Canadan uutiset, August 17, 1922

              Kirjoittanut *
ARTHUR CONAN DOYLE.
Suomennos.
(Jatkoa edelliseen n.roon.)
TOINEN LUKU.
Koettakaa onneanne professori
Challengerin luona."
Minä olin aina paljon pitänyt
McArdlesta, tuosta vanhasta jö­röstä,
koukknsGlkäisestä, puna-tukkaisetsa
uutistoimittajasta, ja
minä toivon, että: luin myös piti
minusta. Beaumont oli tosin.var-sinainen
toimituspäällikkö, inuTta
hän eli olympolaisen korkxniton-sa
ohennetuissa ilniapireissä,: jos­ta
hän ei voinut erotaa mitään
kansainvälisiä selkkauksia: ja ka-binettihajaannuksia
: vähäarvoi-sejnpia
: tapanJcsia. Toisinaan
näimme me hänen ylhäisytensä
vetäytyvän kaikkein pyhimpään­sä
tuijottavin katsein,: henkensä
leijaillessa yli Balkanin vuorten
ja Bersianlahden. ilän oli jncil-
]e saavutta mat tornisa. Mutta Mc-
Ardle oli^ hänen cnsimäinen ad­jutanttinsa
ja hänet me kyllä
tunsimme. Astucssani huonee­seen
luo, vanlii| mies 7iyökäytti
päätänsä ja tyilnsi simälasit ot­sallensa.
"'Kaikesta pälättäiMi te hoidatte
hyvin tehtä.vänn^c, ^Ir. Malene,"
sanoi hän ystävällisesti skotlan­tilaisella
murteellaan.
^linä kiitin läntä.
•'Kaivosräjähdys oli hyvin
kuvattu. Niin myös 8outhwar-kin
tulipalo.: Teillä on kyky e-sittää
asioita seiklcapcräisesti.
Mikä olikaaii asianne?"
"Pyytäisin!teidän aimanne."
, i l ä n näj^tti levottomalta ja
vältti katsettani.
'Ilm. ]\Iistä on ky.symys?"
"Luuletteko, sir, voivanne lä­hettää
minut ijollekin j)itkällc
mat k ali e san o m ai e 11 d e n 1 a s k u un 'l
Koettaisin parhaani mukaan suo­rittaa
tehtävän ja lähettää teille
luotettavia tietoja."
"Minkälaista matkaa te tar­koitatte?"
f ^ : n ' |
Mitä tahansa, kunhan siihen
vain liittyy seikkailuja ja vaa­roja.
Minii vakuutan, että teki­sin
kaikkeni. • ^litä vaikeampi
tehtävä, sitä parempi minulle."
, -'Teitä näköjään haluttaa lei­kitellä
'lienfjellänne,"
"Sanokaa . mieluummin, että
minä tahdon sen oikein käyt­t
ä ä . " ^
"Rakas ^Ir. i\ralone, tuo kuu­lostaa
hiukan liian tavattomalta.
Pelkään, etä varsinaisten retki­kuntain
aika on mennyt. Tulok­set
tuskiii vastaavat' enää kus­tannuksia,
ja Ajoka tapauksessa
täytyisi tuollaisen tehtävän saa'-^
jan omata tunnettu ja yleisen
luottamuksen saavuttanut nimi.
Suuret mustat aukkopaikat kar­talla
alkavat jo olla täytetyt ja
romantiikalla ci ole enää missään
sijaa. Mutta odottakaahan!" ja
hymy levisi hänen kasvoilleen.
* 'Nuo kartan nuistat pilkut toi­vat
mieleeni erään ajatuksen.
Mitähän, jos paljastaisimme c-rään
petturin— nykyjanMyneh-hausenin
—• ja .saattaisimme hä­net
naurunalaiseksi. To voisitte
näyttää yleisölle, mikä valehteli­ja
häii on. Mitä arvelette? Ei­kö
tämä huvittaisi teitä?"
" M i n ä suostun mihin tahansa
matkustan ininne vain >— ilman
vastaväitteitä."
^McArdle istui muutaman het­ken
ajatuksiinsa vaipuneena.
