Vapaus, June 6, 1922

              Tiistaiina, kesäL 6 p. Ttiesday, Jane UK
VAPAU!
JPanadan euomaMsen tySvSestSn ianenkanimttaja, ilme>
IFF Sttdburyssa, Ont, joka tiistai, toratai ja lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP ;
{Testaava tofanittaia. Toimitassihteftn.
VAPAUS
(Liberty) , «
The only organ of Finnish Woriere In Canada. Pub-
Mshed in Sadbury, Ont., every Tae^y, Thursday and
Sfttorday. i
Advertislng rates 40c per col. inch. Minimum cMrge
for 8ing!e iusertlon 75c. Discount on standmg advertiBe.
ment. The Vapaus is the beat advertistag medium among
the Finniflh People in Canada. ——==
TILAUSHINNAT:
} Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
^^''ttySttiin^a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
P.OO ja kolme kk. $1.75. ,-w.a«aar,
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
infllfl on takaukset.
JOB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonallisella nimellä, ,..., , .
3. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on
XomaSt., Puhelin 1038, ^- Postiosote:
Bot 69.
Liberty Building,
Sudbnry, Ont.
Registered at the Poat Office Department, Ottawa, as
^cond class matter. ————
Proletariaatin yhteinen rintama
Maailman proletariaatti on tällä haavaa jakautu­neena
kolmeen suureen leiriin. Yhdessä niigtä ovat ne,
jotka huolimatta kaikista kokemuksista, että n.k. de:
mokratia on kapitalistiluokan yksi herrauden muoto,
joka tekee taantumukselle mahdolliseksi koota voi­mansa
ja sille sopivalla hetkellä siirtyä ylivallasta
avoimeen valkoiseen terroriin, yhä vielä pitävät kiinni
harhasta, että porvarillinen demokratia tulisi myön­tämään
proletariaatille kaiken minkä se tarvitsee. Toi­seen
leiriin taas ovat kokoontuneet proletariaatin päät-täväisimmät
ja uhrautuvimmat esitaistelijat, jotka ovat
päässeet käsitykseen siitä, että pelastava sosialismi
voidaan toteuttaa vain jos voimallisen kapitalistiluokan
epätoivoinen vastarinta nujerretaan proletariaatin jää-yäämätlömällä
diktatuurilla. Kolmannessa leirissä taas
ovat ne, jotka ovat jo lähes vapautuneet harhaluulos­ta,
että uusi sosialistinen talousjärjestys voitaisiin ra-ientaa
yhteistoiminnassa porvariston kanssa, mutta
ijotka kuitenkin säikkyvät viimeisten johtopäätösten ja
jleppymättömän taistelun välttämättömyyden edessä ja
jäiden kahden vastakohdan välissä heiluvat sinne ja
knne; Tämä kansainvälisen proletariaatin särkyneisyys
In historiallinen välttämättömyys. Kaikki maailman-
Voletariaatin kerrokset eivät näet opi yhtä ripeästi
ikä on välttämätöntä proletarioatin suuren historial-
|en tehtävän, sosialistisen maailmanjärjestyksen esiin-kottamisen
täyttämiseksi. Kun yksi osa proletariaatin
Itajista on'käynyt uskottomaksi marxismin vanhoille
Iflnkumouksellisille periaatteillff, niin on sen prole-
'aatin osan, joka ei tahdo tässä olla mukana, vält-ättömästi
lohkaistauduttava erilleen ja oltava nä­län
hajoittajia. Mutta todellinen ja vaarallinen ha-luminen
ilmeneiksen itse asiassa siinä, että osa
^ftarlaotiBta johtajienaa neuvosta pidättyy taistelus-
, pkkavihollista vastaan.
