Vapaus, October 29, 1921

              Canadan «nomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudbumsa, Ont., joka tjjsiai, torstai ja lauantai.
H. PURO, ' J. W. SLUP
• Vastaava toimittaja. Toimifassihteeri.
Y A P A U S
{Liberty) , . ^ , ^ ^
The onJy organ of Finnish Workers in Canada. Pub-lished
in Sudbury, Ont.; every tuesday, Thursday and
SaturdaV;:
' Advertising-rates 40c per col. inch, Mjmmum charge
for single insertJon 75c. DiscBunt on standmg adv^rtise-ment.
Tli6 Vapaus i? the best advertisjng medium aAong
ijie Finnish PeppIehvCanada.
periaatteeJliseen fcasvatustyohon, sSillä ainoahan kas*
vatlaraaila työväen joukot tietoisiksi niistä periaatteista
millä työväenliike lepää ja niistä taisteluista, miliä pro­letariaatti
pyrkii päämääräänsä, rae teemme heic-tä luo- silloin kun kapitalistinen tuotanto,
teltavia taistelijoita, ' /' . joka perustuu yksityiselle voitolle,
. Tätä kasvatustyötä voidaan tietenkin tehdä järjestä-'jonkun riistoj&rjestelmän koneistos-mällä
puhe. ja Juentotilaisuubia, mi^sä sellainen on " »'-•"""'^^^ «''''i^"*^—"
nmotushinti 40c palstatuumalta, - Alm Jinta kerta-ilmotuksesta
75c;— Kuolemanilmotukset ?2.00 (mmsu).
Xyistä 50c. kultakin lisäksi). - Kihlaus- ja avioliitto
jlmot; alin hinta $2,00, nimenmuutosilm, (muuten kuin
avioliittoilmotusten yhteydessä ?2'f Jerta. - - Avioeroil^
anotukset |2.0ö kerta (2 kertaa ?3.00. — Syntymailmo-tukset
?2.00 kerta, v Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
$1.00 kerta (3 kertaa $2.00). - Kaikista ilmotuksista,
joista ci ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk.
^ ' • ' Ä Ä n ja suomeen, ykji vk. $5.50, puoli vk.
^''TVauSÄti'2iraa raha, ei tulla lähettämään
paitsi asiamies»^" i'"'"» o" takaiikset.
' Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome k , Puhelin 1038. - Postiosote: -^^^^^^^
Box 60.
Jos ette miUoin tahansa saa vasteusta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen lukkeehoitajan per-fioonallisella
nimellä. ' . _ ,
.T. V. KANNASTO, T.iikkenhoitaja.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
Bpcond class matter.
Vapauden kirjailtamat
Viime talven aikana panivat S. S. Osastomme ympä-x\
Canadan lehtiliikkeemme järjestämänä, kirjailtamat
Vapauden hyväksi» Tulos oli mainio. Levitettiin pal­jo
» IdrjallisuuHa, joka tuli ilimisille kuten ilmaiseksi, sil-la
Jokaiiifiliit^missa kävijä sai kirjan illamapiletillä
; ja Vapau? k sievoisen 5«mman rahaa. Mutta viirne tai-
, yena ja^ jaoimme näissä.iltamissa vanhaa kirjavarastoa.
XW on!Vapaiden liike julaissut osasloille-kehotuk-
' - ^ > m a l l a i 8 t e n j l t a mW pidosta. Ja voimme vakuut-löp/
ettätämfintalvisia kirjailtamia varten varattu kirja;
varasto on \oM hyvää kirjallisuutta kokonaan suu-
" r ^ ijsftksi parasta klassillista kaiinokirjaUisuutta.. Jo-
' tcnjltaihissa kävijät tulevat saarna^ nyt arvokasta kjr-
. jgliisuulta. Samaten,kuin edellisellä kerrallakin,Jäe:
taan osastoille, jotka saavat suurimmat tulokset iiäillä
iltamilla,, palkintoina ouuri määrä hyviä, arvokkaita te-
-oksia, jotka ovat mainioita kirjastoihin. Nämä palkin-enotkin
ovat tällä kertaa Tiuomattavasti suuremmat kuin
• eäellisenä/kerralla. Osastojen kannattaa siis kilpailla
palkinfojefi saannista. Nämä kirjailtamat ov^t muka­vat
^lit&Vetlä niistä hyötyy kaikki: iltanössa kävijät saa-vai
hyviä-kirjoja; ilmaiseksi. Osastot .'saavat arvokkaita
palkintoja ja Vapau^ varoja, joilla hankitaan tdas uusia
arvokkaita kirjoja ja osa käytetään liikkeemme jälellä-oj^
ieri v§lkojen maksUun. ^ . ; ' •
Olemme jo etukäteen varmoja, että kaikki osastot ym­päri
maan ryhtyvät kohdaltaan mitä tarmokkaimpiin
toimenpiteisiin näiden kirjailtamien tekemiseesi raaK-mahdollista,
kuin myöskin lukemalla työväen vallanku
ipouksellisia sanomalehtiä ja uusinta vallankumouskir.
