Canadan uutiset, July 6, 1922

              • >.
NUMERO 127 r CSNÄKSS IrtiTISET,
rästää, ^että se tässä kansamme
onnea ja tulevaisuutta koskevas­sa
asiassa käy eläväksi, perheem­me
jäseniin on meidän vakau­muksen
tietä istutettava raittius-tahtoa
ja tointa sen mukaan.Mei-dän
on heitä opetettava, että o-mat
mieliteot ja niautinnot ovat
tuiki väliäarvoisia kansan tah­toon
ja onneen verrattuina.
Niyt elämme vaikeata taiteai-kaal
Vielä kolme vuosikymmen­tä,
niin kasvaa uusi polvi, jolla
ei ole allJoholitarvetta, eikä enti­sistä
tavoista luopumista. Puna­nenät
ja ölutpöhot Ihäviävät vä­hitellen
ja sijalle astuu raitis,
ttrve ja voiiuakas suku. Varjel­kaamme
sitä kaikin keinoin.
Nyt on tullut naisten vuoro as-t)
ia vai>aussotaan. llnneteltäväl-lä
uljuudella, 1 imnnistuksilla ja
n h re i 11 ii mi e 11 e t ka r k o it t ivat: y u o -
sisatäisen vihollisen rajojen taa,
'Samaa rohkeuttani ja kestävyyttä
on naisten osoitettava vuosisa­taista
vihollista kukistaakseen,
sillä orjuutta, tuhoa, onnetto­muutta
ja kyynelei
hollinen on Suomen
synyt, siihenkin on vuosisatoja
isiä, mieliiä. ja poikia tuhansit­tain
kaatunut. Aseemme vain 0-
vat toiset, verettömät: suurin
rakkaus ja uivraututnin-.^n, siveel­linen
tukeminen ja kohottami­nen,
raskaitten konipastuskivien
poistaminen, raittiin mielen juu-rittaminen.
•
• ,Ia \\w voitamme, jos vain kaik-k
e m m e t e (iin i ne, sillä tot i sest i 'on
asia oikea ja korkea. Kun saam­me
kukin oman piirinime käsittä­mään
raittiudjen merkityksen ja
arvon ^yksityiselle ja koko kan­salle,
silloin olemme kukin kan­taneet
kortemme Suonum kansan
onnen 'kekoon, silloin olemtne oi-^
kein käsittäneet tämän tärkeän
taiteajan velvoituksen. — Nais­ten
Raittiuskeskus.^
ä sekin vi-kodeilta.
ky-
ALKOHOLIN VAIKUTUK­SET.
Alkoholin yleismaailmiallinen
merkitys on saanut uutta viriket­tä
V i im ea Pkh i st en : a 1 ko h oi i t ut ki-musten
kautta. Sen selvittämi-seen
ovat eri paikoissa maailmaa j sitä mukaa «kun tieteellinen tutki-vahvoista
väkijjuomista iimeytyy/
nopean;imin ja hiukan suurempi
niäärä vereen kuin miedoista,niin
häviää niissä, nautittu alkoholi
melkein no|)eammin ruumiista
k.uin miedoissa juomissa nautittu
öama alkoholimäärä ja siten on
alkoholin ruumiille aikaansaama
i' päed ull i n en va i<k u t u s jo tankin
sama, nauttipa sen vahvassa tai
miedossa juomassa. Valivassa
liuoksessa nautittu alkoholi vai­kuttaa
vähemmän aikaa enempä­nä
v e r ess ii j a m i li d o i SS a 1 i u o k s i ss a
enemmän aikaa väheinpänä ve­ressä.
Eräs asiaa läiiemmin tut-kinut
tiedemies,: ptofesori Mel-lanby,
sanookin viinien ja oluvien
suosittamista vaaralliseksi, koska
niiden vähempi alkoliolimiiärä
tuo vaan näennäisen eikä todelli­sen
edun. Niilipä esim. saattaa
sunnuntaina, nautittu olut,, josta
alkoholi hitaasti imeytyy v(!reen
ja hitaasti siitä poistuu, antaa ai­hetta
tapaturmiin tehdastyössä
m a a n a n ta i n a j a vi e 1 ä t ii s t a i n a k in,
puhumattakaan "vai)aasta maa-imntaista."
^lielenkiintoisesti ovat viimei­set
tutkimukset näyttäneet miten
häiriöt 1 hermolihasyhteistyössä
( n e n ro mii sk ui ii ä ri n e n : k o o r din a-tio)
tulevat näkyviin sitä suu­rempina,
mitä enemmiin alkoholia
o n vereen imeytynyt. Hyvin set­vii
xti tulevat häiriöt näkyviin; vir­heinä
kirjoituskoneella - kirjoitet­taessa
tai muuta samanlai.sta työ­tä
tehdessä. Silloin kuin veren
alkoholipitoisuus: on suurin ja son
takia taas: on virheiden luku sa­in
a a sa n a määrä ii k i r j oi t etta essa
suurin. 'Samoin tulee, alkoholin
aikaansaama häiriö näkyviin eri­tyisiä
säännöllisiä kuvioita piir
rustettaessa. Kuvioiden- säännöt­tömyys
o n sitä suurem[)i, kuta e-;
n em m ä n a 1 k o h o 1 i a : t u 1 e e v er een.
