1922-08-10-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
CANADAN UUTISET öuoraalalDGii sanomalehti Canadassa, Ilmestyy jokaisena Torstaina. Kustantaja ^ Th© Canada Nevvs Publishing Co. Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja. Lauri Maunu, iToimittaja. ^ Jos parhaimman ihmisen vinl olisi kirjoitettuna hiinen otsaansa, vctiiibi hän hatun korviensa tasalle. ^ TILAUSHINNAT: Canadaan: $2.50 koko vuodelta, ?1.50 puolelta vuodelta, 7Bc. 3 kuukaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta, Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50 koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuodolta. ' ILMOITUSH!NNA|r.- 50 senttiä palstatuumalta kerran ju-laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksiin (e koMuullincii alennus. Iliviutaantie-to- ja nimcnmuuttoilraotukset 1'5 senttiä kerta. $2 00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme kertaa. ATiioliitlo- ja klhlaus-ilmoi-viiksot 60c palstatuumalta.. Kuolonil-moitukset $2.50, nmistovärssyllä $3.00. Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukSGt $^0. röytäkirjat>/tilisclvitykset, keräys-luettelot, luento-ilmoitukset y. m. 30 flenttlä tuumalta. Uutisten joukkoon aljotulsta ilmoituksista peritään 15 senttiä riviltä. . Pienimmänlnn ilmoituksen hinta on 50 sontt. Postissa tulevia ilmoitulcsia ci hyväksytä velaksi timtlemattomllta.. Poliittiset ilmoitukset $L00 tuumalta. \ Kaikki li kkcclle aijotut kirjeet, tilaukset i ja rahat ovat: lähetettävät osoitteella: CANADAN UUTISET, Port Arthur, Ont., Canada, Canadan Uutisista lainattaessa on • lähde mainittava. . . Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa Icluien konttoriin sekä vanha että uusi osoite. ! "* <'#^f Canadan kivihiilikysymys tulevana talvena. CANADAN UUTISET (The Canada News) Tho Finni.sh Nowspaper. in Canada. Puhlislied evory Thursday by The Canada News Publishing Co. Erick .T, Korte, Manager. : Lauri Maunu, Edllor. ; Daily News Bldg., Port Arthur, Ont. CANApAN UUTISET Is wol('crmed and road in cvcry Finnish home in tlie Dominion. It is the only dircct advortising inodium for tliose manufacturers and merchants. who ^Nisli toi create and huild a profitahlo andnormauont demand for thoir prod- Ucts and morchandiso by tiio largo and evc-r pra\ving irmnish i)opulation rcsid-iiig in Canada. Phn!oyour trial ad- V.ortiscniont and get results. Adverlisiiig ratos 50c per Incb. Politu-al advs. $1.00 peri iuch. Advortisoinouls nnistroneliour Office? WGdnesday noon to appoar on •. Tliurs(lay's issuo. : i Siibsci-iption prico in Canada $2.50 per yoar, "llnltcMl States and othor rouni rics $3..'jU per yoar in advance. Entered as second class malT mat-ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, Canada. THE AIM o r THE CANADAN UUTISET. To help preserve the Ideals and Bacred traditions of this, our adopted country, the Dominion of Canada: To observe Its laws and inspire others to respect and obey them: To strive unceasingly to quicken the public's sense of Civic duty: Mjn ali ways to aid in making this country greater and better than we found It. — Jiiiojinc o]i liiydcllisosli ka.s-vattMtii taljlo. — K J i d d l o i i t i s k o i k o J i l a l o o n o n p a h i n t a o i - j u u t t a. — J'elko on|vci'o, jonka oma-tiiufo jiiak.saa .'syylliselle. Toimenpide, j\o\\on Yhdysvaltain hallitus on ryhtynyt voi-dak. seen taata Amerikan kivihii-lenkuluttajain 1ari)een, antaa ai- Jietta hnolestniiiiscen Ontariossa iiilovan talven hiilivarastojen s 11 Irt e e n, k i r j o i 11 a a erä s paikallinen Iciiti, Keino pulan poista-mi. seksi" on : knitenkin . tarjolla, jos Doininionin hallitus sen ott a a kiiytäntcVön. Yain scnläh-den, että Yhdysvalloissa on liili-piila uhkaamaNsa hiilenkaivajain hikon vuoksi, ei (^anadan tarvitse olla ilman riittävää varastoa. Canadan hallituksen kauppalaivastosta on kuluvana kesänä noin kaksikyiumentä alu.sta. ollut joutilaana, ja sen lisiiksi iisket-t ä in kerrottiin hallit uksen aikovan ottaa i)ois liikenteestä joukon pienempiä laivoja. .Toimeenpannut tieduslelul ovat o- .soittaneet, että Avalcsilai.