ansainvälinen porvaristo luonnollisesti käyttää
j keinoin hyväkseen etua, minkä proletariaatin
ituminen tarjoo. Se on proletaaristen johtajien
i pelastanut sodan jälkeisestä luhistuksesta po-n
vaUflHDa ja vointi^ lujittaa itseään yhä enem-a
enemmän. Nyt hankkiutuu se, kun taloudelli-jaos
saa kautta mailman yhä kohtalokkaammat
V kärjistämään proletariaatin riistoa aina siihen
n, että sen oma riistosaalis jää yhäkin pienene-hiin,
ja jopa kasvaa, vaikka koko mailman ta*
histuu lulhistumistaan. Se viskaa miljoonia ih-
*|röttömänä kadulle, kiristää nyljentää urakka-bällään,
painaa työläisen »aikapalkan alem-p
siitäkin, missä se jo muutenkin on painunut
|)Uolen edellispalkkaa, ja rosvoaa työtätekeviä
bkkoja tämän lisäksi vielä kiskurimaisella hin-
Lilaan ja suurten joukkojen veroluspolitiikal-
Iättömiin. Mitä pidättämättÖmämmin kapita-louden
rappio jatkuu, sitä päättäväramin pyr-ilalistit
kautta mailman pelastamaan itsensä
kovennetun rosvouksen hinnalla,
johtuu kaikella selvyydellä, että työväen-n
kaikista vastakohtaisuuksista huolimatta
rintamalla taisteltava kaikkien maiden lyön
jfökkäystä vastaan. Jokaisen työläisen edun
in, olipa hän sitten kommunisti taikka so
aatti, nousta työnriisläjäin rosvouspyrki
itaan. Jokaisen työläisen edun mukaista on
ehdä tyhjäksi mailmankapitalismin suunni
tosto-Venäjän nujertamiseksi ja sen kautta
tappion aiheuttamiseksi proletariaatille
nan. Lopuksi on jokaisella työläisellä etua
. noustaan vastarintaan voittajamaiden yri-in
voitettujen maiden ryöstämiseksi keppi-mikä
on omiaan kärjistyttämään niin
:i voitettujenkin maiden työläisten talou-luden
sietämättömiin. Kaikista näistä vält-
. istä, joihin on kytketty kaikkien työläis-
^aikkien työläisten yksimielinen taistelu ei
ihdollinen vaan polttavan pakon vaa­ta
siihen, mihin puolueeseen he kuulu-attelevat
demokratiasta ja diktatuurista,
aarisen yhteisen rintaman ajatus, minkä
unistil ovat alusta alkaen sitkeällä hor-ludella
esiintyneet. Mitä enemmän ka-
Icäykset huonontavat työläisen asemaa,
käsittävät kaikki työläiset tämän vält-
Tässä voima, jolle kommunistit raken-aikesta
taistelussaan kokemasta vasta­tta
pitävät kiinni yhteisrintaman luo-n
rintama ei merkitse eikä saa mer­kitä
pienintäkään luopumista kommunististen puo­lueiden
ja Kommunistisen Intemationafen itsenäisyy­destä.
Sillä ei pelkkä yhtenäisyys vaan yhtenäisyys
taistelussa on tarpeellinen. Sillä kolmen intemationalen
yhteensulattaminen olisi omiaan johtamaan vain taiste­lusta
luopumisen yhteyteen, mikä kapitalisteille olisi
paljon mieluisampaa kuin mikään hajaantuneisuus.
Berlinin neuvottelut ovat osoittaneet, että ilman Kol­matta
Internationalea, ilman kommunististen taistelu-puolueiden
lujaa painostusta olisi kansainvälisen yh­tenäisen
proletaarisen taistelurintaman toteuttamisen
yritys työljlisten t^dosta tuomittu jo alkuunsa epäon­nistumaan.
Kommunistisissa puolueissa toimivat työ­läiset,
jotka päätlävimmin taistelevat kapitalismia vas­taan,
joilla on tiukasti rakennetut järjestöt ja todellinen
taisteluinternationale käytössään. Täten tulee luoduksi
valtaisa, organisoitu voima, joka kykenee korostamaan
kaikkien työläisten pyrkimystä, niidenkin, jotka kuu­luvat
muihin järjestöihin mutta yhtäkaikki pitävät kiin­ni
taistelusta porvaristoa vastaan, korostamaan taistelua
ja raivaamaan sille vapaan tien. Mutta vasta kun suu­ret
joukot joutuvat kaikille käsitettävän päämaalin puo­lesta
liikkeelle, oppivat ne taistelussa ymmärtämään
kommunistisen totuuden, joka ei vielä tällä hetkellä
ole niille selvänä, oppivat kokemuksesta älyämään ne
ahtaat rajat, jotka kapitalistinen talousjärjestelmä ja
valtiovalta on asettanut heidän asemansa parantami­selle,
vasta tällöin muokkautuvat he sosialismin lopul­lisen
päämäärän puolesta taistelevaksi armeijaksi- Ja
mitä pitemmälle tämä pyrkimys edistyy, sitä selvemmin
tulee ilmenemään keskittymisen välttämättömyys, sitä
voimakkaampia kommunistisia joukkopuolueita on ke­hittyvä,
joiden puolueiden kansainvälinen yhtymä, K ^ l
mas Internationale, on historian siihen kutsumana joh
tava mailmanproletariaatia ratkaisevaan ja lopulliseen
voittoon mailmankapitalismista.