" Minä tässä juuri aprikoin,voi­sitteko
jotenkin päästä tuon mie­hen
kanssa ystävälliseen sanan­vaihtoon,
•'. sanoi hän viimein.
"Teillä näj^ttää olevan taito tulla
ihmisten kanssa tuttavuussuhtoi-siin.
Olen itse kokenut sen.'' :
" T e olette aivan liian hyvä,
sir. ) 1
"Miksi ette koettaisi onnea„nne
professori • Challengerin suhteen,
hänen, joka.asuu Enmorc Parkis­sa?"
Taisin .näyttää hieman häm-mäsfyneeltä.
"Challenizer," huudahdin mi­nä.
''Professori Challenger, tuo
kuuluisa zoloogi? Eikö juuri hän
halkai.ssut tuon Daily Telcgra-f
i ssa \.y ösk enn elleen 1VI u ndel 1 in
pääkallon?"
Toimittaja hymyili tuikeasti.
"Välitättckö te sellaisesta ? Sa-noittehan
haluavanne seikkailu-j
a ."
: ' ' Niinpä ky 11 ä, mu11a jonkun
todellisen tehlävän yhteydessä,
sir." . ' '
"Sepä se onkin. .Minä vakuu­tan,
että hän ei ole aina niin vä­kivaltainen.
Blundell clikä osui
hänen luoksensa onnett omana
hetkenä, tai sitten ci osannut oi­kein
suhtautua häneen. Ehkä
teitä paremmin onnistaisi. Teh-t
ji \'^ii o 1 i s i: e r i k o i s e s ti teille so i -
va, ja Daily (Jazettc kyllä julkai­sisi
tulokset:"
"Minä en todcntotta tiedä hä-ni^
stä mitiiän. >Minä -muistin hä­net
vain siitä, että.hän löi Blun-dellia."
•
"Minulla on muutamia muis­tiinpanoja,
jotka voivat hyödyt­tää
teitä, Mr. .Malone. Olen jon­kun
aikaa i)itänyt silmällä pro­fessoria.
" H ä n otti laatikosta
erään paperin. "Tässä on liänen
ansioluettelonsa. Se on aivan ly-;
hyt.
' Ghallangcr, George Edvard.
Syntynyt Largissa, N. B., 1863.
O pisk el 1 u t I jar g i n a 1 k e i s o j) is t o ssa
ja Edinburgin yliopistossa —
British Museumin assistentti
1892. Vertailevan antropologian
osasto-amanuenssi 1893. Erosi
samana vuonna kiihkeän riidan
jälkeen. Saanut mitalini zoloo-gisten
tutkimustensa tunnustuk­seksi.
Ulkomaalaisten seurojen
jäsenV — niin, siinä oli kahden
tuuman pituinen hienolla käsi­alalla
kirjoitettu luettelo — 'So-ciete
Beige, American Academy
of Sciences, La Plata, y.m., y.m.
Julkaissut: "Muutamia huomioi­ta
erilaisista kalmukkipääkallo-inuodoista";
"Veterbraattien e-volutsionin
pääpiirteet" ja jouk­ko
kirjoitelmia, m. m. "Weis-mannismin
pääerehdyksct. •', joka
aiheutti v i 1 k k a a n ki i s t a n W i e n i n
:?oloogiscssa kongressissa. Huvi­tukset:
Xävelyjä ulkoilmassa ja
alppimatkailuja. Osoite: Enmo­rc
Park, Kensington, AV.'
Kas tässä. Ottakaa tämä.
Äluuta työtä ei minulla ole tciile
täksi illaksi."
Pistin i)aperilapun kukkaroo­ni.
'Vielä yksi sanay sir,'' sanoin
minä, huomatessani, että vastas­sani
oli kalju pää, eikä enää pu-naineii
naama. "lOn ole oikein
selvillä,minkätähden minun pi­täisi
etsiä tuota herraa. ':Mitä
hän on tehnyt?"
Kasvot Ikääntyivät taas mi­nuun
päin.