^ta ko- \ ' i i a hiiltä oli.si tilai.suus. saada ("anadaan jok.secnkin kohtuullisella hinnalla, $10.10 tonnilta. Montrealisa. . llnioitettii hinta on shillinkiä tonnilta, johon tu-loe rahtimaksuja yhdeksän shillinkiä. Canadan hallituksen kaup(>alaivat-kantavat . noin 3,- 500 tonnia ja ovat juuri sitä .kokoa, e t t ä ne vaikeudetta piiäse-väl liii>i St. awrenecn kanavista. ,"\ I i k ii siis olisi se n In o n no 1 li se m - l)aa kuin asettaa i i i l n i i i laivat; l i i - ; kenteeseen, keventäJi lastia Mon-ti- cali^sa j a tuoda lopun sisäinaa-ha .aina Toil Arthurin ja Kort \Villiainiin saakka. Ivahtimak-: s u l -jiii-viiMi päiihiin eivii.t kohoaisi yli 2 dollarin lontiilta, joten h i i l i ; ! lopuHisi'sti läiillii voitaisiin jakaa kulut lajille samalla hinnalla l^uin ennenkin. Yaikkai>a laivoj»'!! t i i y t y i s i tehdä liikettä pienellä, lappiol la k in,: olisi se jo-k a t a pa n ksesa h i i 1 i jvid a n . jdia t es-sa edulliseniiiaa kuin antaa niiden olla kokonaan : joutilaina. AValosissa on kivihiilivarastoja ja lie lialutaan .saada kaupaksi, ('a-j 1 a da 11a • o i i Ica n san om istamia 1 a i - \()ja. joiden rahdin puutteessa, on täytynyt olla joutilaina. Nyt ne voidaan as(>ttaa sekä Ontariota että Quchecia hyödyttävään ja niiden tarvitsemaan palvelukseen. Laivojen ei; paluumatkaa, tarv i t s i s i tehdä tyhjiltään. Järvien l)äiissä tai .Montrcaliss.i. olisi saatavissa tiiysiä vidinälasi eja. Ja siten tähän saakka toimettomina: olleet kauppa-aluksot pääsisivät loppukesäksi hyödylliseen . Ja tuottavaan toimintaan. —- Kyhdy uskaliaasti. kaikkeen 3ninkä Jiy\e J i i i i ä i - ä ä. — 1'rhoolliiien mies saattaa laiif^eta, \aaii ei antaa j)erääu. Luota itseesi, ja UH^QI luottavat sinuun^ Historia ou csiihcfkiu. ojict-tamaa Jllosotiaa. — Kunnioittakaa itseänne, jos haluatte toisten kunnioitusta. — Heikkoutta ei voida voittaa sitä hemmottelemalla. — Luonteen päättäväisyys on ilunisen , parhaimpia omaisuuksia. — L^skonto on ihmiselle ylitä Inonnolista kuin ilnJa, jota hän hengittää. — Toimittaja Lauri J . i\]annu lähti torstai-iltana kesälomalle Hamonie laivalla. IJerra Maunulla oii aije vierai 1 läi m. m. Chicagossa sekä mui.ssakin Amerikan suurissa kaupunj^^eissa virkistymässä ja .suurmaailman toilauksiin tn t u s tu s m assa. Sa maila kun toivotamme hänelle hyvin, ansaittua hauskaa Ipmaa ja virkeänä palaam i.sta, pyydä m m e lukijoilta kärsivällisyyttä parin numeron sisällön suhteen.^ Toimittajan lomalta palattua on lehdellä taas entinen varma ja tasainen, mutta rcipa-^b kurssi. toman ; äkkinäinen vaihdos mo-narkias'ta^ tasavaltaan tuli kansalle jfcv maalle aivan edeltäkäsin aavista^jiuitta. Aikaisemmin yleinen mi clipido ei dllut sille sijaa valniistiäinassa. Siitä ei sanalla-kaanmViinitjtu valtiopäivillä, \m-hnjalav. Elloilla tai sanomalehdistössä, irasavalta syntyi poliittisen sekaisotkunluimauksessa. yiir t ä sysytiä ei olo kummasteltava, että tas avallan syntymisestään s a a k k a () n t a r V i n n u t t a i s t e 11 a k a i - kenlaisia salaisia ja julkisia hyökkäylvsiä vastaan. . Nyt vii-nudcsi J i i i i j e r i , . yksi Saksan liit-toyhtymä^ n monista pienistä ku-ningaskiuinista, on alkanut vaatia itsenälsiä oikeuksia. Pohjaltaan Badjeri on monarkistinen, 111 k u 11 n ot ta m at ta. m a a n j) o li j o i s - osaa, niissä radikaaliset opit nniodossa ta i toisessa ova t saa-neet jalansijaa. Baijeri väittäii, että sillii on toimeenpaneva valta omien rajojensa sisällä ja kieltäytyy tunnustamasta liitto-hali ituks<m määräyksiä rikoslakien ja muiden sentapaisten suhteen. Erimieli.syydet ovat kc-liittyneet niin pitkälle että jo on ollut puhetta : sisällissodastakin. Jos se syntyisi ja Baijeri pääsisi i 1' r o i t ta n t u n i a an v a 11 a k u n n a n yi i • t ey d estä, ;n iin m 11u t va 11 iot epäi-lemiittä seuraisivat esimerkkiä ja ennen pitkäii koko maa uudelleen tulisi m o n a r k i a k s i . Luonnollisesti kaikki sillä edellytyksellä, että liittolaiset näkisivät hyväksi antaa siilien suostumuk^ sensa. :•. Uusien hallitusten vastoinkäymiset. .Monia vaikeuksia liittyy halli-tu. smuodon vaihdoksiin. Maiulol-lisesti ei koskaan enn'ui tätä asiaa ole ,tultu n i i n selvästi kä.sitlämään kuin jnuri edesmenneinä vuosina, jolloin valtaistuimet kukistuivat, yksinvaltiaat ajettiin maanpakoon, kuninkaat menettivät kotinsa, uudet kuninkaat asetettiin entisten