Vapaus, April 1, 1924

              \
TJisteiriiEU hiiKtikaaii 1 P . Taes. April 1 ShmS
mm
^jSKl* io««I«««««>««*- .«tiUe. että V w oa koyhJ»..
^ »ykyii» ilmerty j * «Htiidn . , y . i a O B tohrottaT...
* ? ^ * ^ B 2 ^ ^ » i i * Suuremmat. ilmotnlttilU 7Se tnum».
on pJautettav» iB«MolK«imm»n joatuin ja •umelset niirta on
. v!„.iilen konttorit»* holitikaira 15 p. . _
^ * * ^ ! Ä " p ^ « ' ^ myönnotlin 10 protentlU jo. T i h i n t i m - lO mmei
laafckiL'
Uiettildui nimet ja r«l»»t o«»tte«IIai
VAPAUS, Box 69, Sndborjr, Ont.
Tämä referaatti on vähän tayö-hästynyt.
•
J . Loostarinenl
M
Varauden pUettUiike.^joka kylläkin muutamien teknillisten vaik^uk-tähden
on yksityisten nimessä, mutta josta kaikki voitto tulee Va-
Mndelle on viimeaikoina kasvanut, mutta ei läheskään siinä määrässä
knin olisi oMut toivottavaa. Canadan suomalaisista tuhannet lähettävät
omaisilleen pilettejä Suomeen jä jos noista edes puoleitkaan lähetettäisiin
Vapauden kautta, merkitsisi se sangen hudmattavia tuloja Vapauden
Ijikkeelle ja nopeasti vaikuttaisi sen < ettei tarvitsisi enään milloinkaan
pelätä tämän yhteisen'liikkeen joatuvan minkäänlaisen avun tarpeeseen.
Ja tässä on kysymyksessä muutakin. Vapauden konttoriny työvoima
«n nvkvään äärimäisen tiukalla, henkilökuntaa kun 'ei ole neljän vuoden
«Ma yhtään kertaa'lisätty, vaikka liike on kasvanut noin kolminkertai.
Msti ja henkHökunnan palkat alentuneet huoioattavasti. Mutta nykyinen
tottunut työvoima kykenee vielä jöfenkuten tulemaan toimeen, joskin se
on vaikeata. Kuitenkin joa saataisiin pileittiliikettä hiukan lisääntymään
toitaisiin konttoriin lisätä yksi henkilö ja hänellä kyllä olisi lisätyötä i l -
Botuksien hankkimista ym., etenkin nyt kun'Vapautta tullaan laajen­tamaan,
p 7 • -?«>'• ' '
Pilettien hinnat ovat kaikkialla sentin päälle samat ja Vapaus toimn
oOettiasioissa varmasti .ryhtä nopeasti kuin mikään toinen liike. Ja Va-
Muden pilettiUikkeellä ei^ rikastu kukaan yksityinen, vaan Canadan suo-
. malaisteri yhteiiien liike. Tämän lisäksi vOi Vapauden kanssa toimittaa
I kaikki asiansa suomenkielellä. Näinollen miksi ei jokainen Canadan BUO-
' malainen tekisi tätä, liikettä Vapauden kautta. ^
Kaiken muun lisäkä on Vapauden pUettiluke aina ollut valmiina
avustamaan niitä henkilöitä jotka ovat meUtä ostetuilla pileteillä saapu-ieet
Canadaan ja seurauksena tästä onkin ollut erikoisen vähenen Va-
S e n pflettfläisten pidätys Canadaan tuUessa ja yleensä vähemmän
hankaluuksia kuin niiUä, jotka o(vat matkustaneet xjeraskielisten agenttien
°^*aikk?a^näitä'seikkoja pitäen mielessä tuntuii siltä, että Canadan
i eoomalaisten jonkunlainen velvollisuus oh ostaa pilettinsä Vapauden kaut­ta
ja osastoissa voidaan jäsenistöä myöskin kehottaa siten menettelemään.
Pilettitilaukset voidaan lähettää oaotteella: _ .
VAPPUJUHLAMERKKIEN TILAAJILLE
Niiden jotka haluavat VaQpnjnUameiliikeia on varasta tilata niitä
ueittai uUa Vasauden PMoMa on nykraan hiin paljon tyota, etta ei
airan viimeDaivina enaa ekdita niitä valmiatamaan. PaJnristen «netkktsn
UiU on 3c ja liBddstea 7c kaooale. ,
• >. . V' • • :• ' V A P A U S , Sudbnry, Oht.^
Snomesta tulleille on .jäsenyyteen
pää^yehtona se ,että 6n toteen näy­tettävä
olleensa luokkasodan aika^
, na punasten; puolella. Näinollen öh
. omituista,, että Jieiltä sitten kielle-
. tään oma sanomailehtensä ja pakor.
tetaan tyytymään Industrialistiiti;
joka nyt toruu jji rähisee. heiDe a i ­van
knin porvarilehdetkin, selittäen
että eihän sellainen ole mahdollis­ta,'
että työläiset perustaisivat>Neu-vostohaUituksia.