"Hän teki ilman seuraajia
toissa vuonna tutkimusmatkan
Etelä-Amerikaan ja palasi sieltä
viime vuonna. Epäilemättä hän
kävi Etelä-Amerikassa, , mutta
kieltäytyy sanomasta, millä ( tä­män
maanosan kolkalla. Ensin
hän hämäräperäisesti selostcli
seikkailujaan, mutta kun Iväncn
juttujansa alettiin pitää tekais­tu
in a, \' e t iiy t y i h ti n k \\ in etana
k u o r een sa.' Jot a k in e ri sku mm al­lista
hän on kokenut, tai sitten
hän on suurvalehtelija, mikä on
k i n 1 liu 1 ta \^ i n ta. H ii n e M ä o 1 i m a t -
1\ a SS a a n muu t;i m i a [) i 1 a.a n t u n ei ta
valokuvia, joita väitettiin viiä-rennetyiksi.
. Tfän on n i i n kiu-k
u S t u n u t, et ti i h ii i) s o 1 \' aa jokais­ta,
joka vain yrittää tehdä hä­nelle
Icysmylvsiäkään, ja heittää j
herrat /sanoma lehden kerto jat\.u-(
los ovesta. i\linun mielipiteeni
1 u u k a a n 11 ä n o n. m u r ha a m i s k i i h:-
koinen raivopää, joka esiintyy
t i c t e e 11 is en n a a ma r in suojassa.
Sellainen hän on, ^Iv: Malone,
^lenkää hänen luoksensa koetta­maan,
mitä. saisitte hänestä hcl-tiämään.
Tc" olette kyllin suuri
pitääksenno puolianne. Olkaa ai­van
huoleton, tunnettehan lain
työnantajan vastuuvelvollisuu-desta."
Tuo: punahko , naama vaihtui
vielä kerran kaljuksi päälaeksi,
jota punertavat untuvat ympä­röivät.
Vastaanotto oli päätty­nyt.
^linä menin Savagcn klubille,
mutta sensijaan, että olisin men­nyt
sisään, nojauduin minä
Adelphi-terassin kaidetta vas­taan
ja seisoin kauan katsellen
ruskeaa öljyistä virtaa. MiAä a-jattelen
aina terveimmin ja sel­vimmin
ulkoilmassa. Otin: esiin
professori Challengerin ansiolu­ettelon
ja tutkin sitä sähkölam­pun
valossa. Ja silloin sain oi­van
päähänpiston. Sanomalehti-miehenä
minä kaiken kuulemani
perustalla olin tullut vakuute­tuksi
siitä^. että oli mahdotonta
päästä puheisiin tuon tuittupäi­sen
professorin kanssa. Mutta
nuo. elämäkerrallisessa luettelos­sa
kahdesti mainitut riidat-viit­tasivat
selvästi siihen, että: hän
oli tieteellinen kiihkoilijla. Ei­köhän
tuossa olisi suojaton koh­ta,
johon voisin iskeä? Ainakin
tahdon koettaa.
Astuin klubiin. Kello oli yk­sitoista
ja suuri huone oli vasta
puolillaan, .koska suurin ihmis-t
u l \^ a e i o 11 u t. vi e 1 ii aika nu t a t -
secni osui heti pitkään, laihaan^
luisevaan jnieheon, joka istui no­jatuolissa
lieden luona. Hän
kääntyj. samassa kun minä vedin
tuolini hänen viereensä. Hän oli
tällä hetkellä paras neuvonanta­ja
— Tarp Henry, Naturen toi­mittaja,
kuiva kuikelOj joka uh­kui
])elkkää hyväntahtoisuutta
tuntemiansa henkilöitä; kohtaan.
Kävin heti asiaan käsiksi. : " M i -
t ätiedättc professori Ohallcngc-rista,"
minä kysyin.
"Challenger?" Hän rypisti
otsaansa tieteellisen paheksu­vasti.
" Challengerhan esitti noi­ta
m a h d ot t om ia c t el ä -a m e ri k ala i-sia
taruja."
":\ritä taruja?"
"'Oh, jotain sekasotkua eris­kummallisista
eläimistä,: joita
hän muka oli nähnyt. Luulen
hänen myöhemmin peruuttaneen
lausunfonsa. Ainakin hän nyky-ään
kokonaan vaikenee. Bcuters
sai haastatelluksi häntä, inutta
siitä^ nousi sellainen, mylläkkä,
että i)rofessori huomasi parhaak^
si i)f'räytyä. Sengen häpeällinen
juttu! Muutamat olivat kyllä
taipuvaisia ottamaan liänet to­den
kannalta, mutta heitä hän
nolasi."