Sekä tykillä että kiväärillä suori­tetuissa
ampumakokeissa on myii.s
kin huomattu verraten piehten
alkohoiimiiiirien antavan aihetta
h II o m a 11 a v a a n s a 11 u i n ie n v ä h e ne -
misecn.
Alussa mainitsimme alkoholilla
ole van y le ismaa i Ima 11 Lsen mer ki -
tyksen. Tiihän kiintyykin huo-niio
aina enemmän ja enemmän
erityisesti lääkäjgit yhä enemmän
k ii nn i 11 ii^^n e et huomiota vi im e ai­koi
n a. Tfim ii i 1 a li u 11 a va as ia n h a a-rr
on melkoisena vastakohtana
aikaisempiin ajan jaksoihin, jol­loin
alkoholin merkitys nimen-
0111 a a n 1 ä ä k e t i et e e 11 i se s sä s u 11 te e s-i-
a oli verraten vähiin tutkittu ja
tunnettu, niin että lääkärien kes­kin
i d(!ssa saa11oi kuulla 1 ausu11a-van;
sen ajatuksen, (ittei lääketie­de
alkoholiin näliden ollut mitään
todistanut. Jonkun verran aikai­seni
m in r u vet t iin h uom amaan a 1-
koholin suurta ;epäe|djul 1 ista mer­kitystä
yhteiskunnaliisessa suh­teessa.
Uusimi^iissa ailkoholitutkimuk-sissa
on nuiun muassa pantu pai­noa
erivahvuisten väkijuomalia-
0 s t e n V a i k n t u k s iii n j a s i t ei i t u t k i t -
tu esim. il pros.| 4 i)ros., 5 pros.
j.n.e. alkoholiliuoksia. Näistä
tutkimuksista, ('^n kiiynyt selville,
että V a h ve i n m i s ta 1 i u ok s i s t a ai n a
n o j) ea 1 n mi n a 1 k o h oi i i m ey ty y v e -.
reen kuin sama alkoholimäärä
nautittuna m|edoimpina liuoksi­na,
mutta että miedoista liuok-nni
s se 1V e m m in ja v a k u u tt a \'a ni­min
onnistuu valaisemaan alkoho^
Iin lääketieteellistä ja yhteiskun­nallista
vaikutusta, sillä sen käy-t
ii n t (> on n iin 1 a a j a 11 e 1 m- i n ny 1 i
Nautintoaineena sen kiiyttö) tekee
muun muassa melkoisia vaikeukr
si a a Ik o h o li k iei l on tot e u 11 a m i so 11 e
niin kauan kuin kielto on olemas­sa
vain muutamissa harvoissa vai
tloissa- Sama oli asianlaita esim.
Poh j ois-Am e r ik an Y h dy s v a 11 o i s-ja
. i6änmaallisuute(^n> on tänä
murrösäikana häipynyt melkein
olemattomiin. Niinpä esimerkik­si
ne kohottavat, innostavat ja
mieliip syvästi syöpyvät juhla­hetket,
joissa itsekukin olemme'
joskus^ mukana olleet, ovat muis­to
vain, tosin muisto sellainen,
joka velvoittaa — ainakin {^itäisi
nykyaikanakin velvoittaman jo­honkin.
l Asioita tarkasiellen, tilannetta,
nykyisin arvostellen ja* olosuhtei­den
historiallista kehitystä seura­ten
tulemme epäämättömästisii-"
hen tulokseen, että Suomi ei vielii;
ole suomalainen Suomi siinä mer­kityksessä
kuin sen pitäisi olla,
«Tuuri suomalaisuuden historia
onkin siinä suhteessa mielenkiin­toista
seurata, että me näemme
siinä, kuin k a hi ta asti s u o m a lai-suus
on (idistyn.yt esitaistelijoi­den
lopettaessa suurimerkityksel-iisen
päivätyönsä, idimme kiellä
tähänastisten saavutusten merki­tystä
suomalaisuuden asiassa,
emme myöskään pyri ohunatto-maksi
leimaamaan viimeaikaista
ponnistelua suomalaisen kulttuu­rin
kohottamiseksi, mutta tämä
k a i k ki. s i t te k ään ci m e r k i t se . v i e-lä
piiätepistettä, eikii sitä, että
suomalaisuuden suurmiesten pe­rintöä
olisi kaikella tarmolla seu­rattu.
