Vapaus, January 3, 1924

              Torstaina, iaminikami 3 p. — thvL Jan. 3.
IMEENHOIIAJM l i ^ O ^
K]S$FFOEIRJA - \
KOUMAS KORJATTU J 4 LAAJENNETTU PAMiOS.
_ KifjotUnut MMU» W^Jti. ^ '
^t^ak» foTne» i»Be« uM» nyt Um^arnrt Keitfoldri». Kir-ta
«ok«eBne jöHtma etti saamne timia idrjan pian
To»erilli»e»ti VAPAUDEN KIRJAKAUPPA.
- / . Box 69, Sndbory, Oat.
mali-
Kurssi
Sk. 38.50
Dollarista
Lähe^yskuIiiJt: - '
40c Jähetyksistä alle $80.00/
50c. lähetyksistä $30.0^—
159.99 asti, 75c lähetyksistä
J60.00—?99.99 ja '• $1.00' kal­kilta
$100.09 taikka sitä auo-remmilta
lähetyksiltä. Sähkö-sanomalähetyksille
on kulut
$3.50. •„ '
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan-A. T. ,HILL,
957 Broadview Av*. ' ' - ^
Laivapiletteji myydaSn.^
Tie<Ia«Ukaa' pilettlasioita.
Vapaus '
Boa 69, Sndbary, Oat.
meisenkin veripisaran. Tässä tarko»
tnkses^ tovent meille saarnataan
tyytyväisyydestä eikä minkään fcu-levaisuadei^
^ haudantakaisen saaVut-tanristarkotakseUa.
'• Kaikki sajgyu-tökset
j a öloliumme.korjadfset^ jöir
ta on lakemattomia. täyty; tapah:;
tua täällä" maan päällä ja meidän
itsemme kautta, se tahtoo sanoa,'et­tä
meidän on niitä vaadittava ja
sen^voimme V teKdä- yain yliteenliit-tymillä'
koko~ 'maa.ilmaa käyttävässä
J, La{^o puhui vainajan muistolle,
haudalle 'oli saapunut- lukuisa jouk|
^ o vainajan leikkitovereita ja^ van-lempaa
yleisöä, joka otti osaa, su­mun
ja hautaussaattoon. Tover»
Salo-näyttää olevan kovan^ Jiriaen
kpsi, siHä hänelle on tullut tämän
tästä monenlaisia pienempiä vahin-gcita/
joista en tabdo erikoisemmin
mainita. — Piirsi
- Paikkakuntalainen. V .
O
NIPIGON, ONT.
NiplKoIuiet kaiUd liikkeelle,tam­mikuun
5 ja 6 päivä ja suunnat-
. kaa askeleenne suomalaiselle haa-lille;
sillä silloin vierailee > siellä
Fort ;WilIiamin näytelmäseura' mo-
-lempinä iltoina. Lauantaina 5" p.
kello 9 illalla näytellään kappale
«Kuningasta odotellessa>, huvinäyr
telmä 3asa näytöksessä,/ kuvaa
Suomen porvariston touhua jälkeen
kansalaissodan, heidän kun piti
saada kuningas Saksasta. Sunnun­taina
6 päivä kello 8 alkaa arvokas
ohjelmailtama, on tarjolla vakavam­paa
ja huvipuoli ei myöskään tule
puuttumaan. Ohjelmassa ••"on laulua,
. lausuntoa, humore^ ja' kaksi 1
f näyt kappaletta, «Raka^uneita • htiV
luja> ja «Palvelukseen' halutaan>.
En rupea erikoisemmirt" tässä;'"vie^
'railijoitamme ylistämään, •sniä pe-:
Tästä kuuluu, sanoi V torventekijä.
Vaan viimeksi kehoitan että; nipi--
gdaiset painavat mieleensä että ^ 5;
ja 6 päivä tammikuuta 1924 men-i
nään haaliUe ja joukoUa katsomaan"
mitä' nähtävää ja kuultavaa on-^Ft
Williamin näytelmäseuralla. - Siis
näkemiin astuj— Juhani.
ketjilssd, sillä eihän ole olemas­sa
kuin kaksi luokka, työväen- ja
kapitalistiluokka, niin* miksi emijje
voi koota voyniamme yhteen kuten"
kapitalistitkin; sillä olemmehan e-nemmistönä
ja mei^n kauttamme
kaikki: rikkaudet kootaan yksiin sa^
moifain kassajjolveihin ja mitä, me
saamme palkaksi? Vain ^itihnaisen.
ruumiin kovasta raadannastamme,
ja se ken uskaltaa •äänensä kohot­taa
tätä' kurjuutta vastaan, niin hä­nellä
on'• edessään s vankilahelvetti.
