1924-11-18-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
TOgfaina. maCTMfc la. ifcr-Tto.i ypy. IStt. 1924 T A P A U S ^umtaMlkumähSatn ty5ria(tön iSocslouuMttsla» ihBe** 191^ SodlmryMt. Ont, jok» ^ägtai, tontai j» lM»tai ONNI SAABI, ABVO VAARA, vaataavs. ^ toinJtoMpnlKtott. VAPAUS (Ubierty) ^ n only «rgan of Finnish W o r k e » fn Canada. Pub- IriMd fn Sodbory, Ont, erery Tneaday, Thondsy «ad ifiatiajday. - . m Advextmag rates 40e per c oL indL H i n i m am diarge f o r Mngte inaertion 75c. Diseonnt on standing advertise-n e n t . . The V s p a v r is the best advertising n e d i na <au>ng:tte Finnifh People i n Canada. •jMLiiMi^jTrnSii II « ' i M I • • — — I- — •« mmm.mmm—. iii.i . 1 - — • • , T I L A U S H I N N A T : ' Canadaan yksi vkl $4.00« paoli vk, f 2.25, kolme kk. $1M Ja y k s i kk, 75e. ;:Tbdy8rältoihin j a Suomeen, yksi vk. I&.50, paoU l i c :f8.00 j a kolme kk. $1.75, v;^ Tilauksia» j o i t a e i seuraa raha, e i tulla lähettämään, yaitrf asiamiesten j o i l l a on; takaukset Ilmoitushinta kerran jnlaistuista ilmoituksista 49c palstatuumalta. *" Suurista Omoituksista sekä ilmoitnk- £idsta, joiden tekstiä ei j o k a kerta muuteta, annetaan tuntuva alennus. Kuolonilmoitnkset $2.00 kerta j a 50c jokidselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk- « e t ; 5 0 e kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitukset ^12.00 kertb, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset t l . 0 0 kerta. Halutaantieto^ j a osoteilmoitukset 50« kerta. tl.OO kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää raha seurata mukana. I II , „ , 1 . , I ; Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina J a lauantain lehteen torstaina kello 3. ; Eegistered at the Post Office Department, Ottawa, « s second class matter. ' ' ' ' •' ' . ' ' II II ; Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lome 'Sfc^ Puhelin-1038. Postiosote: Box 69, Sudbury; Ont. m ^ J o s ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirioittakaa uudelleen liikkeenhoitaJa,i Itersobnatlisella nimellä, v J . V. KAimASTO, Liikkeenhoitaja. Työmaasolut Kuten tunnettua, on puolueemme johdon tafaolt^ :a8elettu jäsenistön pohdittavaksi kysymys puolueepime tiudelleenr järjestämisestä n.k.tydmaaBolujen :pohjalle/ Tämä kysymys TssiaUisesti N ei muodosta mitään erikoista ^. pulmaa meidän liikkeessämme. Kuu' jarjestömnie J r ^^rf' puolueemme toimeenpaneva, komiteakaan ei ole katso* V , ' nut mahddtiseksi ryhtyä painostamaan vanhan toujfiin: ;tapoiijamme heä tapahtuvaa hylkäämistä j a kun iräas-toillanmie j a jäsenistdllänmie e i ole syytä eikä keinp^^^^ kaan lähteä uusien muotojen mutkallisille j a epäroää-räisille poluille^ raukeaa kysyinys järjestömme^ ja^puolueemme ^ uudelleen Järjestämisestä itsestään^ Kysy* myksen, periaatteelliseni puolen pohdinnalla taas <^a isisältöä sikäli, mikäli mielipiteiden vaihdolla on valis-lava neikitys j a mikäli se 'suoranaisesti kohottaa j a elävöittää periaatteellisesti meidän liikettämme. Mutta tältäin pohjalta ;kat8oen^^^3^i^ rakentamiin, sikäli kuqveiJtytä^^ faälistön vluokkataistelukatsomdaiav yksityisten' t y j ^ den j a joidenkin muka erikoisia*^ työläisryhmien pikkii askaiteluihin,^ työinaasblujeni iaja- ' n i n e n lupaa j ^ r i n laihoja tuloksial' jokai'tapaulcsessii on varottava «itä, ettei pintapuolinen uskoltisuiiden K V M* •••»ini jieriaatteiden «iifupostajia kohtaan saisi astua valisidväi ja Jntoh!moiflt«^|)aanä olevdh asiain käsittelyn tilalle. K Yhdysvdtain^ Workers-puolueen uudelleen rakenta-miskysymyksen johdosta lausuu Eteenpäin-lehti toi-niituskirjotuksessaan ^Canadankin puolueoloissa" p V kansa pitäviä johtopäätöksiä, kuten Ilmenee seuraa-yasla; > . , . \ «Jos kommunistisen puolueen järjestäminen näille perusteille käytännössä kohtaa vaikeutksia Europan inqissa, niin täällä talla faaaväHa se kohtaa niitä Vie jemman. £uropan,.