jallisuulta. Miitta puhe-ja luentoliiaisiiudel ovat moni
la paikkakunnilla sangen harvoin järjestettävissä, puhu
jJakun on vähän. Senvuoksi onkin välttämätöntä pe­rustaa
k^kusteluseuroja, tai on unioitten ja osastojen
agitationikomiteain niitä pantava toimeen. Ja me. suo
sittelisimme, että missä hyvänsä paikkakunnalla toimii
sano&aamme 5. S. Osasto ja OBU-osasto tai kannatus
rengas, että nämä. muodostaisivat yhteisiä keskusteluti
laisuuksJa, sitenhän keskusteluissa tulisivat eriävät nä^kö-kohdat
käsittelyn alaisibi ja niin vilkastuttaisivat kes­kustelujen
sisältöä, Samalla tämä olisi mainio tilai
suus eri näkökannoilla varustettujen työläisryhmien
toistensa lähentymiseen.
Kuinka hyvänsä^eskusteluja pannaankin toimeen
voivat ne koitua menestyksellisiksi vain siten, että niitä
JM-jestelmäHisesti valmistetaan ja johdetaan. On siis
jonkin toimeenpanevan komitean, sanokaamme agitatio
nikoraitean valittava sarja kysymybiä, hankittava niille
alustajat. Alustajille on anrtettava• tilaisuus jo viikkoja
etukäteen tutustu a aineeseensa, voidakseen vuoronsa: tul
Ien, laatia siitä mielenkiintoisen esityksen. Alustubesta
kun niin suuresti riippuu, että keskustelu pääsee heti
täyteen vauhtiinsa.
' (loHisimman menestyksellisiksi.
Joku aika sitten julaistiin Vapaudessa Sudbu^yn uu
tisissas^rja kysymyksiä, jotka Sudburyn S. S. 0:n agi-tationijcomitea
on hyväbynyt keskustelukokousten ohjel­maksi.
' K u r i samat kysymykset ovat mielenkiintoisia ja
tärkeitä työläisille kaikkialla, julkaisemme ne tässä, i
käänkuin opastukseksi, jotta työläiset osastoissa ja uniois
sa voisivat paremmin toimittaa valinnan: : -
Työttömyys ja kapitalistinen tuotannon kontrolli;
Parlamenttivaalit ja työväen suhde niihin; Tehdaskomi
teat jo työväen kontrolli teollisuudessa;Työläisnaisen yh
teiskunnallinen asema ja ( kominunismi; Valtiovallan
merkitys ja poliittinen toiminta; Nuprison tehtävä.val-lankumoubellisessa
liikkeessä; Väkijuomaliike' ja työ­väki
; Ayioliitto ~ nykyinen ja tuleva muoto; Talouden­hoitoja
työväen yhteiskunnallinen kontrolli; Lasterikäs-vatu8
ja sosialismi; Taidepa työväenluokka; Teollisuus-umonismi;
Punaisten \ Unjoitterf Internationale; Porva­riston-
diktatuuri ja työväen-diktatuuri; Pienviljelijäin
suhde proletaariset» .vallankumoukseen^,M
Vallankumous on\meille opettanut;: Näytefmätaide työ­väenliikkeen
'palvelubdssa; Miten on työskenneltävä ta­loudellisissa
järjestöissä; Porvariston ascfelliset järjestöt
ja'työväki; Uskonto ja kommunismi; In^perialismi ja
sodat; Kansan terveyden hoito ja kapitalismi; pikeuslai
tokset kapitalistisessa yhteiskunnassa; Yhteiskunnallisen
vallankumouksen toteuttamiskeinot; Säilyykö perheta
lou^ kommunistisessa yhteiskunnassa;' Työväen sanoma
lehtien ja kirjallisuuden merkitys; Osuustoiminta ja työ
väen luokkataistelu.