Siis alottakaamme tämä alkava vuo­si
heti \8lusta toiminnan j a yhteis­ymmärryksen
pohjalle, niin meillä
työläisilläkin m. tulevaisuudessa se
valonjuhla, jota voidaan kunnioit­taa
ja nimittää työn tasavallan juh­laksi.
. ( ^ •
Kauhea kiammitu* oli täällä 26
päivä, joulukuutaan:© .3 koulupiirin
kokouksessa, ea nyt tarkoita, että
silloin^ pelattiinyffiitäan näytöskappa­letta^,
vaikka :täniä. nimi on jonkun
pienen vlsappalten nimi, mutta se
oli; vain sellainen kummitus, jota
eivät vanhemmatkaan ole tällä paik­kakunnalla
.nähneet, eivätkä ' kuul'^
leet. Mutta kummitusten sanotaan
olevan^, liikkeellä näin -vuoden lo­pussa
ja^ niin se oli ainakin täällä.
Minä kotia päästyäni luin -huoneen
tauliit seitsemään .eri kertaan, enkä
löytänyt ''kuin kolmiyhteisen, raut-^
ta siellä se-;oli kuusiyhteisenä. ,En
tiedär^.mitä sen kuusiyhteisen. tes­tamenttiin
olisi «nsi vuoden aikana
kirjotettU' jos' .olisivat ' aikeossaan
onnistuneet, vään <se jumutti faeit,
mutt kutkutti meit.:^ Niinhän ne oli­vat-
sen:' tuumineet. — Piikki.^
^nyiaik^nen tovmInQ^^i^n:>va
kuntostensa Jauhanet --.^tevien työ­läisten
sucKsdtiäfiiaia aka-kumes
saad2|a& hä)iä$l^v^1Uarkemni»^
Suonaiesta. W!IJ^|i4n
Nomn^järven ksrlästä/ ei oliot to­distuksia,
annettiin väliaikainen to-v
vet^Iuotto hänen vatojntnstenBa- pe­rusteella
siksi kunnes saadaan hä-n€
stä_tiedot Suomesta. Matti Kivi­aho,
Perhosta, Peltokankaan kyläs­tä,
ei ollut todistnkoa, on ottanut
osaa valkoisten puolella kapinaan,
omto kertomuksensa htukaan pakoi-t
u k s e ^ , . päätettiin antaa väliaikai­nen
toveriluottö siksi kun - saadaan
hänestä tarkemmat tiedot Suomesta.
Juho Viktor Myllymaa, Porin maa-seurakunnasta,^
c i ollut' todistuksia,
sanoi' kannattaWnsa' porvaripuoluei­ta,
vaan ei ottaneensa osaa Jtapi-naan
Jcummalldcaan puolella, ei
myönnetty toverilnottoa, koska hän
ott porvarien ja. kapitalistien kan­nattaja.
Päätettiin hankkia hänestä
taricempia tietoja Suomesta. Prans
Fredrik Hällfors, Porin maaseura­kunnasta,
Ruosniemi, ei oUut todis­tuksia,
vaan annettiin hänen omien
vakuutustensa-.perusteella väliaikai­nen
^toveriluottö.:. bänelle -aksi kun-nea
saadaan tiedot Suomäestä.
Heil&.gGviahp, . P e r h ^ oli Peri
iion ITks^^ -tyov. ^yhdistyksen
antiamaWdistus, ettei ^ ole ottanut
osaa. kapinaan Inunmallekaan puo­lelle,
^ vaan - tunnetaan työvSenaat-teen
kannattajaksi^' annettiin vSli-ailöinen
toveriluottö siksi kjinnes
saadaan . hänestä tatkemmat tiedot
Suomesta.V Nikolai Hietamäki, 'Kau­havalta,
oli todistua Kauhavan Y l i -
:Män työv. yhdistyksfeltä, ettei ole
ottanut oisaa kapinaan Suomessa v.
