1921-04-28-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mv t r v
C A N A D A N UUTISBT
Buomalalnen eanomalehtl Gaiiadassa,
ilmestyy jokais«na Torstaina.
Kustantaja
The Canada News Pul^llsning Co.
Erick J. Korte, LJlikeenlioItajÄ.
T l L A U s l H ^ N N A t :
yJmpanä takeena ikansan 'pystysr
sä pysymisestä. — Uno Cygnaeus.
Canadään: $3.00 koko vuodelta,
$1.75 puolelta vuodelta, $1.00 3 kuukaudelta
Ja 40 öenttlä kuukaudelta. •
Yhdyfivaltolhin ja Suomec>ji: $3.75
koko vuodelta ja $2.25 puolelta vuodelta.
Eronneet tiet — eri päämäärät.
N;oin'15 vuotta sitten; asui kaksi
nuorta Venäjän juutalaista
New Y.orkissa, äärimäisen kehnossa
asunnossa. Molemmat oli-joukkojen
teot ovat ristiriidassa
nykyisten sivistyskansojen .^rauha-
ja sotalakien kanssa.
6. Tämä 'terrori' on epäonnistunut
yrittäessään uudelleen pe^
rustaa brittiläistä siviilihallitusta
Irlantiin. VSuuronimassa osassa
tuileinis(?en. : Sillä työvpiiina, kyky
ja kunto on siinäkin, yhteis-kiinuassa
yksilöllistä eli yksityisomaisuutta.
Ihminen pysyy kaikissa oloissa
sikäli itsekkäänä, ettei hän viitsi
v r i t t ä ä muuta kuin sen vei-ran
]rlantia ovat brittiläiset tuomio- kuin on välttämätöntä, ellei haistu
im e t 1 a k a nn e et toi m i ma st a;
vat täysiverisiä anarkisteja - ja paikalliset, kauntin- ja kaupun-koettivat
innolla levittää näkö- ginhallinnot kieltäytyvät tunnus-
I L M O I T U S H I N N A T :
60 senttiä palatatuumalta kerran ju-laistunä.
PItempialkaisllleilmöituksil-ie
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja nlmenmuuttoiliuotukset 75 senttiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta, $^.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-Ilmoitukset
60c palatatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärsyllä $3.0.0,
Syntymäilmoitukset- $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvityksot, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoituksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta.on
BO sentt. Postissiji tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuumalta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tl-laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur,! |Ont,, Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa en
ahde mainittava. l
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanlia että uusi
osoite, r
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
The Finnish Newspaper iin. Canada.
Puhlished every Thursday ,by
The Canada News Publiählng Co.
Erick J. Korte, Manager.
Daily News BIdg., Fbrt Arthur, Ont
kantaansa. Eräänä iltana sattui
toinen h eist ä . k äy mää n metodisti-ki
rlcon sisä 1 äli e ty ss eu ra n k ok ouk-sessa.
'Siellä hänelle annettiin e-räs
nskonnollinen kirjanen, mutta
hän heitti sen halveksien lattialle.
Hän tuli kuitenkin toiseen
kokoiikseen ja sai silloin \iuden
tamasta brittiläisten määräämisvaltaa;
brittiläisille siviilivirkai-
1 i j o i 11 e e i a n n e t a t oi mia 1 rl a nn is-sa.
7. Brittiläisten 'terrorista'
Ivuolimatta suurin osa Irlannin,
viiest., joka on vaaleissa hyväksy-ny
t 1 rl a nn i n Ta sa v a 11a n,: on m a ai -
Ranska^ :2
Ruotsi 184,1)
, . , . . . . . . , , Japani . .V 217,6
nelle ole yrittehajsyydosta ja s(^^^ ^.^^^^^^^ ^^^^^^
Yhdysvall. 114,0
setelistön lisäytyminen niainittu-na
ajanjaksona:
Hintataso Setelistö
kohonjiut lisäytynvt
Italia 355,4 pros. 417,3 pros.
458,9
i 5 i ; i
li.
testamentin. - Avatessaan sen sat- jleen uskollinen, maksaa sille ve-tui
hiilien katseensa ensinnä seu- roiisa ja kunnioittaa sen; tnomio-raa
v im
CANApAW UUTISET
Is welcomed and reaain every Finnish,
homic tn the Dominion. It is the only
direct advertlsing medium for those
manufacturers and merchants wiio
Tvish to create and build a profitable
and permanent demand for their Products
and merchandise by the large and
e\<}r.crowing Finnish population resid-ing
lii Canada. Place your trial ad-vertisement
and get results.
Advertlsing rates 50c per Inch.
Political advs. $1.00 per Inch. ;
Advertisemepts must reabh our Office
WedneBday neon to appear on
Thursday's issue.
Subscription price In Canada $3.00
per year, United States and other
countries $3.75 per year in advance.
Entered as second dass mall mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANANDAN
UUTISET.
The: help preserve the Ideals and
sacred traditions of this, our ädopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its !aws Ipnd inspire others to
respect and obey themi To strlve
unceasipgly to quicken the public's
sense of Civic duty: In ali ways to aid
in making thia country greater and
better than ve found it.
— Tieto* on ^^öyhälle pääoma
ja rikkaalle pääoman kasvua.
— Ei ole .suurempaa onnet to
muuta kuin se, että ihminen alkaa
pelätä totinitta, ajatellen, että
se paljastaa hänbt. —J Pascal.
— Totuuden etuoikeus on voittava
kukistuessaankin ja| valheen
oikeutettu-, rangaistus on kuikis-tuva
voittaessaankin. — L . Stenbäck.
1
— Jos elävä aate kerran on vai-
Jannut ja täyttänyt ihmisen, niin
silloin hän on saavuttanut kor-keimm-
än autuuden, mitä meidän
surullinen - maailmamme voi tarjota.
— Snellman.
Ihmisten laita, on sama kuin
maan: -siinä on usein kultasuoni,
mutta se on niin syvällä, e t t ä sen
omistaja ei tiedä siitä mitään.
Useimpien ihmisten ^«ieliYliin on
k ä t k e t t y l kultasuoni, ; joka odottaa
vain kaivamista j£i kehitystä.
— P e l k k ä : raha semmoisenaan
ei valtaa tuota, vasta neron käsissä
se on ma h ta va voima. E i my ös-kään
kulta synilytä neroja, mutt
a nero, kun sillä on toimintatilaa,
.lisää helposti rikkauden vai-kutusvjoimaa
muiliin etuihinsa.—
Snellman.'
— Kuvaavaa, on, että murhe,
vaiklcä: se onkin syvää, ei suomalaisessa
laulurunoudessa milloinkaan
y l l y epätoivoksi. I .Ainoas-taan
iheikkovflienkii joutuu epätoivoon;
sy\^ällä hengellä; on, vaik-.