Laiminlyöntejii on t,ai)ah-t
u n ut, si tk ey tt il j a ta r m o k k 11 u tt a
ei ol(! tarpeeksi astl ollut suoma­laisilla,
mutta kylläkin sitä enem-m
ä n s u om ai a isu u d e n v a s 11 ista j i 1-
la.
Tuskin liiytynee maailmassa
toista maata, jossa pienen vä­heni
mis t ön kieli ja sain an v ii h e m -
mistön vaikutusvalta olisi niin
kummallisessa suhteessa maan
valtavan enemmistön kieleen ja
vaikutusvaltaan, jollaisena se i l ­menee
meillä tänäkin päivänä.
^Meillä löytyy virastoja, joissa u-seamjyikymmenisestä
virkamies-j(
Uikost:a löytää tuskin ainoata­kaan
suomalaista kieleltään ja
mieleltiiän. Meidän ainoa valtion
yliopistomme edustaa käytännöl­lisesti,
ja periaatteenisestr toista
maailmankatsomusta kuin sen y-liä:
suomalaisemmaksi käypä o-
IMskelijajoukko, Lain käytön a-lalla
on paljon muukalaisuutta
olemassa, saattaen siten usein
m on t a il an kai u ut ta, 1 i sä v a ivaa ja
lisäkuluja. .Lisäksi.. tuottaa ny-kuinen
lilanne paljon suoranaisia
kuluja valtiolle, sillä kaikki pio-nemmätkin
julkaisut, vaikka
niissä olisi vain pelkkiä numeroi­ta
ja jokunen selventävä sana,
toimitetaan kaksikielisinä j . n. e.
lvsimei'kkejä voisi luetella pal­jonkin,
mutta suurin piirttiin kat-soenmeillä
ollaan ilmankin sel-sa
niin kauan kuin kielto oli voi­massa
vain yhdessä ja toisessa
valtiossa. Nyt kun kielto siellä on
yleinen, on kiellon toteuttami­nen
kaikista täällä levitetyistä
huhuista huolimatta, paljo pa­rempaa
kuin ennen • erityisissä
valtioisKa. Väkijuomien vastus­tajat
eivät kumminkaan: silloin­kaan
lannistuneet,- vaan pyrki-viit
yllä uudelhnyi luottaen iiyviin
ja oikean lopulliseen voittoon —
ja , voittivati Samoin tulee kai­kella
todennäköisyydellä " käy-m
ii ä n y 1 e i s m a ai lm a 11 i s e n a 1 k o Ifo -
likiellon. Nyt tietysti on puut­teellisuuksia
kiellon toteutlami-villä
J i i i i s t ä asioista, kunhan va;n
mielipiteet ehtii muodostua teko­ja
vaativaksi vakaumukseksi.
Se seikka että valtiovallan suh­tautuminen
viime vuosina suo-mahiis.
asiaan yleensä tuntuu lai­mealta
ja vehka liiaksi peräiinan-tavalta,
saanee osaksi selityksen­sä
siitä, että on koetettu välttää
m i e li pi t e it te n k i i h k eilm pä il yh­teentörmäystä
-ja siten rakentaa
rauhaa sekä koota kaikki kan­sankerrokset
raJfcntavaan työhön
itseniiisen valtakunnan hyväksi.
Näin 1 ienee tilannetta arvosteltu
m., m. eduskunnassa ja toimittu
sen mukaan. Tältä kiisityskan-
I
"ÄDlc/ToiÄna HcM^ 6 p. 1922
aaMaBB^^„»ffm». ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
1879, jolloin hän yksin alotft
työskentelyn, olem'atta edjes sep­pä
ammatiltaan sitä ennen. Aluk­si
hän ryhtyi sievistelemään seur
aikaisia muodissa olleita ''puuk­kojunkkari-
ajan tavallisia tapi)e-luajan.
malleja. Ensinnä tulot oli­vat
pienet. Puukoista saatiin
huonoja hintoja, vaikka nienek-kiä
kylläkin oli sikäli kuin yksin
kerkisi valmistamaan. . Työtapa
oli kehittymiltön ja valmisteita
karttui niukasti..— Mutta kaik-älkaen
kuin tehdas toiatamis
perustettiin, paisuen menekki
hin maihin vuosi vuodelta ja
valmistaa voidaan. Tämä sei
SIVIT s
asu:
3en j duille ,uuden kauha valaisen kau-aii-
niisti välkkyessä vyölläni, ajatel-oi-
Ien, että jospa kaikkialla maas-len
tilauksia enempi kiain niitä .samme harrastettaisiin käsiteolli-onkin
omistajille antaniit aiheen
laajentaa tehdastaan lJuoma
vammin. Kuten tunneitua
muodostivat Järvenpäät vi
vuotena tehtaansa osakeyhtiö
ostaen samalla omassa kyläss
ika jäuutta kuten Kauhavalla, ja kaik-kjrjoitettiinkin:
.Suomalaisuus
V oi t to on, k ansa va 1 ta ai i ! O Haan
nähtävästi siinä uskossa, että
su o m ai aisu us in e n e- e t ec n i)äin o-m
alla p a i n o H a n. Ku i t en k a an e i
monet esimerkit eliiviisti eiämäs-t
ii a n n a t äl le k ii s i t y k sei 1 e r i i t tii -
västi tukea. . Meneehän se kyllä
miten inene<j, mutta lisäsysäys ei
lainkaan liaittaa. { Tämä seikka
on tästäliihtien otettava */kansal-l
i s t e n ^' p u o 1 u e j o h t o j e n h n o m i o o n
sillil käy ajanpitkään vaikeaksi
iiskotolla poikkeuksellisten aiko­jen
estettä tuovaan hankaluuteen
kun on kysymys tarmokkaam­masta
kieli- ja kansallisuuskysy­mysten
ajamisesta.