\ni(ussa ovat ^kommunistiset ^pu»; lueet joukkopuoluejta^ paljon voimakkaampia kuin'meidän puolueemme on: Ja r sittenkin; ^^^^^^ K. I. viidennessä kongressissa siitä, ettei edes Saksassa «Ie tässä suhteessa vielä pitkälle päästy. f Niin kauanikuin-ulkomaaiaiset työläiset muodosta- •yA puolueessamme: niin juuren {osan^kuin^iie-nykyi^ Mevät^ 8a0yy; meidän^ puoIneen»ine/j|ajestöI)itua:jra^ Icenne ikaäiAuint^ Jutksinkertaisena- kielellisten vaikeuk-j alen takia. Tämä kaksinkertaisuus aiheuttaa yhtä ja toista työtä jartoimintaa; niitä ja naita monimutkaisia suhteita ja se, tuntuu:^puoI^etoimmhassa.riihen; asti kunnes englanninkieltäipuhuva aines: on tuU määrältään niin suureksi,i ett» se suuresti- ylittää kieli-jarjestöt ja niiden toimmnan. -Sama kdcsinkertäisuus siirtyisi yhä todella mittavana tekijänä:työmäaspluihm ^ ja niistä muodostuviin oiganeihin. . Työmaasolujen* toiminta vmupdostuu sitäkin vaikeam-jmaksi kun puolueen j^net lukuunottamatta, hiilikai- ^ yosalueen pääasiallisimpia-^paildcdkuntU ja joitdcin jä- < jsenryhmiä pukuteollisuudoivaloilla; työskentelevät''san- "^geu hajallaan ja ovat-siroteltuja mikä minnekin mitä erilaisimpiin töihin^av' eri Wmatteihin kokoä- ;minen työpaikkojen perustalla tällä haavalla olisi jär ^ jetSa, joka todelliselta olemukseltaan ei olisi paljoa kummempi kuin mitär osastomme alakomiteoineen nyt ovat.' Mutta solutoimimian- alulle -asettaminen täll^ tömyyttä, työväenliikkeen petturkn politiikan paljastamista, iusvaitai solidaarisuutta työläisten Ja niitten eri ryhmien keskuudessa meidän' yhteisen riistonaiaisen asfmamrne perusteella. Ne dvät vielä voi puhua tuo-tantolaitoksioi työväen haltuun ottamisesta muussa kuin periaatteellisessa mtjelessä. Niiden työ täytyisi muodostua Jbyvin paljon samanlaisiasi kuin on puolueemme, osastojenune ja unioryhmiennne ja niissä olevien jaostojen työ. Jakaisivatko puolueen jäsenet sitten useamman lentolehden tekisivädcö ne paremmin suullista agi-tatsionia ja tomisivatko efektivisemmin, jos he olisivat järjestyneitä työmaaperusteittain eikä kuten nyt paikallisiin osastoihin? Emme voi uskoa. Kysymys ei tässä asteessa Amerikassa ole tästä, mutta vain siitä yksinkertaisesta asiasta: jniten saadaan suuret työväen-kerrdcset, kokonaan porvariston harhoissa kuleskele-vat joukot luoldcataistelun tielle. Ja tämä asema velvoittaa propagandatoimintaan. Siinä ei voida edistyä alinomakten uusien järjestöllisten - muutosten kautta, mutta sitkeän, luottamusta herättävän työn ja toiminnan kautta. / Siellä missä vallitsee vallankumouksellinen tilanne työmaasoluisen puoluemuodon periaatteelliset eteväm-myydet astuvat täydellisesti oikeuksiinsa ja siellä- ne myöskin laajentavat voimaa ja kykyä taisteluun ja ennen kaikkea tuotantolaitoksien 'kontrolliin. Meillä on )uolue tältä kannalta-katsoen propaganda-asteella ja sen vuoksi meillä on pääkysymys sen merkityksen ja voiman laajentamisesta. ' Ei ole mikään salaisuus, ettei meidän puolueemme orgaanit, osastot alakomiteoineen, kaupunki- ja'piiri-' ärjestöineen, niiden keskinäinen edustus ja vuorovaikutus ole vielä parhaassa kunnossa. 