'ka surukin sen valtaisi, kuiten-kin
aina elinlähde itsessään; ^-^
M. A. Castren.
sanoihin : Juut^älaisel-cn^.
m. • Room. 2:10.' *Se herätti
hänen mielenkiintoaan. Se koski
häntä itseään, silla hänhän oli
juutalainen. Hän vei kirjan kurjaan
asuntoonsa ja alkoi sitä lukea
ja. iniäsi siten elävään yhtey-
UM'11 Kfisluksen kanssa. Mies on
paMorj Abi-aham Silversloin, joka
nykyään toimii Koelreslei'in,
N. y., juuralaislähelyksen johtajana.
Toinen nuorimies jatkoi kulkuaan
samalla tiellä, jolla . oli alot-t
a n at ki n j a. p a 1 as i s ota \'\ i o s i n; i
V t»nii j ii 11 e, V ai k k a k i n e ng 1 a n 1 il a i -
set koeti i vat est ii iiä ii iin en 1 iih 1 e-mistä
ä n Ga n a d a st a.. Koko m aa i 1 -
ma tuntee hänen nimensä—' Trotski.
...losliän olisi seurannut to-,
verinsa esimerkki ii, ja .menet(Mlyt
sen .mukaan,, o l i s i . Avarinaan sekä
\^>näjältä e t i ä muulta .maailmalta
säästynyt paljon suruja ja
kärsimvksiä.
— Vuosi vuodelta käy| yha il-meisemimäksi
totuudeksi, että
korkeampi kansansivistj^a ja siitä
seuraava ryleisemxu siv^i^ellisyys;
sdurempi työkyky ja yritteliäi-sys
ovat yleisen vaurauden run-paipipana
lyhteenä 'ja Tuotetta^
istuinten ja siviilivirkailijain
päätöksiä."
• Yllämainitun \iedonannon tultua
julkaistuksi antoi Suur-Hi'if
tannian lähetystii \Vashingtonis-sa
tiedonannon,: jossa ''Sadan komitean
'-julistusta sanotaan ' puolueen
iselcsi ja k okonaan harhaan-joh
ta vaksi.'. Selostuksessa sano-,
taan ni. ni.:
"Sadan k'om)foan kei'tomuksos^-
sa pannaan j)aiiioa.niin-kulsuttulli
i n k osto i 11 i n, ei k' ii oi Ien k a an o t e-ta
huomioon sitä, et tii jo ennen
syyskunta ^ 1 f>2() m n r ha 1 ti in kylin
li V er is esti y 11 deksän k y m m e nt ä -
kak'si polisia, kaksitoista sotilasta
ja kaksikymmentäkolme siviili-henkilöä,
: j a löi) poliisia, viittä-k'y
mmentä kuut ta sotilasta j a seit-semääky.
ni inentäneljiiä si viii ihen-
Jvilöä . haavoitettiin, ; useimmiten
sei la isissä olosu ht eissa:, ett ä heillä
ei ollut tilaisuutta itst^ään puolustaa.*'—
L. J . M.
Irlannin tilannetta tutkineen a-merikalaisen
komitean tiedonanto.
M k. ''Sadan komitea'' on, kuten
äskettäin kerroimme, saanut
lo.ppuunsuoritetuksi;, . tutkimuk-sensa
Irlannin tilanteen ja tapahtumain
johdosta j a julaissut tiedon
annon, j ossa b rit t il ä i n eh hai li -.
tus siveellisesti julistetaan syylliseksi.
:' • i T l a n n i u : terroriin." . Komitea
kuulusteli aiseita irlant ilai-sia
tordistajia, mutta-ei saanut ini-t
ä i i n tietoja brittiläiseltä -halli-tukfielta,
joka ei kuitenkaan kieltäytynyt
antamasta passeja \\'asr
h i n gt on i n k uu 1 u s t e l i i t i la i s vni t e e: i
11 ai uav ilta i ilan fcil a is i 11 a.. Koui i t e a
myuiitäii, että se.ii kaikki stiora-naiset
todisteet ovat irlantila.isis-
X\i lähtei'Stä ja että unionistien ja
brittiläisten viranomaisten mieli-p
i t e e t e i V} i t o 11 e e t' e d u s t e r t u i n a.
L op id 1 i s e t . k u ui u st e 1 u t u 1 o k s e t ^ s i -
säilyttää komitea .seuraaviin lau"-
suntöihin:
" 1 . B."ittiläineii hallitus on sijoittanut
Irlantiin sotajoukon,
jonka lukumäärä on viihintäin
78,000 miestä. X.iistä monet ovat
nuoria j a kokemattomia ja jotkut
rikoksellisia. Se on kiihoitlanut
n ä i t ä jonkkoja Iiillittomiin väki-valtaisuuksiin.
'
2. Brittiläisen hallituksen joukot
I rlannissa; , o vat riJcoIlises^ti
surinanne.et viattomia miehiä,
naisia ja lapsia ja rikollisesti ah-distelleM
tasavaltalaisiksi epiUl-tyjä
henkilöitä; ovat- kiduttaneet
ja ampuneet vankeja tekosyyllä,
<^ttii ne ovat 'kieltäytyneet pysähtymästä'
ja 'yrittäneet paeta;
ovat panneet 'sinn-feinien ääri-mäisten'
syyksi brittiläisten tunnet
tuja. irlantilaisia kohtaan suorittamat
väkivallantyöt.
o. Brittiläisten viranomaisten
suostumuksella ja määräyksestä
ovat In*ittiläiset joukot l)rittiläis-ten
upseerien - johdolla polttaneet
j a mielivaltaisesti hävittäneet
kyliä ja kanpunkeja.\
4. Irlannin kansan" toimeentu-lovälineitä
on hävitetty ; ppltta
maila tehtaita, meijereita • ja
maanviljelyskoneita ja ampumalla
kotieläimiä. .
5. Toimimalla kykenevien hrit-tiläisten
sotilasviranomaisten
määräyksestä on-^otayäki ryhty-nyt
vihollisuuksiin- antfiutiien altr-tiiksi
tasavallan armeijan tuMlle;
'kaupungeille ja kylille on aset.
sakkoja rangaistukseksi yksityis-lienkilöitten
oletetuista 'hyökkäyksistä;
yksityisten omaisuutta
on tuhottu kostoksi teoista, gipit-ten
kanssa omistajilla ei ole mi-^
tään yhteyttä; yksityisiä on kiusattu;
sillä p^rjustfeella/ että ./Seidan
hallussaan otaksutaan olleen
'Suur-Britannian joukoiHe arvok-
Kommunismin toteuttamisen
edellytykset.
Koinmunistlnen yliteiskunta-ihanne
ei. ole mikään uusi, sillä
niitä on jo hyvinkin vanhoina aikoina
ollut, jotka ovat nähdessään
että yksityisomaisuutta käy-t
e t ii ä n om is t a i n a tt o ni ai n \' a 11 i t s e -
mise.ksi ja sortamiseksi,muodosta
neet päätelmän, etii sorto ei lopu.
muuten kuin-sen -kautt*a, että yk-^
si tyisom istus . 1 a k kautetaan. i\T u f r
ta käytännölliset kokeet /kommuunin
toimeenpanossa. ovat
ko 11 d a 11 n e e t v a i k e u k sia. On 0'S oi t -
tautunut, että ihmiset voivat tehdä
toisilleen vääryyttä ja sortaa
to i s i aa n m u u 11 a k i n k- ei n oin k u i n
aineellisen omaisuuden avulla.