£3 tapahtuneeii häiriön aiheuttamana
lamautuu, synrt>-itäen aikaajottaisla
kriisi-eli pulakausia, alkaa myöskin
työväestössä kyteä tyyty.mättömyy-den
ilmauksia. Nykyisin sellaiset
tyytymättömyyden ilmaisut kehitty­vät
usein niin -voimakkaiksi, että ka­pitalistisen
järjestelmän valtioriiahti,
sotilaat määrätään keinoilla millä hy­vänsä
tukahduttamaan työväestön
tysrtymättömyys. Kapitalistinen jär­jestelmäkin
sallii tyytymättömyyttä
osoittavaa töväestöä^vissiin määrään
saakkaj mutta silloin kun tyjrtyraät^
tömyys puhkee sellaiseksi, että sillä
tulee olemaan kapitalistiseen vaiti
oon'ja kaikkiin sen yhteydessä ole
viin laitoksiin horjuttavasti vaikutta­va
luonne, ryhtyy virkavalta kaikkiin
malidollisiin keinoihin, tyytymättö-mj^
den tukahduttamiseksi.
Poliisin kapula ja sotilaskiväärit
ovat olleet aseita, joita työväestölle
on annettu -l«(ivän^asemasta yhtenään
TySnpuutteeseen joutuneet työläiset
ovAt pikemmin- alttiita vastaanotta­maan
vallankumouksellista propagan­daa,'
kuin työläiset, jotka saavat vaik­kapa
vain niukankin toimeentulon.
Kapitalistien perusehtoinr on, ettei
työvest. saa levittää oppeja, joissa
kuvataan, riistojärjestelmää kaikessa
alastomuudessaan. > Eivmikään ole
tarvaampi pala riistäjillemme kuin
uuri se,'että työläi^^et tulevat omasta
luokkaasemastaan tietoisiksi .-ja ryh­tyvät
vaatimaan itselleen niitä oikeuk
5ial jotka luonnostaan työläisille kuu-uvat.
•ta, sillä olisihan porvarien asialle suo­ranaisena
tappiona alkaa käytännös­sä
näyttämään millä asialla he liikku*
vat. Meillä täällä Ca.iadassakin on
työläiset tottuneet poliisimielivaltasn.
Jos muistelemme Winnipegin tapah­tumia,
tapahtumia Montrealissa joi­tain
vuosia takaperin 'ja Torontossa
useita kertoja tapahtuneita kapuloi-misia,
niin pääsemme käsitykseen, et­tä
emme elä maassa, jossa varsin suu­ret
vapaudet kokoontumiseen ja pu­humiseen
on olemassa.
Mutta nyt, nythän on aika sella
nen, että mukiloiminen on jäänyt oh
jelroasta sivuun. Nyt- ollaan yleisten
vaalien ovella ja työläisillekin pitä;
osottaa gentlemannimaisuutta. Par­haana
esimerkkinä siitä, miten suvait­sevaisia
nyt ollaan, voimme viitata
äskettäin Torontossa toimeenpantuun
suureen työttömäin kokoukseen. Täs
sä kokouksessa lausuttiin suoria sano
ja, sellaisia sanoja, jotka olisivat toi
sellaisena aikana panneet polisien ka­pulat
liikkeelle, mutta nyt,,nyt saivB'
työttömät kokoontua ja puhua ja
vaikkakin poliisivalta oli hyvin edus
tettuna.ei se sentään^ sekaantunut
kokousta suoranaisesti hajottamaan
eipä edes sitä häirinnsrt.
mimmmmmmmIHmil|i|iH ill!lf|jimi|inH|iiiHj,p„,jj|
- sa
Kiusallisia Ij^symyksiä
Liberaalijohtaja Mr. Kjng on julaissut sanomalehdis-
' sa pääministeri Meighenil|ie lähettämänsä kirjelmän, jos-
' sa hän paljastaa hyvin salaperäisen, multa samalla tär­keän
jutun. Hän nimittäin tiedottaa, että Canadaan ön
viime-aikoi^a tuotu Englannista useita laivalasteja am-mukkeita,
kenttätykistöä y.m. raskaita sota-aseita varten,
King samalla vaatien tiukkaa ja kiertelemätöntä vasta­usta'pääministeriltä
^ähän salaperäiseen juttuun. Mikä
vielä omituisinta, ci edes parlamentille ole ilmotettu ko­ko
asiasta mitään.
Pääministeri, jolle nämä kysymykset juuri vaalitais-telun
aikana ovat sangen kiusallisia, on kiertäen kaarta­en
vastannut liberaalipuolueen johtajan tekemiin kysy­myksiin,
että nämä ammukset on Englanti luovuttanut
Ganadalle korvaukseksi niistä ammukkeisla mitä Canada
luovutti Englannille ja Ranskalle sodan aikana.
Xiiberaalijöhlaja käyttää tätä paljasUlsta vaalivaltti­naan,
kaataakseen konservatiivipuoluetta ja ijostaak-
'seen oman'puolueensa maineita. Muuta tqrkotusta hä­nen
paljastuksellann ei hänen kannaltaan ole. Mutta
työväenluokalle tämä asia on hyvinkin tärkeä, Työväen­luokan
on saatava tietää, ei ainoiistaan millä sopimuksel-
' la noita aseita oft tuotettu, mutta myöskin mihin tarkoi­tukseen
niitä käytetään. Varataanko niitä uuden sodan
varalta, johon tämän maan työväenluokka mahdollises­ti
syöslään, vai onko tarkotus käyttää niitä työväenluok­kaa
vastaan, sen taistellessa itselleen oikeuksia ja val­taa?