'Monilla paikkakunnilla niin vieraskielisten kiiin englanninkielistenkin leskuudessa näissä suhteissa on paljon toivomisen varaa. Suurin piirtein katsoen meidän jäsenistömme ei ole vielä ehtinyt tutustua nykyiseen järjestömuotoon tunnollisesti ja täydellisesti. Se ei vielä ole tottunut tämän järjestömuodon hellittämättömäksi renkaaksi, a jos sen sijaan, että nyt lujitettaisiin sitä mitu meillä on, ryhdytään: lujasti painostamaan uusien muotojen käytäntöön ottamista, niin me pelkäämme sen aiheuttavan enemmän kaaosta, enemmän sekasotkua kuin hyö-yä ja järjestöllistä^: jokaiseen jäseneen ^ tehtävästään tietoisuutta iskevää selvyyttä. Sitäpaitsi se jokatapauksessa laajentaa talla /haavalla semmoista työtä, joka ra-oittuu ^komiteoihin,'' joka rajoittuu .enemmän tai vä-lemmän hyödyttömään ke^usteluup siitä miten teh-ään, eikä ole omiaan'kokoomaan ja lujittamaan puo-ueen voimia itse tekoihin ja' toimintaan puolueen lujit-amiseksi. MoDto Ja sivisiys Presidentinvaalien aikana o l i e. rät sanomalehtimies käynyt puhut- Ulemaasa niin Coolidgea k u i n D a v i s i a k i n / Udcontoon nähden oli e-dellinen lausunut '^vakanmukse-naan" että *^i8konto. j a sivistys o-vat eroittamattomasti j^teenkuulu-v a t " , Jälkmiäinen taas sanoi ''sivis^ tyksen ilman uskontoa olevan paho-laie- pajan* (devil-faetory) Lehti, joka nuo lausunnot painatti sisälsi samassa numerossaan ke-hitysopillisen artikkelin. Joka lyö pahasti korvalle uskontoa, jok*ainoa-ta lahkoa j a tannustust. Nykyaikana myöntävätkin kaikki valistuneet ihmiset iieteen kehitysopillis-ten tutkimusten tulokset ainoiksi mahdollisiksi selityknksi luonnontieteessä. Täten lyödään rannknkBi koko raamatullinen luonnontiede^ jolla Juuri. uskonnon perustus lepää. Niinpä sivistys kaikkine eri tieteen-haaroineen onkin ristiriidassa j a . a - voimessa. sodassa uskonnon kanssa. Mutta julkisen porvarillisen ''yleisen mielipiteen" julistajat .eivät -ole, t i e tävinään -mitään nykypäivän - luon> nontieteellisistä tuloksista.; J a ' siitäpä johtuu että jokapäiväiset ihmiset, Joista valtava osa on. työläisiä yhä edelleen ovat pappien talutettar vissa Ja aivan sivistymättömiä^.Meidän 'täytyy sanoa että olipa.: mies käsrtännöllisissä tiedoissa:'.kuinka . v a listunut tai sivistynyt tahansa, mutta -jos hänen luonnontieteelliset tietonsa lepäävät pappien j a . raamatun pohjalla^ ^niin on hän- auttamattomasti valistumaton Ja 'sivistymätön, melkein • raakalaisasteella.-!;,)Tv.r'- - E i ole ihmeteltävää että porvarien ehdokas, heidän valtiokoneistonsa päämieheksi sanoo"8ivistyksen 11- mai^ uskontoa olevan ^.paholaisi^ar' Jan". Siinä ei hän valehdellut, k un katsoo asiaa porvarillisella silmällä SUlä uskonnon kahlejgsa olevat t y ö - Iäiset ovat sivistymättömiä lampaita. Joita saa rauhassa keritä. M u t t a o l - lappa että työläiset olisivat sivisty, neitä Ja niinollen vapaita uskonnollisesta pimityksestä. Ne varmaan t e kisivät porvarin päivät kuumiksi J a porvarin mielestä koko yhteiskunta sivistyksineen olisi "paholaispaja", Kyllä kai porvarit sanovat presidenttiehdokastaan sivistyneeksi mieheksi^ Mutta Coolidge sanoessaan e t tä uskonto Ja sivistys ovat eroitta-mattomasti toisiinsa kuuluvat osoittaa että hän on J o k o s n n r i valehtelija tai sitten todella sivistymätön. Meillä, on .syytä uskoa että hän, o l len porvariston asialla valehtelee tieten tahtoen, luokkansa eduksi. Mutta surkein puoli asiassa on se että . työläiset antoivat., presidentinvaaleissa noilk valehtelijoille y li 20 miljoonaa ääntä, heidän parastaan harrastavan kanditaatin saadessa vain äärettömän pienen murto- osan. Mitä tämä osottaa? Sitä että tällä mantereella —^ Canada mukaan-laskettuna —^ on työväenliikkeellä äärettön;än suuri työvainio edesään. Työvainio jossa on alettava aivan a - lusta. Sillä ennenkuin työläinen saadaan luokkatietoiseksi . on hänen päästään kitkettävä pois uskonnollisen humpuukin viimeisetkin jätteet, jotka ^^kaisevat hänen ajatuksensa. On Julistettava avoin sivistyssota uskonnollista raakalaisuutta ' vastaan. Kun se sota on t u o t t a n u t , t u loksia, silloin on luokkataistelurinta-makin vankempi. . H. Sula Maa tyaSisille. • T a k a v a r i k o i t a « a a as^ettavs