Kommunistinen yhteiskuntii on
kaita tietoja. .NTämä briUllMifffeln^^ keskinäiseen e-mahdollinen
sillä ehdolla, että
;kaikki yhteiskunnan jäsenet ovat
tosiki-istityitä, s. o. tekevät muil--
le kaiken sen, mitä toivovat muir
den tekevän itsellensä. ]\lissä i l i -
m i sen pe risy n ti i t se k k ii isyys \' a 1 -
Iitsee,,siellii on kommunismin to-teiittanynen
iinahdoton. Yhteiskunta
kyllä voidaan rakentaa
ko mmu n i s ti s i 11 e. per i a a t teille ,m u t -
ta sillä ei voida ihmisiä estää sor-.
tamasta. toisiaan ja tekemästä
toisilleen väiiryyttä, eliimästii
toisten kustannuksella. Tätä jo>
osottaa sekin, eltii innokkaimpiiiv
k omm nni-s t e j 1 li n o v a t. ai n a k u u 1 n -
ne e t sell a ise t a in ek' se t, j o t k a e i -
vät ole eläissään tehneet kunnollista
työpiiivääj vaan laiskotelleet
kaikella tavalla. Laiskuusihan-teita
on kylvetty sillä perusteella,
että porvaria ei saa rikastuttaa
liiallisella^ tyJhiteolla. Laiskuus
on siis tehty kunnialliseksi sillä
nimellä, että.se kohdistuu porvaria,
s. o. yksityisomaisuutta hallitsevaa
työnantajaa (vastaan.
Näin ollen siis pitäisi edellyttää,
että samat: henkilöt, jotka näin
laiskottelevat, tekevät sen todella
'periaatte(jsta, eikä itsekkäistä
syistä, ja että he siis tekisivät
kaiken kykynsä mukaan työtä
kommuunille. Mutta tämän edellytyksen
olemattomuus osottau-tun
siinä,. e t t ä niin kommunisti-sosialisti
kuin porvarikin suhtautuvat
kaikkeen yhteiskuntaan y-leisin
piirtein kielteisesti. Valtioiden
on täytynyt laatia lakeja
pako\taakseen ihmisiä täyttä-:
mään yhteiskunnalliset velvolli-:
suut en sa.
Sosialistit sanovat, että huono
mör'aa]i on porvarillisen yhteiskunnan
tul qs. Mutta se on vain
väite, jota ei ole voitu todistaa.
X'lfeeiskuntamuoto sellaisenaan ei
muuta ihmistä. Kommunistisessakin
yhteiskunnassa' jää ihmisil-t
u lo k S i S t a ta r j oi 1 a i n it ään et u j a,
.Mikäli tällaisia etuja t^^ias tarjoutuu,
synnyttävät ne. yrittämättömissä
katkeraa kateutta ja he;
väittävät yhtä hyvällä syyllä kun
nykyiset porvarillisen yhteiskunnan
syy ttiijät si tä yh teiskuntaa
vääräksi ja kelvottomaksi joka
tarjoo toisille ~ parompiu etuja
kuin toisille.
Pliteiskuutaa muodostaessa on
siis pakko ottaa lukuun se, -että
iiimiset ovat itsekkäitä ja katselevat
asioita 'kukin ettipäässä o-
1 n a 11 a n ä k ök u 1 m altaan. T ä m ii e i
kuitenkaan .: ratkaise sitä,mikä
yhteiskuntomuoto on paras. "Mut-t?
j se todistaa kuitenkin si tii, että
kommunismi jää pelkäksi ihanteeksi
nilir kauan kuin nämä tekij
ä t vallitsevat ihmisten keskinäi-siii
suhteita sekä yksilöjen suhdetta
yhteiskuntaan. Kommunis-;
mi n sv n ny t tii j ii on, se tosiasia, e t-tä
ilmiiset vastahakoisesti uhrautuvat
ja tei^eviit lyiitä toisten ihmisten
ja yhteiskunnan hyväksi::
Mulla tiimit to.siasia samalla tekee
I n a)id ottoni aksi kommunismin
.-oleuttamiseu. ,
Kai k k^ i e n y 11 te isku nn an jia ra n-t
a j a i n t a r k o it uksena o n va r m a sti:
poistaa t yy tV ni ii 11 ö my yd e n syy t
VekemäJ la sorretu il le ja vääryy t -
tä kärsi\Mlle oikeutta. Mutta ehdoton
ta oiken11a: ei .lapa]idumis-sääii,
missä/sitii on tehtävä laki-"
1 >y k ii 1 i 11 ä j a yi 11 eis k u n ta m11 odoi l -
1 a y \ a a 11 t a p a'l it: u u e h d o t o n o i k e us
ainoastaan siellä missä iiimiset
tekevät sitä toisilleen vapaaehtoi-
SCSTJ.
Paras yhteiskunta on se ,missä
useimmat yhteiskunnan jäsenistä
tekevät työtä ilolla_._ Ja •suurimmalla
ilolla tekevät työtä ihmiset
oloissa, : joissa hyvin; tehty työ
tuottaa paremman persoonallisen
edun kuin huonosti tehty. '
Kiiytäiitö ei oletodistanut. että
kommunistinen yliteiskunta olisi
paras m u i l l e kuin^^iskoille, jotka
Il a 1 u a vät-' e 1 ä ä ^ ^ f f i l ^ -tiyöii -t ii^^
loksista. Muttafl^p^• kauan kuin
niitä on olemassatlovat kommur;
nistisen yHteiskiinhan varjopuolet,
tässä suhteessa samat kuin
porvarillisenkin.
iMiiden, jotka!: u&J_<>"Vat kommunistiseen
yhteiskiTntaan. "täytyy
voida myös uskoa että ihmisistä
voidaan kokonaan poistaa itsek-käisvvs.
— Lrtto.
112,7
70,:i
Yksistään nä iden numerojen
pei'usteella on^ va ikea todistaa se-telistön.
1 isäytymisen .vaikutusta
hintatason kohoamiseen, yhtä vähän
kun viimeksimainitun vaikutusta
setelistön lisäytymiseen.
Jotta^ setelistön 1 isäy tymisen vai-kutust
a h in t a tason koh oamiseen
voitaisiin arvostella ,tarvittaisiin
tietoja m. m. luotonannon.lisiiy-tymisestä,
sillJi* luotonannon laajuudesta
suuresti riippuu, miten
liikkeessä olevat maksuvälineet
suhta'i,ituvat liikkeessä oleviin tavaroihin.:
Kuitenkin on edellä-ol
ev i 11 a 1 u vu i 11 a s i k ii 1 i m e rk i ty s t ä .-
että ne osoittavat hintatasolla ja
setelistöllä olevan määrätyn suhteen.
• ••
maa . ole pitänyt Ga;nadaa kos-ke-yia
valtakuntain välisiä "sopimuksia
Canadalle sitovina, ennenkuin
Canadan parlamentti on ne hyväksynyt.
Tässä oli iliänen mielestään
kyliksi vapautta. Parempi
olisi että joku 'hallituksen' ministeristä
kävisi, milloin se nä^
kyisi tarpeelliseksi, \Vashiugto-nissa,
«illä sinne nimitettyminis-teri
tulisi. ehdottomasti: olemaarv
Englannin lähetystön käskynalai-nen.
Oikeusministerin viiite, että
Canada tässä olisi emämaan
tasalla, on hullunkui"inen. Canada
on joka ta pa uksessa Englannin
si i r t om aa j a si i t ä . r i i | > p u v a i n e n.