. " .
Mitä suurinta ivaa jutussa on myÖskm se, että tämä
ammukkeitten kuletus tapahtuu, juuri-^ashingtonin a
seistariisuuntumiskonfercnssin aattopäivinä. JViin että
(Toronto Globe lehti hyvällä syyllä kysyy: «mitenkä mei­dän-
edustajamme voi selittää tämän jutun Waslungtonin
konferenssissa?» "
Unioitteiv. ja osastojen keskustelu-seurat
toimintaan
Näiäen kysymysten lisäksi, tai joittenkin edelläolevi
en tilalle voidaan ottaa tietysti monenlaisia muita lyövä
elle tärkeitä kysymyksiä^ Esim, teollisuustyöläiset voi
Vdt valita sellaisia- heille läheisiä kysymyksiä eri teolli.
suusaloilla, kuten esim. Pmjtavaraleollisuus • ja työväen
'järjestyminen 'Canadassa; Metallikaivoslyöläisten olot
jäkaivoskapitalistien voitot; MaanviljÄystyöläisten ti­lanne;
Liikkuvien työläistä asema ja heidän järjestäy-tymiseiisä
välttämättömyys; Konetyöläistenjärjestäyty:.
misen merkitys ja yhteiskunnallinen voima; Perhe- ja ho-tqilipalvelijaln
asema; Työläisten palkat ja elintarve-hinnat;
Urakka-ja kappaletyö; Nais-ja> lapsityövoiman
käyttö teollisuudessa jne. Tällaisiä työläisille tärkeitä
ja mielenkiintoisia kysymyksiä löytyy jos kuinka paljon.
Pienviljelijät maanviljelysproletariaatti,. taas voi
valita sellaisia heitä lähellä olevia ja heidän mieltään eri­koisemmin
kiinnittäviä kysymyksiä, kuten: Maanvilje­lyksen
merkrtys yhteiskuntataloudessa; Maanviljelijät ja
kapitalismi; Maanviljelyksen yhteiskunnallistuttarainen
Venäjällä; Maanviljelyksen muuttuminen teollisuudeksi;
Maanviljelijät ja teollisuustyöväki; Pien- ja vuokra\-ilje-lijäin
asema Canadassa, ja jo ennen mainittu: Maanvil­jelijäin
suhde proletaariseen vallankumoukseen jne.
Työläistoverit maalla, kaupungeissa ja kämpillä,
säästäkää pari iltaa viikossa kortinpeluulta y.m. turhal­ta
tohinalta ja käyttäkää tuo aikanne näiden ynnä mui­den
kysyinysten harkintaan. Pankaa toimeen keskuste­lu-
ja väittely kokouksia», ja käykää niissä kartuttamassa
ja hedelmöittämässä itsenne ja toinen >^istenne yhteis­kunnallista
favallankumoubelHsta. tietoisuutta! > ,
työväen keskustelukokouksilla on se>etu, että par-hailikaan
puhuja ei voi niin monlpuolisbti kysymystä
valaista, kuin joukko jo edes alkeelliset tiedot omaavia
työläisiä keskustellen kysymyksiä. Keskustelussa nimit­täin
yksi huomaa yhden puolen, loinen toisen jne. Ja tä­ten
työläiset yhteisesti kokoavat toinen toiselleen sitä
suuöhatonta tietovarastoa, jota vallankumouksellinen työ-väki
tulee käyttämään yhtenä tärkeimpänä aseenaan,ny­kyistä
järjestelmää vastaan taistellessaan.
AatteUinen sekavapafsyys
' K e s ä n aika on sivuutettu. Ja viileitlen ilmain valli­tessa
viilidjtaän taas jälleen mielellään huoneissa. Nyt
siis tarjoutuu jälleen hyvä tilais^ius ahkeraan ja vaka­vaan
puolue- ja järjestötyöhön. Kaiken käytännöllisen
iärjeätötoiminnah ohella on unioissa ja osastoissa ryh­dyttävä.
Väsymättömään jäsenistön-ja yleensä työläisten to^'s pslotlavalla tavalla.»