tilalle ja monarkistinen" hallitus korvattiin tasavaltaisella. Muutosta ei a i - k' a a n s aa t u m i ss ä ä n maa ss a il m a n r e 11 el öitä, e pä j ä r j esty k si ä, . v i el ä - pä joissakin tapauksissa kehittyi sisällissotakin. Hallituksen . pysyvä Isyys aikaansaadaan vasta sitten, kun yleinen, mielipide a-settuu sitä tukemaan ja '.kannattamaan. Kiina on. tällöin valaisevana esim. maasta, jossa ylein. mielipide ci mitään merkitse. Siellä hallitsevat miehet, jotka itse haluavat asettua johtamaan ja voittaa itselleen valtaa j a rikkautta. Yenäjällä taasen hallitus on kehittynyt niin mielivaltaiseksi, että sen vertaista el joskaan maailmassa ole nähty. Venäjää ja Saksaa lukuunottamatta Europan maat sentään vähitellen -koettavat päästä rauhoittumaan ja mukautumaan kussakin' tapauksessa sellaiseen hallitusmuotoon, joka parhaiten näyttää kansan toiveita ja ihanteita vastaavan. Asiaa lähemmin tarkastellessa ei olekaan ensinkään ihmeellistä, vaikka Saksa ei vielä nytkään Canadan sanomalehdistön tukala tila. . I I N I — . . ' r r— kattomaan tehtävään. Jo edellämainittu "seikka, puhuu piiolest. siitä suuriarvoiscsta työstä, jota hän suorittaa. Professori van Cleerillä on aikomuksena lähitulevaisuudessa julaista Ihajempl suomalaisia koskevq, teos tässä maassa. Sitä varten onkin hiin lähtenyt tutkinnismatkoille. Hänen tarkoituksenaan on henkilökohtaisesti tutkia erikoisesti niitä paikkakuntia, missä suomalaisia asustaa snuremmissa ryhmissä. Liian vähän on amcrikalai-silla ollut tähän saakka toisitie-toja kansalaisistamme j a nekin tiedot ovat useimmiten ristiriit. tahi vääristeltyjä. Ki ole siis i h - mcj jos tämänmaalaisilla onkin perin erheellinen käsitys suomalaisista, aniharvoja poikkcnksia lukuunottamatta. Nekin harvat l)oikkeuksel sisältyvät käsityksiin suomalaisten hyvästä työ-k uni o i s u u d est a j a. rc helli sy y d estä, .mutta harvemmin siihen tosiseikkaan, m i t ä suomalaiset ovat olleet tälle maalle, sen eri oloja j a toimintamuotoja luodessa. Pieneen supistuu lähän saakka, ollut kosketus heimolaistemme ja amerikalaisten välillä. Ei ole siis ihmeteltävää, jos he eivät ymmärrä meitä emmekä mc liei-tä- kuten tulisi, ja kuitenkin molemmin i)uolisella ymmärtämykT sellä on mitä laajakantoisin merkitys. Nyt kun keskuuteemme on saapunut mies, joka omakohtaisesti on alkanut laajemmin tutkia oi oja m nu', on syytä kaikk i a l l a , m i s s ä hän kulkee, ruveta V a r u s t a u t um a a n s il t ii a ra 11 a ^ t-tii hiin saa oikean käsityksen kannastamme. (P. T.) J. E . L. toimittajansa Lansburyn aikana esiintyi selvänä kommunistilehte-nä, on siirtynyt Labor Partyn käsin, joka on asettanut uudet toimittajat. KUKA VENÄJÄÄ HALLITSEE? luotto sille myönnetyksi. Tämän saavuttamiseksi saa hän teiidä m itä su ur iin pi a m y (inny ty k siä. RATHBNAU. Vuosina 1011—1022 Canadan s an o n 1 a l el i d i s t i i ii k (i h da n n e e t oii-rictt() nuiud('t. ovat, osoittautuneet hyvin tuhoi.siksi, kirjoittaa To-ront( Hl Star lehti . kertoessaan kahden Ontarion sanomalehden iiskettiiin lakanneen ilmestymäs-tii. Vuod(»sta 1914 alkaen tähän j)ä iväii n saa k k'a kaksi ky mmentä^ kaluleksan eanatlalaista sanomalehteä on poi.stunut näyttämöllä ilmestymästä lakkaamisen ja kymmenen lehteä toisiin sulautumisen vuoksi. Nämä katoamiset ovat huomioon otettavat sitäkin suuremmalla syyllä, kun jälelle-jääneiden päivJilehtien luku määrä koko maassa on ainoastaan satakuusitoista.. Ja. monet niistä k in o \' a t sa ma n 1 e h d e n a a m u-ja iltai)ainoksia. Toisessa Onta- 1' i o n n m a k u n n a n k a VII nuv^ i ss a .suunnitellaan parhaillaan erään sanomalehden ylidistämistä toiseen ja useilla muilla seuduilla h' h d e t t a is t e 1 e v a t r ai i a 11 i si e n va i - keuksicMi kanssa. . N i i n mouien sanomalehtien: keskeyttämisen tai toisiin sulautumisen on aiheuttanut suoi'astaan sota-ajasta johtuneet vaikeudet. Ei ole epäilysiäkän, että mitkään-muut teollisuusalat olisivat epä-n o rm a a l i s i s t a a j o i s t a. s a a n e e t k ä r-siä niin raskaasti, kuin juuri sanoin a lehtien kustan niisyhtiöt. ITy-vin usein . saadaan kuulla valituksia liian korkeista tilaus- ja ilmoitushinnoista, mutta silloin valituksen tekijät eivät ole ^tul-leet