Canadan uutiset, July 3, 1924

              C A N A D A N U V T I S ST
euomalainen sanomalehti Gsnadaeea
ilmestyy jokaisena Torstaina.
> Kustantaja
Thö Canada >4ew8'Publishing Co.
XIV. .; oli neljäntoistavuotiaana
poikana V kuningas. kiireestä
kantapäähän saakka.'*
TILAUSHINNAT:
Ganadaan: 92.60 koko Tuo^cdta
n.50 puolelta vuodelta; 75c. 8 kuu
kaudelta ja 26 senttiä Iniubaudälta.
Yhdys^altomin ja Suomeen: 98.60
iicko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo­delta.
^ .>
ILMOlTUSHfNNATf
60 senttiä palstatuumalta Icenran jo*
lalgtuna. Pitempiall^isllle llmoltukoii
h» kohtuullinen alennus/ Halutaantie-to-|
ja nimenmuuttoilmotukset 76 sent
t!& kerta, $2.00 kolme kertaa! Naima-ilmoituk8e;
t $2.00 kerta, $3.00 kolme
Kertaa. Aidollitto- la kihlaus-ilmol.
Mikset: 60c palstaltuumalta. Kuolonll-moltukset
$2.50, riiuistovärssyllä $3.00.
JgyntymällmoitukBet $1.60. Avloeroll-moltukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-fiiettelof,
luento-ilmoitukset y. m. 80
senttiä tuumalta. ,1
Uutisten jbiikkook aijotulsta llmol-tukslsta
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienlmmänkln Ilmoituksen hinta on
BO sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
\
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tl-rjiukset
Ja rahat ovat lähetettävät
laoltteella: 1
CANADAN UUTISET,
.'ort Arthur, Ont., Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
/ahde nmlnlttava.
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite.
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
t^he Finnish Newspaper In Canada,
Publlshed every Thursday by
The CanptiaNevvs Publishing Co.
ErldkJ, Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
Daily New8 BMg., Port Arthur, Ont.
— Puuvanukkeeri " j a paperin'
vienti Ganadasta nousi tämän
vuoden ensi neljänneksellä 14o
miljoonaan dollariin, vastaten
122 miljoonaa dollaria saman a-jau
kuluessa viime vuonna. Pa­perin
vienti käsitti nyt 96,957,-
900 dollaria, vastaten 79,567,900
dollaria samana aikana viime
vuonna j a puuvanukkeen vienti
46,173,800 dollaria, k u n se saman
ajan kuluessa viime vuonna nou­si
42,976,000 dollariin. Sanoma-:
lehtipaperia vietiiu mainitusta
maasta tämän vuoden ensi nel­jänneksellä
1,178,200 tonnia, ar­oltaan
88,711,500 dollaria. Vas­taavat
määrät edellisenä vuonna
ovat olleet 1,006,500 tonn. ja 72,-
667,800 dollaria. Sanomalehti-;
paperin vienti maaliskuulla nou­si
127,582 tonniin, joka oli uusi
saavutusmäärä, vastaten 99,621
tonnia viime helmikuulla j a 113,-
400 tonnia maaliskuulla 1923.
Voimapaperia vietiin Ganadasta
tämän vuoden kolmen ensi kuu­kauden
aikana yhteensä 20,274
toimia, vastaten 19,007 tonnia
saman ajan kuluesfia viime vuon­na.
Tämän viennin vastaavat
raha-arvot ovat olleet 3,070,600
ja 2,847,800 dollaria.
CANADAN tJUTISET
Is welcome(l and read in every Finnish
home In the Dominion, It is the only
lirect advertislng medium for tboae
cnanufacturers and mercharits who
wlRh to create and bulld a profitable
and permanent demand för thelr.prod;
ucta and mercbandlse by the lai^e and
ever growIng Finnish populatlon resld
tag In Canada. Place your. trial ad-v^
ertlsement and|get results.^
Advertislng rates 50c per IncBu
Polltical advs. $1.00 per inctt.
Advertisements must reach our of
fice We.dTi€sday noon to appear on
Thursday'8 issue.