Suomen kansa alkaa luottaa
myös oman kulturinsa voimaan
ja tätii itsehiottamusta älkiiön sil­tä
kiellettäkö.
IISAKKIJÄRVENPÄÄN PUUK-KOTEHDASTA
KATSOMASSA
KAUIHAVALLA.
Sangen moni kantaa jo vy<)llään
kauha valaista puukkoa, 'mutta
harvat ovat olleet tilaisuudessa
näkemiiän mitenkä niitä valmis­tetaan,
kuvitellen mielessään sii­nä
suhteessa yhtii ja toista. Sen­pä
v uo 1\ s i t ii j n iin lei n kirjoittaja " o -
ii utelias nitkemääii sanottua t,yö-tä,
jouduttuaan joka aika taak­sepäin
Kauhavalle. Käyntij)ai-kakseni
valitsin ; useista sikäliii-sistä
puukon valmistajista Kau­havan
vanhimman jamaineik-kamman',
Iisakki Järvenpään teh­taan.
Tiedusteltuani puhelimel­la,
haluavatko vaivoikseen vie-r
a i ta,. j o t k' a {.s i a n t u nt e ma tt o m i na
aina tekevät joukon kaikenlaisia
ja useimmiten turhia sekä tyhmiä
kyselyitä, oli vastaus ystävällisen
myöntävä. Heti kohta olin sano­tun
tehtaan konttorissa, jossa
toinen tehtaan nykyisistä johta­jista
otti minut ystävällisesti vas­taan.
Tulijan silmä kiintyi• heti
näytepöydällä olevaan puukko­ko
k o e I m aan, j on k a yer o i st a tä­män
kirjoittaja ei. ainakaan en-sista
imeytyy Vereen hitaasti lä- sessa kieltovaltioissa, mutta y- naita ei voi kieltää oikeutusta, nen ole nähnyt. Siinä oli puuk-hes
yhtä paljo *kuin vahvoista leismaailmallinen kielto lähenee varsinkin tällaisena poikkeuksel- koa aina 20 sentin teriipituudesta
'liuoksista nopeammin alkoholia, meitä suurin askelin ja juuri sen
Vielä on saatu selville miedoista toteuttamiselle ovat uusimmat
liuoksista iiitl^asti vereen imeyty-; tutkimukset antaneet aina sysä-
' yksen eteenpäin. :^
; Epäili jät, jo t ka lu ulevat mah­dottomaksi
sitä:^ että ;ihmiskunta
papee pois-käytärinöstit sille niin
turmiollisen nautintoaineen kuin
vä k i j u oin at p va t, ei v ät t un he as i-an
oikeaa laitaa eivätkä sitä' y-ieismaa
il mallista työ tä, jota sen
eteen suoritetaan;
Alkoholikielto on meillä pysy-'
tettävä! '^•'•'V/--,.'-^ • ^
Taav.. Laitinen;
r
vän alkoholin myöskin hitasti ve­restä
häviävän. Vahvemmista
väkijuomista, esim. — 15 pros. —
30 ])ros. vereen imeytyvä alkoho­limäärä
on korkeimmillaan 34 —
IV2 tunnin kuliittua nauttimisen
jälkeen, riippuen ajan pituus sii­tä,
nautitaanko juoma tyhjällä
vatsalla vaiko vähemmän tai 0-
nemmän aikaa syönnin jälkeen.
Miedoimmista oluvista — 3 pros.
—4 pros.,— vereen joutuva alko­holimäärä'
tais on korkeimmil­laan
vasta 3T—5 tunnin perästä
nauttimisen jälkeen, mutta kum­minkin
niin, etta molemmissa ta­pauksissa,
sekä vahvoja että mie­topa
juomia nautittua, korkein
alkoholimäärä veressä lopuksi on
jotenkin sama, edellytettynä al­koholimäärän
molemmanlaatui-sissa
liuoksissa olleen saman.