maatySaistÄ i » | o m a j s ^ ^Z^,;^ köyhäin talonpoikaimn TvÖajJeellttäävväätle^-l tSebSä^S^^kf TJ Sf ^^ Byhdyttävä t<iimenpitei«in köyhäin! hS«L*n ^ t y i i? miseksi. • vain: bypoteekkien j a velkain p o i s t i - j m T m ^ * * ^ " ' * * ^ t i o c a w ' . ^^ - ' ' O s m u t o i m i n t a J i r j ^ C u r " * * ^ ; " " ^ ^ ^ Sl avustettava, osin näiden aseman I "*°°«» Sola. parantamiseksi, osin «lintarvetno-tannon kohottamiseksi Ja a en kautta elintarpeiden hintain alentami-seksL Kuningasvallan poistaminen. V a l tiopäiville esitettävä lakiehdotus P«rt Arfturm n i i ^ kuningasvallan J a ensi kamarin p o i i j ^ i a b l a a rietettiiT* fcalS??^ tamis^ksi, samoinkuin ehdotus ääni-r^*°*"® osastojen taloni oikeusmääräysten^ demokratisohni-•- lm^ 5a^rmJ n»iJmU«*toa . mTi-l,a .i sunks^ii - i * * ^ seksi, m.m. alentamalla äänioikeus-1*^°^* hummatkin haaiH rajoja 20 vuoteen.. myöten täyteen, n ^ " ^ Parlamentin ulkopuolellakin t ä i s - l * ^ - ^ n r i s s a ^ neljäjff^*^"^-- teltava. Näiden -vaattamsten esit- P'* Willianiissa 3 eri Sei!?- täminen hamtukselte laUrataan alettiin iltamat o - « ? **** Julistuksessa l o p u k s i — - ei suinkaan ^°^örin ensin - esittäen K a ^ ' - mUlään tavoin "vapauta työväen- J|^°' tfnka jälkeen k ö k o ^ ' ^ luokkaa kaikin, keinoin valmistumas- p®®°J<>htaJa lausui yleisön^" ^ ta myös Inökkavoimana t a i s t e l u u n p a * ^ Ja mainitsi juhlien t a i T^ Päinvastoin! Porvari^^okan häikäi.p^^^^t^rin soittamaan. OrW-° lemätön , työväenluokkaar^^^^** otettiin vastaa-^^*^ on omiaan pakottamaan r°**^<>°osoituksilla että p .... . in- kahteen kertaan yhden kappaa,; Sen jälkeen suoritettiin v; me. ' T^ örebrön^^^^^; rt iniesten ammatUosasto .hyväl^. nyt päatösJauseiihanV irustelee -Ja: esittää i työtätekevin Puolueen jäsenmäärän pienuus, monikielisyys, puo-' kansan vaatimuksetv'sbsialidemo-uejäsenien hajallaan oleminen j a työskenteleihiinen, moninkertaisten komiteoiden ja orgaanien ylläpitäm» nen j a niissä toimiminen^ ainakin puolueen nykyisiltä rrjestöperusteilta uusille perusteille siirtymisen pidcä-nä j a monivaiheisena aikakauteha, ovat meidän mieles-ämme tekijöitä^ jotka, tällä k e r r a l l a »pakoittavat pyytämään lykkäystä muiden maiden kommunististen- puplu-d a i esimerkin käytäntöön i80VelluUamiseen:>i/bneki^ sa. i Vanhoista järjestöllisistä muodoista' uusille 'siirty minen tulee, sitä helpommaksi mitä täydellisempi yhte-oäbyys,< kommunistineq tietoisuus ja velvollisuuden unto: liikkeessä vallitsee ja kun puolueemme voima ja äseiiien lukumäärä laajenee ja kasvaa. Meidän ei tu-isi' hajoittaa tehtäviämme liian monille aloille. Meil ä- on nyt tärkeää puoluetta lujittavaa tehtävää ja jos me siine kunnostaudumme, jos me 9iinä innostumme okaista osastoa ja jokaista toveria myötenj Jos ne caikki todella.saamme työhön Icuten yksi mies, niin me vojmnie laajentaa puolueen jäsenmäärää^ saada tie-oisuus lu)hotetuksi, joka tekee helpommaksi kaiken-caltqisetipoliitti^ et manööverit, ja me saamme yleista merkitystä työmailla, taloudellisissa järjestöissä ja nii den toiminnassa. Yleisesti:: tätä. tietä ja näillä perus teillä me kykenemme kasvattamaan voimiamme ja lu> emmin istuttamaan kommunismia Amerikan raataj ison ke^uuteen.» Rootäntyövai esittänyt vaatkuksensa kraattiselle hallitukselle samalla' k un osasto odottaa, että kaikki maan työ-väen^ enjärjestöt ja -lehdet asettuisivat niiden taakse. Päätöslauselma on seuraavan sisältöinen: Ontarion fannariliike •f" '^haavalla veisi - tavattoman?