Vapaus, August 7, 1924

              Sfm2 Tftstaina, eloknmi 7 p. — Thor, Aog. 7tli
h:-
asema
Äsken pidetyssä Kominternin vii­dennessä
kon^essissa teki unkari­lainen
professori Varga maailman
talondellisesta asemasta selkoa seu­raavaan
tapaan:
Pahoja huomautti aluksi, että on
kulunut kolme vuotti siitä kun Ko­minternin
kolmas kongressi perin­pohjaisesti
käsitteli maailman talou­dellista
asemaa. Silloisen kongres-sin
teesien perusajatus oli se, että
kapitalistinen yhteiskunta^) nykyään
elää kriisikautta. Kuluneet kolme
vuotta ovat osoittanee», että Ko-minternin
näkökohta on ollut oikea.
Kapitalismin kriisi jatkuu huolimat­ta
siitä, että kulunut kolme vuotta
joissakin maissa osoittaa korkeata
konjuntuuria. Kysymys on slitS,
tn:ta me nimitämme kapitalismin
kriisikaudeksi. Vastaavanlaisen mää­rittelyn
esittäminen ei ole helppoa,
sillä nykyisen kapitalismin luonteen-omaisimpana
piirteenä on: yleinen
varaan, Xämä molemmat näkökoh­dat
ovat vaarallisia. Yhdestä joh­tuu,
että niin kauan kuin kasaantu­mista
on olemassa, ei ole kriisiä ja
siis myöskään ei voi olla puhetta­kaan
menestyksellisestä taistelusta
vallan puolesta, ,
Tällainen mielipide on kokonaan
väärä, sillä kasaantuminen voi ta­pahtua
myös keskiluokkien proleta­riaatin
. kustannuksella. Selaiseo
pääoman kasaantumisen näemme
Saksassa, missä maan yleisen rikkau­den
kovasti vähetessä huomattavam­pi
osa Siitä siirtyy suurpääoman kä­siin.
Ei ole epäilemistäkään siitä,
etteikö sellainen asema olisi varsin
edullinen proletariaatin taistelulle.
Yhtä virheellinen on Saksan tover
rien johtopäätös, että kun keiran
ei ole kasaantumista on kapitalismin
kohtalo itsestään ratkaretu.' Tämä
on väärin- Kapitalismi maailmaa
käsittävänä järjestönä proletariaatin
jääneet vain venäläiseksi, vaan
muuttuneet kansainväliseksi flmiök-si-
Melkein kaikissa maailman mais­sa
ovat teollisuustuotteiden hinnat
kohonneet enemmän kuin maatalous­tuotteiden.
Tämän ilmiön pohjim­mainen
syy on
tumisessa, mikä sotavuosina kehit­tyi
tavattoman laajalle kaikiiga
maissa. Tämän johdosta melkein
kaikkien alojen teollisuustuotteille
on monopolihinnat, kun taas erillään
olevat miljoonat maalaisisännät ovat
pakoitetut royömään tuotantonsa
markkinain määräämään hintaan.
«Sakset» itsestään eivät vielä mer­kitse
pulaa. Niitä seuraa kriisi siel­lä,
missä maanviljelijät sodan aika­na
tai heti sen jälkeen ostivat tai
Jaan taloudellisen nudestisyntyjnisen
Eoropassa.
Meidänkin sietää kiinnittää huo­miotamme
tähän mietintöön- Se on
tulos Banskan politiikan vararikosta
vabingonkoryauskysyroyksfeEä, Eans-
^ollisuuden t r u ^ u - kan polHiikan tarkoituksena pii Sak­san
paloitteleminen, Ruhrin ja Eei-nin
vasemman rannan valtaus, län-si-
europalaisen metallurgisen keskuk­sen
muodostaminen ja Banskan her-ravallan
lopullinen lujittaminen Eu-ropassa.
Näitä pyyteitä vastusti EnglantL
Ja huoh'matta voitostaan Ruhrilla.oli
Eanska taloudellisesti liian heikko
valtaamaan Europaa. Banskan fran­gin
aleneminen pakoitti Ranskan tä­män
vuoden alassa kääntymään avun
vuokrasivat maan sota-ajan korkei- pyynnöllä Yhdysvaltain ja Englannin
den hintojen mukaan, ^fäillä aiu- puoleen. Ranska pakoitettiin suostu-cpävarmuus,
alituinen muuttelehti- riistämiseksi ja sortamiseksi voi jat-
«ninen ja vastakohtaiset virtaukset, ^ua siinäkin tapauksessa, ettei se
Kriiaikaudebti
me nimitämme sitä kautta kapitalis­min
historiassa, jolloin Kapitalistisen
yhteiskunnan vastakohtaisuudet ke­hittyvät
siinä määrin, että ne .särke­vät
maailman kapitalistisen talouden
eheyden, että tuotanto lakkaa kasva­masta
tai laskee, minkä johdosta
porvaristo »ei kykene kohottamaan
proletariaatin elintasoa Ja syntyvät
objektiiviset edellytykset proletariaa­tin
voitokkaalle taistelulle vallan
puolesta.
; Numerot osoittavat
eitä vuosi 1923 fpsin oli paras so­danjälkeisistä
vuosista, mutta maa­ilman
tuotanto ei kuitenkaan vielä
sinäkään 'vuonna .saavuttanut 1913
vuoden tasoa. .