1918, ^annettiin väliaikainen toveria
luotto aksi kunnes j[|aadaan hänel­tä
varmemmat tiedot -Suomesta,
KaOe . K a r i r Alahärmästä, Vnoskos-ken
kylä Voltti, 'oli todistukscet
Alahärmän Voltin työv. yhdisL, et­tei
ole ottanut osaa kapinaan Suo­messa,
vaan on kuulunut työv. yh­distykseen'
jäsenenä, päätettiin an­taa
täysi toveriluottö häntelle todis­tustensa
ja hänet täysin tuntevien
työläistten todistusten perusteella.
r Tutkijakomitea.
IndustrialJsrtia pyydetään myös­kin
ottamaan tämän palstoilleen.
JL
Kaikuja Soititulasta
Historiallinen muistelma
• {Jatkoa' n:3'<)sta 154T)
Yhden havainnon tuon vielä j ^ k i
ja se on 8e,'että Sointula on saanut
mukaansa kommuniselta ajalta ,as--
ti| .mitä 'kuThmällisimpia kapitaali-eli.
yksityisomistusta ihailevia' tyyp­pejä.
Voi ^sanoa sen, että " puh­taankin
viljan mukana seuraa rik­karuoho.
. . -Mutta oh vaikea sanoa
etukäteen kuka on ...vuohi j a kuka
lammas. - Sillä kuka olisi voinut sa­noa
V. 1910, että sellaiset miehet
kuiri, Tatu Tainio, Edward Valpas,
Matti Turkia, Matti Paasivuori ja
monet muut. ' "Syifjälä ja 'Mossu on
sitä, miksikä ne on itsensä ,i»dista-neet;
silloin kun' on tullut kysymyk­seen
vallankumouksen todellinen
puolustus.
WHITEFISH, ONT. , ,
^ _J«»H»* viUnpakiticiii tialtä rää-tälienlöytö
maasta, sanon näin"
koska täällä ensimmäiset asukkaat
on olleet ammatUtaan räätäleitä ia
ensinnä tämän paikan löytäneet ja
«Itä saakka on asukkaita täällä ol-
Int ja aina vähän lisääntynytkin.
:Mntta osa näistä asukkaista on
varmaan tullut tänne rikastumaan,
«en huomaa heistä itsestään,, hefllä
ei ole minkäänlaista aatteellista
pyrkimystä ja sitä vähemmän soi-
«^t vielä lapaUeen, niin aita tiilee
'^^osmkm- sellaiseen johtopäätök-
«een. että heillä on aina kaiöd
^öikessa ja kaikki mitä fie tarvitse­mat
t^dä työtä.-olla tyytyväinen,
n«n kyllä tulevaisuus sen''palkitsee,
JOS ei miär maan päällä, nfin;'4u-
^a„taiväassa. Ja onhan n y t -W
«l»t se niin sanottu, valon juhla
TIONAGA^ C. N. RY. -
PoytSkirja '
laadittu Ericksonm ja Verihö-lan
kämpällä pidetystä tutkija
.komitean kokouksesta, Jjouluk.
2^ p., 1923.
J TutkiJÄkomitealle esitti itsensä'
seuraavat hiljan : Suomesta saapu
be«t henkilöt: Juho, Jaakko Ojanen
Kuortaneen pitäjästä, ei ^»llut mi­tään
todistuksia. .Kertoi olleensa par
koituksesta muutaman päivän val­koisten;
sotilasharjotuksissa, • annet­tiin
väliaikainen toveriluotta hänet
tuntevien - työläisten y suosituksesta,
sil^i^.Tktbi: saadaan ; tarkemmat tiedod
Stfomesta.:; Johannes Nummijärvi>
Kauhajoeltay Nurmijärven -kyläi-e^
ollut" todiistuksia, ' ailnettiin väliai­kainen
toyeriluotto hänen omien 'ya-kuutnksen-
m j a nuoren ikänsä pe­rusteella
siksi kun_ saadaan todls-tnfaet
A: Suomesta;William. Järvelä,
Kauhajoelta, •-Nummijärven kyläs^,
ei ollut mitään t^ödistuksia, kertoi
olleenisa „ valkoisten
rivefesä y., 1018,' päätettiin antaa
väliaikainen ..toverflnotti}'hänen ^^^.v^^
knutpstensa j[>erusteella\: siksi kun
saadaan ^hänestä <t^r£^mat^-tiedot
Suomesta. . John' Fränti, Kortesjäi;-
on i veItS, ei ollut' todistuksia, annettiin
väliaikainen toveriluottö 'hänen >v£-
kutfttöieensa j a »tbren Bcänsä pe-dLT-
K .ffnamteet - tyytyväisyys
^bmiskunnalle. huutaneet, täy-kurkusta:
^^^^Sha maassa,
^ »amalla-Äa..heidän läl-puuhaa
Txutta sotaa, mut-
^ « t i « l^s^dmrälisellä tarkotncl
« he saamaa :atä'.on-me
P^TJ^ raaeajine. että.'tdffin
Py^a tyytyväisenä,-^olla fi5y.
