Vapaus, March 10, 1923

              lauantaina, maaliak, 10 — Sai March 10
f
|5
11
I
i5|
ff
f
VAPAUS
fhaadaa-fiCdmalaisen työväestön ääofntauinfttoja. jlmes-
1^ Sedbuyssa, Ont, joka tiistai, tocetsi |a laoaataL
H. PUftO.
Vastaava toimittaja.
ti
i
Iiii;
i
hi
U ' :
I
V A P A U S
(Uberty) _ .
The iuily,fljgan of Finnish WerkeiB Canada, £ 0 0 -
Eshed i n . S Ä r y , Ont., every Tacaiay, Thtaaday <and
Eatarday.
täie FinniahiPepple in Canada.
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vL $2.25, kolme kL
11.60 ja ykjlKttk." 75c. . . . r„ « 1.
Yhdysvöltoihin^ja Suomeen, yksi vk- $5.50, pDoK vk.
afl.00jakol«e.kk.'$1.7B. _ ^ -„
Tilauksia, j joita ei seuraa raha, ei tulla jafaetlämaän,
paitsi asiamieaten joilJg on takaukset.
flmotusKnta kkerran julaistuista ilmotaläeta dte., Jfalstatuumalta. ^SttWi3ta i motuksista sekl ajootukBiate,'
öiden teJcstiäi^i )i(>ka kerta muuteta aniiet&ui tuntuva,
alennus. Ku«(löltaotukset $2.00 kerta ja 66c. liöSä,
Jokaiselta muiotoväreyltä; tiimenmuutoBilmotakeet 50c.:
lerta, $1.00 kotoikertaa; avioeroilmotokset $2X>0 kerta,'
$8 00 ({akaikert8£t: ^yB^ymäilmotakflet $1.00 kerta; iia-tutaantieto-
ja osot^Umotukset 60c. kerta, fljOO lc<ylme-kertaa.
— TilapSidiiia^tnksista pitää raha eeoeatasna-käna.
^ • ...
J08 ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseer
kirjeeseenne, kirjottdkan uudelleen liikkeehoftajan per-
Boonalliaella nimellä.
J. V. KÄWNA9T0. Liikkenholtaja. . ,.
Reeistered at the IPost'Office Department, Ottawa, AA
Mcond cla'ss matter.
:<Tbe Industrialist», joka ilmestyy Sew lEoftissa, ön
levitettävä kirjaltajien keskuudessa, pie. Juölaeosasto-jen,;
samoin kuin Ammattiunimttai Valkttäliiton osas­tojen
on säännöllisesti myytävä niilä lätfiä,'erikoisesti
«Läber Heraldia». Jäsenten on rylidyttävä TOahdol
lisimman läheisiin suhteisiin VlTieWoiicrin»'kanssa ja
samoin' kaikkieii vasemman siiven sanomalehtien kans­sa,'
lähettäen näille kaikkia sellaisia Tratisia ja'tiedon
antoja-löilkä* koskevat Canadan työvaealiilckeen'kdM
tystä, kuten yhdistymisöhjelman hyväksymistä ja-miii
ta tärkgilä-päätöksiä erinäisissä työväen nmotssa jne.
Edelläolevan päätöslauselman lisäksi pamostettiin
puoluelconventiohissa erikoisen vakavasti, e!la Icäikkien
puolueen jäsenten on liityttävä aktiivisiksi jaseriiks
työväen imliöihin, ja missä sellaisia ei ole, m frantava
unionistinen 'järjestämistoiminta alulle.
R^iriin maapäiväin kommunistien
_ selitys
'Reinin naaapäivien istunnossa helmikuun 5 fna,
«iissätiliaisuudessa oli läsnä valtiokansleri ynnä multa
ministerejä, antoi 'konomunistinen ryhmä kiihkokansal
lista huijausta vaataan jyrkän selityksen.
:Selitys alkaa tta^ ankarimmalla protestilla Ruhrin
alueen valtauksessa ilmennyttä ranskalaista mielettö­myyttä
vastaan, ja kehöitetaan kansainvälistä työväen
luokkaa taistelemaan sJta nastaan.
:Sit(^ huomautetaan Sf^lityksessä Saksan imperia­lismin
^lloitussuunnitelmt^ Ranskaa vastaan ja
jBre8t-1;itwökin häpeärauhastiu
TänlSn jälkeen jatketaan ««»äj
Siaksan Jtapitalistit ovat mmintaneet Versaillesin
ranhansopinrtlksen hirvittävät eMot Stselleen edulliseksi
afaariksii ovat sotahyvitysten ja tavars^ankintain avul
la ansainneet lukemattomia miljaardeja, ovat vierittä
neeet kaikki irittjhansopimuksen taakat f»f<)letariaatin
kannettavaksi, oyat mitä raainunalla proletaaristen
joukkojen riistolla fjkastuneet sikamaisuuteen astj^.ovat
käyttäneet oraaksi %väkseen rauhanSopimuksM perus­teella
joukoilta kynityt miljaardit.