SubSGriptlon prlce in Canada $2.50
per year, United States and other
counlrles $3.50 per year in advance.
Entered as second' clasa mail nnat
ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office a
Port Arthur, Ontario, Canada.
4<«r 41 ^ ^ tv»
— Italian
iMatteotin sa
THE AIM O F M H E CANADAN
, UUTISET.
To help p^-eserve the ideale and
«acrea traditlons of this, our ädopted
'•ountry, the Dominion of Canada: To
ribserve Us laws and Inspiro ethers to
•espect and obey them: T6 strlve
vnceaslngly to quickon the pubMc'8
Bense of cIvIc duty: In ali vvays to aid
in making thIs country greater and
better than we |fouTDd It
Viisaus ei onnea etäältä liae.
—. Ykisikin auringonsäde voi
poistaa paljon pimeyttä.
— Voimallinen tahto vie mie­hen
läpi harmaan kiven. — Alek-bis
K i v i.
• ..— Jos tahdot puheen saada no­peasti
liikkeelle, niin lisää siihen
l o p u k s i : Älä sano kellekään.
— Missä tietä mä ttömyvc; on
autuus, siellä on hiiflimtta olla
viisas.
— Päijtä suorittala se, mikä si-nyn
tulee suorittaa, ja tee täs­mällisesti,
mihin kerran olet ryh­tynyt.
— P r a n k l i n.
— Ajatukset^ ovat fsielun kas­vikunta.
Jos tahdot tietää miten
ajatusmaailma itää ja versoo,
katso kevättä! Jos tahdot ti.etää
miten se * kuihtuu, katso syksyä.
—- Z. Topelius.
— Ne j k k a ovat filofisessa
«nuhteessa sivistymättömiä eivät
milloinkaan odota hyötyä eikä
vahinkoa itseltään vaan ulkonai­silta
oloilta. Filosofi taas odot­taa
hyötyä ja vahinkoa ainoas­taan:
si§ältäpäin, omasta itses­tään.
— Epiktetos.
— Madame de Stael tutki val­tiollista
: filosofiaa siinä iässä,
j o l l o in tytöt tavallisesti leikki­vät
vielä; nukeillaan. Mozart
.soitti ja sävelsi neljän-vuotiaa-na.
Goethe sepitti murhenäytel­miä
kahdentoista vuoden vanha­na
poikana, ja (jrrotius julkaisi
ansiokkaan filosofisen teoksen
ennen 15 :ttä ikävuottansa. Liszt
— Kesäk. 1. pjnä juhlittiin
kieltolain 5-vuotisjuhlaa kaikki­alla
Suomessa. Se taistelu, k i r j o t -
taa " I l k k a ' \ jota on nämä vuo­det
käyty alkoholivallan, hävit-tämiseksi,
on ollut luonteeltaan
samanlaista k u i n edellisessä kos­keteltu
taistelu sotaa vastaan.
Samaten kuin hyökkäyssota on
aina itsekkäisyyden kiihoitettu
voittotapaus, samaten on alkoho­lin
käyttö ihmisen ravintoaiince-na
barbarinen nautintotapa,^ ^jos-ta
aikamme kulttuuri-ihminen ei
ole vielä kyennyt itseään, vapa­uttamaan;
Alkoliolinautinto on
l^orkeammalle, sivistyneemmälle,
siveällc ihmiselle mahdottomuus.
Kun aikamme sivistynei«tökin si­tä
kuitenkin himoitsee, eikä ' voi
Jouto- ja huvitteluhctkiään viet­tää
ilman alkoholia, se on vain
osoitub, siitä sitkeydestä, millä
kiihotetut, barbariset intohimot
pitävät k i i n i ulkonaisesti ja tie-topuolisestikin
paljon tietävää ja
taitavaa ihmistä. Mutta tämä on
tulos siitä, että kulttuuri on teh­nyt
harrastuseron siveyden kans­sa.