^ paijon: aikaa ja energiaia puolueemme^ työi».; t^jöiltä: F ja hajottaisi Jäsenistön tehtäviä, jakaisi-j^^ <^ ^ < ' . > toimiin, joka ^ynunärtaäksemme enimmän aiheuttaisi ^^^k^^ sfta, ettei mistään tule mitään todellisia tuloksia. tjAinahan jbul^kolilke ja^^^^^to^^ ""^^^^t ^irniöstdcselle , varia. Mutta ^ voidaaiiko esittää ^||§J'^tÄiitai^ takeil* siitä;':^v uuden järjestömuodon aikana jäsenistömme työ-ja töimintateho olisi suurempi kuin '-|^^^nyt. Saaletaanko ondella järjeslömuodolla puoluee- ^^^^^iBÄÄ.enemniän työkykya^V. Me uskomme, ettei kidtaan ' ^ ^ " ^ ^ J l j ^ t «äe valmiaesittamam •minkäänlaisia t ^ ^|BidkwI|ft'^elyoittavät j a naissS ^^lösuhteissa.ne ainos^ ||g^Äi\^i^t erityias^^j^nostaa^udsien^^ jäsenien hiäl-jl^ n&e» ^tarpeellis^^ kommunMtirta "yaS^kxf ^r^^tfiaj^^^^ali^Us^ota-tmioi^' niihia kulumisen vitoamlt^ Ontarion färmariliiton . pian pidettävää' konventio-, nia kokevien suunnitelmien yhteydessä mainitaan, et: ta liitto ei tule ryhtymään mihinkään valtiollista', toimintaa tähtääviin toimenpiteisiin. Sen sijaan selite-taän « toiminta kohdistettavan etupäässä. taloudellisiin aiioihin.-^varsinkin mikäli ne koskevat farmarien mark unaetujen ajamista. Puolueen johtomiehet yksinker-ai^ esti selittävät politiikan el olevan farmareita var- :en^ ^. Tämä siitä huolimatta, vaikka Ontarion farmarit muutama vuosi- sitten tapahtuneen suuren heräämisen sä hetkellä näkivät politiikassa - ainoan tien pelastukseensa Muodostettiin' vakituinen puolu^ i ^ lähdettiin vaalitaisteluun jä onnistuttiin valitsemaan jo omat mieheddn' hallitusohjdcsiin. Teollisuuskapitalistit kä-vivät ympäri kiljuvina jalopeuroina, punoen konnan^ juoniaan nousevan -fannariliikkeenmurdcaamiseksL Viime vuonna toinutetuissa -vaaleissa sitten onnistuta tiinkin suistaa farmaripuolue vallasta. Nuori puolue vajosi ensimäisestä vastotnlraymisestä epätoivoon, johtuen ennen kaildkea omien johtonuesten selkärangattomuudesta ja petturuudesta. Tämä epätoi Vo kuiskuttelee heidän korvaansa edelleen valtiollisen toimettomuuden sanoja. Mutta farmanen asema ei korjaannu passiivisuuden kautta; Fannarien aseB;iaa on edelleenkin katseltava puoluetaistelnjoks puitteissa ja ilman valtlolltsen Itsetietoisuuden ja sitä vastaavan toiminnan nousemista farmarien on luihaa odottaa olojensa korjaantunut —^; Ainoa\oikea^to«^stus ihmisen suoruudesta ^ o n hänen antautumisensa jonkun aatteen palvelukseen. Sanoja, ndiaa j a kaiBcea muuta on verraten helppo antaa'; mutta;^ se, joka uhraa jokapäiväisen elämänsä j a tiklumidcsensa jonkun : asian hyväksi, - antaa oikean l o - di^een* vakaumuksestansa. Ruotsin työväenluokkaa odottaa kärjistynyt hätäaika. Elinkustan: nukset kohoavat. Asuntopula: jatr kun. saattaen köyhimmät vaille i h - misarvoiria .iViuntoja>:, Ja kaikessa tässä- kurjuudessa-., Jatkuu myös työttömyys. Työnantajat , panevat tästä huolimatta käyntiin uusia palkanalennuksia, mitkä ilmenevät selvästi niissä monissa sopimusirtisa-nonnoissa, joita viime neljännes^ vuoden vaihteessa on tehty. ' V u o den vaihjteessa tulevpt nämä toden* mukaisesti, ^ aiheuttdmaan työmarkk i n o i l l a , yhteenottoa. Tähän katsoen on käytettävä kaikkia valta-asemia, ellei tahdota,- että työväki syostään' yhä syvemmäl-le köyhyyteen j a kurjuuteen; Sosialidemokraattisen • hallituksen on käytettävä valtion kaikkia mahti-puolesta. HallitukBelta vaaditaan nyt enemmän kuin: koskaan; aktiivista politiikkaa työtätekevän kansan puolesta, Politjikkaj joka nykyisenä työtätekevälle kansalle nijn,-vid-keana aikana kompromisoi pöryariSt luojaa, kanssa,,on yhtä* kuin iuopu-minen työläisten veduistal' kapitaalin hyväksi, merkitsee Eu-^ ropan' siirtomaistuttamista amerika laisten pankkiirien käskyvallassa Ja Ruotsin osalta taloudellista pulaa palkanalennuksineen j a työttömyyk-sineen. A Palkankorotusten puolesta. Hallituksen on turvauduttava kaikkiin valtion voimakeinoihin ei ainoassaan = lyödäkseen takaism lyönosta-jain. • hyökkäykset, vaan .myöskin auttaakseen kalleutta, Ja, asuntopulaa vastaan taistelevaa .proletariaat-, tia saamaan, vähintäin. 