Canadan uutiset, December 16, 1920

              CANADAN UUTISBT
suomalainen sanomalehti Ganadassa,
ilmestyy jokaisena Torgtalnai
Kustantaja
The Canada News PjUbllsnlng Co.
ErickJ. Korte, Liikkeenhoitaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.00 3 koko vuodelta,
|1,60 9 kuukaudelta^, $1.25 puolelta
vuodelta, 65 senttiä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta . -
Yhdysvaltoihin ja luomeen: ?2.50
koko vuodelta ja $1.50 puolelta vuo­delta.
ffC^Jämm. UUTISET, PORT SARTHITE, ONT., CÄNA'DÄ; torstaina-JOÄJÖ p..l920
ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä palstatuumalta kerran Ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen aienniis. Halutaantie-to-
ja nimenmuuttoiliuotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmoi­tukset
$2.00 kerta. Kiiolonilmoitukset
$2.00, muistovärsyllä $2.25. Syntymä-ilmoitukset
$1.50. Avioeroilmoitukset
$2.00. > =^
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot^
luento-ilmoitukset y. m. 25
senttiä tuumalta. I
Uutisten joukkoon aijotuista ilmol
tuksista peritään 10 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta, on
60 senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00' tuu-
. malta; ••• • ... .1. i
Kaikki liikkeelle! aijotut kirjeet, ti
laukset ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont, Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
Jähde mainjttava. i
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä ivanha että uusi
.osoite.. : •• ... -
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
The:. Finnish Newspaper in Canada.
Published every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
Erick J. Korte Manager.
-Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
?s w€lcomed and read in every Finnish
hom in th'6 Dominion, r It is the only
direct advertisinfe menium •• for those
manufar*urers and merchants who
vvish- to create and build a profitable
and perraanent demand for their prod
UGtp and mercliandise by the large an4
e\er crowjng Finnish population resid-ing:
IA Canada. Place your trial ad-vertisement
andi get resplts,
. Advertising rates 40c.iper Inch.
Political advs. $1.00 peri inch. -
Advertisementsmustreachour Of­fice
WednGsday . neon to appear on
Thursday's issue. •
/ Suhscription pric© in Canada $2.00
per year, United States and other
countries $2;50 per year Iin advance:
Entered asvsecond ^ciass.mall mät-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE P . m OF THE CANANDAN
UUTISET.
The help preserve the Ideals and
sacred traditions of this, cur adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its lavvs and Inspire others to
respect and obey them: To strive
unceasingly to qulcken the pub!ic's
sense of Civic duty: (in ali ways to aid
Fn making this country greater and
better than \/e found it.
~ N n o n i i L s kokoo kokemusta,
vanhuus näyttää jnitä on koottu.
— Epäile aina imartelijaa, 'o-petlavafc
vanhat viisaat.
— Älä ylpeile itselläsi, sillä mi­tä
sinulla olisi, jota et olisi muil­ta
saanut.
«e elämä, on pitkä, joka
va.staa elämän suurta .larkoitus-ta.
— Jokainen päivä avautuu mei­dän
eteemme kirjoittamattoman
lehden tavoin.
— Kun (luottamus on mennyt
j a kunnioitus kuollut, niin ihmi­nenkin
on — kuollut.
— Älä nosta lakkia takille,
vaan ihmiselle, on 'opetus jota
harvoin muistetaan.
— Suurta ja arvokasta et sinä
löydä leveältä tieltä. Mene vai­keuksien
ja esteiden y l i hiljaisel­l
a tiellä ja pidä arvossa myöskin
sitä, mikä ei kiellä.
' Btttirien pajMcakiintalaiserame
kirjailijattarena.
. Äskettäin ;,on. eräs kustannusliiv
ke Suomessa julkaissut entisen
paikkakiintalaisemme Mrs. L^^^
Karjalan kirjoittaman kirjasen:
--Opiksi ikä eletty." Teosta on
ikappale julaistuna tässä nume­rossa,
ja siitäkin näkcväl lukijat,
että siinä .on suurta ainetta käsi­telty
mielenkiintoisella, opetta­valla
ja miellyttävällä tavalla.
Toisin sanoen: tärkeitä ja yleviä
'opetuksia annetaan siinä mielit­tävässä
ja helposti ymmärrettä-vä.
ssä muodossa, ilman e^ttä esi­tyksen
arvokkuus sii^ä kärsii.