Tämän ajan ihminen on etu­päässä
nautinnon,- toisessa sijas­sa
järjen ihminen. Siitä seuraa^
että V omantunnon siveysvaati-mukset
ovat verrattain vähän
viljeltyjä. Jos niitä viljeltäisiin,
kysyisi se himojen kieltämistä ja
hillitsemistä, eikä suinkaan k i i -
hoittamista. Mutta sellainen tun­tuisi
aikamme kulttuuri-ihmisell e;
kiusaHsolla uhrilta. Hän on,
päinvastoin, harjoitellut kiihoit-tamaan
niitä himoja, joita hie­nompi
uskonnollinen ja eetilli-nen
omantunnon sivistys vaatii
hillitsemään ja kieltämään.: •
K u n kieltolakimme on. j o u t u ­nut
rajoittamaan näiden vapauk­sia,
on luonnollista, etä se on l e i ­mattu
kulttuurivastaiseksi, mah­dottomaksi
noudattaa. Mutta
j u u r i tästä syystä on kieltolaki-taistelussa:
raittiusvalistuksella
tärkeä, arvaamattoman tärkeä
merkitys.. Tätä valistusta on
vaikein levittää sivistyneisiin p i i ­reihin,
joissa alkoholinautinnon
suhteen ollaan väärin ymmärre­tyn
sivistysoikeuden v a r j o l l a sil­lä
kannalla, että alkoholi kuuluu
oikeudella kulttuurinautintoihin.:
Mutta varmaa on, että tuon käsi­tyksen
täytyy murtua, jos ker­ran
ihmiskunta pääsee eteenpäin.
Siksipä onkin tänä, Suomen k i e l ­tolain
viisivuotispäivänä todetta­va
vain se, että kieltolain avulla
on jatkettava valistustyötä, kun­nes
kansakuntamme saavuttaa
t i l a n , j o l l o in se huomaa juopotte-lukautenaan
eläneensä raakojen
himojen kuohahtaneen valtakau-eduskurihan
3äsenen
aperäinen katoa mi
nen, josta syy langetettiin i fascis-itien
niskoille', on siinä maassa a i -
iiheuttahut hyvin k r i i t i l l i s e n t i l a n -
Iteen ja radikaalien taholta on
ankarasti ryhdytty hyökkää­mään
pääministeri Mussolinia ja
hänen hallitustaan vastaan, vaa-
'timaan hänen itsensä j a kabinct-tinsa
eroamista.. Sanotaan, että
kadonneen edustaja^ ^^Matteotin
lp iti edustajahuoneessa tehdä f as-cistien
toimintaa koskevia pal­jastuksia
ja että hänet siitä syys-
',tä toimitettiin " p o i s tieltä." .
1 Pääministeri I\Iussolini t a r t t ui
maansa 'hallitusohjaksiin aikana,
jolloin Italia oli joutumassa sa­manlaiseen
kaaokselliseen tilaan,
jossa bolshevistinen Venäjä ny­kyään
on. Hallitus- ja yhteis^
kuntavastaiset ainekset olivat
voittamassa jalansijaa maassa ja
sellainen kehitys olisi mahdolli­sesti
ennen i]itkää johtanut pu­naiseen
vallankumoukseen, ^lus-solini
toimi päättävästi ja ehti
radikaalien edelle. Punainen k a ­pina
kääntyi; verrattain rauhal­lisesti
toimeenpannuksi fascisti-;
en vallankaappaukseksi, joka c-päilcmättä
oli' ainoa mahdollinen
kahdesta valittavana ollcösta
suunnasta. Pistinten avulla val­taan
päästyään täytyi faseistien
liiyös pistinten suojassa valtaan­sa
ylläpitää, katsoa, että mosko­valaiset
bolshevikit ja heidän i - ;
talialaisct apuriusa eivät päässeet
uudelleen yleistä turvallisuutta
l i h k a am aan. S i i tä syystä us-:
solinin hallitusta ryhdytty tap­pionsa
tajuavien radikaalien ta­holta
nimittämän. 11 "musta paito­jen
t e r r o r i k s i .?