"Kuinka niin?"
" Hänen töykeytensä ja - raar
kuutensa on ihan- uskomaton.
Ajatelkaahan esimerkiksi tuota
Zoloogisen laitoksen ukko ^Vad-ley-
raukkaa. AVadley kirjoitti
hänelle: 'Zoloogisen laitoksen
I)uheenjohtaja, tervehtii professo­ri
Challengeria ja pyytää lausua,
että hänelle ja laitokselle olisi
mitä suurin kunnia, jos profes­sori
Challenger suosiollisesti saa­puisi
ensi kokoukseen.' Vastaus­ta
ei vni painattaa,"
.''Voiko tämä . olla mahdollis­ta?"
'' li ie v en n et t y n ä Icu uluisi se j o -
lenkin näin.: 'Professori Chal-lejiger
tervehtii Zoloogisen lai-
I
"in
3
o 11 o
o
III luok. piletti
Lähtöpäivä Laiva Kantavuus Satamasta Satamaan Helsinkiin
Elokuun 2 Can. Pacific MINWEDOSA 14,000 tonnia Montrealista .'Southamptoniin $106.50
3 Can. Pacific E":\IPRESS OP INDIA 17,100 tonnia Quebecista Soutliamptoniin ' $108.50
;. Il ••• 5 Cunard AN^DANIA 15,000 tonnia V Montrtalistu 'Plymouthiin 106.50
5 Valk. Tähden REGINA (uusi) 16,500 tonnia i\li':;l:realista • Liverpooliin $106.50
li\ Can. Pacific : EMPRESS OP FRANCE 18,500 tonnia .:. Quebecista Southamptoniin ^108.50
• ii 11 Can. Pacific MONTROSE 16,400 tonnia . jMontrcalista - Liverpooliin: $106.50
Ci 12 Can. Pacific TUNISIAN 10,500 tonnia ]\Ior.t rea lista . Glasgowiin ' $103.50
il 12 Valk. Tähden MEG-A-NITIC 15,000 tonnia Montrealista : Liverpooliin 106.50
(t 15 Can. Pacific BMPRESS OP BRITAIN 15,850 tonnia Quebecista Liverpooliin $108;5(J
((i 16 Can. Pacific IMELITA 14,000'tonnia Moiiiiealista . Southamptoniin $106.50
••: il '• 18 Can. Pacific VICTORIAN- V 11,000 tonnia jMomraalista Liverpooliin $106.50
-: . m 19 Sw. American DROTTNINiGHlODM 11,200 tonnia New Yorkista ; Göteborgiin f- 110.50
lii • 19 Cunard AlyBANIA' 12,600 tonnia Montrealista Liverpooliin $106.50
• i< 19- Valk. Tähden OANOPIC 12,100 tonnia Montrealista Liverpooliin $106.50
n 23 Can. Pacific E]\IPR. OP SCOTLAND 25,000 tonnia Quebecista jSouthampton $108.50
Il ' 25 Can. Pacific MONTCAT/M 16j500 tonnia Montrealista Liverpoolin $106.50.
n. 26 Cunard ANDANIA (uusi) 15,000 tonnia Montrealista Plymouthiin * 106.50
il 26 Can.^ Pacific METAGAMA 12,600 tonnia Montrealista Glasgowiin :' $106.50
• Il
\ . • - r 26 Valk. Tähden CANADA 10,000 tonnia Montrealista Liverpooliin ' $103.50
30 Can. Pacific MINMBDOSA^ 14,000 tonnia Montrealista Southamptoniin $106.50
- Kaikkiin yllämainittuihin hintoihin on sotavero $5.00 lisättävä. Lapset 1—10 vuotiaat pääsevät puolella hintaa, johon li­sätään
sotavero $3.00. Lapset alle 1 vuode^ maksavat piletistään $5.50.