Alkakaamme maataloudesta. Vil-jejlyni
maan ala koko maailmassa oli
i kuluneena , vuonna vielä huomatta­vasti
alempi kuin 1913. .Mitä tulee
1 sellaisiin täxkeisiin raaka-aineisiin,
kuin esim. puuvilla ja kautsukki,
i huomaamme,; että kapitalistit tahal­laan
alensivat tuotannon kohottaak­seen
hintoja.
Saman kuvan näemme raskaan^
teollisuuden alalla. Hiilen tuotäoto
tuskin saavutta rauhanajan tuotan­non
ja raudan ja teräksen tuotanto
.jaä taas paljonAjälkeen rauhaiiaikai-
•eesta. Tuomattavimmissa tuotanto-vmaissa
on raudan tuotanto 10 pros;
pienempi kuin ennen sotaa. Samalla
. |»ideUäköön mieles.^ä, että normaali-
Bikana raudan ja teraT.scn tuotanto
yhden vuosikymmenen kuluessa on
toisinaan lisääntynyt puolella, toi­veinaan
jopa Kaksinkertaistunut. Vär­ein'tärkeä
seikka oif, sc,-^ettei lähes-
- käun kaikkia raskaan teollisuuden
**:uotantovälineitä pidetä' käynnissä.
; . iNykyinen maailmantalous jakaan­tuu
kahteen, toisi^ataan paljorj eroa-vaan
osaan. Toiselta puolen näem-
^ T T O ^ Englannin siirto-anoat
missä kapitalismi yhä edelleen
kehittyy, ja toiselta puoleft Euro-pani
maailmantalouden vanhan kos-
Akuksen, jonka kapitalismi nykyään
.elää erikoista pulakautta.
^ '1'yottÖmyys
on -meidän' päivinämme vakituinen
'llmio.-r Jos laskemme yhteen kuuden
; suurimman teollisuusmaan: vYhdys-vahain,
Englannin, Saksan, Italian,
Tsljekko-Slovaklan ja Puolan työttö-
= inut, huomaamme, ettU työttömien
luku viime vuosina pysyeteleiksl mei­kein
samalla tasolla, käsittäen 11—5
V miljoonaa ilunistä. Jos työttömyys
.jossakin.inaa$sa supistuu, huomaani-
: me sen heti .suurenevan toisessa
maassa. On itsestään selvää/ että
työttömien luku todellisuudessa on
op.iljoh suurempi kuin mitä viralli­set
numerot osoittavat. Nykyään
on esim. yksistään Amerikassa var­maankin
jo yli 2 miljoonaa, mahdol-läsesti
kokonaista kolmekin miljoo­naa
työtöntä. Kun työttömyys ai­kaisemmin
oli ainoastaan ohi: mene­vä
ilmiö, on se nyt sen sijaan muut-tunut
vakituiseksi.
Kasaantuminen
Voidaksemme oikein vastata ka­saantumista
koskevaan kysymykseen,
.emme saa päästää niikyvistamme
oleellista eroa rikkauden kasaantumi
6cn ja pääoman kasaantumisen välil-
: lä. Rikkaudeksi me kuf^iune tuot-
. teiden kasaantumisia niiden luonnol­lisessa
muodossa. Jos kapitalistit
käyttävät näiden rikkauksien jotakin
osaa työväenluokan^ riistänriseksi,
olemme tekemisissä pääoman kans­sa.
Aikaisemmin kävi pääoman ja
rikkauden kasaantuminen rinnakkain
j a samanaikaisestuV Nykyään on ka­saantumisen
määritteleminen paljon
. ^vaikeampaa ja on sen suhteen ole-
• Mnassa paljon erimielisyyttä.
; M otaksuvat, että
.Komintern on erehtynyt määritel­lessään
kriisiä. He sanovat, että so­dan
jälkeen on käynnissä tavaton
'ipääoman kasaantuminen. Saksalai­set
toverit taas otaksuvat, ettei ny-
'Jtyään tapahdu mitään kasaantumis­ta"
ja rakentavat kommunistipuola-
.«en taktiikan sellaisen .«olettamuksen
kasaannu. Ei sovi puhua niin, että
kykenemättömyys kasaantumaan vä-littömästi
vie katastrofiin. Vain pro­letariaatti
taistelullaan tekee lopun
kapitalismista.
Kolme päailmiötä.
on pantava merkille, kun tahdotaan
kuvilla maailman taloutta kulunei­den
roosien aikana. Nämä ilmiöt
ovat: 1) yhtenäisen maailmantalou­den
rikkoutuminen; 2) Länsi-Euro-pan
teollisuusmaiden erikoinen pula
ja 3) maatalouspula.
' Yhtenäistä maailman 'taloutta..
ei nykyään enää ole olemassa. Laa­ja
Venäjä on asetettu kapitalistisen
tahiuden ulkopuolelle. Taloudellinen
elpyminen eräissä maissa saa seu­raajakseen
talouilellisen laskeutumi-^
ien. toisissa. Eikä siinä kyllin; ta­loudellisen
aseman parantuminen
toisissa maissa tapahtuu osaksi tois­ten
maiden aseman huonontumisen
kustannuksella.