Mietoja juomia nautittua kuiten-km
jonkun vetran'vähemmän,
sillä ruumiissa hapettuu ja hä­viää,
alkoholia noin 0,14—0,18 m3
kilogrammalle tui^nissa.
i Erityistä' huomiota- täspä. an;
^at^f > ;i^;4Äl^a^^^^ yaikitä
Suomalaisuuden edistäminen
Suomessa.
Meidänkin kansamme sisäinen
ja ulkonainen . esiintyminen on
saanut itsenäisenä valtakuntana
ollen monessa suhteessa omaksua
toiset esiintymistavat kuin aikai­semmin,
kirjoittaa Ilkassa nimim.
'Talonpoika". Kaikkihan on
niin paljon muuttunut muuta­massa
vuodessa. So mikä näytti
:^sim. parikymmentä vuotta sitten
hyvin - tärkeältä, oleelliselta, y-l&
ensä seijaiselta^ Joäsa ^vedottiin
koko kan9aani 8^',^^o;ni|UUt^.e)f,
lisena aikana. Mutta sivulta kä­sin
asioita seuranneesta tuntuu
siltä, että toinen asianosainen,
ruotsinkielinen kansanaines, ei 0-
ta huomioon tilanteita, vaan se
yhä vaatii jyrkästi ja järkähtä-mättömästi
pitää kiinni omista
takeistaan." Ja ei voida kieltää
etteikö no sitkeydellään ole
myöskin saaneet huomattavia tu­loksia.
Se on siis käyttänyt i l ­man
muuta hyväkseen poikkeuk­sellista
ajankohtaa omien erikois-etujensa
toteuttamiseksi.: Asiain
'näin ollen jääkin kysymyksen,
alaiseksi, onko, kaikesta huoli­matta,
suomalaisten kannalta
viisasta politiikkaa se, että men­nään
myönnytyksissä toisen, asia-puolen
hyväksi liian pitkälle. E-päilemättä
joudutaankin tästä
puolin tarkempaan tarkasteluun
kannanotossa kieli- ja kansalli­suuskysymyksissä.
Siihen pakoit-taa
olevat olot ja vastapuolen lii­an
läpinäkyvä taktikoiminen^
Että suoi^alaisuuden asia ei 0-
le yarsin korkeassa kurssissa
'kansallisten " puolueidenkaan
taholla, todistaa se, että siitä asl-
,asta ei enää vuosikausiin ole pai-jop.
puhuttu, vaikka aikaisemmin
aina 4 sentin pituuteen saakka.
Pääsommitelmat olivat mitä eVi-mallisimpia
.ja aineena niissä oli
kiiytetty Suomen visakoivua,
tiiohta, cboniittia, sarvea, poron
luuta, ja olipa joukossa norsun-luu-
pääkin. Kaikki »mitä hienoim-min
jä aistikkaiminin- tehtyinä,
kiiltäen ja välkkyen. Pakostakin
tuli muutamia koetelleeksi vyöl­leen,
miltä .se oikein näyttäisi ri­pustettuna
luonnolliselle paikal­leen.
jTuli sitten puhe sanotun teh­taan
vaiheista, perustamisesta ja
kehityksestä. Tässä tehtaan joh­taja
pistäytyi viereiseen työhuo­neeseen,
palaten sieltä heti van-hemmanpuolisen
ja tarmokkaan
näköisen "miehen kanssa, joka
vielä näytti ole\^an täysissä voi­missa,
esitellen 'isänsä, tehtaan
varsinaisen perustajan ja koko
Kauhavan puukkoteollisuudena-loittajan
sekä keksijän, Iisakki
Järvenpään, jonka .nimi on piir­retty
satoihin tuhansiin puukkoi-hii),
joita , nykyään kannetaan
l^aikissa viidessä maanosassa.
Jisakki Järvenpää j kertoi, että
häiii/alotti .puukkojen valmista­misen
! vuonna
ki vastoinkäymiset voitettiin ah-lieruudella.
Päiviä jatkettiin öil­lä,
niin että useasti lepo alkoi
va.sta aamuyöllä. Tällä tavalla
tämä ammatti antoi sentään riit­tävän
toimeentulon perheelle.
Pian tu I i työhön pari apu laista
ja työtavat kehittyivät ja liike
ru p esi m e n e m ti ä n p a r e mmi n. Ja t -
kettuaan tällä tavalla vuoteen
1899 lopetti Järvenpää oman liik
keensä, sitoutuen kahden kau-havalaisen
liikemiehen perusta­maan
puukkoteollisuusyrityk-seen
. työnjohtajaksi ja osak­kaaksi.
Se alkoi Kauhavan puuk-
•kotehtaan nimellä. Tässä työs­kenteli
Järvenpää 5 vuotta; sil­loin
oman liikkeen kaipuu taas
tuli niin valtavaksi ,että hän v.
