Canadan uutiset, October 9, 1919

              m:
::4
CANADAN UUTISET
ainoa euöir^i^lcdnen sanomalehti Cana-
. dassa, ilmesty^ Jokaisena Torstaina,
,. Kustantaja
The Canada Ncivs PubUshing Oo.
Erick S\ Korte, Ijilkkeenhoitaja.
J. H, Hirvi. Toimittaja.
TIIiAUSHINNAT:
Canadaan: $2.00 koko vuodelta,
?1.60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta, 6C senttiä 3 kuukaudelta Ja
25 senttiä kuukaudeltai : '
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta ja $jl.50 puolelta vuo­delta.
;
HiÄiorrusmNNAT:
.3 senttiä palstatuumalta kerran Ju
l fäistuna. Pitempiaikaisille llmoittiksll-
• le kohtuullinen alennus) Halutaan1;iD
to- ja nimenmuuttoilmotukset 50 sent­tiä
kerta, $1.00 kolmb kertaa. Naima-f.
lmoitukaet $2.00 kerta, $3.00' kolm©
kertaa. Avioliitto- ja - kihlaus-ilmoi­tukset
$2i00k€rta.Kuoloiiilmoitukset
$1.50, mmstovärsyllä $2.00. Syntymä­ilmoitukset
$1.00. Avioeroilmoituk
Bet $2.00. \ . *J
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 15
- Benttiä tuumalla. i
Uutisten J9ukkoön aljotuista ilmoi­tuksista
peritään. 10 senttiä riviltä.
Pienimmänkinilmoltulcsen'hinta on
öOsenttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä viblaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 Huu-
" malta. • j - . ,
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja ' rahat ovat lähetettävä!
osoitteella: . , ^ ' \ ' ' '
CANADAN UUTISET.
Port Arthur, Ont., Canada
CaiMiaan Uutisista lainattaessa on
lälidc mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusJ
^ osoite.
CANADAN UliTTISET
(Tlie Canada News) :
Tthe only Finnish Newspaper in Can­ada.
Publlshed evcry Thursday : to5
T&e Canada News l*iil)Iishlng Oo.
Erick J. Korte, Manager.
J. H. Hirvi, Edltor.
Daily Ne-ws Bldg,, Port Arthur, Ont
CANADAN UUTISET j
.'8 welCQmed and read In every Finnish
'home in the Dominion. It is the only
^ Uirej^t advortising medium'for. those
manufacturers and merhants who
wl«h to create and bulld a profitablc
and permanent demand for their prod
ucts and mercharidise by thelarge ane
ever growing ^"nnish populatlon resid
ing in . Canadfu. Place your trial ad
vertisement and get'results. ,.
Advertising rates 40c. per Inch.
Pölitical advs. $1.00 per Inch.
Advcrtiscments must reach our of
fice •Wednesday noon to appear on
:Thursday's issue.
. Subscriptiön price in Canada $2.00
per year, United States aridother
;countries $2.50 per year In advance.
Entcred as söcond class mail mat
wr, Dee. 1; 1915 at the Post Oifice a
• Port Arthur, Ontario, Canada.
vat ,täyt^nfeet löytää'jyötä tavall­isissa
rauhai^';a;jantoimi^^^
sä m Ganäda^'t
tulikoetuksen: .sillä kaikkien näi-deu
sotatoimissa ^tyiöskennellei-den
sovittaminen Tauhanajan teol
isnus/toimiin, on ollui todellinen
jättiräistehtäva. Hyväii ajan jat­kumiseksi
tarvitsee Canada luot-tohsa
hyvänä säilyttämistä ja sa-^
moin täytyy sen suorittaa Juok­sevat
sitoumuksensa, ja armeijan
sotakannalta laskemisesta johtu­nee^
' kustannukset. Näiden me-doli
josakin maailman bsassa hy.r£)äilemättä--Taftva paljon kanna-välläX
sadolla jossakin toisessa.
Tämä kaitselmuksen huolenpito
oli erittäin huomattava sotavuo­sina,'
ja se nälänhätä/ paitsi siel­lä
missä siihen oli syynä kule-tusneuvojen
puute tai huonous,
oli njelkein tuntematon, on ku-moa.
maton todistus siitä, että
huolimatta Venäjän ja Balkanin
maiden rappiotilasta, , kylläksi
viljaa kasvatettrin maailman
kansojen elatukseksi kunakin>
vuonna", vaikka Austraaliassa,
nojen suorittamiseksi' ottaa - da-i Tndiassa, Argentiinassa ja Poh-'
nadan iiällitus Vic^
(voittolainen), jonka merkitsemi­nen
kestää' tämän kiiun 27 päi­västä
marrask. 15 päivään.
Ottamalla', osaa-' tä;hän lainaan
täyttää jokainen isänmaallisen
velvollisuuden maataan kohtaa»,
ja samalla auttaa hyvän ajan ja
yleisen hyvinvoinnin jatkumista
Canadass«R.