!I^irja saapunee näingi päivinä
lehtemme kirjakauppaan ja saa­vat
halulliset luki jat sitä 75 sen-itin
iiiimasta kappaleen*
rloulu on julilista jaloin.
.Lan.se lienee vanha, mutta luer-kilyksettömäk.
si fraasiksi ei se o-lo
vieläkään kulunut. Tänäänkin
on joulu sellainen juhla että maar
ilma el mitään: toista, juhlaa sel­laista
vietä, ei yleisyytieensä, ei
UMihoonsa, ei suuruuteensa ja
valtavuuteensa, eikä .• muuhun­kaan
näiidcn. — .Joulu on yhä
vieläkin juhlista jaloin.
Mistä.saa joulu sellaisen merki­tyksen
ja sellaisen valtavuuden?
Ijöytäneekö siihen kukaan.tyy­d
y t tä vä m pää vastausta kuin tä­mä,
että joulu saa valtavuutensa
• Hänestä, josta on sanottu: Ju-mahi
o j i l i ä n c t korottanut, j a an­tanut
Hänelle nimen, joka on kai­kista
nimistä suurin.'* joulun
ruhtinaasta Jeesuksesta itses­tään.
Totuutta etsivät ajattelija
tuskin jnuuta vastausta yrittää-tään.
Totuutta etsivä ajattelija
vät, niutta tosiasioita vilpittö-luyydellä
tarkkaavaa m i e l t ä eivät
nuo vastaukset tyydytä.
. Voiinakkaiinniankin kansakun­nan
;kansallisjuhlanvietto rajoit­tuu
kysymyksessä olevan kansaji
asumusalueille. Kansojen siuir-miesten
synnyi n juhl a ra joi ttuu
niiden omassakin piirissä usein
ai'si n i'a joi te t tn j a j o ukko j a kos­keviin
vi]*allisiin juhlallisuuksiin.
Sellainen koko maailmaa voinuik-kaasti
koskenut asia, kuin oi i ase-
1 e V 011 VO i m a a n a s t u m i n e n ma ai 1 -
mansodan jälkeen, ei enää toise­na
vuosipäivänään herättänyt pai
jonkaan juhlimishalua. Mutta
joulu! Sillä on sillekin, joka sen
hengellisestä merkityksestä on
välinpitämätön tai tietämätön, o-ma
erityinen tenhonsa j a juhlalli-suutensa,
kokonaan - toisellainen
kuin muilla juhlilla. Tuntuu niin-kun
ihmisen ja ihmiskunnan,viet-täessään
jouluaan monin verroin
muita juhlia valtavammin, täy­tyisi
täten antaa tunnustus jou­lun
ruhtinaan Jeesuksen j a Hä­nen
oppinsa jumalaisuudelle »huo­limatta
siitäj: että se tavallisissa
oloissa niin. usein kielletään ja
j ä t e t ä ä n huomioon ottamatta.
Milloinka heräävät ihmiset t ä tä
huomaamaan? ,
Tällainen heräys ei olisi yksi­tyisille
ja kansoille onneksi aino­astaan
uskonnolliselta j a ijäisyys
arvoja huomioonottavalta näkö­kannalta
katsoen. Yhtä siunauk­sellista
kuin joulun vapahdus-sanoman
käsittäminen on sielulle,
olisi ihmisten arkielämälle, yksi­tyisten
ja kansojen onnelle ja
keskinäisille: suhteille sen rakka­uden
opin elämän perusohjeeksi
ottaminen, jota Jeesus julisti. Ju­mala,
yljn valtias, Ott samalla ra­kastava
isä koko maailmaa kl^li^
taan ja toimitti pelastusneuvon
Pojassaan kaikille j a tahtoisi nos­taa
ja pelastaa synnin lokaan sy­vimmälle
langenneenkin j a luoda
heikkoihin uutta voimaa totuu­delliseen
vaellukseen, jonka ylin­nä
ohjeena on rakkaus ja suurin-na
aatteena ihmisten yleinen vel­jeys
ja yhdellaiuen arvo. Ne o-vat
Jeesuksen opin ydinkohtia ja
kristillisyyden ihanteita. Rakas­takaa
vihollisianne; sinuatkaanii
tä, jotka teitä sadattelevat; teh­kää
hyvää niiUe jotka teitä v i ­haavat
j a vahingoittavat, että te
olisitte isänne lapset, joka antaa
aurinkonsa paistaa pahain y li
niinkuin hyväinkin ja antaa sa­taa
väärille niinkuin • liurskaille-kin.