1904 helmikuun 15 |)äivänä alot-ti
puukkojen valmistuksen 0-
maan laskuunsa, laajentaen sen
pian siihen määrään että sitä voi­tiin
sanoa tehtaaksi. Tästä läh­tien
on Iisakki Järven[)ään punk
kotehdas ollut yhtäjaksoisesti toi
minnassa, laajentuen vuosi vuo-d
el ta 11 i i n' et t ä t eh t ä a n v ai m is t u s -
määrä viime vuosina on ollut hy­vän
joukon yli 10,000 puukkoa
ja tuppea vuodessa."
Viime vuosina on tehtaassa
työskennellyt alun toistakym­mentä
miestä. Tehtaalla ei .suo­riteta
kuitenkaan muuta kuin
varsinainen viimeistelytyö, vaan
tehdään muu työ urakkakaupal-la
kyltillä, kukin ammattilainen
kotonaan. Niinpä taotaan siten
puukkojen terjit, valmistetaan
puukon ja tupen helat sekä teh­dään
kaikki tupet, jota työtä e-tupäässä
kuuluvat harjoittavan
naiset. Tällaisia puolivalmiin
työntekijöitä on kylällä enempi
kuin itso: tehtaassa. Tämänvuok-si
hyvi n h a rva : työntekijä,: du -
kunnot ta m at ta. itse Jä rvenpääl ä
poikineen, pystyykään valmista­maan
yksinään sellaisia komeita
tuppivehkeitä, mitä' olemme tot­tuneet
näkemään, vaan on se yh­distelmä
monon erikoistaiturin
työstä. Siten ovat muutamat
miehet kehittyneet esimerkiksi
terien : tahkoamisessa. Ajatel­laanpa
kauhavalaiseii terän
hienoja muotoja ja niitten vir­heetöntä
hiontaa, eikä ' moni­kaan
taida uskoa, että se laske­taan
vain tavallisessa koneelli­sessa
tahkossa ja siiunnilleen sel­laisilla
apuneuvoilla kuin me ta­vallisesti
käytämme puukkojam­me
teroitettaessa, jolloin niihin
talitoo aina tulla ilkeitä "palko-;
j a " ja muita muodottomuuksia.
Ihmeteltävän kätevyyden ovat
saavuttaneet myöskin helojen ko-risteitten
leikkaajat, jotka aivan
vapaalla kädellä ja ilman mitään
mittauksia suorittavat leikkauk­set
ihmeen nopeasti, tillien kaik­ki
kuviot siitä huolimatta suh­teellisia.
Tavatonta örikoiskäte-vyyttä
vaativat myöskin tuohi-päiden
langan-hienot koristetyöt,
jotka päät pakottamalla lyödään
V a lm i iseen p u u k o n p ää h än. Jok a
ainoa erikoistyö vatii tekijältään,
pitkäaikaisen ja peri\steellisen
^harjoittelun, tullakseen siistiä ja
siksi nopeasti valmiiksi, että se
kannattaa tehdä. Kun ajattelee,
että puukon, jota myydään muu­tamalla
kymmenellä markalla,
täytyy valmistuakseen kulkea
ky m menien käsien lävitse, ja kun
ottaa vielä huomioon, että siinä
maksavat aineetkin jonkun ver­ran,
niin ymmärtää, ettei se saa
kauan viipyä yksissä käsissä.
Tehtaansa johdon on Iisakki
Järvenpää luovuttanut muutamia
vuosia taaksepäin kahdelle po­jalleen,
joista nuorempi valvoo
etupäässä tuotteitten valmistus­ta
ja vanhempi kehittää tehtaan
koneistoa ajan vaatimuksia vas­taavaksi.
Isä Järvenpää on edel­leenkin
mukana toiminnassa,
työskennellen etupässä valmistus
puolella.
Menekki tehtaan tuotteilla on
on aina ollut hyvä. Kotimaiset
tilaukset olisivat aina pystyneet
käj^tiäraään koko tuotannon'muti-ta
Siitä hdolimata on niitä myyty
myjiskinfRuotsiin jä-Nprjaai^^
sijaitsevat Juho Luomasien kojne-tchtaan
rakennukset kaikkine
neineen, valmistaen niistä oik
ajanmukaisen puukkotellitaan.
ki aika käytettäisiin muiden töit­ten
lomassa kätevyyden kehittä­miseksi,
kuten täällä, niin ma^ni-ko-ein
Tä­män
kirjoittajan käydes.sä oli ra­kennukset
jo laitettu uutta tar­koitustaan
varten. Liikoja ja so­pimattomia
koneita pjoistettiin
parhaillaan ja [luukkoteollisuu-teen
sopivia koneita asetettiin
paikoilleen. Nyt tehdas toimii jo
kokonaan uudessa rakennuksessa,,
jossa sen tuotanto entisestään
voidaan laajentaa nionenkertai-seksi
voidakseen tyydy ttjää my (is­kin
ulkomaalaista kysynjtää.