Tämän ohella , on voittolaina
varmana, hyvää korkoa tuotta­vana
raha iisijoituksena sangen
edulliheu. Viisa,asti tekee jokai­nen
kiinnittämällä osankaan .va­roistaan
Oanadan halHtuksen v.
1919 voittohondeihin.
VOITTOLAINA.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the ideals ane
sacred traditions of this, ouf adopted
country, the Dominion of Cdnada: Tc
observe its Iaw8 and Inspire others to
rcspect and obey them: To strive
unceasingly to qulcken the publlc's
Bcnse of Civic, duty: In ali ways to ald
Jn making this country /greater and
öetter than we found it.
Canadan hallitus ei tule
maksan&aii palanneille sotilaille
.vaatimaansa .$2^000 iisäpalkkio-
- la. Oikeusasiain ministeri, joka
on hallituksen puolesta vastan­nut
sotilasten vaatimukseen, on
lausunut, että maan rahallinen
asema ei .ole sellainen, että se
voisi vaadittua palkkiota maksaa
ja että asian johdosta 0]i turha
enempää puhua. ' Ehdojtukseen,
että SaksaU'1 tuleva sotakorvaus
käytettäisiin soliUideii palkkioi-"
niiseen, vastasi ministeri olevan
-vielä epätietoista kuinka suuren
'osan sotakorvauksesta Canada
tulisi saamaan. Sen sijaan on
hallitus nimittänyt komitean, jo­han
•kuuluu. 20. "parlamentin jä­sentä,
valvomaan sotilasten asiaa
ja antamaan apua, sikäli kun
'tarve vaatii, l^eriaare, jonka
mukaan hallitus tnlce toimimaan,
tiihtää sellaisten avustamista,
•jotka apua löpeimmin, tarvitse-
^vat, sikäli' kun maan rahallinen
asema tekee sen mahdolliseksi.
Tilanne on kuitenkin sellainen,
ettii; ilman asian perinpohjaista
harkitsemista ei mihinkään suu­rem
piakustannuksia kysyviin toi­miin
voida ryhtyä.
i • • • ............
— Sodan alkaesSa seisahtui
Canadan liikenne, kuten muiste-
•taan, niin että suuret joukot oli­vat
joutilainani ja monet työläi­set,
joilla oli perhe elätettävänä,
t)livat liätää kärsimässä. Sodan
loppuessaiM pelkäsivät monet' sa-raallaisen
vaikean/Jnurroakauden
jp huonon ajan uusiutuvan-
Tähän asti ei kuitenkaaur ole
niin käynyt, Canadan luotto on
onnistuttii pitämiään sellaisena,
että sen tu9tteillä ori ollut ky-
' syntää ;ja sen teollisuuslaitoksiin
la ulkoinaisia tilatiksia>' ja kaikil­la
on ollut työtä saatavana, huo­limatta
siitä, että rintamalta pa­laavat
soturit ja sotateollisuu­dessa"^'
työskennelleet, työläiset f)-
Canadan hallitus tulee kohdak­koin
ottamaan uuden voitlolai-nan,
antaen siten ihmisille tilai-siuiden
kiinnittää rahansa' var-
'T^aan ja tuottavaan sijoitukseen.
Samaten kuin ennen otettujen
sotalainain ja sotasäästömerkki-en
tulee v, 1910 vietory-eli voit-tolainankin
takana, olemaan Ca­nadan
kaikki luonnonrikkaudet
ja tuotantolähteet, joten voitto-bondi
tulee olemaan yhtä varma
arvopaperi kuin: Canadan paperi-rahTikin,
silla eroituksella, että
jos s ä i l y t ä n e rahaa kaapissanne,
niin se pysyy arvoltaan samana,
mutta voitto bondi aina kasvaa
arvossaan, tuottamalla korkoa 5
ja puoli prosenttia, eli -lähes.kak­si
kertaa niin paijon kun saisitte
pankista.
Puhtaasti yksityisen ..hyödyn
kannalta katsoen ovat nämä hal­lituksen
bondit ehdottomasti
parhain ja varmin sijoituspaikka
rahoillenne.
Mutta lainalla on 'toinenkin
.Jiyöty, ja* sen 'kaikkien yhteinen.'
Canadan kauppa tarvitsee luot­toa.
Ellei sitä ole ei Canadan
;tuotteita saada ulkomaille ja sii­tä
olisi seurauksena teollisuuden
seisahtuminen, työttömyys ja
huono aika. ^Jokainen dollari si­joitettuna
Canadan hallituksen
bondelhin, sen ohella että se on
omistajalleen edullinen sijoitus,
tuo myöskin hyvinvointia maa­han,
tukemalla Canadan luottoa
ja pitämällä siten sen teollisuus-laitoksia
/ käynnissä. Niinkauan
kun maalla on luottoa, ja sen
teollisuustuotteilla kysyntää, niin
kauan on maassa myös työtä, tie-nestitilajsuuksia
ja hyvää aikaa.
jMaan juoksevat sitoumukset
täytyy tulla aikanaan maksetuk-si,
ja armeijan . siviilikannalle
laskeminen on samaten kysynyt
suuri a' kustannuksia,, j on ka vu ok­si
hallitus ottaa tämän lainan,
jossa Canadan kansalaiset voivat
yhtä aikaa auttaa itseään ja
maatansa.
jois-Amerikasa' tuli kussakin
vuorollaan huono satovuosi.