Yhdysvaltäiif talouden voimakas el-pyriiinen,
miksi saavutti huippukoh­tansa
keväällä 1923 ja jatkui joskin
vaihdellen aina tunian vuoden kevää­seen
saakka, oh kokonaan erillihen
ilmiö eikä vaikuttanut .mitenkään
asiain tilaan Euröpassa. Taloudelli-nfti
nousu Yhdysvalloissa pohjautui
nä^t kokonaan sisäisten markkinain
i k y s y n t ä ä n , ' : ^ ' t - ' '
- Ranska myöskib pn. tänä aikana
elänyt elpyinisen 'merkeissä, • mikä
seikka ori aihe'utunut \;soäan hävit-tamien
alueiden jälleenrakentamisen
yälttämättöimyydestä. Kun tämä jäl-leenrakentamistyö
päättyy, päättyy
myöskin Ranskan taloudellinen elpy^
minen:•\^;:::':,y.:'•'[•,;.•••: '
Yhtenäisen. maailman talouden lu­histumisen
merkkinä on myöskin ra-hamarkkinain
omituinen asema. Ny­kyään:
puhutaan paljon Iti^valan,
Saksan ja Puolan valuuttojen ' va­kauttamisesta,
miitta unohdetaan sar
maila • puhua, siitä, että samaan ai­kaan
on alkanut valuutan arvon las­kukausi-.
• ; Ranskassa, . Espanjassa^
Skandinäyian maissa, Sveitsissä ja
viimeaikoina myö^kjn Japaiiissä, On
mitä kuyaavihfä se,: ettei yksikään
•Europaji' 'maista ole voinut isäilyttää
valuuttansa!^'räuhahaikaista ostoky­kyä.,
Eikä_. asema ole parantumaan
puinj yuoden 1922 alusta olivat
maiimah eri valuutat yhteensä säi­lyttäneet
62 pros. rauhanaikaisesta
arvostaan; 'vuodeii 1923 lopussa 60
pros. sekä nykyään 57 pros. Maa­ilman
yleinen valuuttakriisi jatkuu
ja pikemminkin on se kahden viime
vuoden aikana voimistunut kuin hei-kentynyt.
- Erikoinen kriisi.
jota vUnif vuosien aikana ovat elä­neet
Europan vanhat teollisuusmaat:
Ranska, Englanti, ;BelgJa ja Sveitsi,
•on: toinen tärkeä ilmiö. Näiden mai­den
talous ennen perustui siihen, et­tä
ne saivat ulkomailta, maatalous­maista,
raaka-ainetta ja elintarpeita,
kyään puhutaan' paljon Itävallan,
tuotteilla. Nykyään on näiden hiäi-den
asemassa sattunut huomattavia
vaikeuksia; ensi sijansa siksi, että
maatalousmaat ovat muuttumassa
teollisuusmaiksi. Täni^ muiittumi-ncn,
joka on alkanut jo kauan sit­ten,
sodan aikana ja sen jälkeen, ta-mitkä
ne maksoivat teollisuutensa
massa ei tällä hetkellä löydy ainoa­takaan
valtiota, joka ei pyri. kehit­tämään
omaa teollisuutt.aan. Jopa
Englannin siirtomatkin pyrkivät siio-jelustulleilla
puolustamaan omaa
tuotantoaan, vähentääkseen englan-'
tilaisten tavarain tuontia.
Seurauksena tästä on teollisuus­tuotteiden
viennin supistuminen huo­mattavasti
pienemmäksi^kuin mitä
se oli ennen sotaa. Englanti on
tässä suhteessa kuvaava esimerkki.
Englannin osuus" maailman^ kauppa­vaihdossa
tekee nykyään 17 pros,
kun se v. 1922 oli vain 14 pros.,
mutta siitä huolimatoa on Englannm
vienti nykyääa 12 pros. pienempi
kuin ennen Botäa. ' ;
Maataloukpolaa .
kuvaavat «sakset», jotka eivät ole
eilla eivät talonpojat nykyään ky­kene
makBamaan korkeita maksuja
ja pankkivelkoja'^ Tästä on seura­uksena
näiden talonpoikaiskerrosten
yleinen köyhtyminen, josta johtuu
se, että he joukottain siirtyvät kau­punkeihin.
Tilansa jättäneiden ja
kaupunkiin ,, siirtyneiden farmarien
luku tekee Yhdysvalloissa yli mil­joonan
henkeä,
Eufopan maissa on maatalouspula
nykyään erikoisen kärjistynyt. Pit­kään
aikaan eivät talonpojat sitä
tunte'neet siksi, että he maksoivat
velkansa arvottomalla valuutalla ja
itse asiassa olivat verovapaita. Va­luutan
vakauttaminen sai aikaan
kriisin. Saksan talonpojs^ eivät täy­siarvoisilla
rahoilla • kykene maksa­maan
korkeata korkoa ja veroja. On
kuitenkin todennäköistä, että kriisi
muutamissa maissa pian heikentyy.
Niigpä esimerkiksi Saksassa tullaan
jo t ä n ^ vuonna säätämään korkea
tuontitulli maataloustuotteille, joten
agraaripuld menettää kärkensä.