Kokeilu johtaisi vain siihen, että
n VO 1 e m ra a t vi r k a i 1 i j at j o utu is ivat
kahnaukseen toistensa kanssa, ja
Canada ei halua sekaantua valtakunnallisiin
asioihin.
J^ykyinen kurssinime rahalähe
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Dollarilta.
Myös myömme pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa yllä-mainit.
kurssin jälkeen ja erikoi
sia,-kolmen prosentin; korkoa ve.
täviä matkustajien shekkejä dol-lareissa,
jotka Suomessa lunastetaan
siellä voimassa-olevan dollarin
kurssin jälkeen."
Ymiiärikatsaoksia.
X V I I .
Canada ja Yhdysvallat. ,
Kymmenisen vuotta takaperin
yritti Canadan silloinen ItTieraali-hallitus
saadaan aikaan tuHi- ja
k a u }^ j") a s o p i 111 n s ta ' A m e r i k a n . j a
Ca na d a n väli 11 e, j ou tuen sil 1 o in
iiiinestyksessä häviölle ja suistuen
vallasta. . Yhdysvalloissa so-pimusaate
silloin liyväksytViin ja
sitii koskeva laki on siitälähtieii
ollut olemassa, mutta mf^rkityk-setönnii
syystä, et t ä C a n a t l a ei sopimusta
hyväk.synyt.. Vuosi eli
toista sitte. oli sanomalehdissä
taas puhetta tämän soiiimuksen
johdosta, jolloin useat lehdet esitti
vii t sop im uksen: 11 y v ä k sy m is r ii.
ennenkuin se Vihdysvalloissa kumottaisiin.
Liekö halUtusiiiireis-sä
milloinkaan ollut ajatuksia
toimenpiteistä inainitun kaujipa-sopimukseii
•hyväksymiseksi, ei
ole kirjottajan tiedossa, mutta
jokatapauksessa <m hallituksen
^Ministerin lähettämistä: puolusti
voima k kai mm i n en tinen i^r i vy
Counsilin jäsen N,. \\'.K^nveM, liitäen
sitii ylitenii tii rkei m mistä askeleista,
mistä parlamcntissii oli
keskusteltu, -los . haluamiiie pysyi!^
l)a rl 1 a im m issa su Iit e issa. n a a -
puiviin.me Icanssa. lausui h i i n , . t u lee
meidän f)lla heidiin..kanssaan
alituiseen kosketuksis^-a ja tuntea
ja yminärtiiä lieidiin katsantokantansa
ja mieleutilansd. Ta-
V a n t ak a in e n 11 a lii t nk s e n mi ii i s ti • -
rin. vierailu . WashingtonIssa ei
s i i 1 n r i i lä. m n 11 a, . [.la i k ali a a n o -
levaminist-eri voisi, olla suureksi
avuksi läheisten su lii eidon ja . y li-teisymniärtämyk'sen
aikaan saa-mi-
seen V l i d y s v . i l ' j l n i - . ; i n - ; } i i ja
Canadan ja b r i ; i i M u i i i u a a n
viilillä.
l\o\vell l . i i i s u l , ctlji i i n r i a i i U M i t ! i :
eioiemilloinkaan ollut kysviuyU-sessii
olevien maiden kaupan l a a jentumista
vastaan. 1'anada tekee
Vhdy-^vallain k a n s s a nyky-iiä
n k' in • en e i i im i i n Ica u j >] >a a k i i in
minkiiän.muuumaan ja. liiheisos-sii
t u 1 e va i su u (1 e ssa usk o i . iiä n k a u -
pan näiden maiden kesken laa- [
j f- n t u\'a n 1' 11 gl a 11 ui n ja Y h dy sv a 1 -
t a i n V ä li st ii k i n k a i i p! la a s 111 u"e i n -
mak-^i.
Tiima kauppa jatkuu ja laajeT
•nee tilliiesteistäliuolimaltti;- Jos
Lähetyskulut rahalähetyksille
postin kautta on li3c. summille
alle $20.00; sitä suuremmilta summilta
mitään.kuluja ei peritä.
• Lähetyskulut sähköteitse on
$3.56 kaikilta summilta.
: K a i k k i lähetykset osoitetaan
postin kauttay jos :sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.^
Osoittakaa lähetyksenne vas-taanoltajan,
ja lähettäjän osoitteella
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK MICH.
- P(>i'ii.sleltu V . 1874.-
Vaj-at 'yli $3,000,000.00.
. . Kii-jojttalvaa ^suomeksi; .meillä
on kuu.si suomalaista liikkeessämme.
neuvotella . Yhdysvaltain kanssa
a ina vain .Lon.t oon ka.ut ta. Tällä
]) Il oU^ n TA- y n t; ii n e r t a .o n (" a n ad a
ja Vihdysvallat, V<'näjiin, Kiinan
j a .]apanin ollessa vastakkaisella.,
irnolen; Killö silloin ole luounol-
1 i n e n ot a k.sji.i m a. et t il n ii i n il k a k' s i
samankiellstii ja -ihanteista liittyisivät
suhteisiin.
liiheisihi kaupallisiin
iVlii1 t:a::;eikö ^JVV;esträinsteriri par-;
oi isi hyöd\'lvsi -läiiettäii sil löin tii 1-'j liV"ieiiti("-yoisi ' p y y h k ä i s t ä rprips^
löin :mies • tiiältii W'^asi!:ii^<rtoniin.; tuslakiainnle;: olpniattom
_^ ^ ^ kuten Mr. Fieldino- esitti, niin pa- lä kädenliikkeellä,:, kysyi edustaj
a " "s eVrk^nn at Uijien iiirissFtaV"'^'^^^^'''" "-^-'^ ^'^^^^ siellii,.edusia-jja Ei'eUling, .iohon edustaja,^ \[c-pahtuiiuf--"
huomattava ka^ri^-^^^^'^y^^^''^^^' Tarvitseelianf^Ta«teI- vai.tasf--Silloin laätisini-muuto.
s. Samalla kiin>hdy.sval-'^ ^^^^^^i" vmmärtää
HINTATASO JA LIIKKEELLÄ
OLEVA SETELISTÖ.
loissa näkyy etääntyi^|seii merk-kejä
— hyväksyttiin]
'oli si o i k e a, täytyi s i ean a d ai a i s te n
Kysymys 1 iikkeessä olevan setelistön
määrän vaikutuksesta hintatasoon
toiseltii puolen ja toiselta
puol en k o rk ean hinta ta son va i-kutuksesta
setelistön lisäytymiseen
sekä maailmansodan aikana
e t t ä sen jälkeen oi lut ei'i ma issa
erikoisen huomion alaisena. ^Meille
lienee parhaiterTmuist issa ruotsalaisen
. taloustieteilijän,, prof.
.Casselin esittämä inflatsioniteo-ria,
minkä mukaan liikkeessii olevan
setelistön lisäytyminen oli
varsinaisena syy liä hintatason
kohoamiseen.