:\russolinin ilmoitetaan tyydyt­tävästi
Italian kansalle osoitta-i
noen, että hänen hallituksellaan
ei ole mitään :osuutta IMatteotin
jutussa eikä muissakaan fascisti-ministeristön
tilille asetetuissa
konnantöissä. Hän on myös i l ­moittanut
edelleenkin jäävänsä
I t a l i a n hallituksen johtajaksi oh­jatakseen
valtakunnan nykyisen
k r i i t i l l i s e n ajanjakson y l i . \ Osa
kansastakin on; siinä vakaumuk­sessa,
että •hallitusvaihdos sellai­sella
hetkellä voisi; tuoda muka­naan
rauhattomuutta j a vaaran
sisällissotaan saakka . j o h t a v an
tilanteen syntymisestä.^,
lisen lääkärin antaman terveys^
.todistukseni i sekä i »kaksi. kappalet-;
•ta valokuvia. : Näiden paperei­den
nojalla Amerikan konsuli
sitten myöntää passiviisumin e-dellyttäen,
että Suomen kvota
sillä hetkellä" sen sallii.
Amerikan konsulit Ganadassa
saavat Helsingissä olevalta Y h ­dysvaltain
pääkonsulilta v i r a l l i ­sen
ilmoituksen, kuinka paljon
k u n k i n konsulaatti-piirin aluee­seen
kuuluville suomalaisille
(jotka vähintäin yhden vuoden
ovat Ganadassa asuneet) voi­daan
passiviisumeja myöntää.
K u n näitä tietoja ei Helsingin
konsulaatista vielä ole tänne eh-,
tinyt, on suomalaisten pääsy tois­taiseksi
keskeytyksissä ja lo­pullisesti
verrattain epätietoista
Huomioonotettava kohta uusis­sa
asetuksissa onniyöskin se, et­tä
siirtolaisten kansallisuus mää­ritellään
sen mukaan, missä
maassa asianomainen on^ synty­nyt.
Siten ei esim. Ganadassa
kansalaistnntitta suomalaista las-keta
eanadalaiseksi ,eikä hän voi
päästä Yhdysvaltoihin canada-laisena
kvota-asetuksen ulkopuo­lella,
vaan on hän riippuvainen
Suomen osamäärästä. Englannis­sa
syntynyttä ei myöskään lueta
eanadalaiseksi, vaan riippuu hä­nen
pääsynsä siitä, onko Suur-
B r i t a n n i a n osamäärä silloin a-voinna.
Ganadan kansalaispape­rit
omaavan, ulkomaillakin syn­tyneen
henkilön,*, on kuitenkin
niiden perusteella helpompi saa­da
n. k. non-quota-viisumi halu­tessaan
mennä Yhdysvaltoihin
vierailulle tai muuta tilapäistä
käyntiä varten. : ^
Fsucyranaisesti kärsivät puutetta,
varsinkin, k u n sattuu työtön ai­k
a . Suomessa ei kumminkaan
joudeta ajattelemaan sitä, kuin­ka
lujasta omat talot, autot yn­nä
muut mukavuudet on saatu.
Onko ne voitu saada irti sillä,
että on vään tehty kuusi tahi;
kahdeksan tuntia päivässä työr
tä? E i t o k i . Siitä saa olla heti
vakuutettu, että se j o l l a on vela­ton
talo, ei ole niitä miehiä, jot­ka
tekevät työtä vaan kahdeksan
tuntia päivässä, vaan hän aher­taa
12 j a 14 tuntia päivässä,
vieläpä toisinaan kokonaisen
vuorokauden yhtämittaa. Toi­seksi
ovat he niitä miehiä j a nai­sia,
jotka pitävät kieltolain py­hänä.
Ennen muinoin tehtiin
Harborissa työtä 18 t u n t i a vuo­rokaudessa,
. mutta ainoastaan
h a r v o i l l a oli oma talo. ]\[utta
silloin ei ollut kieltolakia. Vasta
sen jälkeen kun maahan t u l i k i e l ­t
o l a k i , ovat kansalaiset ruven
neet saamaan säästöjä. Kielto-lalvi
oli se, joka antoi, sosialis­teille
kovimman iskun tasajaos­ta.