3Q pjrps. palkankorotuksen. • ' Maksimihinnat.- On ' h e t i tehtä-vä aloite Jatkuvan elintarpeiden kallistumisen estämiseksi, m.m. säätämällä maksimihinnat kaikille välttä-mättömyystarvildceille. On . m y ös otettava, harkittavaksi valtion rahallisen avustuksen myöntäminen o sjiusliikkeelle, Jotta tämä voisi myydä .tavaroitaan työläisille alemmilia hinnoilla. < Vuokralainsaädäntö. Kokoontuville valtiopäiville on luonnehdittava sellaisen vookralainsäädännön ehdotus, "Joka suojeleef tehoMcaasti vuokralaisten oikeuden^ kaikilla , Työläisten on 'vaadittava, että hallituksen politiikkaf' titrkeimmisd kysymyksissä suunnataan. petraaville linjoiBe: _ Puolustuskysymys. "'Puolustuskysymys on ratkafatava pbrVarilBsen militarismin .. iioistamispeHaatteen mtikaisesti j a totiguttamalla työläis-j a t8lonpoikaismiliisi,-.s.t.8. työtätei-kevän kansan aseistus koti- j a ul-koitiaisia sortajia vastaan. Öalli-tukisen on ryhdyttävä ripeisiin toimiin tehdäkseen lopun porvanluo-kan fascisti- j a rikkurijärjestöistä, joidetf iaiiioana tehtävänä o n työläisten nujertaminen. Miehistölle-: v a kuutetaan laissa oikeus sotilaspen-vostojen.: muodotamiseen armeijas-, sa Ja laivastossa - miehistön oikeuksien valvomista' varten. ^Kansainliitto. Ruotsin on erottava- kansainliitosta, r j o k a on imperialististen valtain - yhteenliittymä pikknvaltHnta, d i r t o m ^ ' j a Neuvosto- Venäjää vastaan. Kieltäydyttävä hyväksymästä .JtSeneven pöytäk i r j a a , J < ^ vain':velvoittaa Ruot> sin^ sotasekaanttuDoisiin • kan sa isännöiväin '.sdOärvaltäBin edukä, etukädessä NettvQSto^Venäjää 5 vaa-taan. asuntotuotannon • käyntiinpanemisek-si suuressa mittakaavassa. Suuret rahasummat^ j o i t a • nykyään 'Viskai-taan armeijan-Ja' kuningashuoneen ylläpitämiseksi, on sen sijaan käytettävä tämän rakennusohjelman läpiajamiseksi; Siihen mennessä, fmn>on elicatty rakentaa ihmisätvoi-k! a asuntoja^ on; viipymättä toteuti-taya tehokas asuntojen säännöstely kaupungeissa, ^ joissa turvaudutaan hätäasunnoihin. I}awes-sunnnitelma. Dawes-suun> nitelmaa- vastustettava^ j a ryhdyttävä toimenpiteisiin Ruotan kapitaHs.^ tien estämiseksi tukemasta vaS< o t tamalla osaa Saksana l a i ^ merkintään." Davres-suunmtdma merkitsee Saksan työväenluok^ jiäiitaaka-ryostäinistä kansainvlfi,sen> dnanssi- Pois t u l l i t Poistettava kaikki välilliset verot j a tuUit, jotka rsr sittayat työtätekevän Icanisan t a - lousbudjettia. Ajettava läpi sellainen verotuslainsäädäntö,.: joka säilyttää kaiken' kappunkietf j a kun-' tain l^>itokustannttkset suurkapitaa^ Iille Ja suurtiloille. Kulutusosuuskunnat vapautettava kaikista veroista. Työaikalaki. Heti teh^vä jatkua van J a -tehoklraah työaikalain ehdotus,' mikä käsittää käkld työläis-ryhmät.\ Lakiehdotuksen . tulee - s i etää rankaisumääräykset ^-tunti-sen työaikalain Ja 44-tuntisen viikon ylittämisyrityksislä. * - Työmaaneuvostot Taistelua l i - ä ä n t y v ä ä t y ö t t ö m y y t t ä 'vastaan. Ehdotus l a i k d . Joka Ideltää ehdollisen j a .mielivaltaisen -työläisten sulkemisen^ työmulta. Ja saattaa työ-laitoksen työläunstä j a palkannauttijoista vaHtun. . työmaaneuvoston kontrolliin. Laissa määriteltävä työttömyysavuätes, mifö 'vastaa-' kes- MmääräispaOkaa kussakin ammatissa. YhteiskunnalfistBttaimneiu V V a l tion > rautateiden Joutuminen yksityi-soin l a s i i n e s t e t t ä ^ Ajettava läpi panUden Ja muiden rahalaitosten. taistelu _ vastaan ' |*°**^o°piti meitä yhä tehokkaampaan .toimin-{J^^*«f_^, kat,D,w elinetujemme puolesta. kun m.e-kehoitamme ammatti-1^"^^^°^» Joka olikin an-okasta • yhdistyksiä j a inuita työväenjärjes-p*^^**^^^^^ Väliajan jälkeen tai* töjä