- .Ma in e en sa on J ii r ve n] )ä ii 111 (3 hd a s
saavuttanut sillä, että se on pyr-k
i n yt a i n a v a lm i s t am a a n 1 n a 11 d o 1 -
lisimman parasta. Ei sota-aika­kaan,
joka niin monen ttihtailijan
houkutteli voiton toivossa huo­nontamaan
teoksiaan, ole horjut­tanut
Järvenpään ])yrkimyksiä
siinä suhteessa. Vaikeuksia k.,-llä.
oli V o i t e 11 a van a, varsi n k j n ku i|i e i
te­in
i-lli-
;ta-on,
mc 'me mahtaisi bllu paljon rikkaam-isi,
pi. Tätä käsitystäni tukivat vielä
iän asemalla myytäväksi asetetut
kauniit kudokset, joista Kauha­van
naiset samaten ovat tulleet
kautta maamme kuuluisiksi. .
ainar tahtonut saada sopivaa
r ä s t ii j) u u k on terien \' a I m i s t a
seen, ja terähän on käytänni
seltä kannalta tärkein osa {)u:uk-koa.
J\lutta osittain vanjiojen 'va­rastojen
avulla ja suurella vaival­la
hankkimalla on tehdas nekin
vaikeudet voittanut, säilyttäen
siinäkin suhteessa entisi n hyvän
nimensii.
Tfuden tehdasyhtiönsa maineen
on Järvenpää myöskin taannut
sillä, että hän osakkeenomistajina
• Id i n ni 111 s i i h <i n k a i k k i'; en t i s e t
tottuneet työntekijänsil. I Heidän
viihtymisekseen ei niyösjkään 1 ole
varoja eikä vaivoja säästctty.Teh
dasräkennuksen yläkerta on ni­mittäin
sisustettu, erittiiin haus­koiksi
ja siisteiksi työviien asjun-noiksi.
joissa työläis, varmaankin
tulevat viihtymään. Esimerkiksi
kelpaava tapa monelle muulle
teollisuuslaitokselle. Tällaisen itoii
taan menestymiselle etenkin; on
entisen työväen viihtyminen elin­ehto,
jossa tärkein työ on käsite­ollisuutta,
johon ei niinkään pian.
uusi .tulokas opi. | Tällij toimen­piteellään
ovat Järvenpäät taan­neet
tehtaallee n, la a jenn (t tu n ak i n
hyviin maineen. Järvenpään teh­taan
puukot ovat palkitut useilla
ensi palkinnoilla kotimaan näyt­telyissä,
mutta onpa. tehtaan kont­torin
seinällä useita komeita
kunniakirjoja Saksan, Skandina­vian
maiden ja Venäjänkin näyt­telyistä.
Järvenpiiän tehtaan 0-
salle on myöskin tullut sellainen
huomio, että v:na 1887 Italian sil­loinen
kruununprinssi . tilasi hä­neltä
12 kpl. puukkoja tuppinben
s.aapuessaan silloin käynnille'Suo
meen; prinssi vietti viikon Imat­ralla,
jonka ajan puukot vaativat
valmistuakseen. V. 1888 vahnisti
Järvenpää niinikään puukon siU
loiselle Venäjän keisarille. Viime
kesänä saimme myöskin sanoma­lehdistä
lukea että Japanin Kruu­nunprinssi-
matkallaan iCnropp-paa!
n ja poiketessaan Ranskassa
Oli sikäläisistä kaupoista hankki­nut
itselleen pari Järvenpään
kuuluisaa puukkoa. i
Paitsi edellä kertomaamme Jär-
Europaa uhkaava tuho.
Eräs amerikalainen tulivuoren:
tutkija, tri 'Mltou A. Nohles ei
väitä sen enempää eikä vähem-;
pää, kuin ettil se uusi maanjäris-tyska'usi,\
joka alkoi liluropassa
maalisk. 15 p -nä,- on aiheuttava
tuhon .suurelle osalle tätä maail­man
osaa. llän kiinnittää huo­miota
siihen, että Vesuvius ja
Etna ovat taas uudelleen ruven­neet
toimimaan, ja huonuuittaa,
että koko se tulivuoriperäinen a- -
lue, joka Islannista Venetsian
kantta ulottuu Aasiaan saakka,
muodostaa yksinäisyyden ja että
Islannissa oleva Ilekla myöskin
ru peaa toi m i m aan, kun 4,000 km.
päässä siitä oleva Vesuvius.alkaa
syöstil ulos laavaa. Tri Nohles -
väittää iiyt aivan vakavasti, etta
liihiaikoina on tapahtuva maan-jliristyksiä',
joista on oleva stm-raukscna,
e^ttä suuria alueita Eu­ropasta
katoaa, samalla kunnii-densiaansynt.
uusia mantereitjt.