ajatelleeksi, miten .vaikea tehtävä sanomalehdeji, olkoonpa kysymyksessä vain viikkolehti, julkaiseminen nykyisissä, oloissa ön ja kuinka suuria rahasummia on kokonaan menetetty viimevuosien : sanomalehtiyrityksissä. Siitä on mitä valaisevimpana esimerkkinä juuri yllämainittujen lehtien onneton kohtalo Kommunismin tappio länsimaissa. Amerikalainen professori tutkimassa suomalaisia idässä J o lähes parin viikon ajan on Ohion valtion yliopistosta, Go-lumbuksesta, professori Eugene van Cleef ollut kansalaistemme keskuudessa täällä Idässä. Ehkä hän lienee monille täällä asuville heimolaisilemme tuntematon. S i tävastoin on professori van Cleef tullut tiinnetuksi keskivaltioissa innokkaana Suomi-ystävänä ja suomalaisten tutkijana täällä Amerikassa. Vuonna 1918 julkaisi hän lyhyehkön teoksen suomalaisista täällä ja viime vuonna julkaisi professori van €l.eel: K a levalaa koskevan vihkosen. Tuntuu todella ihmeteltävältä, että on olemassa mies, ulkopuolelta: kansallisuuttamme, joka sellaisella uhrautuvaisuudella on antautunut vaikeaan ja voisipa sa-. ole pääsyt tasapainoon, Tavat- noa kiittämättömään sekä pal- Tu o m a r i W. Tan n e r on k e rt o-n u t ma t k a h a \' ai n n o i s t a a n li n ^- lannissa ja tälliiin kosketidlut m. ni. kommunismin;: edellytyksiä. Ihiropan maissa. 'Komuuuiismi on länsimaissa jo voitettu kanta, lausui Tanner ja, jatkoi: Kävin 7 eri maassa ja oli minulla hyvä tilaisuus varsi n k in k e s ku s t e lu j e n k a u 11 a ottaa selkoa siitä, mikä vaikutusvalta ja merkitys kommunismilla vielä nykyisin malidollisesti on. Ja yleisenä havaintona oli että Länsi-Europan maissa, kuten Sak.sassa,. Sveitsissä, ..Hanskassa, l^higlannissa y. m. ei ole kommunismilla nykyjiiän enää mi n kää nnäköist ä merk i tystävN.i is-säkin maissa, joissa sillä ; aikai-s e m m i n oi i h uo m a 11 a \' a k i n j a l a n - sija, kuten esim.; Italiassa, jossa joku . vuosi takaperin luultiin työväen olevan kokonaan kommunistista, voi havaita, että tämä humala on täydelleen haihtunut. Niinpä Italian parlament. ei nykyään ole kuiii: neljätoista kommunistista edustajaa,: kun sensijaari sosialidemokraatteja (iSerratin ja Turatin^ ryhmä) on ISf), ja lisäksi sosialircformisti-sellaBonomin ryhmällä 'on 14 e-dustajaa. iSikäli kuin eri tahoil^ ta j 1 nro i t e 11 i i n , e i k om m u n i s t i s e l - la liikkeellä eniiä joukkojenkaan keskuudessa ole mitään menestymismahdollisuuksia eikä m e r k i tystä. Venäjän edustus Genovassa lienee tuottanut kommunisteille myös suuria pettymyksiä, silläv he olivat odottaneet "Työväen Neuvostotasavallan" edustajilta arvokasta ja päättäväistä esiintymistä, mutta pettyivät siinä ja sikäläiset kominunistileh-det puhuivatkin . katkeroituneella ivalla Venäjän edustajain moitteettomista frakkipuvuista, vierailusta kuninkaan luona sekä sii tä, miten Tshitsherin seremoniamestarinsa kautta uteli Italian kuninkaallisen majesteetin seremoniamestarilta, onko hovi juhlassa esiinnyttävä harmaat vaiko valkeat hansikkaat käsissä. On selvää, että kommunismilla ei e-nää ole merkitystä Italiassa, viejä vähemmän sillä on s i tä toisisr j^a maissa, joissa on 'opittu kokonaan toisenlaiseen politiikkaan. Saksassa ja Englannissa koko liikkeelle jo suorastaan nauretaan ja poliittinen liike tai henkilö, joka on joutunut naurun alaisek-sij on samalla myös menet-tänyt kaiken vakavan merkityk^ sensä. Englannissa menetti kommunismi vii'meisenkin asemapaikkansa sen kautta, e t t ä ainoa; eng- Göteborgs lIST:n Moskovassa oleva kirjeenvaihtaja kirjoittaa kesiik. 11) p : n ä lehdelleen m . m . seuraavaa: . 1 j en i n i n sy r j äy t y m i se n j ä 1 k e en on herännyt kysymys siitä, kuka oikeastaan nykyään V^enä'jää hallitsee? Lenin oli jonkunlaisena symbolina j a Venäjällä, jossa kansa vielä palvoo epäjumalia, merkitsee symbolin katoaminen samaa kuin lipun menettiiminen, siis bol s h e vi ki iniol ueen j ic ri k' a - toa. Johto on nyt triumviraatin käsissä.: Kamenev, Kykov ja Stalin i)itävät i)eräsintä. Kaksi edcllistil' ovat neuvostoporvaris-ton miehiä ja toimivat yhdessä Krasinin kanssa. Stalin, jonka varsinainen jijeorgialainen nimi on Dshugashvili, on heistä lahjakkain ja lujatahtoisin. Lenin :oli viime aikoina perustanutkan-sankomisarineuvostoa