Tämä on Jeesuksen kehotus
seuraajilleen.
Tänään kaikuvat nuo Jeesuksen
opetukset, karvoja yksityisiä
poikkeuksia mahdollisesti lu-kuunottamattay
kuuroille korvil­le.
Varteen ottamista ja noudat­tamista
ne ei vät saa maailmassa,
ei edes niissäkään piireissä, missä
ne ollaan totuutena hyväsyvi-nään.
Ne ovat suurimmalle osal­le
samallainen ''tyhmä saarna' •
kum sanoma vapahduksesta, ja^
ansaitsemattomasta armosta.
• Kaikkialla, minne silmäsi luot-'
kin, näet vihanoj)in olevan vallal­la.
On kausaUisvihaa, rotuvihaa,
luokkavihaa ja vihaa ja taistelua
tuhansissa muodoissa ja nimissä.
Ja tässä vihan ja taistelun maail­massa
hyljätään Vapahtajan rak-kau
d en op it m »i k a epä k äy tä n n öl -
lisinä.
M u 11 a s an o 11 a 1 c o o n j.) a .m 11 ä k ä y -
tä n n ölli s \'y 11 ä o n vihalla : ja. v i ha n
villalla voittamisella.
Vihalla, voi kansakunta kukistaa
ja nöyryyttää loisen; ...kilpailija
V o \ \ y ö d ä la u d a 11 a k i 1 pai 1 i j a n. j a.
luokka saada toisen luokan, dik-
'tatuurinsa. alle- mutta niitä on- sit-'
tekään voitettu? Viha i)alaa e-,
delleenkin.. Tuhoava taistelu jat-;
kuu: ja. voimat .mitä rakkauden:c-lä
mää. ohja t essa o^isi voi t u käy tr-tää
rakentavaau, onnea ja hyvin­vointia
tuovaan tycihiin. kulute­taan
hävitystä ja tuhoa' tuovaan,
kamppailuun vihan tiellä.
Vihan merkeissä, .työskennellen
on ihmiskunta juuri .syössyt it­sensä
mitä: kurjimpaan asemaan.
Kukapa voisi puolustaa saatuja
vihan t ui oksia tai kehua n iiden
käytännöllistä enempää kuin aat­teellistakaan
arvoa? Kaikki, ko­koava,
hyödyttävä ja pysyvä työ
on aina ollut ja tulee aina ole­maan
ra klfaudcn merkeissä teh­tyä.
Mitä ' enemmän; yksilöt ja
k a n s a t t äm ä n u no 1 it av at si tii suu -
remi)iin kärsimyksiin ja sekasor­toon
heidän kulkunsa käypi.
Jos kaiken pyrkimyksemme, kai-,
ken kärsimyksemme, kaiken a-hcrtamisemme
lopputuloksena . o-.
Iisi vain —^kuolema, niin kenellä
riittäisi innostusta ja voimia e-lontaakan
kantamiseen? — Tus­kin
monellakaan meistä.
Onkin enemmän kuin ilahdutta­vaa,
on suoranainen suloisuus sy-.
dämelle ja mielelle tietää, että
meillä ja kaikilla ihmisillä y l i ko­ko
maailman on ainainen ikuinen
suloinen sanoma, ja että me sen
muistaisimme, niin ine j o k a vuosi
juhlimme sen muistoksi: ja sen
kunniaksi. Tämä ikuinen .suloi­nen
sanoma on — Joulu Jecsus-muistoineen,
s toiveineen, lupaiikr
sineen ja rohkaisuineeuv
Mitä olisivatkaan meidän lap­suutemme
muistot ilman Jonln-muistoja?