Ne olosuhteet, joissa tätä teori-ata
aikanaan puolustettiin: ja
vastustettiin; olivat kuitenkin
sik si epäsel vä t, et tel t y h j en täv ä ä,
yleispäteväii vastausta kysymykseen
fvoitu saada. Eikii sitä voitane
hankkia myöhemminkäiiu,
siksi monet j a erilaiset tekijät o-vat
eri maissa ja eri tavalla vaikuttaneet
sekä liintatason kohoamiseen
e t t ä liikkeessä olevan setelistön
lisiiytymiseeni Kuitenkin
ansaitsevat mielenkiintoa tutkimukset,
jotka tarkoittavat liik-keessaolevan
^setelistön j a "liintatason
.suhteen selvittämistä, varsinkin
jos tällöin tark'asf eli aan
näitä seikkoja useissa maissa; pi-temmänkhi
ajan jakson'kuluessa.
Näin on tehnyt kansainvälinen
fyö^-irasto, joka eräässä hiljattain
ilmestyneessä julkaisussaan antaa
tie toj a h intatason kohoam isosta
ja liikkeessä olevan setelistön l i -
säytymisestä Ranskassa,;Italiassa,
Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Ca-nadassa
ja Japanissa vv.. 1914—
1919.
Seuraavassa julkaistaan, j).rpseni
teissä hintatason kohoffnfitien ja
M.
naapuriemme
ga ' päi^empi- on-viiittää;'
erimielisyydet javBuudeii
kettäin Fordiiey hilj'ji^feVil^" I ' ' ^ ^ ^ ^ ^
presidentin, vetoamista olisi tul-j ^'''^^^^^^''^ rakentamaan,,,, .
lut laiksi, ja nyt saanee vahvis-^I , oi^husti-inyöskin, et-tuksen
samallainen laki uudella ennenkuin kaksi vuotta on ku-nimellä
esitettvnii' - pvrkii Ca-^""^^^ ^'''''^yy ^»laailman poliitti-nadan
hallitus luomaan lähempiä 1"^" kaupallinen keskus Tyy-suhteita
ja samaan aikaan parem- "^Hemerelle, jä jos Fieldingin
paa yhteisymmärrystä tämän ' ^^'''^"^'^ Canadan riippuvaisuudesta
maan ja sen eteläisen naapurin:
välille.
Jo 8ir Roliert Borden esitti mi- •
liisterin asettamista Canadan ja '
valtakiinnan etuja ajamaan \Vas-hingtoniin,
ja vaikkapa nije sil- ;
loiu jäi toteuttamatta, ei se kui- •
tenkaan ole •.rauennut, vaan on::'
yhä nykyisenkin hallituksen iiii(K.
lessä. Puhuessaan parlamentin
"alaliuoneelle, viime torstaina sa-noi
'Pääministeri, ettil_ ainoa :syy •'
siihen, ettei nimitystil ole vielä ^
tehty, on siinä että hallitus et ole •
voinut päättää iknka olrsi par-'
hain mies tuohon tärkeään toimeen.
Ehdotuksesta $G0,000 inenoerän
myöntämiseksi Canadan edustukseen
Yhdysvalloissa sukeusi ala-luioneessa
kiihkeä väittely, jossa
ehdotus sai sekä vastustusta että
puolustusta molemmilta puolilta-
Konservatiiviseen puolueeseen
kuuluvat vastustajat väittivät
menettelyä epäviisaaksi, olettaen
e t t ä Englannin lähetystön j a Canadan
ministerin välillä tulisi p^;-
kostakin ; . ka'hnaustaennemmin
tai myöhemmin, , - •
Ehdotuksen kiihkeimpänä vastustajana
esiintyi kuitenkin lihe-raali-
edustaja Pielding,: joka aikoinaan
oli kauppasopimuksen
kiivaimpia puolustajia. Hän piti
ehdotusta käymättömänä, vastustaen
ministerin nimittämistä muiden
syiden ohella siksi, ettii tla-,
nadan . kansa kanppasopimus-ää •
nestyksessä osoitti olevansa Yhdysvaltain
' ja Canadan ' välisen
kaupan laajentumista * vastaan.
I^Ie olemme niin; itsenäisiä, lausui
•Fielding, ^ ettei yät 1 apse mm ek aa n
tuskin tule vsuurempaa riippumat^
tomutttta vaalimaan. Ganadalla
on oikeus neuvotella ja järjestää
pjnat asiansa toisten kansojen
kanssa ja moniin vuosiiti ei emä-nie'
itsellemme'v uuden ..'seuraavana
päivänä. •[ •
Mr..jlowe]l sanoi, että Englannin
olisi sellaista
•valt^^J3ikä yleensä mitään . ^ l -
taii-i 'Snadan sisäisiin äsioihtn,
•1 apaui on luvannut pysyä syrjässä
mahdollisten erimielisyyksien
sattuessa Y hdys valta in ja Britan-niau
vallilla, ja jos Englannin lä-hettiläiln
: ja Canadan ininisterin
välillä nousisi erimielisyyttä, jou-
Suomeen
lähettäessäime ottakaa huomiooiv, ett^ alkiörjoitta-neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todellinen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän korkeimman
kurssin raMähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUÖMEl^ MABK^A JDANApA^ DÖliÄRISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta^ jos
I kösanoniEflähetyStrei eiikbiskti-vuädila; Säh^
' maksu oi $4.30. I»aÄetyskidui rahalähetyl^Ö^^^ öii
40c summille $40.00 astij 50c summille $50.00 ast^ J
• 75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta siC-. <;
dalta 25G.' . '- ^ "' '
"Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
; Lähottäessänne rahoja tulöe vastaanottajan ja'
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar- ^
kasti. i I -.j
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, April 28, 1921 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1921-04-28 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada210428 |
Description
| Title | 1921-04-28-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
mv t r v
C A N A D A N UUTISBT
Buomalalnen eanomalehtl Gaiiadassa,
ilmestyy jokais«na Torstaina.
Kustantaja
The Canada News Pul^llsning Co.
Erick J. Korte, LJlikeenlioItajÄ.
T l L A U s l H ^ N N A t :
yJmpanä takeena ikansan 'pystysr
sä pysymisestä. — Uno Cygnaeus.
Canadään: $3.00 koko vuodelta,
$1.75 puolelta vuodelta, $1.00 3 kuukaudelta
Ja 40 öenttlä kuukaudelta. •
Yhdyfivaltolhin ja Suomec>ji: $3.75
koko vuodelta ja $2.25 puolelta vuodelta.
Eronneet tiet — eri päämäärät.
N;oin'15 vuotta sitten; asui kaksi
nuorta Venäjän juutalaista
New Y.orkissa, äärimäisen kehnossa
asunnossa. Molemmat oli-joukkojen
teot ovat ristiriidassa
nykyisten sivistyskansojen .^rauha-
ja sotalakien kanssa.
6. Tämä 'terrori' on epäonnistunut
yrittäessään uudelleen pe^
rustaa brittiläistä siviilihallitusta
Irlantiin. VSuuronimassa osassa
tuileinis(?en. : Sillä työvpiiina, kyky
ja kunto on siinäkin, yhteis-kiinuassa
yksilöllistä eli yksityisomaisuutta.
Ihminen pysyy kaikissa oloissa
sikäli itsekkäänä, ettei hän viitsi
v r i t t ä ä muuta kuin sen vei-ran
]rlantia ovat brittiläiset tuomio- kuin on välttämätöntä, ellei haistu
im e t 1 a k a nn e et toi m i ma st a;
vat täysiverisiä anarkisteja - ja paikalliset, kauntin- ja kaupun-koettivat
innolla levittää näkö- ginhallinnot kieltäytyvät tunnus-
I L M O I T U S H I N N A T :
60 senttiä palatatuumalta kerran ju-laistunä.