varten eri-^ koisen neuvonantokomitean; johon paitsi häntä itseään, kuuluivat Trotski, Sinojev, Kamenev, K a k o V , T o m s k i j a S t ai i n ; v i i me - mainittu sihteerinä. Täten on Venäjällä montci laitosta, joilla: kaikilla on yksi ja sama tehtävä : kommunistinen internationa-l e : yleis-veniiläinen toimeenpaneva keskuskomitea C'\Vtsik")^ kansankomissarineuvosto, bolslie-vikipuolueen keskuskomi1ea,niai-nittu kommunisti|)Uolueen kesii u sk o 1 n i t e a n. . I UM i v on a n t o to imi s to sekä vihdoin yllämainittu triumviraatti. Kommunistisessa puolueessa on kaksi virtausta; jyrkemjiään kuuluvat Buharin ja Preohra-slienski. Johtajia on t;iten jos jonkinlaisia ja pian' voi syttyä kai lv k i e n , so ta Iva i k k ia v a s t a a n. Maaseutu ei eniiä tottele elvdot-tomasti keskustaa. Punainen armeija vaatii riittävää ruokaa tali i s o ta 111 i es t e n ji ä äs t ii m i s t ii p e 1 - totoihin. Ne sotamiehet, jotka pääsevät kotiin, savat kulkea jalan. He liittyvät kulkueiksi ja kerjäävät sekä varastavat tien-: varsilla elintarj)eita. Buharinin ''Pravda "-lehdessä julkaistaan tyiiläisten kirjeitä, joista käy ilmi, etiä työliiiset eivät saa hallitukselta vähintäkään suojelusta. Pietarin läänin ammattio.siistojen kokouksessa syytettin asmoin ankarasti ncu-vo. stoliallitu.sta siitä, että se uhraa työväen^ omien etujensa hyväksi ja antaa työväen nääntyä nälkään. 'Kuten ''Pravdassa" edelleen kerrotaan,: painattaa neuvostohallitus 100 ja 200 miljoonan ruplan seteleitä, joita se sitten jakelee: työlälsryhraille tyiipal-kaksi. Mutta kukaan ei ota vaihtaakseen näitä seteleitä pienempään rahaan, ei edes valtiopankk i . Jos yksityinen vaihtaa, niin maksaa se 200 miljoonan setelistä vain T) miljoonaa. Kommunistisen puolueen kes-k uskoin itea n iie u von a n t o- to im i s-toa vastaan oii. ryhtynyt taisteluun " W t s i k " . Se vaatii, ettei triumiraatti saa julkaista yhtään määräystä ilman sen suostumusta. Se on myöskin ruvennut vaatimaan Sinovjevia tilille omiin tarpeisinsa käytetyistä miljoo-neista. 'Kommunistisen Kongresin pöyt ä k i r j a t on pidetty salassa; mutta sittenkin tiedetään, että kongressissa on ankarasti arvosteltu bolshevikien politiikkaa ja hallintoa sekä ennustettu rotnahdu.s ta, esim. Strukovin ja Millutiniu lau.sunnoissa. Kommunistisen puolueen keskuskomitea, neuvontanto-toimis-to ja "VVtsik ovat viime aikoina neuvotelleet Wtsikin muuttamisesta neuvostoparlamentiksi, joll a yksin olisi lain^äädäntöoikeus. 'Kommunistisen puolueen keskuskomiteasta tulisi ministeristö,: joka olisi vastuunalainen parlamentille. Mutta niin kauan kuin Venäjillä ei ole vaalivapautta, ei puoluediktatuuri lakkaa. Kfko homma voi ollakin vain ajateltu silmänlumeeksi Haagin konferenssille. Litvinoville oli annettu tehtä^ vaksi koettaa saada neuvostohal- Nyfeyinen kurssimme rahaIäW tyksille SUOMEEN Postisi kautfta ja sähköteitse on Walther Ratlienau tidi jo nuorella iällä jonkinlaiseksi "kruununperilliseksi" isiinsil i)erusta-maan ja johtamaan suiiriikkrf-seen A. E. (}. Mutta hiin ri tai-p/. inut yksipuoliselcs: suurliikemieheksi. Hän tutki iT.Iiliikkaa ja kirjallisuutta, v.^d-nisteli itse-ä. in määräperiiisesti t(>isenkinlai-s<' e:< tehtävää 1: näyttdemään- o saa maansa juP.vIsessa e]ä;n;is.?ä. oli sekä l;"vinaisen lahj;- kas, että harvinaisen tarmokas m i e s. A i k o i n a a n k o e 11 i r u h t i n a s B u 1 o w o 11 es a a n vaiti oka ns l er i n: i avata hänelle : dii)lomaatt isen • i i - ran ovet. Mutta ne eivät auiMi- 11 e et. Pä ii as i a 1.1 i se n a ,e s t (• e n ii oli hän(Mi juutalainen syntyperänsä, j o t a k e i sa r i a y m 1) ii 1' ö i V ii t 1 n i ei i et eivät milliiän nuiotoa voineet sulattaa. Myös myömme pankki-ospituk sia (shekkejä) markoissa yllä mainit, kurssin jälkeen j a erikoi sia, kolmen prosentin korkoa ve-. täviä matkustajien shekkejä di»l-lareissa, jotka Suomessa lunaste* taan sielUl. voimassa-olevan doll> rin kurssin jälkeen. Lähetyskulut ralialähetyksille postin kautta on Km, suminiU<? alle -$20.(MI; sitä suuremmilta summilta. m i tii ii n k u 1 u j a ei peritä. Lähetyskulut sähköteitse O B $3.i'3G. köikilta summilta. Kailkki läbctyksct osoitetaan HANCOCK :: MICH -Perustettu v. 1874.