«Jokaisessa liikkeessä, jokaisessa aatteiden taiste­lussa
On mukana eräänlaisia sekapäitä, jotka viihtyvät
vaii] hämärässä. Niin kauan kuin ei vielä olla oikein
selvillä periaatteista, annetaan sellaisten olioiden juosta
mukana: niin kauan kuin jokainen pyrkii selvyyteen, ei
ole helppo tuntea niiden jo edeltäkäsin tuomittua ,epä5el-'
ATVttä. Multa kun ainekset erkanevat toisistaan ja peri-aate-
nousee periaatetta vaslaan.silloin on aika antaa ero-passit
näille käyttökelvottomille ja tehdä lopullinen pe­säero
niiden kanssa; sillä silloin näyttäytyy niiden ont-
Engels.
Työttömyys, siinä on y]£si käpitä-istisen
järjestelmän suurimpia kom
pastuskiyiä ja vieläpä sellainen, etta
sen poistaminen itselleen kapitalis-
«ille on yhtä mahdoton kuin tähden
taivaalta ottaminen tavalliselle kup
evaiselle. Se on juuri niitä tilante
ta,' joissa työväestö parhaiten tulee
mbmaamaan toivottoman asemansa
: a kun se huomaa, alkaa se myöskin
etsiä tiet^ vapautuakseen tuosta' kui
usta'', j^ohon kapitalistinen järjestel
mä on sen sysännyt.
Nykyinen pulakausi ^ sen aiheut­tama
suuUnaton työttöihyys on teh.
nyt enemmän asemastaan selvillä ole­via
työläisiä kuin sadat hyvät puheet
Ei ole kiellettävä, etteikö juuri työt­tömyyskysymyksen
selittäminen suu
rille työttömäin joukoille olisi tehnyt
hyvää vaikutusta, mutta sekään e:
aina ole mahdollinen. Tiedämmehän
vallan' hyvin, että kapitalistinen vir­kavalta
on turvautunut ja edelleen­kin
- turrautuu väkivalloin hajotta­maan
kokouksia, joissa työläisille jp
työttömille selostetaan yhteiskunnal
lista tilannetta, ja minkälaisen riis-tännän
tuloksena työläiset ^saavat ai­ka
ajoittain Siirtyä nälkäisten työttö
mäin armeijaan. ' ,
Saimmehan äskettäin lukea sano-malehdistä,*
miten esim. Lontoossa por
liisijoukko' olj, kapuloinensa- halotta­nut
> työttömäin kokouksen. Mutta
siinä kokouksessa Ilmenikin sellaisia'
asioita, joita kapitalistit eiyät'voi sie­tää.
Tuo joukko osoitti vallankumo­uksellista
mieltään. Sen' ääneT>säw
oli sellals^, että se sai virkavallan ai­nakin
kokeileniaan, vieläkö •Jioiiisin
kapula olisi tepsivä ja fyöttömät voi­taisi
vai jentaa. Ja.tepsivähän se oli
ainakin näennäisesti, mutia se ei vai-ientanut
nälkäisiä muuta kuin het-kellisejti.
Asia, jonka puolesta työt­tömät
taistelivat, eli oikeammin he
vain vaativat ihmisoikeuttaan^ oikeut­ta
siedettävään elämiseen, ei ole kuol-,
ut sillä, että joku työttömäin järjes­tämä
kokous voidaan hajottaa'. Se
?lää, sen lennättämät kipinät alkavat
iekehtiä entistä raivokkaammin, ja
orf vain hetken kysymys, milloin se
puhkeaa roimuavaksi. Vallankumous-liekiksi.
• ' " "
Missä määrin Lontoon työttömäin
kokous jonka-poliisit kapuloineen
hajottivat oli vallankumouksellinen,
selviää meille parhaiten joitte^jkm
puhu jäin lausunnoista,'jotka miele»)-
osotusretkelle lähteviä työttömiä- ke-hoittivat
varaamaan pullollisen vettä
taskuunsa,«siltä varal. että on pitkä
kävely». Kysymykseen mitä. tyhjil­lä
pulloilla, sitten tehdään, ;vastasivat
puhujat, että niitten kanssa jokainen
saa menetellä mielensä mukaan. Sa­moin
kehoittivat, puhujat että jokai­nen
olisi' raatkaan.«ia otettava vankka
kävelykeppi tai joku fiiuu samaa asi-
^& ajava, ^illä, niitäkin voidaan tar­vita.
Tämän pitäisi osottaa, että
työttömäin johtajat ja nälkäiset tun-;
tevat että poliisin kapuloita vastaan
on varustauduttava, eikä sallittava
ilman .vastustusta itseänsä mukiloi­tavan
silloin • kun on "kysymys leiväs­tä.