Tämän kysymyksen merkitys on
siinä, että maatalouspula taivuttaa..
proletariaatin puolelle horjuvat kes­ki-
ja pientalonpoikaiston, kerrokset.
Yhtenä maatalouskriisin syistä on
ylläkuvattu teolKsuuskriisi. Huonot
työpalkat ja työttömyys • alentavat:
maataloustuotteiden käyttöä, Salc-sassa
ion leivän käyttö alentunut 240
kilosta (änn^n sotaa 150 kiloon ja
lihan käyttö ^ k i l o s t a 25 kiloon.
I^okkavastakohtien kärjistyminen.
Ylläkuvatut, nykyistä kapitalisti­sen
talouden:'asemaa .kuvaavat i l ­miöt
vievät nopeasti luokkavasta-kohtien
kärjistymiseen. Tätä kärjis-tjrmistä
edistää eniieri kaikkea tavat­toman
suurien trustien ja yhtymien
luominen. Kaikissa kapitalistimaissa
j phtaa tialouttä pieni kapitalistiryhmä.
Tämän- keskittymisen ohella on käyn
nissä 'sjiälimätöh kaSckren keskiluok­kien
riisto.:
Xämäh yhteydessä on välttämätön­tä
huomauttaa vielä yhdetä ilmiöi­tä,
.himittäin suurkapitalistien etujen
^tkeutumisesta maailman mitassa.
Saksa V ja • koko itä-Europa muuttuu
Ranskan ja Saksan kapitalistien vä­lityksellä
yhä enemmän . j a - enem­män
Anierikan ja Engfcäiin pää­oman
veron maksajiksi?'.' Voimme
selvästi seurata lankaa, joka johtaa
Morganista Schneidertn yhtymän
kautta Stinne?siin j a Röckefellerista
Saksan ja Itävallan eri kapitalistir
ryhmiin. ' . • >' '
Tulevaisuuden näköaloja.
arvioidessaan pistää ennen kaikkea
silmiin erittäin vaikean , pulakauden
alkaminen Yhdysvalloissa. Kahdsn
kuukauden kpluessa maaliskuusta
toukokuuhun laski 'Yhdysvaltain to-rästrustin
tuotanto '40 ^ prosentilh.
Viisi ja puoli tuhatta uutta veturia
ja 330 tuhatta uutta vaunua seis »o
käyttämättömänä rautatieliiksntefln
supistumisen "vuoksi. Autoyhtiöiden
Varastoissa löytyy" tällä kerralla milr
Joona ; puolivalmista automohiiliä.
Jlakehnusteollisuöis oh toukokuun
kuluessa supistu^iut, 23 prosentilla.
Europah teollisuudelle voi Yhdys­valtain-
pula meirkitä raskasta iskua.
Sisäisen kysynnän supistaminen ui-heuttaa
ehdottomasti Amerikan vien­nin
lisjiäntymistä. Kilpataistelu maa­ilman
markkinoilKi kärjistyy yhä .e-nemmän.
Katseliessamnoe 'taloudellisia suh­teita
Europan eri maissa emme yh­dessäkään
näe suotuisaa.i^^uvaa. Ase­man
parantumisesta Englannissa «ei
voida puhua. Saksassa on näkyvissä
vissejä merkkejä taloudellisen ase­man
uudelleen. huonontumisesta, mi­kä
osaksi johtuu siitä, ettei Saksan
teollisuus kykene kilpailfemaan maa­ilman
markkinoilla, osaKsi tietystr
siitä," että Saksan proletariaatin elin­tason
aleneminen on riistänyt teol­lisuudelta
sen parhaimman kulutta­jan.
Työläbten vaikea asema, maa­talouspula
ja raskaat verot saavat
aikaan uuden talouspulan. Puola
elää ' parastaaikaa poikkeuksellisen
vaikeaa kriisiä. Huomattava osa
Puolan teollisuutta, YläSlesian ras­kas
teollisuus ja Lodzin kutomateol-lisaus
on melkein seisauksissa.
-Maailman taloudellisen aseman
tarkasteleminen -v^e meidät siihen
johtopäätökseen, että me nykyään
seisomme uuden yleisen taloudelli­nen
pulan kynnyksellä. Porvarilli­set
ja sosialidemokraattiset talous-tuttutkijat
kieltävät tämän väitteen,
että vanhingonkorvauskysymyksen
järjestely liittolaisten asiantuntija­komitean
mietinnön pohjalla saa äi­mään
kompromissiin, mikä on ilmais­tu
asiantuntijakomitean metinnössä.
Mietinnön päätarkoituksena on es­tää
Saksan teollisuuden uudelleen­syntyminen
ja poistaa Saksan ' kil­pailun
vaara maailnian markkinoilla,
m'utta myös samalla panna sulku
proletaarisen vallankumouksen syn­tymiselle
Saksassa. ^^ak^ngonkor-vauskysymyksen
järjesteleminen
näillä perusteilla merkitsee Saksan
muuttamista * siirtomaa^rsi, joka on
erikoisen mieluinen ententen porva­ristolle.