Hyi seiiäista. • '
'Niin, olisimmehatn me -voineet
V hankkia lisää jäseniä j a sen kph-dan
korjata, vaan kun on luulta,
vaan, että industrialistit eivät niin"
vain olisi perään antaneet, vaan
olisivat hekin alkaneet; yänvääniään
tnäa jäseniä iiliolellerisa ja 'sillpin
olisi taasen tullut kokouksien pito
perheissä "mahdottomaksi, niin - on se
sentähden niinkuiiOnonta inuutakin
asiaa annettu vain olla, että rauha
ja «ppu ei häiriintyisi.
Nyt on kuitenkin Society haalin
rakennushankkeissa, jost^ lopullinen
päätös aijotaan tehdä' tuota pikaa'.
Haalitoiminta olisikin paikkakun-
' nalla tarpeellinen jo siitäkin syysr
että täällä on paljon nuorta,
tervettä ja hyvää voimaa, joka mcr
Dehtyy kortipelissä j a . juoppoUdes-
«a. Jos sen voiman voisi kääntää
sä jo useamman vuoden ajan, niin
toveri Ollikkata, joka on Ihtolah
y^eisoetoliikkeen hoitaja, selosti
kpkoukselle niistä kokemuksifita ja
tuloksista, byyistä ja huohöista puoo
lista; mitä he ovat saavuttaneet
usean vuoden toiminta-aikana, joita
puhuja suositteli ottaa huothioon
liikettä perustettaessa. Täniä toi-mintakatsaus'
o l i ' pöhjaiia kokouk­sen
keskustelulle. Kuii kokouksen
yksimielinen mielipide oli, että täl­lainen
laitos on tarpeen vaatima
paikkakunnalla, niin alettiin jäsen­ten
nimikirjotus. Yksitoista tässä
tilaisuudessa liittyneistä maksoi jä-senoauutenaa
5 dollaria. Tämän jäl­keen
valittiin- Uikkeeile hallinto eli
jobtpkunta, joiksi tulivat: J . N.
Luostarinen, L. Peterson, A. Pit­känen,
J . Korhonen, ; f i . Lappalai­nen
ja varalle L Lyytinen ja Emil
Sirvii Liikkeenhoit^aksi valittiin E.
Körhoia, .jonka liuoneustossa liike
tulee sijaitsemaan. Liiketoiminta
määrättiin alettavaksi heti j a , varo­jen
Jiankkiminen jäi johtokunnan
huoleksi. >
Samassa tilaisuudessa keskuitel-tjin
ympäristön farmarien osuustoi­minnallisen
maitokaupan perustami­sesta
Port Arthuriin. Tämän asian
tai fciinhittää itseopiskeluun ja l u - ei kokous katsonut voivanr
liemiseen ja tutustumaan luokka-'
taisteluun, niin tulisi siitä olemaan
äärettömän suurta, hyötyä vastaisis-
«a taisteluissa.
sa tehdä mitään ratkaisevaa päätös­tä,
sillä asia on kyps3rmät5n ja tar­vitaan
seikkaperäistä suunnittelua
ja harkintaa sen toteirttataiseksi.
Siis jos tänne nyt haali raken-' Tässä- tilaisuudessa valittiin töimi-netaan,
niinkuin jo on *yarmaa> henkilö, joka ottaa tietoja kaupun-hanketta,
niin tulkoon se olemaan
koin pienenä tähteä luokkataistelu­jen
taivaalla. • •
Eh^mics.
Eri paikkalnrnmlfa
KIVIKOSKI* ONT. -
Ajaaaetldt viUtaavat siiken, että
p l a k i n ri/^etaan. käättSmään
Jfinkunverran yhteistoiminnan mer-
«tyksestä. Niinpä Kivikosken osas-
*n_ta]oUa pidettiin jäinen kokous
maaliskuun 10 p,, jossa^pe-
^ ^ t t i i n osuustoiminnaninen yh-teisos:
oliilce KivikoskeDe. Kökouk-
*«a avasi J . N. Luostarinen ja toi-
Jnyös kokouksen puheenjohtajana
g, .^^^""na H. Lappalainen. Kun
ulaisuut^en oli saapunut In-
\ :f".,,^"=trin tovereita, jotka on jo
*«<eilleet osuustoimintaa käytähnös-
^ n viranomaisilta, mitä ehtoja vaa­i
t a a n maitokauppaliikkeiltä, jos
semmoisen saa perustaa. Asia jäi
toveri Ollikkalan'' huoleksL Tilaston
hankkiminen siitä kuinka paljon^ru-vettaisiin
saamaan maitoa ympäri«-
töstä jäi Kivikosken yhteisostojoh-1 he saavat-jo laivassa panna mai-
CHASE RIVER. B. C j
MuatiuBälU lanseella tiedotan ul-komaailmaile
tämän paiickakunnan
työoloista. ' '•
Koiaäivannot taSsä ympärfllä o-vat-
nyt käyniussä puolta aikaa. Y i -
81 i ^ o s sulettiin kol#maan, mää-zäämättömäikai
ajaksi, miehiä joutui
ditä kiaivannosta kolmattasataa ar-iQeijaan,
tarkoitan työttömäin ar­meijaan;
~
Granby Co. myös on vähentänjrt
mieHä, toista sataa laittaen kaivan­non
käyntiin ainoastaan yideöe
vuorolle. Toisissa kaivannoissa teh­dään
työtä kaksi ja k<dme päivää
viikossa. Työläisiä kulkee edesta­kaisin
kaivannolta toiselle nahkaan­sa
Iraupaten, allapäin ja kalvavan
tuskan jäytämänä, ainoa selvä aja­tus
aivbiss^T, saada työtä ja sen
kautta leipää perheen jäsenille, joi­den
ielanto riippuu näillä rannoilla
siitä jos hän saa työvoimansa kau­paksi
jätikuvastL
Yhtiön hevoset ja muulit ne vaan
iloissaan potkiskelevat ja juoksevat
laitumella vaipaana. Vielä saaden
vapaan-sateen suojan, kauroja y.