Cunon hallitus on tukenut tätä politiikkaa ja siten
osoittautunut Saksan raskaan teollisuuden liikkeenhoi­tajaksi.
Sen nykyinen menettely ei ole mitään muuta
kuin kapitalistien etujen parantaminen mitä suurim­massa
määrässä^ rflsittamalla suuria työtätekeviä ker­roksia.
Vain työväenhallitus yksin voi suunnata askeleensa
uudelle tielle. Työväenhallitus tekisi taloudellisen ja
poliittisen liiton Neuvosto-Venäjän kanssa, kävisi hai­kailematta
käsiksi tavara-arvoihin Saksassa ja harjoit­taisi
Hanskaan nähden proletaarista hyvityspolitiikkaa
aina siihen asti, kunnes Ranskan ja Saksan proletari­aatti
olisi kylliksi vankka tehdäkseen tyhjäksi Versail­lesin
rauhansopimuksen, tämä on sitä pikemmin mah­dollista,
mitä jgäväämättömimmin. Ranskan ja Sak-gap
työväenluokka kSy taisteluaan ja mitä tehokkaam.-
«jifl kflnsgiflväline/j fyövteluokka tukee tätä taistelua,
Tiistain lehteen aiSotut iflmotokset pitää olla kont'
torissa'lauantaina, tnrstsim il«hteen tiistaina ja laoantafa
lehteen «torataina kello 8.
Puolueemme suhde työväen unfoibin
Canadan ^orkerspuolueeo iääken .pidetyssä konven-tionissa
hyväksyttiin työväen «midlhin nähden seuraa­va
päätöslauselma:
, Canadan ^orkerspuolueentomen konventioni an­taa
uudistetun liyväksymisensä sille kannalle työväen
unioihin nähden, mikä hyväksyttiin enäimäisessä kon-vcntionissa.
Viime vuoden kokemus on täydellisesti
todentanut tämän kannan oikeaksi, erikoisesti mikäli
se koskee kilpailevan tmionismin ja vanhoista unioista
erkanemisen vastustamista, puolueemme kannattaen nii­den
sijasta ammattiiinlollten yhdistymisen kautta teol
lisuusunioiksi tapahtuvaa yhtenäisyttämistä ja tätä tie­tä
sellaisten uriioitten ranodostamlsta, jotka olisivat kyl­lin
voimakkaita suojelemaan työläisiä ja kyllin laajoja
eisältämään kaikki kussakin teollisuudessa tyÖ3kentele>
vät työläiset. Taistelu 'militanttisen johdon puolesta,
passiivista ja reformistista byrokratiaa vastaan, on
tuottanut suuria tuloksia ja todbtanut, että Canadan
työläiset ovat valmiit astumaan eteenpäin työväen unio-nismin
tiellä. He valmistuvat astumaan eteenpäin yh­dessä
Yhdvsvaltain taistcluhenkisten unionistien Itaiissa,
Canadan Worker8puQliieefl johdolla, joka on esiifltyiiyt
^ huomattaviropana työväenliikkeen yhtenäisyyil^;i edis­täjänä.
Tunnussanat, yhteenlilltyrolnon, Työväenpuolue
ja punainen Internationale, ovat iekgne?! juiirensä sy-
Va*!'? CPflfldpIaisiin työyäen unioihin, ,
WoricerspuoIueen jäsenten yhteistoiminta rehellisten
' ja'* edistysmielisten työläisten kanssa meidän työväen
nnio-ohjelmamme suhteen on saatu aikaair~Ämmatti-unioilten
Valistusiiitoh kautta. Me kehottamme kaikkia
jäseniämme näin ollen ottamaan osaa liiton toimin­taan
ja täydestä sydämestään kannattamaan sen työtä:
liittymään sellaisiin Kansainvälisiin Teollisuuskomite­oihin,
kuten Kansainvälinen komitea 16 rautatietyöläis-tgn
nnion yhdistämiseksi, ja pitämään canadalaiscn
liikkö«n kiinteästi yhdistyneenä Pohjois-Amerikan man­tereen
yleisen liiklteen kanssa, saman yhdistämisohjel-manj
saman militflnUi9?n johdon ja muun liiton ohjel-.
man ympärillä. Canadala!§6n Vasemman siiven toimin«
nan menestyminen on kiinteässä yhteydessä saman liik­keen
kanssa Yhdysvalloissa. Kansallinen autonomia on
harhakuva, kansainvälinen yhtenäisyys on välttämät-iomyys.