Rautatiekyyti Port. Arthurista Montrealiin eli Quebeciin laivapiletin yhteydessä on $31,55. ^
katkiistaessanne itse Suomeen eli tuottaessanne omaisia sieltä Canadaan, kääntykää pilettiasioissa aina allekirjoit­taneen
puoleen joko suuUisegli eli kirjeellisesti. Pilettejä myyn kaikille suurimmille linjoille, kaikille laivoille ja kaikille Ino
kille sekä Canadan että Yhdysvaltain satamista. ' - I
o
Piletti-asiamies. /
POET AkTSm, ONT., CANADA. I 1
ms m
toksen puheenjohtajaa ja pyytää
lausua, että _ puheenjohtajan on
paras mennä hornan kattilaan'i"~
"Olipa se paksua!"
*^Niin kai sanoi myöskin ukko
"Wadley. Minä muistan hänen
kokouksessKi esittämänsä valitus­virren.
Se alkoi- näin : 'Viisi-kymmentävuotinen
kokemukseni
ja seurusteluni tieteellissisä pii­reissä—.^
Tapaus lannisti todel­lakin
tuota vanhusta."
*' Tiedättekö mitään ' muuta
Challengcrista?' '
"Minähän olen bakterioloogi.
Minä elän yhdeksänsataa kertaa
suurentavassa mikroskoopissa,
enkä suuresti välitä sellaisesta,
mitä näen paljain silmin. Minä
olen tietämisen rajamaitten asu­kas
enkä ole omilla tulillani, kun
jätettyäni tutkijakammioni jou­dun
kosketuksiin teidän suurten
ja kömpelöitten olentojennc
kanssa. Minun oma toimialani
on siinä määrin, erillinen, etten
joudu penkomaan skandaaleja,
y h t ä k a i k k i 1 i i k k u e ss a n i t ict cclii-sissä
piireissä olen kuullut yhtä
ja toista Challengerista, sillä on­han
hän mies, josta ci voi pysyä
tietämättömänä. Hän on loista­van
nerokas— tarmoa ja elinvoi­maa
uh k u va, m utta r i ida nh alui-nen
ja vastenmielinen tiedemies-pukari
— ja kaikki- arkailu on
hänelle vierasta. Hän on jopa
vai m istan iit • muut am ia väären­nettyjä:
valokuvia, .iiiillä muka
t od ist a akseen et el ä-a meri kai a is-ten
kaskujonsa todenperäisyyt­t
ä ."
''Te sanoitte häntä pukariksi.
Minkä asian puolesta hän kiih­koilee?"
"Niitä on tuhansia — viimei­nen
koskee A\'eissmannia ja ke­hitysoppia.
Hän taisi esiintyä
kauhealla tavalla tämän kysy­myksen
AVienissä .ollessa keskus-telunalaiscna."
"Ettekö voi tarkemmin selos­taa
jupakkaa ?"
" E n tänä Jictkenä. I\rutta
pöytäkii-jassa on olemassa kiiän-nö':'
. ^Meillä on se toimistossa.
Haluatteko tulla sinne kanssa­ni'?'^'
.
" . M i t ä kernaimmin Minun, täy­tyy
haastatella miestä ja. tarvit­sen;
johtolankaa piiäsfäkseni liä-neen
kiisiksi. Seuraan teitä, el­lei
ole liian myöhäistä."
*
Puolen tunnin päästä minä is­tuin
sanomalehden toimistossa
paksu nidos edessäni. Se oli a-valtu
' • Weissman contra Dar­win
"käsittelyn kohdalta ja nimi-k
i rj o i tus kuuli: '' Yo i ma ka s v a s-talause
AVienissä. Kiihkeitä mie­lipiteeni
ilmaisuja." . 'Koska tie­teellinen
kasvatukseni oli mel­koisen
laiminlyöty, en kj-ennyt
saamaan selkoa kiistanalaisesta
kysymyksestä kokonaisuudessaan
mutta kaikesta huomasin, että
englantilainen |)rol'esori oli hui-minut
oikealle ja vasemmalle ja
ankarasti suututtanut manner-maalaiset
virka veljensä. "Vasta­lauseita,"
"kova melu", ja "y-leinen
vetoaminen puheenjohta­jaan
• • oli vat ensimäiset kursivoi­dut
sanat, joihin ;katseeni kiin­tyi.