Tämän takia taistelevat kommumstit, esiintyessään
proletariaatin yhteisen taistelurintaman intohimoisina
puoltajina, lei ainoastaan proletariaatin oikeutettujen
hetken etujen puolesta vaan itse asiassa myös lopul­lisen
päämäärämme puolesta, jota kommunistit eivät
koskaan päästä näkyvistään: mailmankommunismin to­teuttamisen
puolesta mailmanproletariaatin diktatuurin
kautta.
istoriaiseiti lerbi tyksesi oba Vappu
Puolueemme ensimäisessä vaali­taistelussa
Vaikkakaan Canadan Työläispuolue ei luota par-lanjenttaariseen
konikauppaan, vaan ehdottomasti kiel­täytyy
siitä, ottaa se osaa vaalitaisteluun, kootakseen
työläismassoja- yhteiseen rintamaan ja taisteluun poh-jajoukkojen
yhteisistä tämänpäiväisistä eduista. Puo­lueemme
lähettää edustajia pariamenttiinkin, paljas-taakseen
porvarillisen demokratian harhan.
Puolueemme on nyt alotlanut ensimäisen vaalitais­telunsa.
Winnipegissä, missä Canadan työläisten mai­nehikkaat
taisteluviestit, jotka ovat levinneet kautta
mailman, ovat tehneet yhden Canadan työväenliikkeen
huomattavimman keskustan, on puolueemme asettanut
kolme ehdokasta Manitoban maakuntaparlamenttiin.
Heti ensimäisessä vaalitaistelussaan osottaa puolueem­me,
ettei sille ole oma järjestömme eikä sen miesten
valitseminen pariamenttiin kaikki kaikessa, vaan suur­ten
työläisjoukkojen yhtenäisyys ja taistelu niiden
joukkoetujen puolesta. Puolueemme neljännen piirin
organiseeraaja, jonka päämaja on Winnipeg, on ni­mittäin
lähettänyt kirjelmän Riippumattoman työväen­puolueen,
Canadan sösialistipuolueen ja Canadan Työ'
yäenpuqlueen paikallisille osastoille, viitaten kiljelmäs.
eään. eitä vaalien lähestyegsä on WlHnipegin työläisillä
Ityinmenessä vaalipiirissä 13 ehdokasta, ja että ]o§
työväki menee hajanaisena vaalitaisteluun, on Vallassa-olijain
voitto taattu. Puolueemme piiridfgäniseeraaja
tov. Bartholomevv esittää Työläispuolueen puolesta mi-niimiohjelman,
jonka Sparille kaikki erinäiset työ-väenpuolueitten
ehdokkaat osasloineen liittyisivät yh­teiseen
vaalitaisteluuni sisältäen tämä ohjelma, että eri­näisistä
työväen uniöfeta muodostettaisiin toiminnan
neuvosto, joka tulee johtamaan taistelua kaikkea palk­kain
alennusta vastaan ja taistelemaan työläisten elin­tason
kohottamiseksi, ja että kaikki työläisten ehdok­kaat
asettuvat kannattamaan Manitoban työttömäin
liittoa sekä painostamaan sen huhtik. 22 p. hyväk­symää
ohjelmaa työttömyyskysymykseen nähden, ja
edelleen, vaatimaan kauppasuhteitten pikaista avaa­mista
Neuvosto-Venäjän kanssa, jota hallituksen on
avustettava mahdollisimman runsaalla luotolla.
Nämä ovat niitä miniimiehtoja, jotka on muodos­tettava
perusteeksi työläisten yhteiselle rintamalle vaa­litaistelussa,
jokaisella puolueella on siitä huolimatta
oikeus tuoda esiin puolueensa erikoiset vaatimukset
ja kritiseerata toisia puolueita.
Kaksi viikkoa sen jälkeen kun edelläoleva kirjelmä
on lähetetty, ei siihen ole saapunut minkäänlaista vas­tausta
toisten työväenpuolueitten osastoilta, joten puo­lueemme
osottautuu ybin edustavansa työväenluokan
yhdistyneen rintaman ajatusta.
Puolueemme lipunkantajina Winnipegin vaalitais­telussa
ovat toverit W. Hammond, Henderson ja M.