Jos Suomessakin vaan ote^
taan sama järjestelmä kuin Ame­r
i k a n hyvävaraisilla suomalaisil­la
on ,nimittäin ahertaa 14 tun­tia
päivässä, j a kunnioittaa kiel­tolakia;
n i i n toiuiecntulo on siel­läkin
hyvä. - M u t t a sellainen, jo­ka
etsiskelee vaan lyhyitä G j a 8
t u n n i n . t y ö p ii i v i ä, e i t ui e t o i m e en
missään, nälkä sille tulee oli hän
sitten Amerikassa 'tahi. Ganadasr
'toimeenpanoa, • ^6n' sosialideriroi
kraattien taholta usein selitetty
aivan: viattomiksi ja arvosteltu
ankarasti viranomaisia,, joiden
velvollisuutena on ollut ryhtyä
:nimenpiteisiin ikumouksellisten
ainesten rikollista toi min t aa v {Ii­taan.
Sosialidemokraatit eivät|
tyydy ajamaan yksinomaan vuo­den
1918 kapinallisten asiaa,
vaan he puuttuvat nyt valvo­maan
n i i d e n k i n etuja, jotka par­haillaan
ponnistavat kaikki voi­mansa
uuden kapinan aikaansaa­miseksi
j a jo.tka sen syttyessä 0-
lisivat valmiit taas astumaan: ka­pinallisia
johtamaan. Tästä nä­kyy,
että sosialidemokraatiasta
kommunistiseen . d i k t a t u u r i i n jt
t e r r o r i in on paljon lyhempi kuin
eräät sosialistijohtajat tahtova
laumallensa luulotella. Sopiitie-tysti
kysyä pystyisivätkö ne, jot
ka suhtautuvat näin lempeäst
k a p i n a l l i s i i n ja arvostelevat hei
tä yllämainitulla • tavalla, pitä
'mään. joukkojansa aisoissa, jos
ka pi n a n A' a 1 m i s tel i j at teki s i \' ii
uuden yrityksen.
^ykjimen' kurssimme"
tyksille SUOMEEN
5 >
Amerikan armeijan lentäjä,
luutnantti . JMauglian on saanut
nimensä ilmailun kehityshistori­an
lehdille suorittamalla matkan
A11 a n t i 11 a Tyynen me r en ra nn i -
kolle .\ hdessä päivässä, suoriutu­en
2670 mailin taipaleesta aamu-hämiirän
ja iltapimeiin välisenä
aikana. Matkalla o l i hän laskeu-ttinut
maahan viisi kertaa pult-toAinevarojaan
lisäämään koho­ten
kuitenkin aivan heti uudel-
Iceli ilmaan vain vähän aikaa
äärilnuiilleen jännitettyjä' her-m
o j aan ja r u u m i s ta a n 1 e 1) 11 u t e t -
tuaari.^ San Franciseou'lentoken­tälle
läskeuCl^Tttuaa l i sai-hän ker-r
ass aa n'' ' suu r en moi s en • va s t a a n -
oton ja^häne'i^"'nimensä'oli kaik­kien
amerikalaiwtehl'huyiilla. :
K u n ' V)tt a a h u o mi 0011 'ilma i l u-t
a i d on kehity k se n s i i t ä > • 11 ä h ti e n
k u n 1 W r i g 111 - v el j ckse t s uo rit t iv a t
ensi^näisjä kokeitaan t a i kuti B l c -
r i o t ' ensimäisen kerran kkuieel-laali
liiteli Englannin kanaalin
yli', täytyy tunnustaa, että ihmi­nen
on vähitellen pääsemässä i l -
m an k in • v a 11 i a ak s i. L en t o. A ra e ri­kan
mantereen y l i yhdessä päi­vässä
on tehtävä, joka suoritta­jaltaan
kysyy sekä teknillisiä
taitavuutta että suurta yleistä
kestävyyttä. Tähänastiset tulok­set
ilmailun alalla on saavutettu
vähän päälle kahdenkymmenen
vuoden kuluessa. ,Mihin ' ennäte­tään
seuraavien ka hdenky nime­nen
vuoden aikana T Se näkee
,ken elää.
sa.