m., sillä komppanian on elätettävä
ne^ muulit, tekevätikö ne työtä tahi
ei. iMutta meidän työmiesten suh­teen-
on aivan toisella tavalla. Jle
työläiset, herrain kirjoissa kuuluna'
me aivan toisellaisen pääoman jouk-'
koon kuin muulit. Työmiehet siellä
kassare&isterissä kulkevat juoksevan
pääoman sarakkeella ja' tosiaan&in
se pn ihan tuon^ nimitylosen kaltais­ta,
se työl)alkan ja työläisten juok­seminen.
Ei tarvitse muuta kuin
kuiskaus vaan, että nyt aletaan
työt siinä kaivannossa, tdhi käm­pällä,
niin heti on mieliiä tarjolla
neljä kertaa enemmän kuin > he ' tar­vitsevat.
Näikymätfömäin herrain
uskotut apulaiset' ottavat tarvitta­vat
mitat (arkkua varten) ynnä su­kuluettelon
kirjoihinsa kolmanteen
polveen saakka, ihon värin, ynnä
onko laiska tahi ahkera, tyytyväi­nen
eli tyytymätön. Sen toimituk­sen
kuluttua niiehet muuttuvat iiyt
numeroiksi, ne nimittäin jotka sat­tuvat
olemaan ne- onnen' pojat, jot­ka
saavat nahkansa kaupaksi. Sitten
me teemme työtä kaksi viikkoa ja
kuukaudenkin. Olemme sen ajan
syönieet velaksi. Tulee sitten se
'kauan odotettu maksupäivä, saam­me
.palkan,., mutta vain osan teke­mämme
työn koko arvosta. Siis. niin
siiuren osan, että se juuri suunnil-
^leein Vastaa sitä ruoka, ynnä muit­ten
däirön välttämättömyyksien
tarvikkeiden . niäärää Wtä 'me olem­me,
velaksi saaneet j a syöneet. 'Nyt
sitten • me työläiset, saamillamme
lanteilla' maksamme ruokalaskumme
ja jää vielä, muutama lantti tas-
-kuun, että voi saada "Bcahdeh pitin
pöhnäh päähänsä. Ja jos. vielä joku
penni sattuu taskuun jäämään, niin
se hupenee kaikki eikä riitäkään
siihen mennessä kun taas on syö­nyt
velaksi. Ja tuo «nsimäinen mak­su
minkäi^me saimme on salaisia tei­tä
kulkeutunut komppanian kassa­kaappiin
(eli pankkiin), niin /että
kun tulee maksun aika, niin herrat
maksavat työläisQl^ satoioilla rahoil­la,
siis juoksevan pääoman osalla,-
kuin ensiScerrallakin. Ja tällä taval­la
toistuu yhä, sama kierros, ja sitä
on'jat3cunut isatojä vuosia. Näin rae
työläiset olemme herrain kirjoiissa
juoksevan pääoman sarakkeella. Ja
kyHä me myös jaoksemme, matasta
^tojseen kaupungista kaupunkiin, Ky-
IStitä kylään. (Herrat vaan laittavat
luhtiinsa ilmotuksen, että on työtä
satavana, niin silloin me työläiset
juoksemme' j a neöinkontan niatele-mala
poosun jalkain juureen ja pe­losta
vapisten saamme sanan suus­tamme
r l want work». Ja tässä kil­pajuoksussa
me tällä saarella luul­laksemme
olemme särkeneet - kaikki
ennätykset. E i «inä kylliksi,, että
me työläiset skääppäärome toinen
toisiamme, toiset aina tehden vä­hän
enemmän kuin toiset, vasta
työstä ulostulleet (oikeammin sano­en
sillpin yrittävät tehdä halvem­malla
palkalla). Mutta Englannista
ofi^nyt tullut viime, talven aikana
semmoisia unionmiehiä, joilla on
vahva ' viUahuivi kaulassa ja' .työ-maaila;
niin tarkoitin sanoa että
i i m . hdremnjui; täytetyn, .kolivfu-fhnn
pois i i ^ . vniMMim" pcptst» 4*,
'viemään .tyhjää tildle, toa^ -Uiytet-taväksL
Jots iäinÄ .-vaan tapahtuu
VitkasteleÄ^i, ^ ^ /akÄffikaiÄa
:Iähtee piiltVH<iWiftaTi"'taLysinäistä Icah»
den tonnin kolmiunua pois paikas­taan
j a hakee- tyhjän tilalle. Sillä
tavalla se tapahtuuVettä he pystyvät
skääppäämään koneitakin ja [ joka
tuntui uskomattomalta ja jonka jät­tää
kontrissa topannut tekemättä-lUinä
cfn kieBä ketään tälle saa-relle
tuleipasta työn hakuun, jos
luulette edeillä kuvatun rekortin
ylittävänne, niin sopii tröla yrittä­mään.