Popovich, viimeksimainittu ukrainalaisen järjestön
kansallissihteeri. Puolueen keskustoimeenpanevan ko­mitean
kokous, jossa tulevat kaikki piirit olemaan
edustettuna, on' suunniteltu Winnipegin vaalitaistelun
ajaksi, jonka yhteydessä puolueemme parhaat voimat,
koko sen raskas tykistö, viedään avustamaan Winnipe-gin
vaalitaistelua. Epäilemättä tulee tällä vaalitaiste­lulla
olemaan suuri merkitys puolueemme tunnetuksi
tekemiseen Winnipegin suurkaupungin työläismassoille.
Puolueemme on nyt jo voimakkain kaikista muis­ta
työväen poliittisista puolueista Winnipegissä, ollen
Winnipeg puolueemme yksi suurimpia keskubia, joka
on omiaan osottamaan, että meidän puolueemme on
raivannut jo itselleen liuomattavan jalansijan suur­kaupunkien
teollisuustyöläisten keskuudessa, joiden
edut ja mailmankatsomus muodostaa köyhälistöliikkeen
pääperusteen.
Itävaltalainen toverilehti toteaa
viime proletaarisen vapunvieton his­toriallisen
merkityksen. Lehti mer­kitsee
muistiin, ettei sosialidemokra-tien
hajoittamispeli maassa enem­pää
kuin toisessakaan menestynyt
läheskään siinä määrin kuin he oli­vat
odottaneet. Suurten työtäte­keväin
kerrosten yhteisen rintaman
tahto osoittautui hajoittajien juonia
voimakkaammaksi. S o s i a 1 idemo-kratiset
työläiset, jatkaa lehti, eivät
ymmärrä, miksi yhteisten päämää­räin
ja yhteisen rintaman puolesta
osoitettaisiin mieltä kahtena eri
joukkona eivätkä käsitä johtajien­sa
syitä näiden koettaessa kaikin
keinoin estää johdettaviaan kuule­masta
mitä kommunisteilla on sa­nottavana.
Ja niin ovat sosialide-mokratiset
työläiset monissa teolli­suuskeskuksissa
yhdessä kommunis­tien
kanssa viettäneet proletaarista
vappuaan, ja monin paikoin sosia-lidemokratiset
työläiset nimen
omaan pitivät huolta, että mieleno­soituksissa
esiintyi kommunistisia­kin
puhujia. (Ansaitsee mainita,
että esim. Zwickaussa, Chemnitzissä
ja Leipzigissä osoittivat kaikki ryh­mät
yhteisesti mieltään joukkona,
joka kohosi 40,000 — 150,000.)
Mutta sielläkään missä kommunis­tit
eivät olleet lainkaan esiintymäs­sä,
taikka missä kommunistit ja so-sialidemokratit
esiintyivät eri ryh­minä,
ei proletaarinen tahto jää­nyt
vaikutuksetta. On laskettava
alhaalta käsin tulleen painostuksen
ansioksi, etteivät ainoastaan kom­munistit
vaan vieläpä lukemattomil­la
seuduilla sosialidemokratitkin
esiintyivät yhteisen rintaman. Ve­näjän
vallankumouksen puolesta ia
työnantajain yleishyökkäystä vas­taan,
samoin kuin 8-tunnin työajan
puolesta ja työttömyyttä, sekä kal­listumista
vastaan. Tosin ei täl­läkään
kertaa puuttunut yrityksiä
päätöslauselmain vesittämiseksi men­neiden
vappujen kaunolauseiksi i l ­man
mitään luokka- ja taisteluluon-netta,
mutta sosialidtemokratisia pu­hujia
oli omiaan pitämään asioissa
ajatus, että työnostajain _ hyökkä­ysten
raivolla ei ole mitään rajaa
ja että työläisillä ei tällä haavaa
todellakaan ole edessä muuta kuin
yhteinen puolustautuminen.
Näin oli laita Itävallassa, näin
oli laita kautta maailman. Kaikil­ta
tahoilta saapuvat tiedot osoitta­vat,
miten työläisten tahto murtaa
reformististen johtajain vastarin­nan,
ja miten yhteisen- rintaman
ajatus nyt jo valaa uuttq tietoisuut­ta
ja taislelutarmoa työtätekeviin
kansanjoukkoihin. Niin suuri oli
joukkojen painostus, että itävalta­laisten
keskustalaisten, jotka aluksi
vikuroivat kaikkea yhteistä esiinty­mistä
vastaan, oli peräännyttävä
ja sallittava kommunististenkin pu­hu
jäin esiintyminen vappumieleno-soituksissa.