K u i n k a pitkiä työpäiviä Ame­r
i k a n ^uomalainen talonpoika
(farmari) tekee ? Hän nousee aa­mulla
ylös neljältä ja tekee työ­tä
yhteentoista, illalla, siis 18
tuntia. Sellainen» farmari, joka
ei tätä taksaa kesällä nouda f y
on tuomittu häviämään. KuinA'a
pitkiä työpäiviä sitten Suome.ssa
t e h d ä ä n ? E h k ii kah d e ksa n t n n-tia.^
Siitii huolimatta pitiiisi tul­la
hyvin toimeen ja vieläpä r i -
kastuakin. Amerika on joka
maassa a hk e r a 1 le m ie h el le, m n t-ta
veltolle ja sellaiselle, j o k a h a -
luaa elää toisen kustannuksella,
ei' Amerikkaa olekaan. Califor-ni
a n k u 11 an e 1 s i n t ä a i k a on j o o -
h i . "
m.
sähköteitse on
Myöa myömme pankki-osoituk
sia (shekkejä)- markoissa yllä
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia^ kolmen prosentin korkoa v«*»
täviä matkiistajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunas ^
taan siellä voimassa-olevan dolV
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksilk
postin kautta on 15c. sumtnill*
alle $20.00; sitä. suuremmiltä SUDV
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 khikilta summilta.
OQ
Milloin ihmisejn työkyky on
suurin?
esiintyi, julkisestii kahdentoista-vuotiaana.
1 Ganova muovaili sa­vea
aivan lapsena; Kean näytte­l
i ; Shylockiur osaa ensi kertaa J
nuorukaisena melkein yhtä ne­rokkaasti
c kuin myöheikmin kyp;
syneenä^ täiieilijanaV ja Liidvig
— Amerikan Yhdysvallat näyt­tävät
miltei täydellisesti sulke-neen
ovensa ainakin mikäli suo­malaisten
siirtolaisten siihen
maahan pääseminen on kysy­myksessä.
Buden, heinäkuu 1
p:nä voimaanasuneen kvota-ase­tuksen
mukaisesti on Suomen 0-
samäärä asetettu kahdeksi pro­sentiksi
vuonna 1890 Yhdysval­loissa
asuneiden suomalaisten siir
tolaisten lukumäärästä j a tällöin
kvota supistuu pariin kolmeensa­taan
henkeen vuodessa. , 1
Ganadaan Suomesta saapunei­den'
kansalaistemme, jotka jtä-män
kautta pyrkivät Yhdysvial-taini
puolelle, täytyy tässä maas­sa
asua -vähintäin vuoden ajan
ennenkuin Amerikan konsulilta
passiviisumia kannattaa yrittää­kään.
Passiviisumia- varten vaa­tii
Amerikan konsuli useita to­distuksia
j a asiapapereita, nimit­täin
i p a p i n k i r j a n kahdessa kap­paleessa
(joista : k a k s i alkuple-räista
j a kaksi englanninkielistä
käännöstä), todistuksen p o l i i t i i -
sestai luotettavaisiuudesta, todis-ituksen
sotapalveluksesta (jos sel^
l a i n e n henkilöllä on) ja p a i k a l -
Ehtoj a siirtolaisen menestymi­selle
vieraassa maassa.
Suomenv varakonsuli Ashtabu-la
Harborissa, Ghas. Potti, ilmai­see
Ilkalle lähettämässään Ame­r
i k a n - kirjeessä mielipiteitään
Suomen nykyisestä siirtolaisuu­desta
Ganadaan ja Yhdysvaltoi­hin
kehoittaen tällöin kaikkia
matkaa suunnittelevia suomalai­sia
tarkoin harkitsemaan, • eiko
"Lännen k u l t a l a n " paremmat
taloudelliset mahdollisuudet olisi
Suomessakin saavutettavissa tar­vitsematta
niitä lähteä etsimään
valtameren toiselta puolen, ^vie­raasta
maasta j a oudoista oloista.