VHmfe vuodfen kokemus osottaa, että meidän tulee
päättävästi vastustaa vissejä virtauksia työväenliikkees­sä.
Varsinkin tämä pitää paikkans» sellaisiin hajoit-taviin
yritybiln, mlta One Big Union virkailijat ^oval
yrittäneet harjoittaa, yrittäen n.k. Lännen Työpajako-mitean
kautta uskottaa edustavansa rautatielyöläisiä, ei
yhdistämällä heitä yhteen järjestöön, vaan pelkällä
harhaanjohtavalla nimien keräyksellä. Tämä toimenpi­de
on yhdenmukainen kaikkein taantumuksellisimpain
unioitten vakoilujärjestelmän kanssa, eikä sitä voida
sietää missään terveessä työväenliikkeessä. Me tulemme
taistelemaan sellaista hajoitlavaa taktiikkaa vastaan
kaikella käytettävissämme olevalla voimalla.
Meidän puolueemme lupautuu auttamaan kaikkia
todellisia työväenjärjestöjä niiden * pyrkimyksissä jär­jestää
järjestymättömiä työläisiä. Niillä teollisuus- ja
työaloilla, missä ei ole vielä ennestään unioita, puo­lueen
jäsenten tulee muodostaa propaganda-soluja,
valmistaakseen maaperää ja antaakseen apuaan unioil-le
niiden järiestämistyössä. Erikoisesti me kehoitamme
meidän ulkomaalaisia jäseniämme ottamaan tähän työ­hön
osaa virkeydellä. Maassa syntyneitten ja ulkomaa-laissyntyisten
työläisten keskeinen solidarisuus on
•unionistisen liikkeen huutava välttämättömyys.
Canadalaiscn ja amerikalaiscn vasemmistoliikkeen
yhtenäisyyden ja samoin maassa syntyneitten ja ulko-mäalaissyntyislen
työläisten keskeinen solidarisuuden
saavuttaminen vaalii systemaattisia valistustyötä. Yksi
tärkeimpiä välineitä tässä suhteessa on työväen sano­malehdistö.
Meidän'puoluelehdistömme on anneltava
erikoinen huomio näille kysymyksille ja puolueemme
äänenkannattajan «Workerin» on pantava päähuomio
työskentelylle työväen unioissa. Tämän lisäksi, sellaisia
työväen yleisiä äänenkannattajia, kuten «Labor He- — Ranskan kaivostyöläisten valtakunnan Hillo on
Tald» on levitettävä kaikkien ammattiunionislien kes- antanut työnoslajille uhkavaatimuksen, missä vaaditaan
kuuteen niin paljon kuin mahdollista, cAmalgamation palkanylennystä 2 ja 2J frangia päivässä, verovapaul
Advocate» on levitettävä rautatieläisten keskuudessa, ta ja työmaaneuvostojen tunnustamista.
«Yo» •—. Marcel Martinetin oiuin
naytelmataote.
Italian kommunistit yastaavat
taistelulla
Italian kommunistipuolueen toimeenpaneva keskus­komitea
on vastauksena joukkovongilsemisiin antanut
julistuksen, missä he torjuvat väitteen, että kommu­nistit
olisivat organisoineet valtiota vastaan ^«salalii­ton
», ja paljastavat koko sen verukkeen naurettavuu­den,
minkä varjolla on ryhdyity vainoihin Kommu­nistisen
Internationalen fascistivastaiseo julistuksen
johdosta, minkä virallinen uutistoimisto on Italiassa
saattanu» julkisuuteen. K9mmuni8tir eivät ole mitägn - • ^^^y™^^^^"^
salaHitloldsiä Vä&ll Väii^^ "^^yy'^''^ ^ ^ ' ^ ' "^
toimenpiteet todistavat vain sen pelkoa vallankumouk­sellisen
työväestön suhteen ja ovat samalla parhain to­distus
Italian kommunistipuolueen voimakkuudesta.
Kommunistipuolue tulee jatkamaan taistelua^ peri­aatteensa,
työväenluokan vapautuksen puolesta, huoli­matta
lukeraaltoraisla uhreista ,ja>'täyttämällä-vainojen
aikaansaamat aukot riveissään, huomautetaan julis-tuksessa,
V ~
Kirj. L; TroUU.
Banskaläinen runoilija Marcd
Martinet on kirjoittanut draaman,
jota sanan täydelliBimmässä merki­tyksessä
voidaan kutsua Ranskan
ty;oväenluokan draamaksi Tämä
tosiasia riittää varaamaan hänelle
joikeuden tulla huomion esineekji.