Minun puolestani olisi se­lostus
voinut olla vaikka kiinan-kieltä,
sillä en ymmärränyt sii­tä
juuri mitään.
"Voitteko te kääntää minul-
TILÄUSHIPAT
^ OANABAiAN:
Koko. vuosi
Puoli vuosi
$2.50
$1.50
Neljännes vuosi ; - 75c-
YHDYSVALTOIHIN JA SUOMEEN:
Koko vuosi ^ i $3.00
Puoli vuosi ^. -. $1.75
Neljännes vuosi ..' , $i.oo
TILAUSLIPM
OAKADAN UUTISTEN TOIMISTO
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
Myötäseuraa$ CANADAN UUTISTEN
vuosikerran tilauksesta, joka on lähetettävä bsöitteella:
Nimi
Postikonttori
Katu eli Box No.
Valtio
Mainitkaa onko tilaus uusi eli uudistus
•-.•-T r/-,'-il
tuspöytä. Täällä on paperia, ^ [ i - i .t
iiä. haluan • kuitenkin tarkastaa j.hänen vaistojansa,
kirjelmänne, enncnkun sen lähe­t
ä t t e ."
Se vaatii hetken työn, mutta
sen valmistuttua olin hyviUänl.
Se ei tuntunut lainkaan liuUum-malta.
Hieman salaa ylpeilvcn
luin sen kriitilliselle bakterioloo-gille.
le sen,-" sanoin minä, koettaen
hellyttää ystäväni mieltii.
''Sehän on käännetty."
"Siinä tapauksessa minun eh­kä
pitäisi koettaa ottaa pohti al­kuperäisestä."
'
•" Niin, tämä on kyllä vaikeata­juista
maallikolle."
'Saisinpa tästä irti edes yhden
ainoan ajatuksen, joka olisi mi­nulle
inhimillisesti . täysin tajut­tava,
olisi kaikki-hyvin. No,:
tässä kai on; jotain, joka sopii.
Luulen sen osapuilleen ymmärtä-vänikin.
Minä kirjoitan sen
muistiin. Tämä on oleva liitty-miskohta,
josta pääsen tuon kau­hean
professorin yhteyteen."
"Voinko auttaa teitä millään
tavalla?"'
"Kyllä^ minä aion kirjoittaa
hänelle, nähkääs. Jos saisin Itir-joittaa
kirjeen täällä ja käyttää
teidän '~osoitettanne, vaikuttaisi
tämä edullisesti.' *
•'Muttar siioinhan mies tulee
tänne, nostaa metelin ja lyö rik­k
i huonekalut."
"Tuokin sentään. Näytän teil^
le kirjeen. VVakuutany etten ai»
ärsyttää-häntä.''
"Hyvä professori CliallengerI"
niin se alkoi.
" N i i n vähäpätcinen kuin lie­ne
n k i n, o 1 e n i n n o k'k a a s t i h a r r a s -
tanut luonnon tutkimista, ja näin
o 11 e n a i n a tuntenut sun r t.'i i n i e -
lenkiintoa teidän : spekulatsionei-hinne
Darwinin ja Waissmanin
mielipiteitten eroavaisuuksista.
Aivan äskettäin sain tilaisuuden
muistojeni virkistämiseen lukies­sani
uudelleen—" .
"Mikä julkea valehtelija,"
mutisi Tarp Henry.
'•'—lukiessani uudelleen teidiin
•AVienissä pitämänne erinomaisen
esitelmän. Tuo iliailtavan selvä-näköinen
esitys on niielestäni ko­ko
kysymyksen viimeinen sana.