Poliittisesti., se meiidtwe leveää
kokoomusta amerikalaisesta pankkii­ri
yLoTgaaistä Saksalaiseen easiattae-mokrattiin
Paul Leviin saakka. Mut­ta
sosialidemokraattien ' optimismi
vallankomonksellisen työväenliikkeen
takahuttamisesta Saksassa pettäa,
Kieh^ssään dirtolaisuaden maahan­sa
Yhdysvallat selvästi osottavat, ,«t-tei
sovi toivoa sen taloadelliseh ke­hityksen
jatkamista. Englantilaiset
emigrantit ja valtion -virkailijat, jot­ka
äskettäin ovat lausuneet aika­kauslehti
«Nationin» palstoilla aja­tuksiaan
lähimmän tulevaisuuden
näköaloista, eivät ole osottaneet ai-noatakan
'ulospääsyä nykyisestä ase­masta.
Tehdessämme yhteenvedon kaikes­ta
yläsanotusta voimme ilmottaa:
objektiiviset edellytykset projetäri-^
aatin menestyksellistä vallankumof
ustaistelua varten ovat edelleenkin
olemassa. Kapitalismin kriisi jat­kuu.
On olemassa täysi mahdollisuus
saavuttaa' osittain tai täydellinen
menestys useissa-maissa vallankumo­uksellisen
taistelun avulla. Tätä var­ten
tulee - kommunistipuolueiden
välttämättä liittää johtonsa alle jou­kot
ja taivuttaa vallankumouksen
puolelle talonpojat, jotka ovat rat­kaisevana
tekijänä usciuimissa mais­sa...
• • , ' • ' . ' ' ''
sesti kustantamana on nyt flme^ ^
tynyt markkinoille
^UUSI RUNOKIRJA
Clara Zefkixun Icimuva parlamentti-puhe.
Saksan "valtiopäivillä keskustelta­essa
ranskalaisten väkivallantekojen
johdosta Ruhrin alueella, lausui to­veritar
Clara •Zetkin m.m. seuraavaa:
kyhetken vaara. Vain proletaari­nen
ja täysin vasta k{ mmunistinen
Saksa voi estää Saksan sortumisen
siirtomaaksi. Proletaarisen Saksana
tehtävänä, on nykyhetkellä ja tule­vaisuudessa
puolustaa saksalaisen
alueen. Saksan työväenluokan perin­nön
koskemattomuutta. Ja kommu­nistinen
Saksa voi yhtä vähän tehdä
sopimuksia vieraan imperialismin
kuin oman maan kapitalismin, kans-r
sa. ;
Nyt koskee kysymys Ranskan,im­perialismin
tien tukkimista. Näen
yhteiskunnassa t vain yhden voiman'
joka kykenee nujertamaan tämän
siivottoman hirviön. Niihittäin Sak­san
työväenluokassa, itanskanjtyö-väenluokassa,
kansainvälisessä pro­letariaatissa.
Kansalaissota ei riipu työläisis^.
• Pufibja huomautti sitten, että val­takunnankanslerin
ehdottoman pas^
siivisen vastarinnan onnistumiseksi
olisi yälttämätöhtä, että tyioväeri
eliAtasoa kohotettaisiin. : Mutta ta­pahtuukin
päinvastoin: kiskonta re^
hoittaa^ kurjuus kasvaa, raarkanvos;-
toarvö .'alenee jopa maxkan arvon
vakauttamisenkin seurauksena; Typ-väensuojeluksesta
fascistivaaraä vas<-
taan ei ole. puhet,takaan.
. Löytyy vain ytsi pelastustie, jat-
Kerenskin demokratia ilmestyi Ve- ^ o i puhuja: taiitelun käymisess» ylT-näjälle,
varusti se Ranskan työiäis-
Kuinka kukaan, joka ön ottanut
osaa poliittiseen elämään, voisi olla
epätietoinen Ranskan imperialismin
iukemattomista rikoksista? Miten voi
si hän pettää itseään sillä, että me
voisimme heidän kanssaan päästä
veljellisiin suhteisiin? JCiedämme. hy­vin
minkä veroinen on Ranskan im­perialismi,
vaikkapa se yetoaisikin
demokratian. SiHa m? tiedämme,
minkä veroinen on itsb ttemoRratla
eikä ainoastaan Ranskassa, niin
kauan käin se on porvarillista eikä
proletaarista demokratiaa. Ranska­lainen
demokratia osoitti, syntymä­päivänään'
tuhotessaan. kesäkuun
taistelijat raehäulisateella Pariisissa,
että se oli muuttunut punaisesta si­niseksi;:
Se paljasti itsensä kommuu-hici
päivinä 1871 murhatessagn • tu­hansia
ranskalaisia proletaarisia esi-taisteh'joita
ja,.'ajaessaan tuhansia
maanpakoon Kaledoniaan. Tämä sa­mainen
ranskalainen demokratia sol­mi
.vielä helmikuussa 1916 liiton
kuolevan tsarismin kanssa, millä lii­tolla
se antoi tälle oikeude» rosvota
tärkeitä Saksanmaan osia. Ja kun
ten. jä talonpoikain kullalla tsaristi­set
vastavallankumoukseJliset. Kans-kfilaihen
demoki'atia pitää Puolaa
Saksan, ja Neuvosto-Venäjän santar-l
e t U , e i k i ilman «yyta. «illa todellakaan ei ole ? ^ ^
«tempaa rnnöldrjaa saatavissa okjelmaa esittäiin,.r «»•
tamatt. vanliempia .Nyt on tä^ 1;^"*'
tettn. juIkai^»JU tämii «MimROSAJAN IIIJKJIJ'"?*? ^
siftia ^ B a l t e n tyoUisrunonijoiden taotteita, niini™;»' AC*
vi5n. Mikael Rot«en. Wm. l.a!.ti.en ja EemeH & ^
tSm&t. p a r h ^ i tunnMtetot rnnot- Ra«ha..en .epit.
