko Ruotsin . kansassa ja - minä
lausun Teidät lämpimästi terve­tulleeksi
maahani. Kun Suomi
otti sijan.sa vapaiden ja riippu­mattomien
valtioiden piirissä,ter-vehdittiin
tätä Ruotsissa mitä
hartaimmalla ilolla ja läpimim-min
onnentoivotuksin. Tämän a-jan
jälkeen on yhä useammilla a-doilla
aloitettu- yhteistyö näiden
molempien maiden välillä, yhteis­työ,
jota ovat edistäneet ja sy­ventäneet
ne peräinnäistavat, jot­ka
ovat olemassa menneiltä ajoil­ta
ja jotka tunteen ja muistojen
siten yhdistävät molemmat kan­sat.
Teidän vierailunne, Herra
Presidentti, on varmasti omansa
yhä lujittamaan kansojemme vä­histä
sydämellistä suhdetta. Mi­nun
harras toivomukseni on, että
Ruotsi ja Suomi tulevaisuudessa
yhä useammin tapaavat toisensa
avoimessa ja luottamuksellisessa
yhteistyössä yhteisten harrastus­ten
ja päämaalien hyväksi. Omas­ta
puolestani panen tähän suuren
painon ga tulen, aina edistämään
sellaista kehitystä, joka koituu
maidemme yhteiseksi hyväksi ja
tulevaksi onneksi. Eohotan mal­jan''
Suomien Presidentin ja sen
kansan onneksi ja menestykseksi.
Kuninkaan puheen jälkeen vi­ritti
orkesteri Maamme-laulun.
Puheeseen vastasi presidentti
Relander seuraavasti:
Teidän Majesteettinne.
Elävin kiitollisuuden: tuntein
olen kuullut ne lämpimät terve­tuliaissanat,
jotka Teidän Majes­teettinne
on omasta ja Ruotsin
kansan puolesta minulle lausu­nut,"
ja lähtemättömästi tulee mi­nun
ja seuralaistenimielissä elär
mään meille Ruotsin kauniissa
pääkaupungissa valmistetun vas­taanoton
vaikutelma.
Minulle on rakas velvollisuus
saada täiillä mieskohtaisesti to­distaa,
kuinka korkea arvo Suo­messa
on annettu .sille yhteistyöl­le
R;u otsin kanssa, josta Teidän.
Majesteettinne on puhunut ja jo­ka
viime vuosina on. ulottaunut
y h ä la a j em in i 1 le si v i s ty sei ii m ä n a -
loille. . Suomen - kansa, jonka ke-hitys:
monessa kohden on saanut
ominaisen suunnan, jonka ovat
m ä ä rii n n e e t ka n sa n .1 uo n n e j a
k i e 1 i / e i k o s Ic a a n o 1 e u n li o i 11 a n u t;
sitii taistelua, jota se Ruotsin rin-na
11 a on viiosisatojen kestäessä
kiiynyt länsimaisen siivstykseir
ja oikeudenpuolesta ; ja .sen saa­vutettua
valtiollisen itsenäisyy­den
on kokemus meille . a i na
muistuttanut, kuinka luonnolli­sista
syistä moninaiset eri tehtä-viit
odottavat yhdistetyin voimin
tapahtuvaa . ratkaisuaan. Tämä
yhteistoiminta on : jo kantanut
hyviä hedelmiä, niinhyvin puh-;
taasti asialliselta kannalta : .kuin_
my ös lvin n i i n. t ä r k e ii n • m i esko h t a i -
se n. y u o i' o v a i k ut u k s en k a u 11 a. E n
voi olla. tässiv mieliin, johdatta-m
at 1 a vii me k e v ii ä n ä Tuki i olm a s-sa
järjestettyä . Suomen-viikkoa,
jonka aikana Teidän.Majestettin-iie
osoittivat • maanmiehillemme
n i in e r i n o m a i s t a r a k a st a v a isu u t-ta,
enkä myöskään II.K.K. Prins­si
Eugenin syvimmin tyytyväi-syydentuntein
. vastaanotettua
vierailua Suomessa.
Teidän Majesteettinne toivo­mukseen
jatkuvasta ja lisäyty-v:
ä s t ä, m oi e m m i n p uo 1 i s e en 1 u o 11 a r
mukseen - polveutuvasta yhteis­työstä
uäidenniin monien harras­tusten
toisiinsa liittäm. naapu­rimaiden,
kesken yhtyy Suomen
kansa viliuttömiisti. Ja senpuo-lesta
lausun minä syvästi tunte­mani
ki itoksen siitä, että Teidiin
Majesteettinne korosti sitä mer-kitvstä,
jonka TeidänvMajesteet-tinne
antaa tälle yhteistyölle ja
Teidän iMajesteettinne aikomuk­sesta
edistää kaikkea, mikä voi
Nykyinen kurssimme rahaläfeiF
tyksiUe SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Myös myömme pankki-caoituk
sia (shekkejä) markoissa yllp
mainit, kurssin jälkeen ja ej*ik'ji
»ia, kobnen prosentin korkoa v-'
täviäBattkustajien shekkejä dv»
lareissa, jotka Suomessa luna^ ^
taan siellä voimassa-olevan do^-ii­rin
kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksvUt
postin kautta on 15c. summilla
alle $20.0^; sitä suuremmilta »ur
miltä mitään kuluja ei peritä.
"Lähetyskulut sähköteitse
$3.66 kixikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkÖsanöm;i
lähetystä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne va»
taanottajan ja lähettäjän osoi<'
teellä: varustettuna osoitteell<>
, Foreign Department
HANCOCK MICH
>-Perustettu v. 1874.—.
Varat y l i . . . . . . . . . . $3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meiUä
on kuusi suom alaista liikkeessäm­me.
3E:
koitua molempien kansojen yh­teiseksi
hyväksi.
Lausuen julki suuren tyydy­tykseni
Teidän ^Majesteettinne
ystävälliseltä lu|)auksesta käydä
pian Suo^ues.sa, kohotan lasini T.
M :nne, T . M . Kuningattaren ja
T. M :nne korkean perheen sekä
Ruotsin ja sen.kansan onneksi ja
mene'stykseksi.
Puheen päätyttyä soitettiin "Ur
isvenska lijärtans djuii."
— Ylellisyys on vaihtelevainen
isäntä, joka tänään antaa leipää,
Ifuomenna ei mitään. Ylellisyys
turmelee :Ihmisen, .silljl.se tekee
hänet avuttomaksi .suuressa elä-mäntaistelnssa
; se saa kulttuuri-ihmisen
näkemään nälkää ja ko­kemaan
vilua oloissa, joissa joku
toinen olisi kylläinen ja kylmältä
turvansa.
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
MahdoUisunman pikainen toiminta.
-i1
i
I
p
I
V
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
KXJESSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MA£^&&AA CANADAN DOLLAIOSTA.
Saikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanonialähetystä
ei erikoiseäti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahaläjietyksille on
40c summille .$40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seur^».*valta sa­dalta
25c. \
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne; rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti
1
PS
PORT ARTHUR, ONT.