Kuitenkin siinä on muuan näl)i
kuuluva lause:
'.Minä vastustan jyrkästi tuota
sietämätöntä ja .aivan dogmaat­tista,
väitettä, että jokainen olen­to
erikseen on historiallisen ra­kenteensa
ja sukupolvien aikana
tapahtuneen hitaan kehityksensä
tähden mikrokosmos!' — Ettekö
tahtoisi tulevien tutkimusten
tähden tarkemmin määritellä
tuota lausetta? Eikö se.ole hiu­kan
liian jyrkkä? - Teidän suos­tumuksellanne
pyyjtäisin saada
keskustella kanssanne, sillä ky­symys
on minulle hyvin mielen­kiintoinen,
ja minulla on yhtä ja
jota en voi
;ellä •mitUten
" i \ I i k ä päähänpisto!. Luulen
että tuollainen hyvin vähän hän-'
tä |viehättää. Teidän on paras
pukeutua rengaspaitaan tai a-merikalaiscen
jalkapallopukuun.
Mutta nyt. hyvästi. , Vastaus o-dottaa
) teitä täällä keskiviikko­aamuna,
jos hän nim. alentuu
teille vastaamaan. Hän on kii­vas,
vaarallinen, taistelunhalui­nen
mies; kaikki,: jotka joutuvat
hänen kansaan tekemisin, vihaa­vat
häntä, ja ylioppilaat pitävät
häntä pilkkanaan mikäli uskal-talvat.
Teille olisi- ehkä parasta,
jos ette koskaan olisi saanut
kuulla hänestä mitään."
(Jatk.)"
toista sanottavaa,
kyllin selvästi kehi
kuin henkilökohtaisesti keskus­tellen.
Teidän luvallanne toivon
saada kunnian käydä luonanne
ylihuomenna — keskiviikkona —
kello yksitoista aainul?äivällä.
Kohteliaimmin on minulla kun­nia
piirtää
Teidän nöyrä/palvelijanne
iEdward D. Malone."
'"Kelpaako se?" kysyin riemui­ten.
" K y l l ä , jos omatuntonne sal­l
i i - "
"Se ei ole minua vielä koskaan
pettänyt." |
"Mutta mitä aiotte nyt teh-dä4>;-;.
sC:;':;;^^
: *^MennS sinne^^^ E
nellisesti pääslyt; hän^
seensa, niin löydän kai jonkun
pakotien. Voin i tarvittaessa
J käyttää vaikkapa tnnnustusta-
"NlOi tuossa on tuoli ja ikirjoin km apukeinonani, Jos Mn pn
Kannibalismi VenäjäP^-^'.
' Neuvostohallituksen terveyden-hoitokomissari
Semashko julkai­see
"Isvestijassa" V . k. 6 vpmä
tri Rosensteinin tutkimukset ih-missyömisestä
Samaran läänissä.
Tämä on tarkastaessaan 200 oi-keuskuttua,
tullut siihen tulok­seen
,että ihmissyöjinä, ovat oi- .
leet psykillisesti degeneroidut
henkilöt, enimmäkseen alhaisella
asteella olevat ja tylsämieliset.
Useilla heistä. ei ollut: käsitystä
edes kuukausien eikä viikonpäi-:
vien nimistä.. Ne ihmissyöjät, ,
jotka itse olivat tappaneet uh­rinsa,
olivat selviä . rikoksellisia
tyyppejä.: He blivat murhanneet
ilman nälän pakoitusta, mUtta
kun sitten murha oli tehty, oli­vat
he miiun ruuan puutteessa
syöneet ruumiin.
c> T r i Rosenstein mainitsee esi-^
merkkinä 23-vuotiaan aviomie­hen,
joka oli tapapiiut ja syönyt
ensin vaimonsa, sitten 16 muuta
ihlnistä. Mies on saanut henki­sen
vajavaisuutensa perinnöksi,
sillä hänen vanhempansa olivat
juoppoja. Hän on selvä rikolli­nen,
degenerantti.
Paljon vaikuttaa ihmissyö|ni^
seen tarttuva esimerkki seka tie­to
että muualla syödään., Täten
syntyy epidemillinen kannibalis­mi.
Erittäin' taipuvaisia kanni-
'balismiin ovat naiset ja kasvavat
lapset. Väestö yleensä paheksuU:
ihmissyöntiä; Kerran on ihmis^
syöjiä murhattukin. Samaran'
neuvosto ehdottaa, että oikeusju-^
tut .ihmissyöjiä vastaan keskey-teitäisiin
ja syytetyt jätettäisiin
terveydenhoitoviiratibmaisteii hal­tuun.
V V