Martinet bn kommunisti ja on käy*
.iiyt läpi <La Vie Ouvrieren» ryh­män
koiiInn> siis hyvän koulun läpi.
'3äiteiiijana on Martiniet käynyt lä-
(pi ilomäin . Rollandin ei vähemmän
iby,v,än koulun. Sen vuoksi älköön
häneltä odotettako taikka pelattako
saatavan propagandatuotetta taikka,
jkcC^ Ikaunotieteilijät sanoisivat, al­haisen
propagandan tuotetta, missä
politiikka on sattumoisin saanut
distttftsO^tiseti tdkka runomuodon.
Häjiiin^j: on hieno psykoloogi.
Häa a i i ^ pilkahdella kaikki mei­dän
aSksmme suuret pulmat ja elä­vöittää
M yksilökohtaisesti persoo-niillisella
riisaudellaan, taikka, pa­remmin
«asfis^semme, mieskohtai
seii, yksHöllis^ jhinänsä kautta löy­tää
hän tien jilelseen, universaali­seen."'
Mutta Jos JUvrVinet onkin käy­nyt
Rollandin konina, oh hän kui­tenkin
hioraalisesti y<rittanut tä­män.
Tällöin hänelle vasta kävi
mahdolliseksi tnUa koinraonistiksi.
Mitä hän <Y6>-näytelmä«säan
dramaattisesti esittää, ön sorrettu
: en kansanjoukkojen vallankumouk­sellinen
toimihtaV
Onko hänen draamansa realisti­nen?
Kyllä, sillä on kokonaisvaiku-uksensa
realistinen taus, kuten jo-caisella
siinä esiintyvällä henkilöl-äkin.
Henkilöt elävät mutta jo-caisessa
draaman kohtauksessa hei-astuu
heidän yksilöllisen elämän­sä
kautta heidän luokkansa ja hei­dän
maansa, sts. nykyaikainen ih­miskunta.
Heidän päidensä päällä kasaan-uvat
— näkymättöminä yhteis­kunnalliset
voimat. Siitä kuvien
vertauskuvallinen arvo.
Päähenkilö oh 70-vuotias talon-poikaisnainen
Mariette. Hänen ym­pärilleen
ryhmittyvät erään poh-ois-
ränskalaisen, tykistön hävitta*
män kylän talonpojat ja talonpoi-
[aianaiset. Ymmärtävällä rohkeu­dellaan
ja viisaalla hyvyydellään
laHitsee Mariette rajattomasti pik-cu
ij^aailmassaan. Hän on rans-calainen
äiti, IRanskan kansan äiti,
länellä Qii syvät juuret talonpoi­kain
maassa mutta hän ön ollut
mukana uusimman historian kausis­sa,
elänyt vallankumouateh seurauk­set,
kokenut niin motiet toiveet ja
pettyhaykset ja saanut surra pal­jon
lastensa tähden, joiden veri on
vinrannut.
'Mutta kaikesta ^huolimatta on
hän tehnyt vastarintaa epätoivolle,
hän ei mieli tuntea sitä, ei edes
nyt tämän suuren teurastuksen ai­kana.
Hänen sydämensä säilyy
koskaan ehtymättömänä rajattoman
hänet tälle puolen «vartioitavaksi!
eikö se ole kaunis ajatus? Mut­ta
ennenkaikkea: sota on lopussa!
Saapuu * ylipäällikkö Bourbouze:
vanha sotilas myötäsyntyisin mutta
myös osin teeskennellyin karkeuk-,
sin mutta myo's hyvänä, mikä omi­naisuus
sekin on osin keinotekoista
mutta osin ehkä myös aitoa. Bour­bouze
asettuiksen väliaikaisesti esi­kuntineen
Marietten tupaan. Asuk­kaita
vaaditaan poistumaan. Mut­ta
minne he. Kaikkialla ympäril­lään
on vain uurteille ammuttuja
peltoja, hantaamattomia ruumiita,
pakkasta, lunta. Mariette protes-teeraa.
Onhan nyt sota joka tapauk­sessa
loppunut Bourbouze selittää,
että, hänen on valmistuttava täy­dentämä
voittoa, mutta lopnksi
s§llii, että vaimo ja. tämän perhe
saavat jäädä ullakkokamariin.
Ja nyt ilmestyy itse voitettu kei­sari
Sotilaat toiselta puolelta ovat
saattaneet hänet tänne. Bourbouzeil
lausuu hänet tervetulleeksi: mo­narkin,
joka on lyöty kahdessa mie­lessä,
sillä hän on täynnä sinimarjo­ja.
Mutta hetikohta saavuttuaan
vihollisten yleisesikuntaan käy kei­sari
jälleen karskiksi: täällähän'ei
ole enää hänen sotilaitaan. Kei­sari
selittää Fourbouzelle, että hä­nen,
monarkin kukistuminen,' riis­tää
Bourb.ouzelta voiton hedelmät.