PItempialkaisllleilmöituksil-ie
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja nlmenmuuttoiliuotukset 75 senttiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta, $^.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-Ilmoitukset
60c palatatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärsyllä $3.0.0,
Syntymäilmoitukset- $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvityksot, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoituksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta.on
BO sentt. Postissiji tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuumalta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tl-laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur,! |Ont,, Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa en
ahde mainittava. l
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanlia että uusi
osoite, r
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
The Finnish Newspaper iin. Canada.
Puhlished every Thursday ,by
The Canada News Publiählng Co.
Erick J. Korte, Manager.
Daily News BIdg., Fbrt Arthur, Ont
kantaansa. Eräänä iltana sattui
toinen h eist ä . k äy mää n metodisti-ki
rlcon sisä 1 äli e ty ss eu ra n k ok ouk-sessa.
'Siellä hänelle annettiin e-räs
nskonnollinen kirjanen, mutta
hän heitti sen halveksien lattialle.
Hän tuli kuitenkin toiseen
kokoiikseen ja sai silloin \iuden
tamasta brittiläisten määräämisvaltaa;
brittiläisille siviilivirkai-
1 i j o i 11 e e i a n n e t a t oi mia 1 rl a nn is-sa.
7. Brittiläisten 'terrorista'
Ivuolimatta suurin osa Irlannin,
viiest., joka on vaaleissa hyväksy-ny
t 1 rl a nn i n Ta sa v a 11a n,: on m a ai -
Ranska^ :2
Ruotsi 184,1)
, . , . . . . . . , , Japani . .V 217,6
nelle ole yrittehajsyydosta ja s(^^^ ^.^^^^^^^ ^^^^^^
Yhdysvall. 114,0
setelistön lisäytyminen niainittu-na
ajanjaksona:
Hintataso Setelistö
kohonjiut lisäytynvt
Italia 355,4 pros. 417,3 pros.
458,9
i 5 i ; i
li.
testamentin. - Avatessaan sen sat- jleen uskollinen, maksaa sille ve-tui
hiilien katseensa ensinnä seu- roiisa ja kunnioittaa sen; tnomio-raa
v im
CANApAW UUTISET
Is welcomed and reaain every Finnish,
homic tn the Dominion. It is the only
direct advertlsing medium for those
manufacturers and merchants wiio
Tvish to create and build a profitable
and permanent demand for their Products
and merchandise by the large and
e\<}r.crowing Finnish population resid-ing
lii Canada. Place your trial ad-vertisement
and get results.
Advertlsing rates 50c per Inch.
Political advs. $1.00 per Inch. ;
Advertisemepts must reabh our Office
WedneBday neon to appear on
Thursday's issue.
Subscription price In Canada $3.00
per year, United States and other
countries $3.75 per year in advance.
Entered as second dass mall mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANANDAN
UUTISET.
The: help preserve the Ideals and
sacred traditions of this, our ädopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its !aws Ipnd inspire others to
respect and obey themi To strlve
unceasipgly to quicken the public's
sense of Civic duty: In ali ways to aid
in making thia country greater and
better than ve found it.
— Tieto* on ^^öyhälle pääoma
ja rikkaalle pääoman kasvua.
— Ei ole .suurempaa onnet to
muuta kuin se, että ihminen alkaa
pelätä totinitta, ajatellen, että
se paljastaa hänbt. —J Pascal.
— Totuuden etuoikeus on voittava
kukistuessaankin ja| valheen
oikeutettu-, rangaistus on kuikis-tuva
voittaessaankin. — L . Stenbäck.
1
— Jos elävä aate kerran on vai-
Jannut ja täyttänyt ihmisen, niin
silloin hän on saavuttanut kor-keimm-
än autuuden, mitä meidän
surullinen - maailmamme voi tarjota.
— Snellman.
Ihmisten laita, on sama kuin
maan: -siinä on usein kultasuoni,
mutta se on niin syvällä, e t t ä sen
omistaja ei tiedä siitä mitään.
Useimpien ihmisten ^«ieliYliin on
k ä t k e t t y l kultasuoni, ; joka odottaa
vain kaivamista j£i kehitystä.
— P e l k k ä : raha semmoisenaan
ei valtaa tuota, vasta neron käsissä
se on ma h ta va voima. E i my ös-kään
kulta synilytä neroja, mutt
a nero, kun sillä on toimintatilaa,
.lisää helposti rikkauden vai-kutusvjoimaa
muiliin etuihinsa.—
Snellman.'
— Kuvaavaa, on, että murhe,
vaiklcä: se onkin syvää, ei suomalaisessa
laulurunoudessa milloinkaan
y l l y epätoivoksi. I .Ainoas-taan
iheikkovflienkii joutuu epätoivoon;
sy\^ällä hengellä; on, vaik-.
'ka surukin sen valtaisi, kuiten-kin
aina elinlähde itsessään; ^-^
M. A. Castren.
sanoihin : Juut^älaisel-cn^.
m. • Room. 2:10.' *Se herätti
hänen mielenkiintoaan. Se koski
häntä itseään, silla hänhän oli
juutalainen. Hän vei kirjan kurjaan
asuntoonsa ja alkoi sitä lukea
ja. iniäsi siten elävään yhtey-
UM'11 Kfisluksen kanssa. Mies on
paMorj Abi-aham Silversloin, joka
nykyään toimii Koelreslei'in,
N. y., juuralaislähelyksen johtajana.
Toinen nuorimies jatkoi kulkuaan
samalla tiellä, jolla . oli alot-t
a n at ki n j a. p a 1 as i s ota \'\ i o s i n; i
V t»nii j ii 11 e, V ai k k a k i n e ng 1 a n 1 il a i -
set koeti i vat est ii iiä ii iin en 1 iih 1 e-mistä
ä n Ga n a d a st a.. Koko m aa i 1 -
ma tuntee hänen nimensä—' Trotski.
...losliän olisi seurannut to-,
verinsa esimerkki ii, ja .menet(Mlyt
sen .mukaan,, o l i s i . Avarinaan sekä
\^>näjältä e t i ä muulta .maailmalta
säästynyt paljon suruja ja
kärsimvksiä.
— Vuosi vuodelta käy| yha il-meisemimäksi
totuudeksi, että
korkeampi kansansivistj^a ja siitä
seuraava ryleisemxu siv^i^ellisyys;
sdurempi työkyky ja yritteliäi-sys
ovat yleisen vaurauden run-paipipana
lyhteenä 'ja Tuotetta^
istuinten ja siviilivirkailijain
päätöksiä."