Ja itsepä Tshekkoslo­vakiassa,
missä sosialidemokratiset
johtajat teltiv^t kaiMcenaa jouTfko-jen
kahtlöjaltamlsfeksi, toi proleta-riaatU
ilmi tahtonsa, ottamalla val­tavin
joukoin osaa kommunistien
mielenosoituksiin, mitä yhteistä
esiintymistä Tshekkoi^lovakian tove­ripuolue
kaikin tavoin kannatti,
vaikka se on paljon suurempi kuin
kaikki muut työväenpuolueet yh­teensä.
Nämä- tosiasiat osoittavat niiden
voimain vastustamattoman lujuu­den,
jotka mielivät toteuttaa yhteis­rintaman,
sellaisena kuin kommunis­tit
sen ymmärtävät, taistelun yhteis­rintamana
yhteistä vihollista vas­taan.
Ja toukok. ensimäinen päivä
on osoittanut lisäksi, ettei näiden
voimien joukossa ole kommunisti­puolueiden
ja Kolmannen Intema­tionalen
vaikutus viimeisin ja vähä­pätöisin
vaan että se on päinvas­toin
tavattomasti kasvamassa. Mut­ta
niinpä eivät kommunistipuolueet
hämääkään joukkoja luulottelemal­la
yhteistä rintaimaa yhteensulatuk-seTtsi.
Kommunistipuolueet päin­vastoin
painostavat, että niiden yh­teisen
rintaman lopullisena taistelu-päämääränä
on «osialismin toteutta­minen,
että kommunistipuolueet ja
Internationale jäävät itsenäisiksi,
mutta että ne silti .ovat ilman taka-ajatusta
valmiit taistelemaan kylki
kyljessä sosialideirlokratien kanssa,
jopa vaikuttavat kaihella tarmollaan
t&än suuntaan.
Ja tämä kommunistipuolueiden
vaikutus alkaa jo kantaa hedelmän.
Tosin on otettu vasta ensimmäinen
askel yhteisellä tiellä, tosin on to­dellisesta
yhteisestä rintamasta vas­ta
niin vähän huomattavissa, että
vastustajamme katsovat asiakseen
meitä sen johdosta ivailla, tosin
olemme vielä varsin kaukana todel­lisesta
taistelun yhteisrintamasta,
tosin ei vieläkään ole päästy pro­letaariseen
m a a i 1 mankongressiin,
minkä Neuvosto-Venäjän Genuassa
käymään taisteluun katsoen olisi
pitänyt kokoontua jo aikoja sitten,
mutta alku on sittenkin ilmeinen ja
On selvää, että se tulee ja täytyy
johtaa pitemmälle. Tässä juuri on
tämän vapun historiallinen merki­tys.
Uusi proletaarisen maailman-liikkeen
vaihekausi on alkamassa, tarvikkeihin. Täkäläinen toimisto on
Sen välttämättömän särkyneisyyden
ja hajaannuksen jälkeen, jonka ai­kaansaajia
ovat olleet lie, jotka
kauhistuvat kaikkinaista taistelua
ensimmäisten ja tuloksettomain pro­letaaristen
rynnäköiden jälkeen, joi
loin havaittiin demokratian pettu
ruus mutta jolloin ei vielä ollut mi­tään
kommunistista johtoa, alkaa
uusi vaihe, jolloin proletariaatti ko
konaisuudessaan jälleen joutuu liik­keelle.
Tulevissa taisteluissa oppii
se tuntemaan oman voimansa ja
K o m m u n i s tisen Intemationalen
ylemmyyden, minkä lipun juurelle
se rylimittyy lopullisen voiton saa­vuttamiseksi.
Tästä syystä ei mei
dän yhteisen rintaman tahtomme ole
mitään luopumista vallankumouksel­lisesta
päämäärästämme, vaan tun
nustus, että olemme, kuten koko
työväenluokka vastustajaimme hyök
käysten takia pakotetut lähinnä puo-lustustaisteluun,
josTtin me siinäkin
hyökkäämme ensimmäisinä.
-o-—^
Karjalaan siirtyminen
Amerikan suomalaisten keskuu
dessa on Karjalaan siirtyminen saa­nut
osakseen suurta huomiota
Useilla tärkeillä aloilla on muodos­tunut
järjestyneitä Osuiiskuntia,
jotka ovat verrattain ripeässä toi­minnassa.
Sen lisäksi toimii useil­la
paikkakunnilla yksityisiä toverei­ta.
Melkein kaikki ovat S. S. Jär­jestön
jäseniä, joko Yhdysvalloissa
tai Canadassa.