Kehen kanssa voittaja nyt neuvot­telee?
Kenen kanssa tekee rauhan­sopimuksen?
Ei suinkaan vallanku
mouksellisten! Bourbouze käy le
vöttomaksi ja yhtäkkiä ilmestyy hä­nen
ja keisarin välille solidaarisuus-side.
Eikö vallankumouksen esi­merkkiä
seurattaisi tällä puolella?
Miten tahansa: Hänen majesteet­tinsa
asettautukoon täällä oleile­maan
miten parhaaksi näkee, talo
oh ijänen majesteettinsa käytettä­vissä.,.
• X»
Mutta tartunta alkaa jo vaikut­taa.
Bourbouzen sotilasten keskuu­dessa
alkaa hajaannus. He odot­tavat
vain jotakin, väittelevät vilk--
kaasti ja aivan kuin sattumalta ko­koontuu
muutamia satoja_hävitet-tyyn
kahvilaan- On saatava selvil­le
mitä on tapahtunut^ vaaditaan
vastausta, ajatuksia,, käskyjä, joh­tajia.
Joukko nimittää ne, jotka
. uoksuhäudoissa ovat eniten ansain­neet'yleisen
luottamuksen. Siinä
oivallinen niutta ei enään -mikään
nuori talonpoika, Goutaudier, siinä
Favrolles, joka puhuu niin kauniisti
ja jolla on n\io suuret liikkeensä,
siinä niiori Ledrux, joka ensi sil­mäyksellä
kotkankataeineen vaikut­taa
todelliselta johtajalta — mutta
hän on kokematon. Ja niin kehit-
Canadan
'dollarista
LÄHKTYSKUSTANNUKSETi
LÄHETYSKULUT: 40cilähetyksistä alle f30; 50c-lähetyks. $30-
40; 60c lähetyks. $40—$60; 75c lähet $60--$100. Yli ja­dan
dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — Sähkösanoma-lähetyksille
$3.50 lisämaksu.
Torontossa-ottaarahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad-view
Ave.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tärnie.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69. VAPAUS SUDBURY, ONT.
Pnettiläke tehtävä J, V. Kannaston nimessä.
seen, ja tässä tukee sitä joukkojen
varmuuden puute, €outardierin
odottava pasifismi ja PavroUesin
verinen seikkäiluhalu. .Väliaikai­sen
hallituks. miehet eivät suinkaan
ole mitään neroja. He ovat päin­vastoin
varsin tavallisia ihmisiä. He
eivät liioin tarkoitakaan mitään uu­den
luomista, vaan vanhan säilyttä­mistä.
\ Heissä ajattelee ja toimii
vallassaolevai) luokan koko koke­neisuus,
siinä heidän voimansa. Ko­ko
niiden hetken kunnianhimo, jot­ka
kiirehtivät ilman ajatusta ja joil­la
on uusi keskusvalta käsissään,
koskee vain laineen ensimmäisen
hyö'yn pidättämistä,' vallankumouk­sen
heikkojen puolien ja puolusta'
sen sisäistä kehitystä, joka soveltua
vuoronsa perään-seuraaviin etap-peihin.
Tätä johtoa ei kuitenkaan
ole. Tapausten kulussa sattuu tus-kfdlisellä
hetkellä pysähdys. Led.
rux poliittisine vaistoineen kasit-tää
vallankumouksen logiikan. Vas­ta
äsken oli hän esiintynyt Favrol-lesih
veristä rähinää vastaan ja tor-junut
täniän. ehdotuksen upseerien
ampumisesta. Bourbouzen suhteen,
on hän tyytynyt vangitsemiseen.
Nyt tuntfse Ledrux, että vaarallinen
kriisi lähestyy, joukot eivät ole toi^
kulia siitä, että pää vaikeudet ovat
vielä jäljellä ja voitettavana. Vi­hollinen
valloittaa ilman taistelua
kaikki puolustaraattomat kohdat.
mattomain kohtain tarkkaamista ja Huomenna tulee vanha sotakarhu
paljastamista, vallankumouksen hei- Bourbouze keinotekoiaine hyväntah-tyy
aito draama sorretun luokan
alkavasta noususta ilman ohjelmaa,
ilman 4ippua, ilman hyvää organisa-tiota,
ilman hiitään suureen tekoon
pätevää johtajaa. Qoutaudier esiin­tyy
koko sielustaan työläisten soli­daarisen
toiminnan puolesta, sodan
lopettamisen ja sotilasten yhtymisen
puolesta molemmin puolin rintamaa. Päämäärän suhteen ja yhtenäisyyte-kontamista
sen oman lipun alla ja
lopuksi joukkojn uskon ja tahdon
murtamista, ennenkun uusi päättä-f
väisempi laine nousee.