— Varat yli $3,000,000.00. Kirjoittakaa auomeksl; meillä on kuusi suomalaista liikkeessämme. .Kun tämil tie tukkeutui rupesi postin kautta, jos sähkösanoma-llathenau kirjailijaksi, llän kä- lähetyst|ä ci erikoisesti pyydetä. sitteli nvkyajan polttavia kvsv- /\ ... , ^ , , ... . 1 n. , Osoittakaa lähetyksenne vas-myksia ,ia koetti inosoofjsten . • , . ; , . , taanottajan ja lalietta.jan osoit-tutkimusten valossa r a t k a i s t a , , , .. ... teellä varustettuna osoitteella: puhtaasti käytännöllisiä ..i^rolvice-meja. i H ä n e n kirjallinen tuotan- Foreign Department tonsa herätti sanf^cMi suurta huomiota. llallitu.s käytti kuitenkin hy-. väkseeii K'ath('naun kykyä, vaik- Iva k a a n se e l 11 sk a 11 a n n t.. ottaa h ä n t i l ! varsinaiset 1 e virkauralle. V. P)07 matkusti h ä n v a i t i o s i l i - teeri: Dernlnir<rin seurassa s a k s a laisessa Afrikassa ja: laati virallisen kertomuksen: tiistii tiiatka.s-: ta. Kun niaailmansodan .sytytty;i Saksan armeijan- ylijohdolle: kiivi selväksi, : .ettei jättilaiskami)- {la i 11 i n i i n 1 y h y e e n 1 o |,) j vu i s i k' 11 i n alkujaan oli laski^ttu ja luultu, niin sai Ivatlvenau . toi.mcksiMMi laatia suunnitelman,, jonka. m i H k a a i i sodan j ; i t t i l ; i i s k o n ( M s t o l l e o-l i turvattava tarpeelliset r a a k a - ai nevarast ot. Ta m ii n t y ö n ha n suoritti. erin.o.maisen etcviiMä t a v a l l a . .Mutta l i ä n e n ci suotu itse panna laatimaansa suunnitelmaa kiiytäntöön. Taas v i r i t t i v i il juonittelijat verkkojaan, ja. Kai-h (M 1 a u n o 1 i . \' ii i s ty 11 ;i s'ä H el f fe - riehin ; tieUii. Silloin liiin otti käsiinsii. A. E . n -.11 johdon viimeisiksi sotavuosiksi .ja vallaiikumoitksen \.aikc-an tartekaiiden ajaksi. Ja luku-ka ni mi o 11 .mi e ti s k eli j ä; os o i f t a 111 n i erinomaiseksi• työn. ja todellisuu-. dcn .mieheksi, llänestä :tuli Stin-nesln rinnalla Saksan huomatuin tcollisuusmio.s. Uusimman uransa,- valtiomies-t a ji p a 1 e e n , ai o i 111. • K' a t h e n a u j ä 1 - IccniMkciiiiuMiiinisI eriini valta-k n n n a M l i a l l i t u k s e s s a . Siinä asemassaan joliM . h ä n niitä neuvot-t': vlnja, - Ivaiiskan kanssa, jotka p ä ä t t \ ivat ^Vie.slMilenin sopi-n i i i k i s e e i i . Kim. viini».' vuoden lo.- k'a k u u s s a (lemokraat it jättivät l i a l l i t i i k s e n , . - erosi Kathenaukin s i i t ä , .mutia, l i ä n e l lalietottiin s i l -' l o i n lj(.>niix^seen . valmistelemaan y Fi d essii 1'^ n <xl a nnin • h alli t u ksen k a nssa • m a a perää .11 nan.ssisopi-mu kselle. 11 (' 11111 k u n n a 111 s t a hä n s i 11 e n, kuten sanottu, on ollut Saksan^ V il k o p. o 1 i t n k a n va s 111 u n a 1 a is e n a jolitajiana. l*enovassa — j a Ra-pr) llossa — hän.: yhdessä valtakunnankansleri .VVirthin kanssa (vdiist r ina'ataan. • . Ivatlienau oli kuollessaan 56 \ i ' i o d e n ikäiiuMi. — Kitke pois vikasi ja kehitä hyveitäsi. •••• — Heikoimmasta silmukasta ketju katk(>aa. Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa. Mahdollisimman pikainen toiminta. Sh ^1^ m lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaneella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todellinen arvo ja voi niinollen maljcsaa aina päivän korkeimman kurssin rahalähetyksistä. KUÄfiSI ON TÄNÄÄN SUOMEN CANADAN DOLLARISTA. Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu oh $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on 40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti, 75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sadalta 25c. Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille. Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tarkasti, u I m PORT ABTHUB, ONT., CANADA. lantilainen j'okapäivainen t y ö y är enlchti ''Daily Gerald," joka'liKis Haagissa tunnustetuksi ja ^^^g ^ ^ ^ ^ ^ ^ ' m
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, August 10, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1922-08-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada220810 |
Description
Title | 1922-08-10-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
CANADAN UUTISET
öuoraalalDGii sanomalehti Canadassa,
Ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja ^
Th© Canada Nevvs Publishing Co.
Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, iToimittaja.
^ Jos parhaimman ihmisen
vinl olisi kirjoitettuna hiinen otsaansa,
vctiiibi hän hatun korviensa
tasalle. ^
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
?1.50 puolelta vuodelta, 7Bc. 3 kuukaudelta
ja 25 senttiä kuukaudelta,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuodolta.
' ILMOITUSH!NNA|r.-
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksiin
(e koMuullincii alennus. Iliviutaantie-to-
ja nimcnmuuttoilraotukset 1'5 senttiä
kerta. $2 00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. ATiioliitlo- ja klhlaus-ilmoi-viiksot
60c palstatuumalta.. Kuolonil-moitukset
$2.50, nmistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukSGt
$^0.
röytäkirjat>/tilisclvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
flenttlä tuumalta.
Uutisten joukkoon aljotulsta ilmoituksista
peritään 15 senttiä riviltä.
. Pienimmänlnn ilmoituksen hinta on
50 sontt. Postissa tulevia ilmoitulcsia
ci hyväksytä velaksi timtlemattomllta..
Poliittiset ilmoitukset $L00 tuumalta.
\
Kaikki li kkcclle aijotut kirjeet, tilaukset
i ja rahat ovat: lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada,
Canadan Uutisista lainattaessa on
• lähde mainittava. . .
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
Icluien konttoriin sekä vanha että uusi
osoite. ! "* <'#^f
Canadan kivihiilikysymys
tulevana talvena.
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
Tho Finni.sh Nowspaper. in Canada.
Puhlislied evory Thursday by
The Canada News Publishing Co.
Erick .T, Korte, Manager. :
Lauri Maunu, Edllor. ;
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANApAN UUTISET
Is wol('crmed and road in cvcry Finnish
home in tlie Dominion. It is the only
dircct advortising inodium for tliose
manufacturers and merchants. who
^Nisli toi create and huild a profitahlo
andnormauont demand for thoir prod-
Ucts and morchandiso by tiio largo and
evc-r pra\ving irmnish i)opulation rcsid-iiig
in Canada. Phn!oyour trial ad-
V.ortiscniont and get results.
Adverlisiiig ratos 50c per Incb.
Politu-al advs. $1.00 peri iuch.
Advortisoinouls nnistroneliour Office?
WGdnesday noon to appoar on
•. Tliurs(lay's issuo. : i
Siibsci-iption prico in Canada $2.50
per yoar, "llnltcMl States and othor
rouni rics $3..'jU per yoar in advance.
Entered as second class malT mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM o r THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideals and
Bacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its laws and inspire others to
respect and obey them: To strive
unceasingly to quicken the public's
sense of Civic duty: Mjn ali ways to aid
in making this country greater and
better than we found It.
— Jiiiojinc o]i liiydcllisosli ka.s-vattMtii
taljlo.
— K J i d d l o i i t i s k o i k o J i l a l o o n o n
p a h i n t a o i - j u u t t a.
— J'elko on|vci'o, jonka oma-tiiufo
jiiak.saa .'syylliselle.
Toimenpide, j\o\\on Yhdysvaltain
hallitus on ryhtynyt voi-dak.
seen taata Amerikan kivihii-lenkuluttajain
1ari)een, antaa ai-
Jietta hnolestniiiiscen Ontariossa
iiilovan talven hiilivarastojen
s 11 Irt e e n, k i r j o i 11 a a erä s paikallinen
Iciiti, Keino pulan poista-mi.
seksi" on : knitenkin . tarjolla,
jos Doininionin hallitus sen ott
a a kiiytäntcVön. Yain scnläh-den,
että Yhdysvalloissa on liili-piila
uhkaamaNsa hiilenkaivajain
hikon vuoksi, ei (^anadan tarvitse
olla ilman riittävää varastoa.