/ '
Aina eivät kapitalistitkaan- katso
olevan sopivan aian polisikapalan ja
konekiväärin kävitämiselle. Varsin­kin
kun kvsymyksessä on jokin e-rikoinen
aika, kui^en vaalit j.n.e., o-"
vat ho koko lailla suosiollisia; Sii­lokin
kun tvöläisten äänien kalastuk-
MuttaVaalitkii} menevät taas ohit­se
jasilloin on: tilaisuus ottaa vanha-totutut
menettelytavat uudelleen käy
täntöön. Silloin työväestö ei saa vaa­tia
leipää,'silloin työläiset eivät saa
vhtä suorin sanoin arvostella kapita
listista. järjestelmää ja huutaa, ett"
ainoa pelastus rsistöjärjestelmän kah'
leista on järjestelmän hävittäminen
Emme ollenkaan epäile, etteikö
työttömät ympäri.Canadan tämän tal­ven
aikana, järjestäisi suuria työttö­mäin
kokouksia;, kokouksia joissa val-
Ja?«aolijoille tehdään vaatimuksia ja
>Bojt»»taan ,mistä-tvoftömyv3 johtuu
Mutta emme myoäkään usko.että vas-
>sie°t kokoukset mATiisivät yhtä rau-hallisesti.
Vallassaolijat eivät salli.ett?
heidän knnnuuksiaan .-.paliastellaan.
iä tvöläisille selitetään * miten asiat
Voriaantuvat.' Mutta liskOf! että pO'
'iis^kapula kykenee väljentämään näl­käisen
suu-n. eipidäpaikksansa;päin-vattoi-?,
mitä enemmän vallassaolija^
nälällä ja kaouloillaan yrittävät tvyh-nyttää
tvöläisiä.,-sitä enemmän kas­vaa
käsity? jnriestelmän kelvotto­muudesta
ja sitä D'>eTiTnin lähenem-
Tje fl^V»». i-^lloi*» iSriostelmä kaikki
ne laitolssineen .kukistuu.
^ Nyt on aika lähettää joulurahat omaisiäleen ja tiitta;llieep.s
= , Vanhassa synnyinmaassamme on taas tullut w ' "^^^
= monen omaiset, rsä ja. äiti. veli ja sisko, S ° i' r^,.
= viattomat lapsef ovat puutteessa He kaik^ ^f» f" »»onaj-it:^
= puolen meren ja odottavat pieniä apua ° "^'"^"^^ S^UP
Parhain apu on pieni laTialahja.
Sen voi lähettää meidän kauttamme.
LSHETVSKUSTÄNNUKSET-I
Pontissa 15c kaikilta mummilta. Sähkösanomalla $*3:50 kaikau^
" ^J^y^^ «'^»iskurssia suurille summUk
"?P?f ia perillemeno vamaf *
Sh!fp?J" l'^'*^'*^ J<> ^^"'än vuoden aja^!.
Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä tälli v u S vi; f.
Rahaa välitetään myöskin kaikkiin Suomen v^^^^'
I Box 69, ^ " ^ ^ " ^ ^ ^ Sudbu
I fair'K*^^" rahavälityksiä vastan Ä.^T, 5 , ^ ^^
V
Ketä järjestömme toi­meenpanevaan
ko­miteaan
.
«e=^tfi on k^•.^vmv3. saavat työläi':en
rciätkin iäad^muk-iloimatta ja silloin
voi sallia Tabun raskaampiakin jmhei-
Canadan S.S. Järiestöri sihteerin
ja toimeenpanevan komitean \ a a l i
ovat taas käsillä;, Pian toimitetaan
Toronton osaston äs5t;taraista ehdok­kaista'
toimeenpanevan komitean va-inta
seuraavalle vuodelle. Tällä ker­ralla
jos milloinkaan; mjelestäni^lisi
kiinnitettävä suuffa huomiota siihen
että mahdollisimman kyvykkäät to­verit
tulisivat valituiksi järjestömme
Hmpään johtoon. Voi olla, että teh-
;,täyä ei näytä niinkään' tärkeältä' si­vulliselle
ja voitaisiin siihen ehken a-settäa^
mies kuin mies. Mutta useam­man
vuoden toimeenpanevassa komi-teassa
olleena olen tullut täydellises-
'käsittämään sen vastuunalaisen teh
ävän, jonka toimeenpanevan komi­tean
jäsenyys edellyttää.
Se ei ole mikään kunniatoimi, Vaan
vaaditaan siihenkin .kuuluvalta,hen­kilöltä
\ainakin vissi määrän tietoi
suutta ja työväenliikkeen tuntemusta.