Kriitillinen hetki! Armeijassa ja
työväenkeskuksissa voittaa liike laa­juudeltaan,
valitaan neuvostoja, pik-kukahakat
paikallisten viranomais­ten
kanssa muodostuvat suotuisiksi
kapinallisille, mutta todellista vi-hollistay
omistavaa luokkaa ei ole
lyöty. Se ryhtyy odottaen toimen­piteisiinsä,
sillä on pääkaupungissa
mainio tähystysasema, siUä on kes­kitetty
hidlintakoneisto vallassaan.
Ennenkaikkea on se vakuutettu
voittonsa vaikutuksesta, 'ja sillä on
rikas kokeneisuus — pettämisessä.
Puolinaisen. menestyksen jälkeen
ensi iskussa, joka suunnattiin van­haa
yhteiskuntaa vastaan, on liik­keen
nyt kohouduttava korkeam­malle
tasolle, otettava varma poliit­tinen
luonne, on taattava sisäinen
sopusointunsa yhtenäisyyden kautta
Työläisten elintaso eri maissa
Manchester Guardianissa julkaistujen laskelmien
mukaan ansaitsivat huhti- ja toukokuussa 1922 eri
maiden työläiset keskimäärin 48 tuntisesta työviikosta
Englannin rahassa laskettuna seuraavasti:
Saksalaiset 15,6 sh.; Belgialaiset 42,9 sh.; Rans­kalaiset
51,4, sh.; Englantilaiset 82.3 sh.ja Amerika-laiset
195.4 sh.
Edelläesitelyt luvut eivät kuitenkaan ilmaise eri
maiden työläisten elintason suhdetta.toisiinsa, koska
alempivaluuttaisissa maissa rahan todellinen ostokyky
varsinkin rahan arvon parhaillaan aletessa pysyy huo­mattavasti
sen ulkomaista vaihtoarvoa korkeampana, jo­ten
kotimaisten elintarpeiden y.m. kulutustavarain hin­nat
näissä maissa ovat huomatla^^asti huokeimmat kuin
korkeavaluuttaisissa maissa.
Samassa yhteydessä esitettyjen laskelmien mukaan
oli edellämainittuna aikana edellämainittujen maitten
lyöläisleh todelliset palkat eli elintasot toisiinsa ver­rattuina
seuraavat:
Saraan määrän yleisiä elintarpeita, kuten leipää,
muniaf voita, j.n.e. minkä isaksalainen työläinen omas­sa
maassaan voi ostaa 8-tuntisen työpäivänsä keskimää­räisellä
ansiolla, sai belgialainen työläinen 7.4 tunnin
työllä, ranskalainen 7 tunnin työllä, englantilainen 3.5
tumiin työllä ja amerikalainen 2.3 tunnin työllä.
Marietten vanhin poika On so­dassa.
Xidin luona oleilee miniä,
hentOj vaitelias, sankarillinen Anne
Marie, hetkinä, jolloin sielut traa-gillisesti
ja hellästi paljastuvat, kut­suu
vanhus tätä <somäksi pikku
tuhkanharraaaksi kissakseen.> Li­säksi
on hänen luonaan pojanpoi­kansa
Louisön, 12-vuotias lapsi, so­dan
hirvittävän jännityksen aikai­seen
valveuttama ja karaisema.
Naapurit tavataan Marietten kodis­sa,
joka yksinään on sMsiynyt, ih­misiä,
joilla ei ole kattoa päänsä
päällä, vanhoja ukkoja, jotka ovat
menettäneet poikansa, äitejä, joilta
tykistö — joko oma tai vihollisen —
on surmannut lapset. Ympärillä
kylmää, lunta,' hävitystä, sotaa. Nä­mä
ihmiset, jotka ovat väsyneet
toivos'ta ja epätoivosta, parveilevat
kaikki äitinsä ympärillä, joka suu­rella
viisaudella ja suurella hyvyy­dellä
kokee mitä karkki ovat ko­keneet.
Mutta mitä on tapahtunut? Ty­kistö
vaikenee. Ihmiset ovat ker^:
rassaan huumaannuksissa äkillisestä
hiljaisuudesta. Mitä on tekeillä?
Pakkasen ja vaivan läpi tungexksen
täysin epätodenmukainen huhu:
«Sota on lopussa.» Sotilaat toisel­la
puolella ovat kieltäytyneet tais­telemasta.
Ovat sanoneet: «Emme
tahdo enää!» He ovat pidättäneet
päällikkönsä ja jopa — voiko se
todella olla mahdollista? —- keisi-rinsa.