• Yllämainitun \iedonannon tultua
julkaistuksi antoi Suur-Hi'if
tannian lähetystii \Vashingtonis-sa
tiedonannon,: jossa ''Sadan komitean
'-julistusta sanotaan ' puolueen
iselcsi ja k okonaan harhaan-joh
ta vaksi.'. Selostuksessa sano-,
taan ni. ni.:
"Sadan k'om)foan kei'tomuksos^-
sa pannaan j)aiiioa.niin-kulsuttulli
i n k osto i 11 i n, ei k' ii oi Ien k a an o t e-ta
huomioon sitä, et tii jo ennen
syyskunta ^ 1 f>2() m n r ha 1 ti in kylin
li V er is esti y 11 deksän k y m m e nt ä -
kak'si polisia, kaksitoista sotilasta
ja kaksikymmentäkolme siviili-henkilöä,
: j a löi) poliisia, viittä-k'y
mmentä kuut ta sotilasta j a seit-semääky.
ni inentäneljiiä si viii ihen-
Jvilöä . haavoitettiin, ; useimmiten
sei la isissä olosu ht eissa:, ett ä heillä
ei ollut tilaisuutta itst^ään puolustaa.*'—
L. J . M.
Irlannin tilannetta tutkineen a-merikalaisen
komitean tiedonanto.
M k. ''Sadan komitea'' on, kuten
äskettäin kerroimme, saanut
lo.ppuunsuoritetuksi;, . tutkimuk-sensa
Irlannin tilanteen ja tapahtumain
johdosta j a julaissut tiedon
annon, j ossa b rit t il ä i n eh hai li -.
tus siveellisesti julistetaan syylliseksi.
:' • i T l a n n i u : terroriin." . Komitea
kuulusteli aiseita irlant ilai-sia
tordistajia, mutta-ei saanut ini-t
ä i i n tietoja brittiläiseltä -halli-tukfielta,
joka ei kuitenkaan kieltäytynyt
antamasta passeja \\'asr
h i n gt on i n k uu 1 u s t e l i i t i la i s vni t e e: i
11 ai uav ilta i ilan fcil a is i 11 a.. Koui i t e a
myuiitäii, että se.ii kaikki stiora-naiset
todisteet ovat irlantila.isis-
X\i lähtei'Stä ja että unionistien ja
brittiläisten viranomaisten mieli-p
i t e e t e i V} i t o 11 e e t' e d u s t e r t u i n a.
L op id 1 i s e t . k u ui u st e 1 u t u 1 o k s e t ^ s i -
säilyttää komitea .seuraaviin lau"-
suntöihin:
" 1 . B."ittiläineii hallitus on sijoittanut
Irlantiin sotajoukon,
jonka lukumäärä on viihintäin
78,000 miestä. X.iistä monet ovat
nuoria j a kokemattomia ja jotkut
rikoksellisia. Se on kiihoitlanut
n ä i t ä jonkkoja Iiillittomiin väki-valtaisuuksiin.
'
2. Brittiläisen hallituksen joukot
I rlannissa; , o vat riJcoIlises^ti
surinanne.et viattomia miehiä,
naisia ja lapsia ja rikollisesti ah-distelleM
tasavaltalaisiksi epiUl-tyjä
henkilöitä; ovat- kiduttaneet
ja ampuneet vankeja tekosyyllä,
<^ttii ne ovat 'kieltäytyneet pysähtymästä'
ja 'yrittäneet paeta;
ovat panneet 'sinn-feinien ääri-mäisten'
syyksi brittiläisten tunnet
tuja. irlantilaisia kohtaan suorittamat
väkivallantyöt.
o. Brittiläisten viranomaisten
suostumuksella ja määräyksestä
ovat In*ittiläiset joukot l)rittiläis-ten
upseerien - johdolla polttaneet
j a mielivaltaisesti hävittäneet
kyliä ja kanpunkeja.\
4. Irlannin kansan" toimeentu-lovälineitä
on hävitetty ; ppltta
maila tehtaita, meijereita • ja
maanviljelyskoneita ja ampumalla
kotieläimiä. .
5. Toimimalla kykenevien hrit-tiläisten
sotilasviranomaisten
määräyksestä on-^otayäki ryhty-nyt
vihollisuuksiin- antfiutiien altr-tiiksi
tasavallan armeijan tuMlle;
'kaupungeille ja kylille on aset.
sakkoja rangaistukseksi yksityis-lienkilöitten
oletetuista 'hyökkäyksistä;
yksityisten omaisuutta
on tuhottu kostoksi teoista, gipit-ten
kanssa omistajilla ei ole mi-^
tään yhteyttä; yksityisiä on kiusattu;
sillä p^rjustfeella/ että ./Seidan
hallussaan otaksutaan olleen
'Suur-Britannian joukoiHe arvok-
Kommunismin toteuttamisen
edellytykset.
Koinmunistlnen yliteiskunta-ihanne
ei. ole mikään uusi, sillä
niitä on jo hyvinkin vanhoina aikoina
ollut, jotka ovat nähdessään
että yksityisomaisuutta käy-t
e t ii ä n om is t a i n a tt o ni ai n \' a 11 i t s e -
mise.ksi ja sortamiseksi,muodosta
neet päätelmän, etii sorto ei lopu.
muuten kuin-sen -kautt*a, että yk-^
si tyisom istus . 1 a k kautetaan. i\T u f r
ta käytännölliset kokeet /kommuunin
toimeenpanossa. ovat
ko 11 d a 11 n e e t v a i k e u k sia. On 0'S oi t -
tautunut, että ihmiset voivat tehdä
toisilleen vääryyttä ja sortaa
to i s i aa n m u u 11 a k i n k- ei n oin k u i n
aineellisen omaisuuden avulla.
Kommunistinen yhteiskuntii on
kaita tietoja. .NTämä briUllMifffeln^^ keskinäiseen e-mahdollinen
sillä ehdolla, että
;kaikki yhteiskunnan jäsenet ovat
tosiki-istityitä, s. o. tekevät muil--
le kaiken sen, mitä toivovat muir
den tekevän itsellensä. ]\lissä i l i -
m i sen pe risy n ti i t se k k ii isyys \' a 1 -
Iitsee,,siellii on kommunismin to-teiittanynen
iinahdoton. Yhteiskunta
kyllä voidaan rakentaa
ko mmu n i s ti s i 11 e. per i a a t teille ,m u t -
ta sillä ei voida ihmisiä estää sor-.
tamasta. toisiaan ja tekemästä
toisilleen väiiryyttä, eliimästii
toisten kustannuksella. Tätä jo>
osottaa sekin, eltii innokkaimpiiiv
k omm nni-s t e j 1 li n o v a t. ai n a k u u 1 n -
ne e t sell a ise t a in ek' se t, j o t k a e i -
vät ole eläissään tehneet kunnollista
työpiiivääj vaan laiskotelleet
kaikella tavalla. Laiskuusihan-teita
on kylvetty sillä perusteella,
että porvaria ei saa rikastuttaa
liiallisella^ tyJhiteolla. Laiskuus
on siis tehty kunnialliseksi sillä
nimellä, että.se kohdistuu porvaria,
s. o. yksityisomaisuutta hallitsevaa
työnantajaa (vastaan.
Näin ollen siis pitäisi edellyttää,
että samat: henkilöt, jotka näin
laiskottelevat, tekevät sen todella
'periaatte(jsta, eikä itsekkäistä
syistä, ja että he siis tekisivät
kaiken kykynsä mukaan työtä
kommuunille. Mutta tämän edellytyksen
olemattomuus osottau-tun
siinä,. e t t ä niin kommunisti-sosialisti
kuin porvarikin suhtautuvat
kaikkeen yhteiskuntaan y-leisin
piirtein kielteisesti. Valtioiden
on täytynyt laatia lakeja
pako\taakseen ihmisiä täyttä-:
mään yhteiskunnalliset velvolli-:
suut en sa.