Palkkaa saa nylkijät ^4.75 ja
mainarit, keskiarvo - $'5.25 päivälle.
Työaika kahdeksan tuntia. Kaivok­set
pölyä ja kaasua puolellaan. Ja
nykyinen työvoiman vähennys voi
vielä tuoda muassaan palkkojen a-lennoksenkin,
jos oikein arvaan. Ja
siihen herroilla on yhtä pdjon työn
hakijoita kuin työssä kävijöitäkin.
Vähennyksen sj^kai herrat sanovat
että eivät he voi myydä kolia, ei ole
markkinoita, sillä, koneet kaikkialla
alkaa käymään sähkön Voimalla,'' hy­vin
yksinkertaista Ja uskottavaa!
Mutta kuulkaapas ihmiset, el «ne
voi syödä sähköä. Te ymmärrätte
että nuo ' uusimmanaikaiset koneet,
muutaman työläisen avulla tuottavat
suunnattoman ihäärän yhteiskun­nallisia
tavaroita • ja tarvikkeita,
fyysilHsen elämämme ylläpitämisek­si.
Ja kuitemfldn me työläiset aina
olemme. lyhJtäsellä kaikkia elämän
välttämättömyyksiä. -
•Lopetetaan tuo kilpajuoksu ja toi­nen
toisemme skääjipäys. Järjesty­tään
ja otetaan osamme elämän
välttämättömiä tarpeita. <Yksimieli-syys
on voimaa> ja meitä juoksute­taan,
hallitaan, kahlitaan, vain Voi­man
oikeudella. <£i ole muuta oike­utta.
Ilmetköön se elävässä tahi
teknillisessä muodossa. Käyttäkääm­me
jo vihdoinkin aivojammekin, ei­kä
vain käsiä ja jalkoja, niin heti
orn meillä vallan soittamisen taito
käsissämme.
Sittenpähän nähdään.
W. S.
tokunnan huoleksi. Se innostus mi­kä
ilmeni tässä perustavassa koko­uksessa
, on : lupaava merkki hom­man
onnistumiselle. Mutta kukin
osuustoimintaliike on aina sellainen
millaiseksi jäsenet sen muodostavat,
jolleivät he pohjaltaan ole todellis­ta
osnustoimintaväkeä, jos he 0-
suuskunnassaan näkevät vain lai­toksen,
josta he haluavat saada
mahdollisimman suuren hyödyn,
tahtomatta itse sille olla uskollisia
ja noudattamatta sen periaatteita,
silloin ei osuuskunta pääse ikinä
kitumatilastaan, eikä pysty hankki­maan
jäsenilleen oikeata vapautta
ja hyvinvointia.
nigenkät jalkaansa ja kävellä suo­raan
työpaikalle.' Entä. siellä {yö­paikalla?
No>oi oiksat pois, ei se <^e
vielä naitään että me skääppääm-
*me toinen toisiamme, mutta nuo
skarf^kaulaiset pystyvät vielä
skääppäämään koneitakin. Mutta
kyllä nyt taisit mies sanoa jb Ui­kaa,
kai tuumitte. Mutta pystyn
todistamaan sananL Sillä, katsokaas
NUMMOLA. SA&K.
Jo^a tämänkin patycakuanan toi­minnasta
toisi jbnlcun / sanan jul­kisuuteen.
On kaluivut kaksi pit­kää
vuotta kun Nummolasta on ol­lut
viimeksi kirjotiuksiä Vapauden
palstoilla. Täällä »pfitäisi öiHa par­haimmat
kynäsankarit ja kielimie­het,
joita monella^ mmrila farmi-seudulla
puuttuu., kaipfi ovat pan­neet
kynttilän vakan aDe, ettei
naapurit , valoa näkisi.
Osasto on toiminut kykyjensä
ja yoimiensa mukaan säännöliiaestl.
Paljon olisi ftoiyotrtisen. varaa, npiut-ta
kun ottaa hupmioon asutuksen
luonnolliset vaikeudet, niin ei voi
toivoa sellaista ripeyttä millä' suu­rilla
paikkakunnilla: toimitaan.