Hän on heidän käsissään. Ja
sotilaat omalla puolella ovat neu­vottelujen
jälkeen toisella puolella
olevain kanssa keskesrttäneet am­munnan
— mitä se hyödyttäisi?
Siten on laita, siitä hiljaisuus.
Lakkaamatta saapuu sotilaita ol­kimajaan,
puolittain päihtyneinä
väsymyksestä ja toivosta ja hermos­tuneisuudesta
vakuuttavat he, että
Hän on rehellinen mutta rajoitettu
pasifisti,^ Joukko hyväksyy <}ou-taiidierin
mielipiteet mutta ei ole
tyytyväinen: maali on yksinkertai­nen
ja aivan oikein luonnosteltu
mutta ei ole osoitettu mitään tietä.
Pasifismi on, olemukseltaan pas­siivinen,
on täynnä toivoa ja odo­tusta-
mutta sillä ei ole mitään oh­jelmaa.
Mutta ohjelma on nyt
juuri pakottavan tarpeen vaatima,
kun joukot ovat jo nousseet. Fav­rolles
puuttun puheeseen. Hänen
sisäinen tyhjyytensä, hänen puos-karimainen
omantunnon puutteen­sa
lainaa hänen ehdotuksissaan tar­molta
verhot Favrolles yrittää in-nostiPttaa
joukkoa toimenpiteellä,
minkä puolesta hän on useamman
kuin yhden kerran tehnyt suuria
liikkeitä anarkistikahvilassaah: on
heti tapettava kaikki upseerit ja
aJjettava Bourbouzella, sitten kyl­lä
tiedettäisiin mitä tehdä.
Kokous- pidättyiksen, osa äänes­tää
myötä, enemmistö on kauhistu­nut
Joukon hajaannus synnyttää
epävarmuuden ja epävarmuus tuo
mukanaan turmelevan voimattomuu­den
tunteen.
Mutta nyt esiintyy nuori Ledrux.
Hän ei pelkää vallankumouksellisen
väkivallan käyttämistä, hän pitää
sitä välttämättömänä mutta juuri
tällä hetkellä ei maassa ymmärret­täisi
tällaista verilöylyä. Äärimmäi­set
toimenpiteet jotka eivät ole ta­pausten
kulun johtamat joita ei
ole aateellisesti perusteltu, johtaisi­vat
hajaannukseen sotilasten kes­kuudessa.
'Ennenaikainen, vallan­kumouksellisen
terrorin käyttö eris­täisi
ihmiset Ledrux ehdottaa, et­tä
ensin muodostettaisiin* vallanku­mouksellista
armeijaa edustava elin:
sotilasneuvostot. — Vallankumous
leviää armeijassa ja maassa. Kaik­kialla
luontuu esiin kapinaneuvos-toja,
kaupungeissa on jo muodostet­tu
väliaikainen hallitus radikaalisen
porvariston vasemmiston miehistä.
Sen tarkoituksena on hajoittaa val­lankumous
lamauttaakseen sen ja
saadakseen sen käsiinsä. Tässä tar­koituksessa
turvautuu se demokra-nä
sen toteuttamisen menettelyta­voissa-
—- muussa tapauksessa on
katastrooffi kiertämätön,:
Eri seutujen johtajat, jotka ovat
tilapäistä kansaa, tilapäisiä vallan­kumouksellisia,
jotka' eivät koskaan
ole ajatelleeet "kysymyksiä, jotka
nyt asettuvat joukkojen liikkeen
takia heidän ratkaistavakseen, aje­lehtivat
kuin laivat ilman peräsintä
tapausten laineilla, ja toivovat, että
tapausten logiikka yksinään, kuten
itähänkin asti, varmentaa heidän
menestyksensä. Selviytyäkseen mo­nista
vaikeuksista esittävät nämä
vallankumouksen harjoittelijat ipu-hetapoja;
ajatusten sijasta: «Kansa,
j oka on noussut, on kukistamaton !>
«Pistimillä ei voida taistella vakau­muksia
vastaan!» jne. iMutta val­lankumous
ei tarvitse mitään koru­lauseita
vaan johtoa, joka vastaa
toisui^sineen asettumaan taantu­muksen
vahvan armeijan johtoon ja.
tuhoamaan kapinakansan kukkeu­den.