Paattien siitä kysynnästä, nuka tämänlaatuisella nrnoV; - ti
on ollnt jo TQosia, laatisimme tämän aatunden nvf Is-»- - v**
ASIAMIEHETi Heti toin»een ja levittämäiin tili U -
kaikkialta nyt kuu >e on aasi.
Sivaja on tassJl kirjassa TOhan yli 200 ja maksaa ... ^•
$1.25'*idottanaaistikkaUun kansiin. »»» ,e ^
V A P A U S ,
Box 69, SUDBURY, ONT.
Haluatteko tuottaa
tuttavanne
Parhain tapa taottaa tuttavanne ia omatsehae Canadaaa^ oa eUil
ostatte täällä Wfaite Star Dominion Lin/an piletin, jonka saa inistä tahuui
White Star Dominion Linjan tai laiva... eli rautatiekonttorista Canaduia.]
Tällaisen piletin lähettää täällä oleva White Star Linjan konttori *d-täiseen
saman linjan konttoriin, joka on lähimpänä tänne aikovaa nul.
kastajaa. White-Starilla on konttorinsa jokaisessa huomattavimmaiia Us.
pungissa joka maassa Europassa..
Täydellisiä tietoja pääsy^hdoista, passi. y.m;. asioista saa
H. G. THORLEY
42 Kiiig St. E.
Torqnto, Ont.
tai kaikilta paikalli­silta
rautatie- ja lai­va-
agenteilta.
t ä tarmokkaasti Ranskan imperialis­mia
kuin sen apuria. Saksan kapita­lismia
vastaan, taistelun käymisessä
yhtä hyvin Stinnestä kuiÄ ranskalai-van.
Väkivalta ön väkivaltaa.
minä, ja on myös-Tshekkoslovakialle sb suurkapitalisteja vastaan, jotka
antanut saman kaksinaisen tehtä- _„,f , . V r i , ^ v . i -».v
ovat yhden ja saman kapitalismin
edustajia. . . ••-..•^
Voidaan kyllä Rahsk*an isuhteeh
turvautua,: hyvityspolitiikkaankin
•mutta,';ei sellaiseen, joka säilyttää
kaiken taakan työtätekevillie, vaan
sellaiseen, joka säilyttää kuormituk­sen
sota-' ja rauhanhyötyjille, joka
käy. käsiksi tavara-arvoihin, mutta
sellaista; politiikka voi harjoittaa
vain työväenhallitus, joka nojaa
parlamehtin ulkopuoliseen tyi^Tsl^
voimaan; (Välihuuto: Saarnaatte
kansalaissotaa!) ' Kansalaissota • ei
riipu meistä vaan teistä. Vielä tä­näänkin
käy täydestä Lasallen sa­nat:
«Vallankumous saattaa, tulja
;rauhanlippu . kädessäV laikka villin
hulmuyin. kutrein ja räutakengät Ja­lassa.
» Punainen terrori on airia ol­lut
väin vastaus valkoiselle: terroril­le.'•
. ^. • ;• •.-.:::•::
Mutta proletariaatih voitokkaan
taistelun ehtona on proletaariheri
yhteisrintama. Meillä kommunis­teilla
on sosialidempkraattlen kanssa
tehtävä tili. Joka on kirjoitettu :W
rellä ja kyyneleillä, mutta" siitä huo­limatta
sanomme me heille: seisom­me
.kylki kyljessä .teidän kanssanne/
jos mielitte ..taistella; • yhten-äisessä
"ntaniassa meidän kanssamme sak­salaista
kapitalismia ja ranskalaista
imperialismia vastaan. Joukot, Ruh­rin
- lueen työmaaneuvöslot ovat jo
antaneet vastauksen sysyrnykseen:
suljettu rintamako Cunosta Scheide-männän
vaiko Moskovasta Pariisiin?
Ne kun ovat tehneet puoluesuunhis-ta
välittämättä . aloitteen proletari­aatin
organisoimiseksi kansallisesti
ja kansainvälisesti' taistelun käymis­tä-
varten ententeimperialisihia ja
Saksan kapitalismia vastaan. Ei ole
mitään yhteistä rintamaa porvaris­ton
ja proletariaatin kesken, ' M i kä
kansallisesti eroittaan se ylidistää
kansainvälisesti. Sanotte,' että tämä
me sanom­me:
maankäyaltajia: ovat an^liiniku-ninkaat,
kmvosparoonit Jä putrteolli-sunden
harjoittaja Itanttaov^OT^^
taheet Poincarelle venikkeen Val­taukseen,
^•v.. ,••.:•:•,-:•::•..-'
Mutta kaikesta tästä, huolimatta
on valtiokanslcrin syytökset merkil
lisesti- koskeneet minuu.-j. Kun "Hän
valitteli raakaa väkivaltaa, niin tun­tui
minusta (Samalta, kuin vanhasta
Cicerosta, kun tämä sanoi Graccuk-selle:
tLasihuoneessa istuva älköön
viskelkö kiviä!» Eivätkö myös luo­kat,
joiden edustajana y^fltakunnan-kansleri.