Tällä hekellä mikäli allekirjoittanut
tilannetta käsittää, on tuollaiseen
kiinnitettävä entistäänkln suurem­paa
huomiota. Onhan järjestömme
kulkemassa kohti hetkiä, jolloin epä­röiminen
on järjestömme vastaisellf
kehitykselle vahingoksi. Ollaan kul­kemassa
uusia vallankumouksellisem­pia
murrosaikoja', kohti ja eteemme
voi-sattua tilanteita, joissa tai-vitaan
kykene\nä toimitsijoita. Ei riitä se.
että toimeenpaneva komitea on cl
massa vain panemassa joitain järjes­tön
tekemiä "päätöksiä käytäntäöön,
mutta tämän lisäksi on saatava tuo­hon
tärkeään komiteaan toverit, jot
ka käsittävät sen asioitten sotkeutu­misen,
jnnka alaisena' suomalainen
työväenliike Canadassa huojuu, tie­tämättä
missä olisi päämäärä. Jär­jestön
toimeenpanevasta komiteasta
suuresssa määrin 'riippuu minkälai
nsn on järjestö, mutta tämä edellyt
tääkin, että siinä komiteassa olevat
ova"t täydellisesti tehtäv^sä tasalla
Kolmas kansainvälinen on määri-tellvt
kaikkien vallankuniouksellister
nuolneiden tehtävät ja vaikka me em­me
voikaan olla toistaiseksi kiinteän!»
osana tuosta mnilman vallankuniout-
.«eilisten proletaarien mahtavasta jär­jestöstä,
on meillä sittenkin tehtävää-jokä
on kohdistettava tuon asian edis­tämiseksi,
jot.*»- Kolmas: kansainväli­nen
edustaa: Meidän on kasvatusjär-:
jestöpäkin aina ja kaikkialla pvrittä-vä
tekemään voitavaniihe, mahdolli­simman
voimakkaan ja tarkotustaan
vastaavan vallankumouksellisen kas-vatus^-
ja valistustyön järjestämises­sä
Canadassa, olevain kansalaistemme
keskuudessa. Se hajanaisuus ja kä­sitteiden
hämmennys, joka Canadan
suomalaista työväenliikettä' näivettää
ja kuihduttaa olisi saatava häviä­mään,
vTqimeenpahevan komitean -ta­lolta
tuossa asiassa voitaisiin päljon-dntehdä,-
mutta päästäkseen tuossa-caan
edistymään olisi juuri toimeeh-lanevassa
komiteassa olevien jäse­nien
tunnettava,ei ainoastaan Canada
ainen työväenliike,,mutta myöskin
kansainvälinen. Siksipä, fcäsitänkin,
ptta. valinnassa olisi päästävä mahdol-isiinan
lähelle oikeaa. . "
Kun toimeenpanevan komitean eh­dokkaat
asettaa vain Toronton osasto
on. useammat, jäsenet järjestössämme
oikeastaan : epätietoisia siitä kenelle
äänensä antaisi. Allekirjoittanut tun
tee kuitenkin jokaisen ehdokkaan ja
siksipä koitankin tehdä heitä"^ selvää.
Jos tässä joudun puolustamaan yhtä
enemmän kuin toista, ei tapahdu mis­sään
persoonallisessa ja vihamielise.s-'
sä tarkoituksessa vaan puhtaasti sil­mällä
pitäen jäl^estömme k^okonais-etua,
sillä se-etu, on aina ja kaikkial­la
asetettava ^yksilö- tai vryhmäetujen
jläp'uolelle.. Siis lähtekäämme asi­aan,
•
Toveri Ahlgvist on kai kaikille ca-nadalaisille.
tuttu ennestään, toiminu
useammat vuodet järjestömme sih­teerinä
ja toimeenpanevan komitean
jäsenenä. Omaa laajan tuntemuksen
canadalaisesta työväenliikkea.stä, mut
ta sen ohella tuntee kansainvälisen
työväenliikkeen. Ei koskaan kulje
liian'nopeaan,mutta ei koskaan' myös­kään
jää jälelle aikamme tärkeimmis­tä
työväenkysymyksistä. Omaa sel­vän
kannan tämänpäiväisessä vallan
:umbuksellisessa työväenliikkeessä
ja toimii sen mukaisesti.
K.L Peltonen on varma vaseniniis-
:olainen ollut toimesnpanevass.i ko­miteassa
aikoina, jolloin '-tarvittiin
rohkeutta ja samalla tarmoa "toimia
.^siamme eteen. Tulisi toimeenpans-vassa
komiteassa täyttämään velvol-isuutensa
täysin, tyydyttävästi.