^ ^ kMtah-sti saa rauhaa]
«ieeasa periHÖ Ja itäeä »ii-rnsteella
siksi Iran saadaan varmem­mat"
tiedot Suomesta. Jakki Kallio,
Nnrmoolta, ei oltnt t^stuksia, pää­tettiin
antaa väliaikainen toyeiiluot-tohänen
' vakuutustensa perusteel-.
Ia>;:aksi kun saadaan hänestä- var­memmat
tiedot Suomesta. Ilmar
Tug«inen; Kiyijäryeltä, ei^^^ ollut
todzstnksia^ sanoi olleensa' Sault 5te
Marien^^utiajakomite^n luona; vään
ei ollnt t<^ii8tU8Ui, sieltä. Päätettiin
ottaa Jtiet» aeltä j a : annettiin; iJSli-aikaineftr:
toveriluottö siksi kunnes
saadaaiDt: länes^^^^^^^ tarkemmatVfi^dot.
Valdehiar Xmnidelnen, ^ ^vi-jerveltä,:
Kirkon kylästä, . ei".N)IIut
tiutään ioiSsttdcdia; ^ • ani^^
aikainen toverilnotto omien',
ta^toisa perosfeell» akd; ku&ies
saadaan hänestä tarkemmat tiedot
S^mest8:Iisakia Jokinen, Kauli^^
join; jSnmmifa^ oDat itätmi todistal^viäätettiis antaa
Tosin on myös muistettava se^ ko­kemus,
mitä meillä ouj että «hedel­mistä
puu tunnetaan.» JIutta me
puistamme. .kuinka Alex Halonen
ennen opetti, että kapitalistinen
maailma opettaa.meidät."luiiukBik^
ja niin joUen on asiatonta ketään
siitä muistuttaa. iSiksi hän • sai o l ­la,
kukkona, tunkiolla. Vaan. oli"»!
ollut parempi asiallemme, että oli­simme
uskonut, sitä koettua sanaa,
että «kuollaan, koira .tapansa ..pa­rantaa
». 'Nyt on totuus tullut ilmi
ja se on se, että Suomen^ taistelus-^
sa myi Halonen tovereitaan enem­män
tarjoavalle. Ja nykyisin uh­kailee
ilmiannolla^ . J a ' kuka voipi
sanoa, vaikka olisi .osallisena Suo­men
nykyisien: ojhranan , vangitsemi­sten
seikkailuissa.
Silloin kun Oalonen teetti' tuota
oppia, -«ttä kapitalistinen järjestel­mä
kasvattaa lurjuksia ja että hän
on sen tulos, olisi pitänyt muistaa
se tosiasia, että tämä sama järjp
telmä kasvattaa sellaisia marttyyre
jä, jotka ovat valmiit antanman
henkensä--sen aatteen puolesta^ ja
se on myös tullut toteen näytetyk-
^ ja ilman sitä olisi .työväenaate
ollut myyty ja menetetty,, jos kaik­ki
olisi olleet\Halosen kaltaisia lur­juksia.
Sointnla: •uomenklelUeii radikaalisen
Tjpllankumouskirjallijan kotikylä.