on hallituksessa, ole har­joittaneet
raainta väkivaltaa voitet­tuja
kohtaan? , Mitä osaa suorittivat
saksalaiset joukot Ukrainassa Bresti-
Litpväkiii rauhan jälkeen nauretta­van
hetmannin, Skoropadskin n/jus-tessa
vallankumouksellisia pientalon-poikia:
ja työläisiä vastaan? Samat
piirit, joitä valtiokansleri' edustaa,
käj-ttivät väldvaltaa juuri Ridirin
työläisiä vastaan, kun nämä tekivät
totta, yhceiskunnallistuttamistunnuk-sesta.
Tällöin-ilmestyi väkivalta äk­kiä
esiin ahtaakseen kapitaalin yli­valtaa
vastaan nousseet työläiset
pistimin kaivoksiin. Ja toisen ker­ran
käytettiin väkivaltaa, kun kai­vostyöläiset
tekivät, totta tasavallan
puolustamisesta kappilaisia kapinoit­sijoita
vastaan. Tällöin riehuivat
Wattersin joukot Essenissä. Väki­valta
jää väkivallaksi. Se ei yhtään
muutu kirotuksi taikka pyhäksi siitä,
esiintyykö se ranskalaisten vaiko
saksalaisten värieh verhossa.
Imperialismin'tien tukkija. '
Ei maksa vaivaa luottaa hyvitys-politiikkaan
eikä Yhdysvaltain ä-puun.
Voittajamaiden välillä on
eturistiriitoja, mutta yhdessä • asias­sa
ovat ne kaikki yhtä mieltä, s ni­mittäin
että Saksa on muutettava
siirtomaaksi. Ruhrin valtaus on
juuri aseellinen esiintyminen tässä
tarkoituksessai , Emme tiedä kuin-,
ka pitkälle ranskalaiset aikovat. E m - o n ma^n"St^tI ^Mutte
me . tieda, tuleeko toteutetuksi
Ranskan imperialismin poliittinen
suunnitelma riippumattoman valtion
muodostamisesta Saksan ja Rans­kan
välille. MeiUe on kylUBsi ny-
On tuotettava vain prolctariaatiin.
Meitä sanotaan epäkansallisiksi,
koska olemme internationalisteja. Ja
kuitenkan ei viimeksi mainittu sa­na
merkitse mitään muuta kuin ko­ko
maailman riistettyjen suuren so­lidaarisuuden
tunnustamrsen suurem­maksi
historialliseksi voimaksi kuin
kansallisen solidaarisuuden riistäjien
kanssa. . Me kommunistit tulemme
aina pitämään Saksan kansallisuutta
j a ; saksalaista aluetta sen yhtenäi­sen,
nykyaikaisen ja keskitetyn ta­louden
aineellisena edellytyksenä, jo­ka
on lankeava proletariaatin perin­nöksi.,
Ellemme me pitäisi^ Saksaa
isänmaanamme, ellemme arvostaisi
sitä saksalaisen kulttuurin maana,
niin olisimme me, jo, aikoja pyyhki­neet
sen tomun jaloistamme ja va­eltaneet
Venäjälle. Mutta me olem­me
jääneet tähän .maahan, koska
rakassamme sitä ja sen oijnetonta
proletariaattia, jolla ei vielä ole ol­lut
rohkeutta taistella vapautensa
voittamiseksi. • Saksan uudestisyntyi
'minen ei voi olla: kansallisten seik-kailijain
teko, vaan on työväenluo­kan;
Kommunistisen Maniiesfin sa­nojen
mukaisesti, muodostauduttava
kansaRsi valloittamalla poliittisen
vallan ja pystyttämällä dikta^urin-sa.
• Me käymme taisteluamme yhdes­sä
Ranskan kommumstipuolueen ja
Ranskan punaisten .ammattiyhdistys­ten
kanssa, o Näiden taiseelijoita vis­kataan
vankiloihin. -Ranskan punai­set
kaivostyöläiset olisivat organl-
.soineet lakon, jolla olisf ollut mitä
suurin merl^itys, elleivät reformistit
olisi , hyökänneet heidän selkäänsä.
Ja taistelevan Saksan .proletariaatin
rinnalla on myös Neuvosto-Venäjä.
Venäjän työläiset; ovat köyhyydes­tään
huolimatta tulteneet Ruhrin
työläisiä iniljoonilla.; Ja jos Saksan
proletariaatilla tällä hetkellä on voi­maa
nousta suljetulla yhteisöllä ^rin­tamalla
porvaristoa ja enzentelmpe-rialismia
vastaan, on ;Neuvost(H-Venä-j
ä - seisova suojellen Saksan työläis­ten
takana. „ - -
~: E i yhtääir • paperimarkkaa Cunon
hallituksen tueksi! ' K a i k k i . luotta­mus
: proletariaatin omiin ; voimiin.