J.V. Latva. Siinä on myöskin yk­si
toimeenpanevan komitean monivuo
tisista pelottomista jäsenistä, omaa
Kansainvälisen työväenliikkeen tunte
muksen ohella tavattoman hyvän ky­vyn
asian esittämiselle ja, sen puolcs-ta
puhumiselle. Täyttänyt-kaikissa
asioissa hänelle uskotut tehtävät hy-
\'in, olkootpa ne sitten olleet minkä;
laisia "tahansa. .Kulkee selvillä vesillä
kansainvälisyys kysymyksessä. •
J. Hill on toim?nut enimjiiäkaeen
osaston pienemmisgä hoÄimissa ja hä-len
tj'öväenliikkeen tuntemukses­taan
en suuriakaan tiedä, sillä hyvin
vähän hän on niitä ^äyttänyt.v joten
sen perustoilla en mene sanomaan
?itä tai tätä. On muuten vasemmisto­lainen
mielipiteiltään.
E. LöppÖnen_on takavuosina kuulu­nut
toimeenpanevaan koniiteaaay
mutta osastossa toiminut enjmmäk-
?een voimistelun johtajana, 3'oten liy-kyjään
en ole voinut täysin seurata.
Osoittanut joukkopäätöksien vähek­symistä,
joitten takia joskus erotet­tiin
osastosta. Edusti Toronton Nuor­ten
miesten kristillistä, yhdistyviä
-•Intverpenin dlumbialaisissa Ksoissa
:a jos vastaisuudessakin hairahtuu s.i-manlaisiin
porvarillisiin seuroihin ja
vieläpä heitä edustamaankil on vai­kea
puhua mitään häneen :luott^u"
sesta. Lienee nyt omaksunut vasem­mistolaisen
käsitteen. I-.
E. TVäisänen on myöski^ ollut jos­kus
toimeenpanevassa »om!teas?.i.
Toronton osaston monij«tinen jä­sen.
Omaa koko lailla pajan tietu-
»>äärän; yhteiskunnallisina
sistä; ja kykenee esittänfc ^
"joitteettomasti. oiiut-^^
allekirjoittaneen vastusti
koonpa kysymys ollut nii'ii '
mutta siitä huolimatta häne^
toimeenpanevaan komiteaan
vä mies. Vasemmistolainen.
J.Rajala on lyhyemmän aj
Toronton osaston jäsenenä,,
sulakin ajalla osoittanut tu
kansainvälisestä työväenlii
kulje kaikkien tuulien
jäinen, mutta sitä enemmän
va mies.
, P: Keinonen, hiljainen tova
puhu paljon muttaa ajattelee
nemmän.-. Ollut töimeenpan
miteassa vuosia.
A. Manninen on mies, johon s
voiniit paljoakaan tutustua,
tä enemmän tunnetaan hänet
Ontariossia ja muualla missä
kulkenut. i
L. Johnson on varma mies.
nut työväenliikkeessä Yhd]
pikät ajat' Omaa hyvät
set toimeenpanevan komiteaa
neksi, sillä on ollut mukana C
ja Toronton osastossa useita
A. Keskinen on nykyinen
panevan komitean jäsen. Iä.
innokkaasti puolitoista \
vuotta Toronton osastossa,
nen toveri, ei paljon puhu, !?tl
jattelee sitä enemmän.
A. Kivi 'ei ole ollut Toronta
ton jäsenenä kuin-jonkun TB
siitäBrT ajasta osan poissa,
saan sopivampaa järjestöä. ^
kin' kokeillut useammalla jär'
Innostunut mies, jonka voia
vaikka toimeenpanevaan
kin kokeilemaan.
Lopuksi olkoon huoraanteft^
kaikki edelläplevät ehdokkajt'
vät nj^t omaksuneet vasefflu
sen kannan, mutta ovat toiset
kin kykeneyämpiä toimeen,
komiteaan kuin toiset.
•Allekirjoittaneen mieless.
toimeenpanevan komitean m
no parhaiten vastaamaan taKV
«a jos siihen valittaisiin
Peltonen. Latva, Wäi3änen,
Johnson ja Keskinen ninns-^i-kaista
kuusi.
Kaikkien maiden
matiUisesti järjen
r tyneille metalli',
Kaikkien «aidenkapit^-•
ta-jateräskuhinkaatetune.
le kansainmurh. ovat pai^^^^
mailmassa ovat l-^^f^.
sa syöstäkseen tyovae
myös metalhmieh , pen^:
Kapitalistit miel>va
talistisen talouden r^L--i
icitsee työläisille t y ^ f
lati jatkuvaa ehn^«^,
entisestaaakm ja^pav
maa työlaista yf .,
tehoon. Kapitahsb
kien kapitalL^HöÄ^^.,:;
tävänä on kapigg
kivat siihen ^ ^ ^ ^ ^ ^
verojen i^^^&.i^
sa viimeisenkin,el^'^:
SetallityöV-iiJ^^.^^ija.^^^
muilla t e ^ J ' i ; ? f e e t : a'
jotka niinimaan l^-t:^
den kouristaicse^fe^
kätesaavaipa?Mf;, .