korostamaan näitä Vaatimuksia j**^^^**? lauluseura lauloi ani«a* in minkä jälestä oli mitä päättävämmin kaikkia t o v e r e i - - ° ° 9hjelma. taympäri maan varustautumaan se-j - P o r t ) iWäUanjissa oli ukraimaT • kä ammatijli^sti että poliittdsesti, nen laulukoöri, joka t a i t a v a s t i^ n i i n että me tulevissa kiertämättä- ^ «seita kappaleita, sekä sajT'* missä taisteluissa emme ainoastaan ukrainialainen lapsi orkesteri, ] h lyö takaisin yläluokan hyökkäyksiä sai yleisön suosion osakseen h S j a yrityksiä; hädän j a kurjuuden a i - esityksillään. Kummallakin heuttamiseksi- tuhansiin: työläisko-1Ia esitettiin vielä suomalaisten toi teihin, vaan.että me myös olemmepnesta kuvaelma "Kuoleva punasota! valmiit toteuttamaan vaatimuksem-jri." Tilaisuudet olivat bpettaTai?' j a samalla todisteita siitä, että sa'nt P o l i t i k e n " huomauttaa edelläole-ret kansajoukot ymmärtävät Veni. van ohjelman Johdosta,'ettei se olejjän vallankumouksen j a sen tarkoi-mikään kommunistinen, mutta" yh-jtuksen työväenluokkaan. Molem^ tä kaikki, kannatettava ' ohjelma, j missä tilaisuuksissa myytiin öyöj minkä taakse voivat ryhmittyä yhtä jVenäjän vallankumouksen anisto-hyrin m a a n k u i n teollisuudenkin JQhlamerkkejä. Merkit, joita oli työlliset.. - f.^ hähetetfy; rTk^ljne sataa, loppuivat ——r; ^TTT-rn^ kesken Ja sitten oli järjestetty nii- TYÖVÄEN URHEILU p«^^«'ikiä,^-E1iikrmS .r •, ... V I / - jpUUn. , * > , I AtelepoJuhlMta, jota vietettiin l^unamen-^ ja Luzernm^^'^ ^ päiväni: IJrhpilu-fntprilA- Ubtilaskasarmissa, oli taasen laken UrneUU inierna- perustetta-.'sotilassoittokunta kulkn- , tl0nal6 eessa j a samoin aarmorissa esiintyv i . mässä (ja vieläkin jotkut halaavat UrheUunkin' afaUä, sen Jälkeen .^^^'Sj^lf""^^ ^! f «»^ kun on tehty .selvä Pesäero porva.r^;"^*^^"^^^^^ ^°J°°- ., *• . *• Igm.majun seka useita paikallisia pappia Jotka kiittivät ja ylistivät snurteollisonden j a luonnonrikkauksien sosialisoiminen.^ : S ^ ^ deikomissien J a yhtiöiden cmaat pako kölnovutettava.-, - ^ - reistä, Qn syntynyt työläisten kes-kuudessa kaksi - ^ ^ ^ 5 "THa^^^^ ^-ST" ^'^^«f^^^^^^^^ilel^atä 'ei t i e t e n k ä ä n / o^ hitto), n ^ d e ^ on varsm epamaa^K„ioon että oliko viimeinenkään ihrainen. Kan eräältä taholta täällä U i s t e u r a s t u s muuta kuin muutami- Canadassa. pn' tehty ehdotus , r y h - U n . yksilöiden etujen puolesta taiste. t y ^ a v u 8 ^ m a ? n T U L : n osanottoahua.^^^,^ koetettu tällaisesss Luzernin / . U r h e i l u - I n t e r n a t i o n a l e n tilaisuudessa kasvattaa joukkoja: Frankfurt am Mainin kisoihin, jotta ymmärtämään että sodat ovat aino^ sen yhteydessä voitaisiin tehdä pro- astaaii suuria ihmisteurastamoja pagandaa urheilun hyväksi tässä kapitalistiluokan rikkauksien keskit-maassa, niin on allekirjoittanutta tämiseksi. —' J . pyydetty selostamaan asiaa lehdes- ' • • • sämme. .1 Oikea loittonäyte VtHjuamKtU Jo pitemmän aikaa on öUut U- k>e»"«My«»«l Kuten Työmiehen ja meistä että Luzernin intemationale Vapauden lukijoille on jo tunnettua, on ollut keltainen. Tästä Johtuu- P ^ a t täkäläisen OBU:n kannatus-kin että Venäjällä perustettiiii P u - renkaan soittokunta ja erinäiset naned- UrteiKiinternationale, joka ''»«"^n^^ie^^f nmodosta-pyrkii-.^ Jsäffiseksi Luzernin interna- .y'»*^'^"*^^ tionalen kisoihn, jotka, pidetään « J : - ^5 V * 1926 Frankfurt, am Mainissa, Saki fl''»?**^ .soittelemaan .ot.l«.omo. s a ^ . ' A ^ oli käsiteltävänä k o n - P " » * " - ' ^"J*^? konsertm «.m. so-fer^ nssiss^ .viime keaähä, joHoin joh^''?«*'^S^f . ^ ^ V " ' ^ -^°"J^^^ f •< - • i i - T> T T » !• *. pelissä. TuoUamen veljeilemmen, oh ilmeiflte ette P,. U . L suljetaan ? hteigrinteman" muodostaminen ; POIS Ptanl^urt am M«nin tyolais-L^^^^. ^^.