Luottamusjtaisteluun yhteisellä'•'rin­tamalla!
i PALOVAKUUTUKSIA
i _ja-jKiinteimistöväUtyksia
• * Nickel Range Bld?.
Phone 936. Sudburr, Out
LAKIMIES ja ASIANAJAJA
: Canadian Bank of Qommerce
- yläkerrassa,
Sudbury, Ontario.
Phone 186 P. O. Dr3wer 360
Uikomaaiaista humoria
Professori: — Xähkääs, hemt,
lääkärin tulee ensi tilassa olia ps7-
kolo^gi. Se on kaikkein tir-iemA-Sairaskäynneilläni
on minuUa :
nani ottaa mukaani nuori kandiusat-ti,
jotta liänellä olisi tilsismis Br^a-
: " : . d ä , miten kaikki käy. Tä.sä JO.
" aika sitten kävimme erään r.uoren
naisen luona, joka' makasi sairaa..?.
Saksan proletariaatille kuuluu
vain yksi tunnusl. Eteenj>äin . tais-,
telussa diktatuuria, pystyttämiseksi,
jotta: Inotaiäin ^ i>ertistas^'-i^
ylevämmälle Saksalle, "joka olist
kaikkien isänmaat
dulla kysäsin kandidaatilta- < ^.^
kandidaatti sanoa '••-'^^.J':.,
nen syövän suklaata?. S".^ .
voinut. *Niin, katsokaah_an, iar
daattb, selitin minä, «am n^^^
sänkj-nsä alla joukon tpjiaj
rasioita». - No nnn, Jok^«°
tämän jälkeen tulimme e r ^^
nuoren naisen luo. joka my°-^
vuoteen omana. ^^^t
sa lähteä,^ I--;^SätSSnnSK-n
sitten voisi ne.ti heit^^a « ^
autolla ajelun!. J ^ o i ^ ^ ^ ^ ^ ^ .
mästykseni ja Pa^^^f^-^La au-säsin,
mitä hän ^e-^i ^
fcoUa ajetusta, c^-"' ali».
äinpähän vaan, etf
makasi autonkuljettaja^ ^ ^ j ^ .
t ä nnore sta miehestä J o j f^
^ ^ ^ ^
^ Kalakirjan
Xke D«Jy Worker,
• Vi vk.
$9 00 vk., ?L0
Fsrmar Labor Voic
' $1.25 vk-, 6oc
Xie'ubor Herald. jr.ng yorker Ch
Young .^^-^-^^^^^nO},
•n^ Liberator, V ' " '
ly Tid, ruotsalamei
/• Vi vk.
^ Worker, Toron
Yonng Worker, Toi
Toveri. Pa"'^.l^^-V«:i.i
iteenpäin. P^J^aleht
Toreriur. naisten \
pSnikki, kuukausitta
vljaus. 3 kertaa viil
Katsaus varhaisempaan
tymiseen.
Työväen ammatilline]
messa on kokonaisuud
rattain nuori. Se ön 1
j tuotantojärjestelmän ^
täällä kuten muuallakiii
Ensimäiset ammattioi
tettiin Helsingin Työv
: sen yhteyteen v. 1888.
: v^: leipurien, köhetj
i nunintekijäin osastot,
alkoi nopeasti muillakin
nilla^ työväenyhdistysten
muodostua amiilattiösa;
. Myöskin itsenäisiä amm
Vi
Kun tällä tavalla alk
muodostua ammatillisia
tpjä, niin ne alkoivat,
silleen yhdyssidettä;, joi
sai ammattiliitQU mqoc
oli jokaj^lla ammatilli
tonsa> Tähän asti suju
[t amniatillinen järjestäyt]
lemmitta erimielissryksij
; Mutta heti kuin tuli k
i naisen ammattijärjestön
sesta, joka yhdistäisi y]
alaisuuteen kaikki amm
«illoin ei enään jaksett
mielisiä työväen jphtoi
[^kuudessa. Varsinainen'
allomkaan ollut .erimiel
jistämässä, vaikkakin h(
• sen vaistonsa avulla kan
hialiinilaistä suuntaa,:
I'amm. järjestöjen perus
: tävastoin silloisen, työM
Jntelligenttisetteoreeti
ryhtyivät jyrkästi vastu
perustamista.
r Erimielisyydet alkoiva
k^n, kun Salin herätti 1
' .•myksen Turun puolue
l«yfeyllä v. 1899. 'AI
Iän osoitti, että "Nuoi
lii^een ilmeinen heikk
jankisuus ja johdon
Tämän johdosta Salin :
^ sekä vastustusta.
Klai sai hän syytteitä
Voiltaan Taavi Tainiolti
L ti Salinia aikomuksesta
[' ^aki kahteen leiriin." ,
r siloisista teoreetikoista,
I ^ Tainion kaltaisist
|- »et samalla käytännön
i e tekivät vääri
tyÖTäen taloudeUiseeh
.fi«en nähden. He viit
• ammatilliseen l ii
« ei paljoakaan välittS
ja osoittivat sen
j°I™olia. Siksipä Tuj
««asikin tämän'Saa
Jtysymyksen pöytäl
ia Tampereet
Helsttkiläisiä ei knit
J^yt puolueen men
JJfa- Salinm johdo:
' ^ t o i m e e n Suomen
l - perustamiseksi
P^v^:^:-;;