Mitä olisivatkaan mei­dän
uskonnolliset harrastuksem­me
ilman Jeesuksen tuomaa ylös­nousemus-
sanomaa? Missä olisi
1 n o i dä n 1 o lul utu ksem me • me i dän
i i i u r h e i s a m m e K u o l o n kylmyys
ja haudan synkkyys ei kykeneisi
pyyhkimään |)ois: meidän murhe-kyyn
ele itiini m e eikä tuomaa n loh­tua
meidän ; rintaamme silloin,
kun me sitä kaikista; kipeimmin
1 arvitseminc. a l u t t a kun meillä
joulumnistoisen Jeesuksen; esi­merkissä
on vakiiutus siitä, että
tämä elämä, murhelaaksoisine
V atil 1 u k.s 1 no e n onkin v a i n v almi s -
tus, tulevaa. parem})aa elämää
varten'ja että tästä elämästä kuo­leminen
onkin vain rauut1;umista
nykyisestä tulevaan, iankaiken
k'Os t ä väii n o n n eli i siiu t e e n, n i i n me
tämän elämän taakkaa voimme
mutta tähän^asti on liitolla kui­tenkin:
ollut paremmin taloudelli­sen
järjestön, kuin poliittisen
puolueella'luonne.^ ^ Nyt; pn liittp
kuitenkin niuodollisesti astunut
arenalle ei ä i h o a s t ä ä h ; erinäisiä
maakuntia, vaan koko Canada a
käsittävällä poliittisena puoliiiee-na.
-•-•:;;-••• i' - y r . r . -
; G ah a d an mä an V li j el y s n e u v os tb n
kbkoukses.sä^: ^^^^^^^ viime
viikolla, jossa puql.ue^
lisesti valittiin:- joht
maanviljelijäin ; edustajaryhmil
i>a rl äm en ti ssa sai, tu un us t tik ^en
liiton.; ' •iiuclen käiisall iseii. o h j('lr
mau aj a j i n a, o li e<lust.('ttu 11 a
viisi maakuntaa, nimittäin: A i -
kee"Vero"enemmän'kuin kolinan- Saskatchewan. Manitoha,
Ontario ja Ne\v- Jiriins\viek.
Ympärikatsauksia.
IV.
Verotusasioista.
Miten tuntuvia arpia maailman
sota iski voittaneisiinkin maihin,
voitetuista puhumattakaan, siitä
saa jollaisenkin aavistuksen, kat­sellessa
esimerkiksi verojen kor­keutta
Englannissa. Keskinker­taisen
tulon englantilaisissa . o-loissa
; sanotaan tekevän $550.00;
josta habituksen veroihin menee
keskimäärin 27 prosenttia. Kun
tähän lisätään paikallisverot, te-.
NykyineijL kurssimme rahalähe-tyksille
S U O M E E N -
Postin kautta ja
sähköteitse on
nen osan lienkilÖn tulosta, eli »35
prosenttia. . Liikevero samoin on
korkea. Eräs maan suurimmista
teollisuusUikkeistä oli tehnyt voit
toa l ) 5 i n i l j . dollaria. Tästä sum­masta
sai se maksaa hallitukselle
V e ro i n a . 5 O miljoonaa, j a i"» j t ä ä
voittona jälellä olevan 15' miljoo­naa.
Onhan sitä siinäkin. Mutta
on. luonnollista, että ne, joiden
kohtaan se sattuu, ovat tyytymäl-tömiä
ja tämä tyytymätt(>myys
voi johtaa siihen, että useita huo­mattavia
. liiket!irmoja niuuttaa
vähempi veroisiin siirtomaihin,
mistä voi' koitua emämaalle huo­mat
tavia : vaikeuksia, huonoa ai­kaa
ja. verojen vieläkin suurem­maksi
kasvamista. Tähän mennes­sä
on, jo kaikille Inkijoillemmc-kin
ainakin.^ nimellisesti tinynettn
suurliike, Hudson Bay Company;
ottanut harkinnan alle pääkont­torinsa
;nuiuttamisen Englannista
pitää vain valmistuksena tulevaa .j.^ Piilee sen te-onnellisuuttamme
varten.
Vaikka, tätä suloista sanomaa
0 ukin .: jn i 1 s t e 11 u , jo ihmis k n n n a;l 1 e
t u Ira ns i a \- u o s i a, n iin si i tä, h u o 1 i -
matta. sillä on joka vuosi sama
uudistava .sama, virkistävä, sama
e 1 ii lidy 11 ä \'ä v ai k utu s kui u m it ä
sillä .oli silloin kun sitä ensi ker­ran
julistettiin elämän kärsimys-t
a a 1-: a n ]) a i n o i h i n n ä ii n t y v ii 11 e i h -
miskuiinalle.
Ihmisen ikuinen henki kam­moaa
kuolema-ajatusta. Se ei sie­dä
seisahdusta eikä lopi)ua, se ei
ymmärrä häviämistä, eikä kaiken-katoamista.