Niissä piireissä, joissa yleensä­kin
on kylmäkiskoisesti • suhtaudut­tu
Karjalan sekä Venäjänkin val­lankumouksiin,
on tätäkin liikettä
vihjailtu jonkunlaiseksi työläisten
toiminnoille vahingolliseksi liikkeek­si.
Kuitenkin asettaa Karjalan Työ­kansan
Kommuuni Työ-osuuskunta
toiminnalle tässä maassa suuren ar­von.
Toukokuun 4 p. numerossa kir-jotetaan
«Karjalan Kommuuni» leh­dessä
näiden Osuuskuntien toimin­nasta
ja lausutaan toivomus, että
suurempaa huomiota kiinnitettäisiin
varsinkin välineidien ja puuaineiden
hankintaan. Lainaamme siitä lop­pulausunnon
osittain, koska alku­osassa
tehdään selvää sellaisista asi­oista,
jotka jo ovat meille täällä
vanhentuneet:
«Näin puuhaavat, tälliäisia suun­nitelmia
Karjalan talouden kohotta­miseksi
laativat amerikalaiset to­verimme.
Ja innostus on, 'kuten
useat amerikalaisilta tuttaviltamme
saapuvat yksityiskirjeet osottavat,
työläisten keskuudessa yleinen. Kar­jalan
Työkansan Kommuuni ei kui­tenkaan
varojen vähyyden vuoksi
tällä hetkellä voi suoranaisesti käy­dä
varoilla tukemaan useita synty­viä
Osuuskuntia. Kalastusosuuskun-nan
kanssa äskettäin tehty sopi-mus
kysyy jo huomattavan määrän
varoja. Mutta jos amerikalaiset
Osuuskunnat omilla varoilla kyke­nevät
sekä varustamaan itsensä tar­peellisilla
välineillä, että kustanta­maan
matkansa Karjalaan, voivat
he tulla millä hetkellä tahansa. Tär­keintä
tällä hetkellä olisi saada
vallankumouksen ja sotien rappeut­taman
rakennustoiminta, kuten ta­lojen,
teollisuuslaitoksen y.m. kor­jaaminen
ja uudestaan rakentami­nen
kesäkautena vinhaan käyntiin.
Asuntopula 'Petroskoissa on huuta­va.
Jo yksin se seikka edellyttää
kätevän rakennussakin saapumista
kaupunkiimme. Mutta paljon kipe­ämmin
kuin ral^ennustyöläisten tar­ve,
on kumminkin rakennuksessa
välttämättömien tarvikkeiden kuten
naulojen, akkunoiden, työkalujen y.
m. semmoisten tarve. Jos Karjalan
Kommuuni Amerikan tovereiden
avulla voi tällaisia välineitä hank­kia
on niiden hankkimiseen suuri
huomio kiinnitettävä ja niitä han­kittava,
vaikkapa ne maksaakin.»
Amerikassa olisi tuhansia parhai­ta
tovereita, jotka olisivat valmiita
Karjalaan. Useilta kuitenkin puut­tuu
tarvittavat matkarahat, puhu­mattakaan
välineiden ostoon sijotet-tavasta
rahasta. Tuntiessamme Kar­jalan
tarpeet tässä suhteessa ja toi-miessamme
täkäläisten tovereiden
harrastuksien mukaan, olemme kir-jottaneet
vetoomuksia suomalaisille
työläisille, että he kerran vielä aut­taisivat
näin tärkeässä asiassa Kar­jalan
kovaa kokenutta Kommuunia.
Hyvin harvat toverit tai työläisryh-mät
ovat ottaneet tätä asiaa kyl­lin
vakavasti huomioonsa.
Siitä huolimatta on toiminta täy­dessä
käynnissä. Kalastajat ovat
matkavalmisteluissa ja heidän jäl­keensä
seuraavassa laivassa täytyy
mennä kannunteko- ja kannutuslai-tos.
Siihen sijottaa Karjala kylläkin
pääomaa, mutta riittävästi emme
siten saa kokoon. Se tuottaakin
sitten jatkuvasti maukasta ravintoa
ja toimittaa säiliöön ne suuret ka­lansaaliit,
jotka Karjalassa ovat
mahdollisia maalle nostaa.
Rakennusosuuskunta lähtee tou­kok.
31 päivä kohti Karjalaa. Se
on varustettu niin hj-västi, kuin ny­kyisillä
varoilla on ollut mahdollis-ta.
Uhrautuvasti ovat kaikki siirty­jät
sijottaneet varansa välineisiin ja
tflrvitlf P i l l in T s l r S l K ; - • .