Jokainen -elossa oleva toveri, jo­ka
muistaa ne ajat,' jolloin ?^uomen
työväestö alkoi ottamaan ensi ^
koleita sosialistista liikettä kohden,
muistaa hjvin myös ne miehet, jot­ka
• silloin uskalsivat, astua eturi-veihio:
i Niiden - rohkeiden esitaiste-ijain
joukosta me muistamme tuon-htlmöristiradikaalin^
t joka nykyisin­kin
vielä on elossa ja voi erittäin
»yröi. verrattuna siihen korkeaan
ikään. Se on tover? A. B . Mäkelä.
Muistuu mieleeni menneet ajat
a asiainveri vaiheet ^lämä on ai­noastaan
eteenpäin Jculkemistaai­na
i vaihtuu tapahtumat, niidet tule­vat'
ja' vanhat jäävät tapahtumien
menneisyyteen. :On niin vaikea seur
rata maailman menoa, sillä sen
näyttämSllä - o n ; t xuinjTmoneET "monta
eri ilmettä yhtä atEääfesHlä.; >
. Ne -parhaiten-puistetaän jotka on
muistiin merkit^ siten, että ne säi-yrät
pitenrttön aikaa. Tosin aika
cäjk^n-^kulnttaa.' !BIinä_^vaTmuudella'
vöin sen vÄtmttaä,:; että keltainen
taivaaja ja sen -vielä - Iceltaisempi
toimittaja F . J.Syijälä-v. 1915. Mr-oitö
örvisteUen krrjoituksiaan kuin-ca
on mennyt korpiin sellaiset van­hemmat
i(nnutdijad^,jotka ön-:jo;>ku-nneet
\yh}i3ua ,*yl^riksi». j a . edelli-seM:
sanonnjdiftA^^iiarkoiiE^in •.mySs
teli ne syyt,:jotka on hänet pakoit-taneet
astumaan syrjään. Ei tun­nustanut
«tyhjyyden:^ olleen sy^nä
sivussa olemiselle. : Syyksi selitti A.
B. Mäkelä sen, ettei tuntenut halua
olla ^riveissä etimenässä, koska va­kuutti
olleen sellaisia joukossa.^jot-ka
ampuu häntä selän takaa. A. B.
Mäkelä' vakuutti olevan hänellä roh­keutta
taistella vihollisiaan vastaan
vaan ei pitänyt väUtämättömänä
ammuttaa itseään .niillä, jotka on
timkeutuneet, riveihin ja sanovat
itseään «tovereiksij», johon keltai­nen
P . J . Syrjälä teki itsensä kuu­luisaksi
v. 1909 niin kutsutulla kaip-t^
ni John Kosken, puolueesta ulo's-ajojahdillaan.
Minä / muistan vielä hj-vin, mitä
Syrjälä-kettu •sST aikaan Flor-lakon
aikana v,! 1912. Silloin oli aika
jota voipi sanoa ^okeuden aikakau­deksi.
• Kuka se oli joka koetti mus­tata
toveri Yrjö Sirolan v. 1916 jos
ei ,»kuuluu» Syrjälä. -Kuka alko
jahdin opistoa vastaan jos ej; sama
Syrjälä,^ Minä olen i^akavasti sitä
mieltä, että siinä: tuli :;rnnrih vahin­ko,
kun vallanknmousjärjestöltä me­ni
oppilaiton Sillä Jos kuka, niin
Sirola' oli opistolla ja. kun Syrjälä
tappeli sitä vastaan,::oli opisto var­maan
sellaisissa käsissä, ,ettei. ollttt
syytä tapella sitä vastaan muussA,
kuin työväenliikettä vahingoittavas­sa,
tarkoituksessa. Silloin oli Syr­jälä
iäydellisesti kohoimnt'' S; S. J .
täysin' luotetuksi johtajaksi. Hän
haali .^ympärilleen tiedottomat nöy
rät selät, kuinka silloina-todellakaan
on mahdollisuutta rehellisellä luok­ka
taistelijalla kuten. SIäkelä oli, ol­la
mukana. Tarkoitan Syrjäläri
kaltaisen «eurassa sillä, r.että ennen
Turussa oli syönyt sian- kanss^ "sa­malla
ruuhella. Vielä hiljattain
koettivat vsyrjäläläiset ^Raivaajassa
uskottaa, että A. B . Mäkelä on van­hettunut
ja metsittynyt
- Mniä olen aina ollut .sitä mieli-rpidettä,
että joka kerrak on ollut
vallankumousmies, niin ' se sitä on
hamaan kuolemaan a^'^ ja minä
olen siitä varma, että A i B. .-Mäke­lä
on varma ja horjumaton vallan­kumousaatteelleen.