Se pyrkii aina eteen
j a ylöspäin; se pyrkii: ajallisesta
ajattomuuteen, kärsimyksistä on­neen
ja kuoleman välttämättö­myydestä
ian kai kkiseen elämään.
Varma tietoisuus siitä j a varma
tunne, että kuolema on voitetta­vissa
poistaa kuolevaisten ihmis­ten
mielestä kuoleman pelon ja
siten päästää mielen rauhaan.. Se
1 a a j en taa. 11 e i d ä n.. ii ä k ö j") i i r i n sä t ä -
män elämän tuolle puolen näke-
.„ . - ,, ,, vaksi ja osoittaa heille tien, jon-laasen
on T O U I U ovella rakkau- , i •, • ,••
ka kautta ikuinen onnellinen ela-j
a oppemeen.
den sanoniineen
Ikäänkuin vaistomaisesti, mel-keiij;
kuin tahtomattaan, juhlii
maailma niille, vaikka se suurim­malta
osalta ne hylkääkin. Kui­tenkin
se tuntee, että joulun ilma­piirissä
ja sen ihmesanomassa on
jotakin taivaista, jotakin sellais­ta
mikä yksin kykenee tyydyttä-mää
n sisi m mä n s i elun kai puu n j a
voimistamaan ihmistä ilimisyy-den
velvoituksia täyttämään.
Tulkoon tämä joukkojen vaisto­mainen
tunnelma tietoiseksi va­kaumukseksi
tämänkin joulun ai­kana
yhä .useammalle, saattaen
meitä, ei ainoastaan hyväksy­mään,
vaan noudattamaan joulun
pyhiä j a yleviä opetuksia. Itse-mä
on saavutettavissa. Siksipä
kuolema ei enää: tulekaan valistu­neen
ihmisen mieleen elämän lo-
])u n p e Ikon a, vaan e lämä n • tod e 1 -
lisena alkuna, sellaisen elämän,
jolla ei k os ka a n t ui e ole m a an
loppua.
Hiiniä suuri sanoma, :joka mer­kitsee
samaa kuin: itse elämä miU
Joonille ihmisille, . virkistyy ja
varmistuu ihmisten mielissä eri­toten
Joulu-aikana ja Jouluna,
joka y l i koko kristilliseiiniaail^
ma n on pyhitetty tämän ikuisen
suloisen sanoman i)yliittämiseksi
j a mieliin palauttamiseksi.
Joulu Jeesusmuistoineen on ko­ko
^kristikunnan yleinen ja yhtei-kullakin
meistä on velvollisuu­temme
enkelien jouluhymnin to^
teuttainisessa: Kunnia olkoon Ju­malalle
korkeudessa, maassa rau­ha
ja ihmisille hyvä tahto.
J . H .
m m x m .
Raskaissa päivätöissä: hyörii i l i -
iniskunta vuodesta vuoteen, lap­suudesta
vanhuuteen, kehdosta
hautaan asti. Monellaiset huolet
täyttävät jokaisen rinnan. Otsa
käyl ryppyiseksi, katse huolien
synkentämäksi, askel laahusta­vaksi,
käynti horjuvaksi—- j a ai­noana
pelastajana siitä itsekuile-
' k i n aikanaan ilmestyy—kuolema,
haudan lepo.
Jos koko elämä olisi siinä, ihan
sitä kenenkään kannatt!aisi elää.
Jos kuolema olisi kaiken maalli­senkin
elämän ainoa palkinto,
niin; «lämä silloin oUsl^^^^
I nen juhla.' Suomalaiset kristitty­nä
kansana ovat siitä onnelliset,
ja iiie ilomielin toteamme, vettä
suomalaiset koko sydämellään ja
vilpittömällä mielellä jo monia
vuosisatoja ovat viettäneet Jou­lujuhlaa,
ikuisen suloisen sano­man
juhlaa ja nauttineet sen tuo­mien
juhlatunnelmien monista ja­lostavista
ja elämälle arvoa anta^
vista vaikuttimista.
Onnellinen se kansa, joka osaa
antaa Joululle sill e kuuluvan oi­kean
arvon ja osaa ottaa sen au­ta
mat opetukset ja ylevät ihanne-aatteet
omakseen ja hyötyä niis­tä.