Kirjoituksensa lopussa > hän s^-
noo m. m. seuraavasti:
"Mistä sitten siirtolaisuus joh­tuu?
Siihen tietysti on monta­k
i n syytä, mutta luulenv yhtenä
syynä olevan sen kiihoituksen,
minkä ovat saaneet useat Ameri­kassa
vierailleet kansalaiset tie­dotuksillaan
siitä, k u i n k a A m e r i -
kan suomalaiset ovat taloudelli­sesti
hyvinvoipia. "Heillä on 0-
mat talot, autot j a ensiluokkaiset
huonekalut ynnä muut muka­vuudet.
On kyllä totta ,että use­a
l l a n i i n on, mutta se ei merkit­se
sitä, että k a i k i l l a niin olisi.
Löytyy ' paljon sellaisia, jotka
Suomen punakapinan j ohto-miesten
armahdus.
Radikaalisten ainesten yrityk­sistä
saada armahdus myönne­t
y k s i poikkeuksetta k a i k i l l e Suo­men
p u n a is e s sa k a pi n a s s a m u 1V a -
naolleille henkilöille kirjoittaa
iiuiuan lehti arvostelujaan tällöin
lausuen:
"Sekä sosialidemokraatit että
kommunistit ovat näilläkin v a i -
t i o p ii i \n 11 ii j ä 11 ä n e e t c s i t yks i ii ka -
pinallisten armahtamisesta. So-isialidemokraatit
harrastavat en­tiseen
tapaansa vuoden 1918 ka­pinallisten
armahtamista ja kom­munistit
taas huolehtivat ennen
muita uuden kapinan valmisteli­joista.
Sosialidemokraattien aloittees­sa
vaaditaan armoa kaikiUe, jot­ka
tavalla tai toisella ovat se­kaantuneet
kapinaan. Heidän la­kiehdotuksensa
perusteluissa väi­tetään
m. m., • että ''kansalaisso­d
a n " synnyttämän kiihtyneen
mielivallan vallassa toimineiden
tilapäisten valtiorikosoikeuksien
t u o m i t t a v i k s i - j o u t u n e i l l a ei ollut
tilaisuutta edes puolustautua
vääriä syytöksiä vastaan. -'Niin
joutuivat monet summittaisen
tuomion perusteella mielivaltai­sesti
luetuiksi y k s i t y i s r i k o l l i s t en
joukkoon, vaikka he ilmeisesti o-vat
muka puhtaasti " p o l i i t t i s ia
v a n k e j a j o t k a ''luokkasodan"
aikana "ovat täyttäneet ainoas­taan
heille silloin sotilaina kuu­luneen
velvollisuutensa panemal­la
täytäntöön päälliköidensä
määräyksiä."
Tämä lainaus ja monet muut
seikat osoittavat, miltä kannalta
sosialidemokraatit katselevat k a ­pinallisten
asiaa: yhdessä venä­läisten
kanssa laillista yhteis­kuntajärjestystä
vastaan nous­seita
kapinallisia rinnastetaan
sotilaisiin, joiden velvollisuus on
täyttää johtajainsa käskyt. Ka­p
i n a l l i s i a puolustetaan j a kapi­nan
kukistajia, yhteiskuntamme
pelastajia- bolshevjistisen komen- .
non j a venäläisen Jikeen alaisuu­desta
päinvastoin alinomaa räi­keästi
moititaan j a solvataan so-sialidemlojkraattjiien
lehdissä.MyÖs
kin niiden puuhat, j o t k a edelleen
valmistelevat vallankumoukseen
Ihmisen vastustuskykyisyytta
taute j a, • ku ole m a a j a VH sy m}\st a
vastaan samoinkuin hänen työ­kykyään
on uusimpana aikana
huolellisesti tutkittu, varsinkin
kun näillä tukiinuksilla on myös
suuri taloudellinen .merkitys.