. S i l l i mikä hä­net
pakoitti astupaan työläisten
taisteluriveihin, jos ei häntä siihen
velvoittanut vapauden ihanteet? Ei
silloisina vuosina ollut hipaista - al­kaa
taisteluun pimeyttä vastaan, sU-lä
niin suuri oli * silloinen pimeyden
valta Suomessakin. Ja vielä enem­män^
silloin Suomi kuului Venäjän
itsevaltaisen keisarin alusmaaksii
Siihen aikaan taistelu ei ^oUut lasten
leikldi, !sUlä usea löysi itsensä S i -
nerian^ erämaasta kahlevankina: A.
B; ifäkelä on täydellisesti -Yorker»
Partyn takana ja toimii sen edistä­miseksi.,
Siis tunnustaa Kolmannen
kansainvälisen ja Venäjän:", ^öväen
sosialistisen tasavallan^ Mitä» te­kee
F. J . Syrjälä? Taistelee Kol­matta
kansainvälistä' sekä Venäjän
Kaleva Suomalainen Apteeki
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeeimne ovat valmistettu
Suom^ yiiopis^ssa käytännössä ojevain bppikirjain mukaan,
seka K. u K. Nymanin erikoiskatsannon alaisina. Me käytäm­me
ainoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme. .
A • KUUMITAVAROITA
Kuomavesipussia, hinU ll.Sfi,
- ^ »2.00. IS-OO, $4.00 ja 16.00.
KnumaVesipussin letkuja, :hio«
ta ... :. 11.00
Ruiskuja naisille, hinta $8.50
Ruiskuja miehiUe. hinU $1.00
Ruiskuja lapsille, kiaU .S&
Korvarufakuja, hinta .... .86
NenäruiAuja, hinta .... .36
Varmunaesineitä naisille, iin-
•••••••»*•••••••.#••••••••••*•>*« '^S-öO'
Vanmmsesineitä miehille, hin-
„^^.-»"•v»««»....i..M.~.i$8«00 tus.
Kiireitä,' pUastaria y.m.
Haavapumpulta 25c, 40e, 75e,
$1.50. A /
HaavakäSreiti 1* ?0c, 25c
Ezxemasalvaa. hinta ......i .76
Hoffmannin tippoja. sydSn-alnskipoun
. .60 ja $1.00
SelkipItMUria
RintaplaastarU
MunuaispUastaria
Eetteritärpittii, yskiin
' hensenahdtstukseen ....
/Halvausvettfi, hinta
Hiusöljyä. hinta
Haramastippoja, hinta
. Hammaskittiä, hinta
J8B . Ifaosalvaa. lunta .86
>M KamCerttU. kaivää 26e «ani
.60 ' Kamferttilinjamenttia .... .St
la Knnmiplaastaria
.60 KolmeAlai^ tippoja ....... .50
.60 LutilinjamenttU .60
•öO Mikstam Simplek< .60
.26 Nervin tippoja .60
•10 parranaJosaipuolta .60
PäankivUtyspBlTerla ;50
Pikiöljyä
.76,-. Puunöljyi .60
.Puhdasta Norjaa kalamaksa*
' Öljyä, hinta 60e ja $L00
.Pririsalntippoja .50
Hamjnashai-Joja. hinta Ji5c,
40e, 60e Ja 75e.. )
HemoroideBalTaa, lunta
Hajnpihkaa, hinta .26e ..oiDasi
Initinfinjamenttia. hinta '.I1O
Snellraannin koliikk{tip0ojtf .50
Kamferttiviinaa, hinta . . . .60 Preserveerkavia tippoja
Kamferttiöljyä. hinta .60 ,j RHgabalsamia ....