Maanmiehiänsä; varten hänellä
sitä vastoin on ainoastaan rau-
Iloittavia tietoja. Maanjäristyk­set
k^llä tosin tuntuvat Ameri-kassa,
mutta ainoa seikka, jota
siellä |tarvitsee .pelätä, on, että
joukko suuria rakennuksia luhis­tuu.
M a a n rakenne sitä vastoin
pysyy muuttumattomana.
Kun Islannin kieltolaki
kukistui.
Kymmenkunta vuotta voimassa
ollut täy|Sikielto on nyttemmin
Islannissa saanut nolon lopun,
kuten oli. jo pitemmän aikaa odo­tettukin.
Aina siitä hetkestä,
jolloin kieltolaki pantiin voi­maan
V. 1911 on spriikeinottolu
ja juopottelu suuressa määrin l i ­sääntynyt
samalla kun merkilli­nen
solidarisuuden tunne on pe­lastanut
lainrikkojat uhatusta
ragaistuksesta.
Kun nyt Espania uhkasi huo­mattavasti
korottaa norjalaisen
kalliokalan .tullia, jos kieltolaki
vielä pidettäisiin voi massa, eivät
islantilaiset katsoneet itsellään e-nää
olevan kyllin pätevää .syytä
kieltolain voimassapitämiseen ja
äänestyksessä annettiin yksi ai-nloa
ääni: lain puolesta. Päätet­tiin
siis yhdeksi vuodeksi kumo­ta
kieltolaki toistaiseksi ja sallia
alkohoolipitoisten juomien maa­hantuonti.
Islantilaiset arvele­vat,
, että jos nyt toimitettaisiin
kansan äänestys, tulisi kieltolaki
.saamaan vain muutamia naisää­niä.
Hedelmällinen.
Kapellimestari Ken telo oH an­kara
herra. Eräänii päivänä tuli
ensiviulun soittaja harjoituksiin
puoli tuntia myöhästyneenä. Hän
sai sättimisiä suun täydeltä, mut­ta
ehti sitte lausua puolustuksek­seen
,että hänen vaimollaan oli
ollut hyvin vaikea synnytys. -
, j , , . , 1. 1I 'Ahaa, vai niin, pyydiin an-venpaan
tehdasta, valmistaa Kau- '^^}^^j„ leppynyt kapell;
havalla vielä kolme muuta tehdas- ^^^^^^^.^ kovuuttaan häveten, jf
harijoitusten päätyttyä lian hyvin
ystävällisesti etsi kätköistään vie
lä millon portviiniäkin, viulun-:
soittajan toimitettavaksi vaimol-»
leen, ''/^v:;- ^ v . v /y-v.:'
Kahta viikkoa möhemmin liu-distui
rikkomus. Taas tuikea
tulva haukkumisia.
*'01en kovasti pahoillani,"
puolustausi myöhästynyt, ' * mutta
vaimollani oli taaskin viime yönä
julman raskas synnytys!" ;
I" Mitä hornaa ?!" kirkui kapel­limestari
Kantele; '' mikä kumma
olento herralla sitten onkaan
vaimona?" . ••^x>.':^>;:/.r'"'^'
*'Hän pk kätilö, n ä h k ä ä s ! 'i
Portviiniä ei sillä kertaa/ liien­nyt
viulunsoittajan tuomisiksi.
ta puu kk o j a, n i m i tt ä in Ka u 11 av ai i
piiukkotehdas. Uusi puukkoteh-das
ja Piiukkotehdas Terä, sekä
tämän lisäksi vielä joukko yksi­tyisiä
valmistajia, on huomatta­van
runsas. Tästä saa jonkinlai­sen
käsityksen siitä' puukkojen
paljoud., mikä Kauhavalta vuo­sittain
lähetetään markkinoijlle,
kotimaahan .sekä ulkomaille. Tfäl­lä
alkuaan kotiteollisuutena alka­neella
liikkeellä alkaa jo olla kan­santaloudellista
merkitystä, ja
voinevat puukot lähiaikoina R o ­kota
hyvinkin huomattavaksi
vientitavaraksi. Edullista tässä
on se, että mitä viennistä ulko­maalta
saadaan, se on etupäiissä
työpalkkaa, johon ei ole! täryin-^
nut tuoda ulkomailta kovinkaan
paljoa raaka-ainetta; joka tapa­uksessa
raaka-aine teosten vienti-arvossa
eäustaa hyvin pientä pro­senttia.
' Tyytyväisenä iäkeraääni Uä
hyvillä - mielin. jatkamaan
^matkaani. Kauhavalta m^iU« ceu-.
— Sunnuntaikoulvflsa käytettä­viä
Kuva-Aapisia, Katekismuksia
j.1 Raamatunhistorioita on saata­vana
t.l. konttorista. Myöskin Py-häkoulun
Laulukirjoia, Sionm