^itiniiiniiinimuHiiiimiiiiiiiiimiiiiiiHiiiiiiiiiiiiHi,,,,,,,,,,,^
LXHETVSKUSTANNUKSET:
Postlesa 15c kaikiHa stmmilta. Sähk&anomalla $3.50 kaisiita
Kysykää erikoiskurssia suurille eummille.
Rahanvälityksemme on numero 1023 asti kaikki n
vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hill 9';-
view Ave. ' ' ' '
Rahavälityksemme ovat Suomessa maksetut uin. v;;
niistä toukokuun 6 p. päättyneellä viikolla. Numeroon 119
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tär
Tiedustelkaa hintoja y. m. •
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
VAPAU S, „,
BOA 6», ' j SUDBURY
Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaston nimessä. '
giiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu^^
sijottanut melkein kaikki varansa.
Niinpä onkin saatu melkoinen röyk­kiö
mitä hyödyllisempiä koneita,
välineitä ja apuaineita joita raken­nustyössä
käytetään: Mukana menee
myöskin pieni autotroki y.m. Ruo­ka-,
lääke- ja vaatetarpeet ovat riit­täviä
piemmäksi aikaa.
Riittävästi emme sittenkään saa­neet
tavaraa mukaan. Esim. akku-nalasia
emme saaneet ollenkaan,
vaikkakin siitä nimenomaan huo­mautetaan.
Nauloja tuli liian vä
hän jne. Tämän voisivat suomalai­set
työläiset vielä korvata pane­malla
tarmokkaasti keräyksen toi­meen
ja hankkimalla varoja joko i l ­tamilla
tai kenttäjuhlilla. Aivan lä­hitulevaisuudessa
menee joukkio
rakennuspuutyömiehiä (karpinterei-ta)
Karjalaan ja heidän mukanaan
pitäisi näitä puuttuvia tarvikkeita
saada.
Suomen vainotut punapakolaiset
uhrasivat viime talvena, kuten en­nenkin
henkensä Karjalan puolusta­miseksi.
Meidän ei tarvitse sitä teh­dä.
Pienempikin lahja tulee hyvään
tarpeeseen.. Se ei ole suuren uhra­uksen
takana. Mutta kun kaikin tä­män
toteutamme, kokoontuu siitä
taas sellainen lahja, jota Karjalas­sa
pidetään kansainvälisen solidiari-suuden
ihme-lahjana.
karjalan Tyo^-Osuuskunta.
Yrjö Halonen.
o —
Pohjois-ontariolaisiile
huomattavaa
niinkutsuttu syytti mistä
irti tulleet kivet vaunuil
kivet olikin kiilaantunut,
häältä katsoen stoopi 0]
josta oli seuraus se kun st
nivat työhön ja pystyttivät
porausta varten, niin hi
että katossa on löysä ki
tämä mies otti kangen
vääntämään kiveä irti. K
mutta vei pohjan mennessä
miehen myös noin seitsi
mentä jalkaa alaa näkyn
sillä aukko täyttyi taas.
syytin 'kautta pääsivät mi
lähelle, että saivat sen
Mies oli hengissä ja täy
junnassaan, vaan paikka o
linen mennä pelastamaar
saneet häneltä yläpuolen
näkyviin, sillä hän roikkui
päin,; vaan jalat olivat )
rien kivien välissä, että p
mahdottomuus irrottaa il m;
mistä, näin joutui mies p
maan tällaisessa asennoss
toista tuntia ennenkuin, h
ti. Sitten tutkinnossa t
näkyviin se mikä tavallisesi
Iäisten osa, oli muka tuo,
paus miehen oma syy; ette
ollut asiaa mennä koko
tutkinnossa ei ollut työläi-kuin
tämän miehen työtov
loin tulee se aika että 1
jäsenille ja hengelle annet
arvonsa. — Raportteri.
Vapauden toimittaja tov. H. Puro
tulee, puhumaan piiritoimikunnan
ärjestämän matkaohjelman mukaan
seuraavilla paikkakunnilla:
Kesäk.
Timmins 4 ja 5 p.
So. Porcupine 6 p.
Cirkland Lake 8 ja 9 p.
Cobalt 10 ja 11 p.
—.—o_
Toronton uutisia
Nuoriso-osaston kokous ja ohjel­ma-
iltamassa toukokuun 28 p. valit­tiin
ediustajaksi nuoriso-osastojen
keskuskomiteaan V. Toukoniemi ja
Tyyne Pirttinen. Päätettiin entistä
tarmokkaammin ryhtyä työskentele­mään
voimisteluseurassa sen kaut­ta
kohottaaksemme omia ruumiilli­sia
ja luokkataistelukykyjäinme.