EmItiDpoja, koHikiin Ja sydän- f ^Silmävetti ..........
alnskipuun,* hinta .60 t Silmäsalvaa
Hammaspulveria, .26 Jä Suu- Ja hammasvettft
.60
.60
.60
.50
.50 <
Tilatkaa nellti liikelaettele. Meillä MwUvaBa loikkia Suomea, Canadaa Ja A»«ri>
kaa ISSkkelti, kaBamitavarelta, .aiatkeeravtaiaaleja f.m. M* pBakaanm* poetlrahaa kalkUta
$5.C^ Ui »Iti UomisUu tHaokateU. ---- Erikoialiäkela^^^
KALEVA APTEEKI
168 So. Algomä St
W. A. CARLEY, .
Omistaja Ja apteekkari.
Port Arthur, Ont
K. G; K. NYMAN. Suomessa Ja Canadassa
tutkinnon iiuorittanut ap/^eekkari, .
A. B. Mäkelän koti sijaitsee-Soin-tulan
viereisellä lotilla^ kauniilla
kummulla, erittäin kaunis näköala.
Vancouverin saaren luraitunturit
hohtavat etelästä käsin. Alhaisem­mat
vuoret peittää viheriäinen met­sä
ja seuraava värieroavaisuus nn
fflintävä vesistö, jossa kulkee Alas­kaan
menevä ja sieltä palaava lai­vasto.
Näköala on vaihtelevaa, au-ringonnoväu
värittää lumitunturei-den
' huiput hopeisilla värihohteilla,
joiden %o^teiden heijastus lumoaa
viheriät kummut ja siintävän vesis­tön
lukemattomilla eri väreillä, et­tä
on sanoin mahdotonta selittää
Sointulan luonnon, suuruutta. :
Malcomsaaren Sointula on tuolle I
humoristikirjailijalle se Vauhansata-ma,
jjossa l^n kulbhaa elämänsä
ehtoohetket ja kirjoituksillaan tekee
kasvattavaa propagandaa .suuren l u ­kijakunnan
keskuudessa. . Ken on
kerran saanut lukeakseen A. B. Mä­kelän
eli Kaapro Jääskeläisen k ir
joituksia, niin hän aina jääpi ikä­vällä
odottamaan seuraavaa!.'
Soo, OnK llfttoituksia
SAULT. STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEjiPAMNE
ANjGHAN LEIPURIIMKEESTA
27 ALBERT ST, EAST. — PHONB 1280-^.
niaukset toimitetaan nopeaan. — KIrJeosote (FINNISH BAKERY
SUOMALAINEN KAUPPA
Kengille ja vaatetukselle! Suosittelee kannatusta heimolai­siltaan.
Kauppa sijaitsee:
/ W. N. JANAKKA
371 Albert St. W. Soo, Ontavt»
iSuurm enemmistö Sointulan asuk­kaista
on niitä, jotka silloin olivat
mukana kuin Sointula alettiin, sekä
heidän lapsensa, ja onpa jo lastenr
lapsiakin' syntynyt Sointulaan. To-verielämän
on Sointulassa toverillis'
ta, he ov§t erittein vieraanvaraisia.
QMalcomsaaren'^ Sointula on kuin
pieni valtakunta ja tulevat omillaan
toimeen.
Minä kysyn niiltä mustatakeilta,
jotka pitivät suurta suuta silloin^
kun Sointula homma alettiin, että
mitä' teillä on nyt sanoneista? Mis­sä
on toinen sellainen siirtola, jossa
on puhtaampi ihmiselämä henkisessä
suhtee8sa7 ja mitä aineelliseen puo­leen
tulee,- niin; se kestää arvosts-lun.
Te «järjestyneet», minä pyy­dän
teitä ensin tutkipiaan \ennen-kuin
te menette vertailemaan Soin­tulan
elämää, ja sillä painamaan
Sovictti-Venäjän kommunistisia siir­toloita,
kuten olette koettaneet pai­naa
alas '<Kuzba?> siirtolaa.
ÄLKÄÄ UNHOITTAKO ^
^etti me myymme joka lajia kirjotMpaporla, vihkoja ja kuoria.
Nutsons Drug Store,
Goro & Albert St. . Soo, Oat;
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus­kauppa
.
välittää kaikenlaista ensiluokan rvlo
katavaraa sekä kaikenlaista: «läin
ten rehua. Linjalla olijat tehkää os­toksenne
psuujflcBupasta. '
369 Weinnghtoo St., Weit On%.
Can. — Telefooni 1810 F.