Suomen kansan menneisyys,
myöskin siirtolaissuomalaisten
menneisyys siitä on oivallisena
todisteena; sillä samalla kun
ikuinen suloinen sanoma j antaa
arvon jokaisen yksilön elämälle
ja tekee sen elämisen arviiseksi,
niin se myöskin koko kansojen e-lämänkin
tekeeelämisen arvoin
seksi. 'Siunattu ikuinen suloinen
sanoma Jouluineen ja siunatut
ne, jötk^ ^vilpittömällä sydämellä
kemään, kuka takaa, etteivät mo­net
mu u t 1 i i k ke e t se u ra a^ esim er k -.
kiä.
. Ca 1 ladan lehdet, ; viitatessaa11
tähän, asiaan, koskettelevat taval-li"
sesti n. s. ylellisyysveron ej)äe-duUisuiitta
y. m. s.. . T ä m ä n kir­joittaja
ei ole niissä asioissa kyl-
1 i n t n 11 u mi tään sanoa kseen. Ta i i-doimme
viitata verojen huikeaan
korkeuteen P^nglannissav vain
saattaaksemme ^ kansalaisemme
j )a re nima 1 la y mmär tä my ksel lä
suhtautumaan sekä omiin kotoir
siin veroihimme, että varsinkin
verotuskorotiikseeii kotimaassa.
Suomessa täältä käyneet kansa­laiset
tuovat tietoja verojen kor­keudesta
siellä, -ja korotus lue­taan
helposti voimassa olevan hai
lituksen syyksi. ]\[utta jos rikas
Englanti joutuu laskemaan asuk­kailleen
tuollaisen verokuorman,
niin miten voisi köyhä Suomi, jo­ka,
vaikkei joutunutkaan mail-man
sodan jalkoihin. ..sai kuiten­kin
.siitä kärsiä muiden inukanaj
suoriutua oman hallituksen ja
puolustuslaitoksen perustamisen
j a ylläpitämisen välttämättömis­tä
menoista, ilman huomattavaa
verojen korotustya, oliim vailassa
m ikä hai 1 it us hyvänsä; Ka I i is a i -
ka, ylimääräisine inenoineeii, ja
punaisten johtajien kapumn ai­kana
ja yiaasta paetessaan teke­mät
yleisten varojen kiihvellyk-set
oval osaltaan lisääniässä inaan
'verotaakkaa. Si tiekään ei se
nousse niin korkoaan i)rosenttiin
kuin yllämainitsemainme vero^
tukset; Huomioon otettava on
myöskin, että Suomella ei meno­jensa
peittämiseksi ole käytettä­vänä
sellaisia yhteiskunnan omis­tamia,
luonnonrikkauksia, kuin c-sim.
Cauadalla.
Maanviljelysneuvosto ^ säilynee
]•) 11 (il eksi • t a 1 o u d el li sen a j a p uo 1 eiv -
sl j)oliitillisena yhdistyksenä e-delleenkin.
j a .uuden puolu(M>n' ni­ine
k s i t u 11 e n e e j o k o. ;Ka n sa n i 1 KM 1
Edistyspuolue tai Kansan lOdis-tyspuoluc,
ja: toimii so Maan vii je-lijjiin
neuvoston kannatuksen .ja
neuvon . nila. Uuden i)uolue('n
joh t a jaksi v.;i lii 11 i n, . jo \ n \ e iniiiii n
aikaa tähän a s i M i m a i i useimmin:,
otaksuttu '.Mr. T. A. Crerar, ja
suositteli kokous , häntä, kaikille
1 n a a k u i in a 11 i si 11 e m a a n vi 1 je 1 i j ii i n
jäi-jcst (iille. Puoluef^n johdo<^sa
olemaan, suunnit oltiin komiteaa,
j o s s a : o 1 i s i k a k s i e d us t > i .j a a j o k; i i -
se s t a m a a n \- i .1 j e 1 i j ii in i) o 1 i i 11 i s e s t a
maak un ta järjestöstä, M r. Crera r
johtajanaan; Tämä. komitea olisi
; puo 11[een joiit.ajan 11en\'oiiantaja
ja y)'ittäisi yhtäläistyttää ju edis­tää
piioluetMi poliittisia yrdyksiä
koko ('anadassa.