Hyväksyttiin johtokunnan toimenpi­de
ottaessaan harjoituksen alaisek­si
näytelmän «Marttyyrit» (joka
esitetään t.k. 17 p.), kuin myöskin
ähettäessään Suomen Sos. Nuoriso-iiton
Seinäjoen osaston keräyslis-at
nuoriso-osastoille toisilla paik­kakunnille.
(Toivomme että toverit
tekevät parhaansa avustuksen han­kinnassa.)
— Ohjelmasta mainit-
CONNAUGHT STA, (
Paikkakunnallamme toim
osuuskunnan toimeenpaner
ys Neuvosto-Karjalan hyv
me huhtikuulla tuotti
$43.50, joka summa on
Soviet Karelia Relief Co
Yorkiin.
Venäjän nälänhätäisten
toimeenpantu nimihuuto (E
keräys on tähän mennessi
nut yht. $149.25 neljällä
Nämä rahat on lähetetty
J. toimp. komitean kautta.
Olisi tietysti varsin sopi
laihjoittajien nimet julaista
paudessa, mutta ottaen 1
lehtemme rajoitetun tilan,
voi sitä oikeastaan vaatia
tä jos kaikkien viimeaikair
listain nimiluettelot jul
lehdessä, luulen että saisim
ta palstaa verrattain kuii
sia pitkin Cahadaa. Jos '
joku on «epäuskoinen» yi
tujen keräysten suhteen, 1
listoista,^ sekä kuitit nähtä
Vuorion asunnolla.
Olemme päättänyt pitää
laisen «piknekin» täällä 1
House joen rannalla keȊ
p. Karjalan Tyo-osuuskunn
rahaston hyväksi. Ohjelmaa
tetaan hankkia, ainakin joi
kukilpailuja, kuten juokiua
heittoa naulanlyöntiä y.m..
takoon runot Elma Wacklin ja. Säi- myöskin jonkunlaista koli
ä, laulua Aili Lindala, juttua Kar- miehine sekä jonkinlaisia
alasta Ahlqvist, soittoa, kertomus pajiuj^ naisille,
Hilma Hill, sekä näytelmä «Vaaral-inen
asioimistoimi», nyrkkilehti
«Kehitys» oli jäänyt tällä kertaa ko­tia,
jonka tähden velvoitettiin toi­mittaja
varustamaan sen entistä si-sältörikkaampana
seuraavaa tilai­suuteen.
— Topi Poju.
o
SOUTH PORCUPINE, ONT.
Täällä Dome kaivannolla sai pa­ri
kansalaistamme, Tauno Latvala
a Otto Tikander, pahoja vammo-a
kasvoihinsa ja käsiinsä kun sat­tuivat
poraamaan sellaiseen paik-caan
missä oli dynamiitti jäänyt
aukeamatta, joten se laukesi vasta
coneen käydessä. Ikävä tapaus nuo­rille
miehille, jos kasvoihin jää ikui­nen
leima.
Joku aika takaperin tällä samal­la
kaivannolla tapahtui ikävä on­nettomuus,
josta oli kuolema seu­rauksena.
Eräs venäläinen mies oli
joutunut toverinsa kanssa työhön
sellaiseen paikkaan jota nimitetään
stoopiksl. Tämän stoopin alla oli
Siis joukolla «Leekin
mainittuna päivänä. — X-
—:—o-——
COBALT, ONT.
Cobalt on yleensä tunm
nadan suomalaisten kesker
kaivosseutuna.' Kun ottaa
sen kymmenen vuotta sittei
näissä kaivoksissa työskente
määriiii kuusituhatta työläis
vastoin nyt työskentelerien
pistuu alle tuhannen. Nai:
desta tuhannesta oli 90 pi
jestyneitä Lännen Kaivoi
töon. Sanotaan,, että kehityk
rä menee hjljisa ja varmasi
päin, vaan täällä se on tehn
toksen, toisim sanoen se pyö
sepäin. Sen todistaa sekin k
lä ei ole minkäänlaista j
kielisinä ja sekin kun tä
miss Buhay- selostamassa i
tämässä varjokuvia Venäjär
kärsivistä, niin jos suomal
olisi ollut tilaisuudessa, n:
saanut puhua tyhjille sein:
moin kävi 'Mrs. Knightm
dessa, kun. hän oli matkalla
puheen. tääUä:. Työläispuolu