Saksalaisessa '.'Kliiiisehen
•\Vochensehri/t" lehdessä kävitte
lee lääkintäneuvos Ascher tätä
kysymystä. Sisäinen ; vastustus-voima
ftaiiteja vastaan kasvaa
konlu ikää n saakka ja siitä läh­tien
taas alkaa vähetä. Naissu­kupuolen
suuremj)! vastustusky­ky
on, lyhyttä elämänjaksoa lu­ku
un o 11 a I u at ta, J1 a \^ a i t: t a v • ss a k o 1 -
mannen- ja viidennen .ikävuoden
vii 1 i se n ä a i lv a n a, On lian j a en s i m -
mäiseuä iKävuotena tyttölasten
k u () 11 e i s u u s j) ie n cv n [) i k u i n j) o i k a -
lasten. Ihmisten uikomuoto näyt­telee
tässä myös jonkunlaista 0-
saa. Niinpä nä\'ttävrit ihmiset,,
jotka ovat, keveitil ja hoikkia
vyö t iii si st iiii n, o le va n . etu {)ii<i:ss ii
taipuvaisia tuberkulonsiin, kun-t
a a s 1 i h a \' a t. o V a t 1 u; I j:^ () m u i i n • a 1.1-
t i i t a h ai V au s k o h t a \i k.si 11 c se k ii a i -
VO- ja sydäntaudeille.
Tyiikyvystä sanoo Ascher, että-se
lyhytaikaisten suoritusten suh
teen osoittaa, nopeata" nousua;
k a h d on t e en k y m m e ne n tee n i k ä -
vuoteen saakka, alkaen siitä taas
nopea s t i .1 a sk e a : pi t k ii a i k ai se m -
m i ssa t y ösu o r i t u ksissfi, vi\ rsi n k in
kä s ity össä, oso it t a a. t >^ö k y ky n o u -
sna toisen vuosikymmenen lo[)-
puun saakka, sitten pysyy se
j o ks e e n k i n sa m a n 1 a i s e n a ju^ 1 j ä 11-
Eaikki lähetykset osoitetaaD
postin kantta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenD© YHP
taanottajan ja lähettäjän osoit
teellä varustettuna osoitteella'. '
Foreign Department ^
HAilSrCOCK :: MICH
»-Perustettu v. 1874.—
7arat' yli $3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista iliikkeessäm-
' 1
me.
nen i kävuoden ai kuun asti.: A i ­van
toisenlaiseksi tulee tämän
käyrän suunta silloin, kun k o -
n e e t. t e k e v ä 1 ihmisen rn u m ^ i li i sen
ponnistelun tarpettomaksi ja hän
joutuu tekemiiän. vain etupäässä
he n k i st ii t yö t ii. K o n e i d e n a v u 11 a
suorittava'^'sa työssä säilyy ih­misen
I työ ky ky vanha an saakka.
Tämä ilmiö on todettavissa esim.
kemiallisissa, tehtaissa. • '
I — '• »Sain tämän jalokiven ara-
))ialaisella pojalta", kertoi maa-jlmaa
inalkuslanut rouva. " O l en
varma,! etä se on kalljsarvoinen.
Poika vakuutti itse varastaneen-sa
sen faraon haudasta,, j a hän
oli kovin lu^heliisen näköinen.''
• — Ihmisluonne rakastaa kaik­kea
sitä, millä 011 oikea sointu,
ja se vihaa kaikkea; väärää, keh­noa
.-a huonoa. K\ mikään .+uota
niin suurta tyvflytystä knin hy­vä,
täydellinen, kehollinen työ.
m
j
i
i
mm ^ ^ ^ ^ ^
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
m
I
A
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta-neella
on joka päivä tiedossa Suomen- rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
KUSSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MAEÄKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan pöstin kautta, joa säb-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita, Sähkötys*
maksu on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku-lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille ^on
40c.summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. »f okaiselta seivMvalt^ ea-dalta
25G. /
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoiUe lähetyksdlte^^
Laheuaessaime rahoja; tulee vasitaajiottajak ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa byvin^tar-rieic
mi
pf- /
li
I
1 "
'Sk