Täällä puuttuu kokenutta toiminta-voimaa.
. • - •
Huvitoimikunta ja samalla näy-telmäseurä
oh useasti esittänyt, use­ampia
yksi ja kaksi osaisia näytel­miä,
mutta suurempi^ kappaleita ei
voi näyttää kun ei ole. tarpeeksi
voimia eikä liioin välineitä.
Osaston kokoukset ovat. oU^t
säännöllisesti joka kuukauden vii­meinen
sunnuntai. Talven ajan on
kokoukset pidetty farnutaloissa pak­kasten
ja huonojen ilmojen täh­den.
Mutta kesän aikana pidetään
kokoukset osakeyhtiön taloHa. Osaar
toHa ei ole omaa taloa nykyään.
Osalston talo on tyrkätty vierai­siin
käsiin muodöstamatla osakeyh­tiö
ja on 'laiHistettuO. Y. lain pe­rustalla.
iSuuri osa osakkeista on
ulkopuolella olevilla.
Osaston kokouksissa pn monta
kertaa keskusteltu lasten pyhäkou­lun
tarpeellisuudesta ja jo viime
kesänä toteutettiin p^nemplla käy­täntöön,
mutta se taas raukesi sik­seen..-,,
.
Täällä, on kesän aikana lasten
käytävä pakollisesti kansakoulussa,
puhuvan heille, joihin ,me voimme
vastata, ettei mekään ^ & n jääneet
ja kyBäpä- he tiitivätkih pontei^
puheita, \oska ei löytynyt yastaan
napisijoita, vaikka antoivatkin sii­hen
tilaisuuden. -
Olemme mekin saaiKCt osamme
vanhasta maasta, koska tänneicin
on saapunut useampia viime~ ja
tämän vuoden aikana. Osa on i l ­moittautunut
osaston tutldjakomi-tealle
saadakseen toveriluoton, mut­ta
osa on pjrsynyt syrjässä.
Tl^äällä kt^oistaa puuliaikakausi
(pool) nykyään. Ennen kai on ol-hit
haali-puuli, koska osasto on
menettänyt oman talonsa, ainoas­taan
on kokoontumisoikeus vuok­raa
vastaan. Viime syksynä oli
kukkoJpuuli, jossa kävi niin, että
kukot meni eivätkä tulleet, ja oli
hyvä ettei kanat menneet perään;
muineen ja höyhenineen. /,
Nyt on parhaillaan rakenteella
länsimaakuntia käsittävä nistipuu-li
(wheat pool). Ei kaj tämä tule
niin menemään ilman saavutöksia,
vaikka sillä onkin kokolailla por­varillisia
näkökantoja mitä nämä
suomalaiset osanottajat ovat esille
tuoneet. Ehdoton välttämättömyys
on, että farmaritkin liittyvät yh­teen
ja myyvät tuotteensa ilman
välittäjiä, osuustoiminnalli8*esti. Ja
teille vheat poolin suomalaisille
huomautan, että kutsukaa yleinen
kokous haalille ja kääntäkää suo­meksi
,Wheat poolin säännöt, koska
te kerran, o l e ^ >kidimiehiä. Otta­kaa
huomioon, että sosialistit ovat
ensimäisiä': osuustoiminnan alkuun­panijoita
'niin Canadässa kuin Yh­dysvalloissakin
suomalaisten kes­kuudessa.
Sitä todistavat osuus­kaupat
ja poikatalot.
Osuustoiminnasta olisi puhuttava
pitemmältä. Esimerkiksi olisi tar.
peellista tännc?kin perustaa osto-osuuskunta,
sillä joka aika on pak­ko
'ostaa lämmitystarpeita eekä
ruokatarpeita, jotka voisimme os­taa
halvemmalla yhteisoston, kantta
suoraan tukkukaupoista ja kivihiil­tä
kaivannosta. Koetetaanpa asiaa
viedä eteenpäin, niin että jo ensi
syksynä voisimme toteuttaa käytän­nössä.
Toiste enemmän.
Osaston neekeri.
rusetit ainoastaan lapsilta, joista
tuli noin 50 dollaria. Osa näiisti
tuloista ''lahkeaä^^läisten lUnplEe ja;
päättävät ehkä osansa lähett£$. Suo­men
punaorvoiHe.. Nyt tulee * seu­raavat
iltamat olemaan luultavasti
Vappujuhlat, joista ei toiminnan
suhteen ole vielä päätetty.