J. A. Maclnnes, B.A W.H.C. Bnsr.
MaelNNES ftBRIEN
Lakimiehet, Asianajajat, Notoriot
363 Qaeen Sir.,
5attlt Slte. Mario, Oatario:
Konttori vastapäätä Sault StreettUi
Rahaa lainataan halvimmalla ko^oll*
työväen ''^tasavaltaa vastaan kaikilla
keinoinTmita: on. o l e m a a ! '
Aika on se^ joka parhaiten tnopi
asiat päivän valoon. Jlfutta on n i i
tä vielä .^llaisia, jotka antavat i t ­seään,
vetää .nenästä sjyijäläläisten.
A; 3i <Bfäkela siis asun Somtulasr
sa siinä yhteiskunnassa^ jonne^ hän
kehoitti tovereitaan saapumaan.' A .
B.: Mäkelä on kasvanut Sointulan
elämään niin, että se jon hänelle
suuresta merkityksestä^' siitä huoli­matta^
vaikka emme/ huomaa pal­jonkaan
hänen. viimeaikaisista kir-iqitnknstaan
mainittavan' Sointnlas^
Siirtolaisuus Canadaan
kaksinkei*tai^nut.
A-.B.;Mäkdä^
tasi Biben Idijoitnläeen jz veriu-tä* eikSi Sointulan elämästä.
Ottewa. — Juuri julkaistu tilasto
Canadaan saapuneista siirtolaisista
viime vuoden kahdeksan kuukau­den
aikana, päättyen . marrask., 30
päivään, osottea siirtolaisuuden l i ­sääntyneen
huomattavasti, verrat­tuna
edellisen kahdeloan kuukaur
den aikaan. Edellisen kahdeksan
kuukauden ajalla saapui Canadaan
eri. maista kaikkiaan 56,882 siirto-lista,
joterastoin siirtolaisuus ' e r i
maista noW marrask. 30 p. päät­tyneen;
kahdeksan kuukauden aika­na
118,09L
ODDISTMAA
TDiUKSENNE!
Sam Matsonin SAUNA
Avoinna joka arldpäivä.
305 Albe^ St., W.
SAULT STe,MARIE, ONTARIO.
Sairaanhoitaja
ja iiieroja
luontaisella alalla.
BARNES-DRIIG CO.
Saomalainaa Ulkolihetya aptoakki
Canadan Soossa
A|oo^ SootM oleva apteekki,: Jo.
ka ilmoltaa Vapaadetta. ^
McFsuMen&McMlio
Atiaaajajat^ laklmlebat, aotarlot
» . . a i . - ^' ^
^Konttni:
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriah McFadden. K. C.
ti. V. McMillao.
Otao vastaan «firatta.
ALLI LAHTI
336 Albert St. Soo, Oat.
ERIKOINEN HUOMIO ANNE. I
TAAN SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
Selkirankatobtorf
Tarkastetaan X-sähkösädekoncella.
217 Gloucestar St, Soo, Oat
— Phone 1306
Kymmenen vuoden kokembs sui^
malai>tan~ keskuudäisa.
Gore st Apteekki
Liakkoiti, t<>ilafUtar|^'ta, sikaarojs
Ja Mgaratteja. ,
; Lääkäri palveluksessa.
Me yalmistemmc jc kehitämme fil­mejä
*24« tunnin sisällä.
Suomalainen: käupp^polainen;
H. S.,Boehmer
KMBl«fi Ja Apta^kicML
SAULT STE MARIE, ONTARIO
Chai^lie Häyrinen
AUTONAJtURILIIKE ~
Phone 1798 YT.
SS4 Albert St. W. Soo, Oat.
SUOMALAINEN
PARTURHJIKE
M. SAINIO
340 Albnt St.' ' Soo, Oat.
aa
ia leivoksia tarjoamme'summissa ja
vähittäii kovaa leipää Ja korppuja-lähetein
pyydettäessä.
STEELTON BAKERIA
Puhelin 739 J>
V Matti Ketola.
304 VirMliogton St W. Soo, Oat.
••m
•-'•'.'0,9'
••''&'3'
m..
SUOMI CAFE •
.332 Albert St. W. Soo,
Ontario"
Otto Häkkinen
.•^'•^:V,"i".V?i.
,-••-«0
m
mmmk
. 0^
mm sir