.^l.aanviljelijäin puolueen, kas­vaminen
on merkillinen ilmit)(,'a-nadan
polii11isessa elämässä, \-ar-sinkin
sen tavat (oman nopeuden
vuoksi. Puolueen melkein .täy­dellinen
A' oi t to.. On t ar i on ma a k u n -
nallisissa vaaleissa oli yllätys it­selleen
maanviljel ijöiUekin. Tä mä
voitto ehkä e n e m m ä n kun mikään
miiri;: joudutti :maanvrljclijilin
])uolueen astumista kansallisteu
l) u oi ue i d e n' lu kuun. • Van h a t pu o-lueet
.; .saavat työskennellä lujasti
pitääk.seen puoliaan uutta liiket^
tä vastaan. Että varsinkin halli­tuspuolue
on tästä seilcasta selvil­lä
ja valveilla siinä, suhteessa,
osoittaa m. m. pääministerin äs­keinen
lännenmatka.
' Märkä joulu länsirannikolla.
Runsaasti viinoja saa British
Columhia. ainoa län.simaakunta,
joka äänesti viinan puolesta äskei
sissä vaaleissa. joulukseen. J a v i i -
nat merkitsevät tietysti lisää
juoppoja ja li.sää juoppouden
Dollarilta.
Myös myÖmme pankki-osoituk­sia
(shekkejä) markoissa yllä-;
mainit, kurssin jälkeen j a erikoi--
sia, koimen prosentin korkoa ve­täviä
matkustajien shekkejä Jol-lareissa,
jotka Suomessa lunaste­taan
siellä vpima.ssa-ole van dolla­rin
kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille-posiin
kautta on - lix;. summille
alle 5f'20.0(); sitä suuremmilta sum­milta
mitään: kuluja ei peritä,
ijähdtyskulut sähköteitse on
$o.5ö kaikilta summilta.
K a i k k i lähetykset .osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähctystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella: •
Foreign Department
First Ns^tional Bank
HANCOCK MICH.
—Perustettu v. 187i.—
Varat y l i . $3,000,000.00.,
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
tuottamaa kurjuutta. . E n katso
voivani' onnitella British Coluin-hiaa
tämän joululahjan- vuoksi,
n i in länteläinen kun ilianteiltani.
oi e n kin. ja n i in pa 1 jon kun i'akas-tankin
aarniometsäistä ja uljasta
mahtavan Tyynen meren rannik­koa,
.yontrealista tulleita viinak­sia
. 911 täällä tietojen mukaan
lastattu laivoista - rautatievaunui­hin
niin paljo, että Canadan, uusi..
sotalaivasto voisi kellua viinassa,
jos • •kaikki lähetykset tyhjennet­täisiin
yhteen isoon altaaseen.
Epäilemättä löytyisi Canadassa
paljon miehiä, ja mahdollisesti;
naisiakin,. j"otka mielellään ...heit-.
täytyis,ivät laivasta yli buurin
tuohon vhiskymereen. Niitä löy-tyliet!
British Columbiassakin. Ja
siinä ijuuri onkin koko lähetyksen
vaarallisuus. Kun ihmiset ym­märtäisivät,
että se on myrkkyä,
j a sellaisena karttaisivat sen
nauttimista! niin olisi tuo suuri
myrkkylähetys melkoisen vaara­ton.
Justus.
Maanviljelijäin puolueen edisty,
minen Canadassa.
Kauan aikaa; on maanviljelijäin
puolue : antanut päänvaivaa poli­tiikoille
- Canadassa. Aikoinaan
julaistiin tässä lehdessä tämän
uuden ,tähän saakka ilman tun­nustettua
johtajaa toimineen puo
lueen ohjelma. Oikeastaan onkin
puolue näihin saakka ollut esiinty
mättä minään kansallisena puolu­eena,
vaikka se eri maakunnissa
onkin niittänyt huomattavia voit­toja,
niinkuin esim. Ontariossa,
missä Yhdistyneet Maanviljelijät
ovat työläis-edustajien kanssa
muodostaneet hallituksen. Paitsi
maakunnallista poliittista toimin­taa,
on maanviljelijöillä edustajia
myöskin kansallisessa parlamen­tissa
ja sanomalehdissä on paljon
pohdittu mitä osaa Canadan
maanviljelysneuvosto, jolla ni^
mellä puolue on maakuntainvali-lähettäessänne
ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomek rahan todel­linen
arvo ja voi niinoUen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN ]yLÄJE&KKAA^ANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.3.0, LähetyslnilutrahaläJietyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100,00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa-dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille' lähetyksilie.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
sen osaavat ottaa omakseen. ' [senä liittona toiminut, tulisi näyt-
J . IAI. M. telemaan Oanädan politiikassar