Hnritoimikttanan kokoukset on
ensimäinen sunnuntai kuussa, työ­kokouksen
loputtua. Työkokoukset
oti pidetty täsmällisesti, ja on siellä
tehty yleishyödyllisiä ja tuloksia
tuottavia päätöksiä. On ollut vähän
mutinaa piirikomitean liiasta rau­hallisuudesta,
jonka olemassaoloa
ei ole tuskin tiedetty. SeUainen lai-meus
toimeenpanevilta voimilta on
enempi kuin moitittavaa. Usein pu­hutaan
jdukoQle miten sitä on toi­mittava,
joka ei kyllä ole v&ärin,
mutta eihän nolla yk8|n merkitse
paljon, mutta kun nollien eteen
asetetaan määräävä numero, niin
voi hollia sitten pistää pitkästi pe­rään,
kute]:)Natjus-kauppias. No
niin, nyt kuitenkin tämä pieni suo.
malaincn ryhmä on päättänyt nous­ta
sotajalalle sellaista leväperäisyyt-tä
vastaan, mikä on olemassa, ko­ko
tällä alueella muihin kansal­lisuuksiin
nähden. Tultiin siihen tu­lokseen,
että valittiin Palmi täältä
edustajaksi tuleville puoluepäiviUe
ajamaan niitä vaatimuksia läpi, mit­kä
tällä hetkellä näyttää välttämät­tömiltä,
jos toivotaan käytännössä
toteuttaa ennen tehtyjä päätöksiä.
Osastpmnie on myös"' jo aikaisem­min
ryhtynyt toimenpiteisiin omai­suuden
laillistuttamiseksi, joka on
alulla, koko Canädakso.
Enpä nyt iiiitisia enempää voi
sanoakaan, paitsi yksi persoonallis.
ta laatua. Kristilliseen, avioliittoon
on täällä jbku aika sitten mennyt
Dagmar Holmi, Henry Holm'.»» ty-tär
j a (Mr. Ramond Bell. Nuori pa­ri
lähti choney moonillo ja myös
asumaan Kaliforniaan. Yllätyksen
nuorikoille oli järjestänyt Mrs. Jär­vi
ja Mrs. W. North kauniilla lah­joilla.
Mary North.
Idndqviat on myös kuulunut am»
mattiosastoon vuodesta 1916 "^«Ika*-
en aina kdnsalaijMotaan »stL ''^'S
Porissa, marraskuun 19 p. 4^23-
Todistaa
Johan Porstcin Vilho Virta.
Tämä todistus on ollut afthtS>
vähämme:
Porin T. Y . Johtokunta, puolesta;
Oskar Polin, s i h t e ^ ?
(Yhdistyksen leima.)
'Todiste.' • :' >
Täten todistamme Eelis LindQ»
vistin todisteen antajat Johan Fors-tenin
ja Vilho* Virran luotettavikri
työväenluokan jäseniksi 3a näin eC
Ien oikeutetuksi antamaan tietä-mänsä
todisteet AJkaisemmin teke-miinne
kyselyihin mainitusta henki-ö
^ olemme vastanneet.
Aika knin yllä,
Porin Työvienyhdistyksen Jo»
tokunta
Puolesta
Oskar IPalin, sihteeri.
(Yhdistyksen leima.)
' - — o ' '
P E V A G E L A K E , ONT. ,
Camp No. 4.
Jospa piirtäisin jonkun rivin Va­pauden
palstoille täältä metsäkäm-pältä.
Me olemme olleet täällä kä- -
aivarsiamme myymässä koko talven,
voan ei se ole. oikein hyvin onnls-tuhut,
kun on ollut niin paljon lun­ta.
Eiköhän sitä pian toas mennS
farmille kantoja vääntämään. Ja
peltoa muokkaamaan, kun vaan tu­lee
kesä. Lopetan jo toivon taiste­lutovereille
hauskaa kesää ja lujaa
toimintatarmoa. — P u n i k k i •
C O N M E E , ONT.
Conmeen osastoa kosittu. Tämän
.paikkakunnan OBUtn Sengas on an
tanut kutBuii yhteiseen keskiistelu-ikokouikseen,
jonka mainittu OBU :n
Kanii. Reiigas teki matkiakiseen
Työläispuolueen toimintaa, kun o-lemme
vaivanneet samallaisilla haas­teilla
mainitiuä rengasta. ..Mehän
olimme kiitollisia aaadessamme
astua opetustyöhön j a mainittu t i ­laisuus
päätettiin toimeenpanna 'ku­luvan
maaliskuun 23 p. klo 2 ip.
Conmeen Työläispuolueen osasto
oij ehdottanut saman paikkakunnan
OBU^in Kann. Renkaalle, että vie­tettäisiin
yhdessä, yhden katon alla,
saapuva vappujuhla, johon emme
vielä ole saaneet "vastausta, miitta
toivomme, että saamme myönteisen
vastauksen. Työläiset^ keskinäinen
kinastelu jättäkäämme jo pois ja
myiis jättäkää poip se sorto ^ja par­jaus,
jonka yhdessä maailman ka­pitalistien
kanssa olettie kohdistaneet
Venäjän j a muiden maiden kommu­nisteja
vastaan. ^
Myös toivon, että 'tilaatte joka
mies ja nainen tämän lehden. Va­pauden,
syystä että ette ajan vaa­timassa
kehityksessä niin paljon jäi­si
jälkeen, siUä välttää monta ikä­vää
suerausta, monta kärsimystä.