Sosialistit sanovat, että huono
mör'aa]i on porvarillisen yhteiskunnan
tul qs. Mutta se on vain
väite, jota ei ole voitu todistaa.
X'lfeeiskuntamuoto sellaisenaan ei
muuta ihmistä. Kommunistisessakin
yhteiskunnassa' jää ihmisil-t
u lo k S i S t a ta r j oi 1 a i n it ään et u j a,
.Mikäli tällaisia etuja t^^ias tarjoutuu,
synnyttävät ne. yrittämättömissä
katkeraa kateutta ja he;
väittävät yhtä hyvällä syyllä kun
nykyiset porvarillisen yhteiskunnan
syy ttiijät si tä yh teiskuntaa
vääräksi ja kelvottomaksi joka
tarjoo toisille ~ parompiu etuja
kuin toisille.
Pliteiskuutaa muodostaessa on
siis pakko ottaa lukuun se, -että
iiimiset ovat itsekkäitä ja katselevat
asioita 'kukin ettipäässä o-
1 n a 11 a n ä k ök u 1 m altaan. T ä m ii e i
kuitenkaan .: ratkaise sitä,mikä
yhteiskuntomuoto on paras. "Mut-t?
j se todistaa kuitenkin si tii, että
kommunismi jää pelkäksi ihanteeksi
nilir kauan kuin nämä tekij
ä t vallitsevat ihmisten keskinäi-siii
suhteita sekä yksilöjen suhdetta
yhteiskuntaan. Kommunis-;
mi n sv n ny t tii j ii on, se tosiasia, e t-tä
ilmiiset vastahakoisesti uhrautuvat
ja tei^eviit lyiitä toisten ihmisten
ja yhteiskunnan hyväksi::
Mulla tiimit to.siasia samalla tekee
I n a)id ottoni aksi kommunismin
.-oleuttamiseu. ,
Kai k k^ i e n y 11 te isku nn an jia ra n-t
a j a i n t a r k o it uksena o n va r m a sti:
poistaa t yy tV ni ii 11 ö my yd e n syy t
VekemäJ la sorretu il le ja vääryy t -
tä kärsi\Mlle oikeutta. Mutta ehdoton
ta oiken11a: ei .lapa]idumis-sääii,
missä/sitii on tehtävä laki-"
1 >y k ii 1 i 11 ä j a yi 11 eis k u n ta m11 odoi l -
1 a y \ a a 11 t a p a'l it: u u e h d o t o n o i k e us
ainoastaan siellä missä iiimiset
tekevät sitä toisilleen vapaaehtoi-
SCSTJ.
Paras yhteiskunta on se ,missä
useimmat yhteiskunnan jäsenistä
tekevät työtä ilolla_._ Ja •suurimmalla
ilolla tekevät työtä ihmiset
oloissa, : joissa hyvin; tehty työ
tuottaa paremman persoonallisen
edun kuin huonosti tehty. '
Kiiytäiitö ei oletodistanut. että
kommunistinen yliteiskunta olisi
paras m u i l l e kuin^^iskoille, jotka
Il a 1 u a vät-' e 1 ä ä ^ ^ f f i l ^ -tiyöii -t ii^^
loksista. Muttafl^p^• kauan kuin
niitä on olemassatlovat kommur;
nistisen yHteiskiinhan varjopuolet,
tässä suhteessa samat kuin
porvarillisenkin.
iMiiden, jotka!: u&J_<>"Vat kommunistiseen
yhteiskiTntaan. "täytyy
voida myös uskoa että ihmisistä
voidaan kokonaan poistaa itsek-käisvvs.
— Lrtto.
112,7
70,:i
Yksistään nä iden numerojen
pei'usteella on^ va ikea todistaa se-telistön.
1 isäytymisen .vaikutusta
hintatason kohoamiseen, yhtä vähän
kun viimeksimainitun vaikutusta
setelistön lisäytymiseen.
Jotta^ setelistön 1 isäy tymisen vai-kutust
a h in t a tason koh oamiseen
voitaisiin arvostella ,tarvittaisiin
tietoja m. m. luotonannon.lisiiy-tymisestä,
sillJi* luotonannon laajuudesta
suuresti riippuu, miten
liikkeessä olevat maksuvälineet
suhta'i,ituvat liikkeessä oleviin tavaroihin.:
Kuitenkin on edellä-ol
ev i 11 a 1 u vu i 11 a s i k ii 1 i m e rk i ty s t ä .-
että ne osoittavat hintatasolla ja
setelistöllä olevan määrätyn suhteen.
• ••
maa . ole pitänyt Ga;nadaa kos-ke-yia
valtakuntain välisiä "sopimuksia
Canadalle sitovina, ennenkuin
Canadan parlamentti on ne hyväksynyt.
Tässä oli iliänen mielestään
kyliksi vapautta. Parempi
olisi että joku 'hallituksen' ministeristä
kävisi, milloin se nä^
kyisi tarpeelliseksi, \Vashiugto-nissa,
«illä sinne nimitettyminis-teri
tulisi. ehdottomasti: olemaarv
Englannin lähetystön käskynalai-nen.
Oikeusministerin viiite, että
Canada tässä olisi emämaan
tasalla, on hullunkui"inen. Canada
on joka ta pa uksessa Englannin
si i r t om aa j a si i t ä . r i i | > p u v a i n e n.
Kokeilu johtaisi vain siihen, että
n VO 1 e m ra a t vi r k a i 1 i j at j o utu is ivat
kahnaukseen toistensa kanssa, ja
Canada ei halua sekaantua valtakunnallisiin
asioihin.
J^ykyinen kurssinime rahalähe
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Dollarilta.
Myös myömme pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa yllä-mainit.
kurssin jälkeen ja erikoi
sia,-kolmen prosentin; korkoa ve.
täviä matkustajien shekkejä dol-lareissa,
jotka Suomessa lunastetaan
siellä voimassa-olevan dollarin
kurssin jälkeen."
Ymiiärikatsaoksia.
X V I I .
Canada ja Yhdysvallat. ,
Kymmenisen vuotta takaperin
yritti Canadan silloinen ItTieraali-hallitus
saadaan aikaan tuHi- ja
k a u }^ j") a s o p i 111 n s ta ' A m e r i k a n . j a
Ca na d a n väli 11 e, j ou tuen sil 1 o in
iiiinestyksessä häviölle ja suistuen
vallasta. . Yhdysvalloissa so-pimusaate
silloin liyväksytViin ja
sitii koskeva laki on siitälähtieii
ollut olemassa, mutta mf^rkityk-setönnii
syystä, et t ä C a n a t l a ei sopimusta
hyväk.synyt.. Vuosi eli
toista sitte. oli sanomalehdissä
taas puhetta tämän soiiimuksen
johdosta, jolloin useat lehdet esitti
vii t sop im uksen: 11 y v ä k sy m is r ii.
ennenkuin se Vihdysvalloissa kumottaisiin.
Liekö halUtusiiiireis-sä
milloinkaan ollut ajatuksia
toimenpiteistä inainitun kaujipa-sopimukseii
•hyväksymiseksi, ei
ole kirjottajan tiedossa, mutta
jokatapauksessa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-04-28-04