Tämän johdosta päättää Led­rux,
että nyt on herätyshuuto sin-gahutettava
kansalle, järkyttävä hä­lytys,
"kehoitus sovittamattorauu-teeuv
Nyt on hän ratkaisevien toi­menpiteiden
puolesta, Bourbouzen
teloittamisen puolesta. Mutta val-lankumouksen
logiikka, jonka nuo­ri
johtaja mieli käsittää, kuulles­saan
joukkojen valtimonlyönnin,
synnyttää alijohtajain päissä vain
heikkoa vitkaista kaikua. Vallan­kumouksen
edellä ei ole käynyt
mitään pitkää moraalista ja periaat­teellista
valmistelua. Joukkojea
johdossa ei ole mitään organisatio-neja,
joukkojen, jotka ovat tottu­neet
aattelemaan kollektiivisesti, sa­malla
tavoin arvioimaan tapauksia
ja keskinäisesti puuttumaan niihin.
Ei ole mitään vallankumouksel­lista
puoluetta. Yhtenäisyys liik­keessä
säilyy vain niin kauan, kun
ei,kohdata, mitään esteitä. Hetikoh­ta
kun asema muuttuu monimutkai­seksi,
taistellaan toisiaan vastaan.
Näillä 'tilapäisillä"taistelijoilla il­man
kokemusta, ilman ohjelmaa, il­man
näkörantaa, joilla jokaisella
on oma tiensä ja metoodinsa, ei ole
mitään - kuria ajatuksessa enempää
kuin 'teossakaan. Vaikeudet, ereh­dykset
ja itse vallankumouksen so­dan
seuraukset käyvät yhä huo­mattavammiksi.
Aljetaan epäillä —
ja epäilystä seuraa heikkous, kaik­ki
ne, jotka aluksi uskalsivat epel­iä
vain salaa, puhuvat nyt ääneen.
Mikpn ei ole helpompaa kuin päi­vän
tehtäviä vastaan asettaa huo­mispäivän
vaikeudeet ne, jotka ei­vät
ole kadottaneeet uskoaan asi-^
aan koettavat kohottaa äänensä }li
epäilijäin — mutta jokainen omal­la
tavallaan.
S.E.P.:n puoluepäivät
neljännestä^ maail-mankogressista
sota on todella lopussa. Sotilaat jtian tavanmukaisiin keinoihin: vi-toisella
puolella ovat ottaneet kiin-|rallisen vallan kuristavaan auktoriT
ni keisarinsa ja mielivät luovuttaa teettiin, valheen liikkuvaan kudok-
Saksan kommunistipuolueen kon­gressi
on tehnyt seuraavan neljättä
maailmankongressia koskevan pää­töslauselman:
Kommunistisen Internationalen
neljäs kongressi on uudelleen todis­tanut,
että Kommunistinen Interna­tionale
on ainoa maailmaiiproletari-aatin
vallankumouksellinen järjestö.
Kaikista maapallon maista oli läs­nä
edustajia, jotka Venäjän vallan­kumouksen
5-vuotispäivänä toivat
esiin, miten kommunismin ajatus
on saavuttanut maaperää ja joh­tanut
Kommunistisen Internationa­len
osastojen perustamiseen. Kom­munistinen
Internationale on val-lankuniouksellisen
p r o 1 e tariaatin
maailmanpuolue ja sen vahvin tuki
on _venäläisten työläisten ja talon­poikain
neuvostovalta, työläisten j i '
talonpoikain, joiden käsissä on tiu­kasti
valta aluieella, joka. käsittää
kuudennen osan maan pinta-alasta.
Kolmas Internationale on älynnyt
ryhmittää kaikkien maiden työläisiä
lippunsa aUe. \ Etelä-Afrikan sorre­tut
kaivosorjat Austraalian työläi­set
Intian ja Jaapanin luokkatietoi­suuteen
heräävä proletariaatti, lv"'
ten my& EteE- ja Pohjois-Amen-kan
työläiset ovat Venäjän vallan-
KumookaeD iBlian sytyttämiä ja
ovat ryhmittyneet aluksi pien""»
jotka 'feikista vainoista huolimatta
ovat pystyttäneet maissaan kommu­nismin
fipnn. Europassa lukeutua
Kolmanteen -Internationaleen val-lankumoukselEsia
. joukkopuolueita,
jotka Tshekkoslovakiassa, Ranskas­sa
ja Norjassa keittävät järjesty­neen
• työväenlaokan enemmistön.
Kommuni^sclla Internationalella 0I^
myötätiähtoiset' kannattajansa yhteis
kunnallSesti ja kansallisesti sorr3>
tuissa siirto- ja puolisiirtomaissa. Se
.on se ainoa voima, "joka koko maan.
päällä on-positiivisesti alkanut ta:?
telun kapitalismin kukistamisesi!-
Kommnnigtisen Internationalen
litiikka on osoittanut että se 0°
ainoa voiina, rohkea ja selvä, miK*
j-kykenee johtamaan mailmanprole-tariaattia
sen vapautustaistelussa.
2 ja 2J Internationale, samoj"
kuin - myös Amsteidamm. ammai>