Tästä lähtien tulen usein piirtä­mään
paikkakunnan uutisia, joten
saatte joskus lukea oman paikan
uutisiakin ja ehkä aina opin parem­min
piirtämään,, joten toivon siitä­kin
syystä tämän lehden levävän
paikkakunnalle ja joka mökkiin,
isompaan ja pienempään. '
•.'•'•', A. V.
Suomesta kirjotetaan varoitus työ-koska
koulut ovat käynnissä kesäl. läistovereille Canadässa, että am-
, muuli tjoka on seisovaa pääomaa
herrain kirjoissa) siis tavallaan ko­ne,
ja te ymmärrätte että tarvitaan
työläinen joka koneen dävSksi te­kee;
Ja jos tämä työläinen (arvo-
.nimi nylkljä) ei aina saa konetta
(muulia) kyllin nopeasti käyntiin,
lä, eikä talvella, kuten kaupungeis­sa
ja metsäkontreilla ;oyat. Sen-tähden
se on melkein m^idbton
täällä toteuttaa käytännössä, sillä
lajiset tulisivat olemaan joka päi­vä
koulussa melkein' yni*päri vuo­den.
Talviaikana , parilla kuukau­della,
jolloin eivät lapset ole kan»
isakoulussa, on taas ilmasto täällä
cipävarma, että josko voi päästä
lapset kouluun määrättynä päivänä
j a aikana. Matkat ovat pitkät ja
farmihuonelistot pienet sellaiseen
hommaan jä haali oh kylniä talven
aikana,, vaikka sitä lämmittääkin.
Ehkä -tulevaisuudessa saadaan tä­mäkin
kysymys iojiulli&esti ratkais­tua.-
• •••
Lukurengasta ei ole, yritettykään
pystyttää, kaipa se on ylellisyyttä.
mattilahtarikaartilainen on saapunut
Canadaan, talonpoika Erldci *Punta-nen,
Töysän kunnasta, Vaasan lää­nistä,
ikä noin 30 vuotta. Hän on
lähtöpäiviin saak3ca ollut suojelus-kuntahai^
jotuksissa. -
Oletetaan hänen -tulleen Keski-
Ontarioon. Mitä alhaweila oliolla on
tekeillä, kun on tänne tullut?" Sie­tää
työläisten kään'tää katseensa j%
olla varovaisia hänen suhteensa.
>yEBBWOOD, ONT.
TamK lienee ensikerta' Vapaus-lehden
historiassa, kun täältä dn
kirjotus sen palstoilla. Tähiä paik­kakunta
sijaitsee noin 50 nioilia
Sudlburysta S&ult iSte. Marieen päin
' C. P. rautatien varrella.
. Ensimäinen suomalainen tuli täi
le paikkaikunnalle noin viisi vuotta
sitten ja nyt. »eitä on ;täällä kaks:
perhettä. Kahteiia viimeisenä kesä
nä on meitä 'sentään ollut kolme­kin.
Vanha suomalainen sananlasku
sanoo, että sitä koira kodiksi kut­suu,
jossa kolnie yötä olla saa. Sa­moin
on meidän itsenäisten «isän
täfarmarien» laita täällä Keäki^n-tarion
vuoristossa, että kun "kesät
uutterasti ruokimme heinäsirl^oja,
niin talveksi saamme lähteä yrittä­mään,
jotakin muuta yirkistääksem-me
itseämme seuiraafaa heinäsirk-kain
ruokintakoutta. varten, mutta
onpa sentään toinenkin ehto ja «e
oh: tehdä samoin kuin sirkkakin.
Heinäsirkan ^ elämäkerran selvityk­sen
jätän lukijan itsensä harkitta­vaksi.
Samaiset elukat ovat tosi
aankin olleet kahtena viimeisenä ke­sänä
kiusallisia olijoita meille far-mareillg.
Kuten jo sanoin, meitä härmäläi­siä
on vain kaksi kPlme perhettä ja
näin ollen minkäänlainen yhteistoi-mintai
on aivan mahdotonta meidän
suomalaisten keskuudessa ja mikäli
oieii seurannut inaan varsinaista vä­keä
täällä, niin heillä ei näytä ole­van
alkeellisiakaan tietoja työläis­ten
^ joukkotoiminnasta, Pienen
kauppalamme väestön muodostavat
suuremmalta osalta C P. rautatien
työläiset. Heillä tosin on oma lini-onsa,
mutta meidän farmarien ei
tule siihen mitään.
Peter Tuovi vastaa cspanolalaisen
Japob Juasilan haasteeseen, lahjot-tamalla
Karjalan ilmalaiVarahastooh
1 dollarin j a haastaa puolestaan
K. Anttosen Webbwoodi8ta.
HAASTEITA.
A. Stenman vastaa John Luopan
haasteeseen Karjalan Icntokonera-hastbn
keräyksessä ja haastaa Mat­ti
Harjun Oopper Cliflistä ja Nick
Piisposen Turbincatä, Ont.
ROSEGROVE, ONT.