^^^^ ^^^^ olympialaisista, mutta jatettun asial ^.^^^^^^ ^^j^ Työmiehen Ja [nternationalen toimiston ratkaista- vapauden lukijain mielestä. Se pa-v a k « ; , j o k a i 12 s y y ^ o t a . pjtäm2a-Lj|, ^ j g j ^ |o^yja,ajoigta tietoisten Sten. kokottksessa. onkim^ f ^ n ^ f f i v e e l ä i s t e n tarttumaan myöskin P, V. L osanoton puheenalaisiin k i - ^ n n i asiaan. Heiltä oli Industris-soihin^ f^Tätä päätöstään peruste- ,|gti„ 254-.ssä numerossa paheksuva lee tonnisto sillä että Luzernin In-j Jrirjoitus O B U m kanii*tu«r«okM» temationaleen saa Uittyä pinkäLoiuokannai menettelystä. Ja vaik-maan työväen urheiluliitto Kyvänsäj k a tuossa kirjoituksessa/heti alnss» sanotaan näinVPort Arthnrin OB-: yhteisissä Juhlissa pöi^Tariston kan»- sa;,soittamassa sotilaskasajmilla 5-2m p^rtaJjooiiM^^^^^m^ k u u t e " j.n.e., niin nyt. kuu' «Iidoinkin : asianomaiselta tahoHa ns- Irailleteiifi ; : " p i ^^ t a " : tuossa kunnianjutussa, niin nyt "rapoitterin"-nimen taakse lyniyi-;. yä **työläi3toveri" (toinen ^ edellS-m i ^ f e s s a y n ^ u s t r i a l i s t i n , .larjoiti*-- sessa msönitosta kahdiesta jehusta, j o t k a ovat m ä ä r i n ä renkaassa) lähtee mitä t^rjteämmällä tayaDa ke1jaiI«iBM9 jaft»«. ^ T ä p l ä - ' Ä t e e ^ ^ U a siri^tyks^ l ä ä i f e l t o ä g a^ tyoläistdveri'^^'aikoo pieneUä vippa-k p ^ Ä l i i r a h % i t ^ «^*»*».. ^/yi mify^&ki 'Kas näin aijotasn *fm^>^ juka: "Sitten i^vu-- tkma sana bikaisulsi Industnslistiir ^ | ^ ! 2 5 4 * < . r i Arthuria ^^^^ , fc^»:-:|öi^ie»kBeBn, jossa maini-taiml 9*-^^ kiJä|wlle ^titeskasanmUe. ^ rijfctjpilm -kannatusiengas katsomatta: jäseniiBtön poliittiseen kantaan, -Joten kahden intematio-nalen olemassaolo, on taxpeetontaa'*. Mikä o l i s i . ollut luonnollisempaa k u i n se että Jos Luzernin Intemationale todella seisoo perustelujen-sa- takana, sallia P . U . L osanoton Ja siten: teossa osottaa vilpittömän pyrkimyksensä. Mutta keltasilla o-vat aina puheet j a teot risttriidas-sa. Kommunistien olisi psrrittävä siihen ^ etta' -saataisiin työläisurheilu keskitettyä yhteen ainoaan intema-tionaleen, :^Uä urheiluväki • on nuorta j a siibuen voi helpommin -vaikuttaa kuin' vanhempiin työläisiin. Joiden mielipiteet :0'vat soa-dem.. myrkyn pilaamat pahemmin kuin nuor e n väen. Mitä talee T . U . L m kuulumiseen Luzernin'^ Intemationaleen, niin täy-t y y se ymmärtää siten että, se e i v o i a saada valtioapua jos se kuu? l u i s i P. n . ' L J a kaiken fisäkri op T. IT. L . ollut perustamassa Lujter-nin pärJestmL ennenkuin oli P . V. h plemassakaan,' jonka osanottoa'-pu-heenalaisiin kisoihin T. U . h. on puoltanut A s i a i n näin ollen ei .meillä p i t p i - si olla syytä r/lhtyä erikoisesti p«5n-kitäraään T . U . L . osanottoa t i i f e. van kesän klsmlmi, :j(mka «vmn^i^!e4 Hkarvaudella sainimme.a Jos ^ ' S ^ ^ 'TioSEesta .:L^1iubfimstfca^« .T^hidy^^ il»»
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 18, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-11-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus241118 |
Description
Title | 1924-11-18-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
TOgfaina. maCTMfc la. ifcr-Tto.i ypy. IStt. 1924
T A P A U S
^umtaMlkumähSatn ty5ria(tön iSocslouuMttsla» ihBe**
191^ SodlmryMt. Ont, jok» ^ägtai, tontai j» lM»tai
ONNI SAABI, ABVO VAARA,
vaataavs. ^ toinJtoMpnlKtott.
VAPAUS (Ubierty)
^ n only «rgan of Finnish W o r k e » fn Canada. Pub-
IriMd fn Sodbory, Ont, erery Tneaday, Thondsy «ad
ifiatiajday. - .
m Advextmag rates 40e per c oL indL H i n i m am diarge
f o r Mngte inaertion 75c. Diseonnt on standing advertise-n
e n t . . The V s p a v r is the best advertising n e d i na
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-11-18-02