Canadan hallituksen kauppalaivastosta
on kuluvana kesänä
noin kaksikyiumentä alu.sta. ollut
joutilaana, ja sen lisiiksi iisket-t
ä in kerrottiin hallit uksen aikovan
ottaa i)ois liikenteestä joukon
pienempiä laivoja. .Toimeenpannut
tieduslelul ovat o-
.soittaneet, että Avalcsilai.^ta ko-
\ ' i i a hiiltä oli.si tilai.suus. saada
("anadaan jok.secnkin kohtuullisella
hinnalla, $10.10 tonnilta.
Montrealisa. . llnioitettii hinta on
shillinkiä tonnilta, johon tu-loe
rahtimaksuja yhdeksän shillinkiä.
Canadan hallituksen
kaup(>alaivat-kantavat . noin 3,-
500 tonnia ja ovat juuri sitä .kokoa,
e t t ä ne vaikeudetta piiäse-väl
liii>i St. awrenecn kanavista.
,"\ I i k ii siis olisi se n In o n no 1 li se m -
l)aa kuin asettaa i i i l n i i i laivat; l i i - ;
kenteeseen, keventäJi lastia Mon-ti-
cali^sa j a tuoda lopun sisäinaa-ha
.aina Toil Arthurin ja Kort
\Villiainiin saakka. Ivahtimak-:
s u l -jiii-viiMi päiihiin eivii.t kohoaisi
yli 2 dollarin lontiilta, joten
h i i l i ; ! lopuHisi'sti läiillii voitaisiin
jakaa kulut lajille samalla hinnalla
l^uin ennenkin. Yaikkai>a
laivoj»'!! t i i y t y i s i tehdä liikettä
pienellä, lappiol la k in,: olisi se jo-k
a t a pa n ksesa h i i 1 i jvid a n . jdia t es-sa
edulliseniiiaa kuin antaa niiden
olla kokonaan : joutilaina.
AValosissa on kivihiilivarastoja ja
lie lialutaan .saada kaupaksi, ('a-j
1 a da 11a • o i i Ica n san om istamia 1 a i -
\()ja. joiden rahdin puutteessa,
on täytynyt olla joutilaina. Nyt
ne voidaan as(>ttaa sekä Ontariota
että Quchecia hyödyttävään
ja niiden tarvitsemaan palvelukseen.
Laivojen ei; paluumatkaa, tarv
i t s i s i tehdä tyhjiltään. Järvien
l)äiissä tai .Montrcaliss.i. olisi saatavissa
tiiysiä vidinälasi eja. Ja
siten tähän saakka toimettomina:
olleet kauppa-aluksot pääsisivät
loppukesäksi hyödylliseen . Ja
tuottavaan toimintaan.
—- Kyhdy uskaliaasti. kaikkeen
3ninkä Jiy\e J i i i i ä i - ä ä.
— 1'rhoolliiien mies saattaa
laiif^eta, \aaii ei antaa j)erääu.
Luota itseesi, ja UH^QI luottavat
sinuun^
Historia ou csiihcfkiu. ojict-tamaa
Jllosotiaa.
— Kunnioittakaa itseänne, jos
haluatte toisten kunnioitusta.
— Heikkoutta ei voida voittaa
sitä hemmottelemalla.
— Luonteen päättäväisyys on
ilunisen , parhaimpia omaisuuksia.
— L^skonto on ihmiselle ylitä
Inonnolista kuin ilnJa, jota hän
hengittää.
— Toimittaja Lauri J . i\]annu
lähti torstai-iltana kesälomalle
Hamonie laivalla. IJerra Maunulla
oii aije vierai 1 läi m. m. Chicagossa
sekä mui.ssakin Amerikan
suurissa kaupunj^^eissa virkistymässä
ja .suurmaailman toilauksiin
tn t u s tu s m assa. Sa maila kun
toivotamme hänelle hyvin, ansaittua
hauskaa Ipmaa ja virkeänä
palaam i.sta, pyydä m m e lukijoilta
kärsivällisyyttä parin numeron
sisällön suhteen.^ Toimittajan lomalta
palattua on lehdellä taas
entinen varma ja tasainen, mutta
rcipa-^b kurssi.
toman ; äkkinäinen vaihdos mo-narkias'ta^
tasavaltaan tuli kansalle
jfcv maalle aivan edeltäkäsin
aavista^jiuitta. Aikaisemmin yleinen
mi clipido ei dllut sille sijaa
valniistiäinassa. Siitä ei sanalla-kaanmViinitjtu
valtiopäivillä, \m-hnjalav.
Elloilla tai sanomalehdistössä,
irasavalta syntyi poliittisen
sekaisotkunluimauksessa. yiir
t ä sysytiä ei olo kummasteltava,
että tas avallan syntymisestään
s a a k k a () n t a r V i n n u t t a i s t e 11 a k a i -
kenlaisia salaisia ja julkisia
hyökkäylvsiä vastaan. . Nyt vii-nudcsi
J i i i i j e r i , . yksi Saksan liit-toyhtymä^
n monista pienistä ku-ningaskiuinista,
on alkanut vaatia
itsenälsiä oikeuksia. Pohjaltaan
Badjeri on monarkistinen,
111 k u 11 n ot ta m at ta. m a a n j) o li j o i s -
osaa, niissä radikaaliset opit
nniodossa ta i toisessa ova t saa-neet
jalansijaa. Baijeri väittäii,
että sillii on toimeenpaneva valta
omien rajojensa sisällä ja
kieltäytyy tunnustamasta liitto-hali
ituks |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-08-10-04