Osastomme työkokouksien osan-
Otto on ollut kPkoIaiUa vilkasta ja
uusia jäseniäkin aina yhtyy. Viime ^
kokouksessa hyväksyttiin väliaikai-^
seksi jäiieneksi äsken Suomesta tul­lut
Wilhelmiina Salminen! Osastom­me
kokous päätti Muisttfttaa niitä
jäseniä, jotka eivilt ole vielä tuo­neet
aitapylväitä haalin maan aita­usta
varten, että M tuotaisiin," sillä
aitaus suoritetaisn heti lumen läh­dettyä.
Ne pienet maUatyot, mhä. t&m^
porukalia on ollut tänä talvena, ovat
vielä v^än käynnissä, silla lunta
Pn riittäyästi, paikoin yli neljä ja!»
koa. K. K.
POTTSVILLE, ONT.
Allekirjoittanut vaetaa Erkki Sa^
loh. haasteeseen lahjottomaJla Kar­jalan
ilmaloivarahostoon 12.00 ja
haaätaa Kalle Niemen, Nick Rei­nin
ja Theodor Tuomisen PoJtavU-lessä,
sekä JCaMe Nflckasen South'
Porcupinessa, kunkin kahdesta dol­larista,
r— Verner Isacson.
Outisia
Sault Ste Marien W. P. S. 0:ton
talolla 121 Huron St. on kirjeitä
seuraaville herikilölMc: Väinö Sao-renkanta,
Wiljam Seppä, Arvi Kps-ki,
Adolf Matikainen (kaksi), John
Niininen, Kalle Tenper, Hugo Sy-rin,
Erkki Suni,
,. Käykää perimässä kirjeenne tof
lähettäkää uusi osotfeenne talou­denhoitajalle.
Osote: 121 Huron
St, Sault Ste Marie, Ont.
CpLEMAN-^BLAIRMORE, ALTA.
Toiminta on ollut kiitettävän vil­kasta.
NaiBtenpäiväiHamat oli maa­liskuun
8 päivä ja onnistuivat hy­vin
sekä ohjelman että aineblliseh
puolen puolesta. Nyt oli iltamat
maaliskuun 22 päivä Pariisin kom­muunin
nfuistolle. Puheita pitivät
•Kirjasto on olemassa, mutta se | toverit Vilen ja Palmi. Muuta oh-on
huonossa kunnossa ja, melkein i*'*"^» ei ollut nyt paljon, ainoas-kaikki
teokset vanhanaikaisia. Jo­ka
paikkakunndta on ilosanomia lä- köyhiä>. Sen sijaan oli lapsilla muu-hetetty,
että he ovat kuulleet; to^^^
verien Hautamäen j a Hendriksönia lapse* »»Sivät tikettejä, mypskin^^di
NICKELTON. ONT.
Emma Koivunen VMimm hänelle
annettuun haastee|Been lahjottamal-la
Karjalan ilmalaivarahastoon yh­den
dollarin j a haastaa Tilda San­talan
Nickeltonissa j a Mrs. E . Luh­dan*
Porcupinessa; Ont.:
^ FORT FRAf^ES, ONT.
. Tiiiilla pidetty kansalaiskokous
päätti myöntää Elis Lindquistille
täydellisen toveriluoton järjestynei­den
työlälsfcEyi keskuudessa mukana
seuraavien -tpdifftultsien perusteella,
joille myydämme tilaa Vapauden
pastoilla. . .-- ,
Kansalaiskokouksen : puolesta,
• Toimeksi saanut
Todistus.
•Täten todistamme - että "•Eelis
Lindqvist, kotoisin Ahlaisista>; ei ot^
tanut osaa kansalaissotaan, koska
me allekirjoitaneet olimme samalla
paikkakunnalla kansalaissodan ajan.
Ihmiset niinkuin kirjat
Ihmisten laita on niinkuin kirjp-jen.
Muutaraila on koreat kannet,
toisilla kaunis sisältö. ^Kauniit kan-'
net osuvat luonnollisesti ensiksi sil­mään;
mutta kaunis sisältö el ehkä
useinkaan tule luetuksi.
Niin, soma ulkoasu on luonnol­lisesti
eduksi niin kirjoille kuin ih­misillekin.
Miksipä ei siijK nuori tyt­tö
saisi «siintyä kauniissa ptivussa?
Mutta ennenkaikkea tulee puvun ei-säliä
'olla ihminen! Hieno puku ei
saa toki verhota sisäiscBtl tyhjää,
ala-arvoista olentoa.
'Meillä^^^^^^^4^^ ainakin useim­milla
meistä, on synnynnäinen tai­pumus
hankkia kauniisti kullalla kir-joiteltuiblH
kansiin sidottuja kirjoja.
Useat''^vanhemmat civätniäy aset­tavan
lapsilleen muuta päämäärää
kuin saada heille hieno ulkoasu. He
lähtevät siitä että lapset on, kuten
kirjat, asetettava kirjahyllylle miel-lyttääksecrt
^ katsojan silmää. iMutt»
he eivät ajattele lainkaan onko
niissä myös jotain lukemisen ar­voista.
mm
':r'»>;*l