Vuonna 1914 saatiin Pohj.-
Am^Tikasa suuri sato. Australian
osalle» lankesi se vuosina 1915 ja
1916; Indian osalle v. 1917--18,
eikä olisi niin mikään ihme, jos
Argentiinan keskikesän sato nyt
tulisi sellainen, että ne ainakin
osaksi korvaisi maailmalle Poh­jois-
Amerikassa saadusta huo­nosta
viljasadosta koituneen c-lintarpeiden
vähennyksen.
M aailmassa ei milloinkaan ole
ollut katovuotta samana vuotona;
kai kikalla, ja saata in me< olla va-'
kunlettuja, että sikäli kun kule-tusnoLivot
yhä parantuvat ja
rautatieverkot laajennetaan ja
lisät ään maailman eri kulmille
ulottuvilvsi, e-i-enää tule olemaan,
jiälän hätää maailman missään
osassa, paitsi ihmisten oman
konnuuden vuoksi, sodan tai
muiden, sulkujen /tähden. Anta­malla
ihmisille kyvyn kulkuväli­neiden
keksimiseen, jotka saatta­vat
ennen kaukaiset ^naat lähei­siksi
naapureiksi, on:luonto tehC
'nyt korvauslakinsa niin tehok-
'kaaksi, että maailman kansat
saavat rauhallisesti luottaa sii­hen,
että niin kauan, kun he e-;
lävät keskinäisessä 'sovussa ja
noudattavat oikeutta, riittää
luonnon antimia, kaikkien elin-t
a r p e i k' s i, V a i k k a k a tp vu o si m a a ^
ta osittain kohtaakin.
tusta osakseen ,etenkin maaseu­duilla,^
ja ne, jotka ennustavat
että sen ehdokkaat tulevat .saa­maan
;ir) edustajt^aikkaa, eivät
malidollisesti tule suurestikaan
erehtymään. Itsenäinen Työväen
puolue on virallisesti ilmoittanut
että sillä tulee olemaan oma eh.-
dokkäansa 21 :ssä "vaalipiirissä ja'
muissa paikoin tulee se nähtä­västi
kannattamaan 'j\Iaanviljeli-jäinliiton
ehdokkaita. On var­sin;
todennäköistä, että ainakin
kolmas osa lil:sta.^ lainlaatija-knnnan
jäsenestä tulee olemaan
näiden uusien puolueiden edus­tajia,
ja että kumpikaan van-lioista
puolueista ei tule saa­maan
valtavaa enimmistöä.
• Mahdollisesti tulee, täällä muo-dostumaan
Lloyd' Georgen, jolita-man
brittiläisen hallituksen mal­lin
mukaan kokoonpantu minis-teristö,
jossa useat eri puolueet
ovat • edustettuina-, ja mahdolli­sesti
on pääministerillä ollut tä­mä
miolessään laatiessaan uutta
olijelmaansa, • sillä hän on : liit tä-nyt
siihen useita näiden imsien
puolueiden, tekemiä esityksiä. ;
Nykyinen kurssimme
Rahanlähetvksille Suomeen
Postin kautta ja Sähköteitse on
LUONNON KORVAUSLAKI.
Usein sanotaan että näköais­tinsa
y menettäneellä on tavatto­man
herkkä kuulo ja ihmeellisen
herkkä tuntoaisti, ja.että missä
luonto tai onnettomuus'-nn riistä-
, nyt tai yiottanut jotakin ihmisen
tärkeimmistä lahjoista^ siellä se,
ikäänkuip. tahtoen korvata tätä
menetystä, lisää hänelle mpta
lahjoja,- eU terästää jonkun ais­timen
menettäneelle toisten ais^
timien toimintakykyä.
Tällainen korvauslaki luon­nossa,
jos sitä siksij nimittäisim­me,
on huoiiiattavissa muuallakin
ja paljon suuremmassa mitta­kaavassa.
Luoja on kaiken aset­tanut
niin\ettäv luontoj jos se saa
rataansa; lcu|kjea, • pitää hyvän
huolen kaakista, lapsistaan.
Saattaisimme esimerkiksi vii­tata
kansainvälisiin; tilastotietoi-
Jhin maänviljely^uotteidenv alalla
viime kuluneina vuosina., Erääs­sä
iiitä koskevassa . raportissa
sanotaan: Yksi silmäanpistäVim-mistä
seikoista kansainvä-lisissä
maanviljelys-tilastotiedoissa, on
se \ poikkeukseton säännöllisyys/
jolla'luonto ikorvaa huonon JsäV
POIITTINEN TILANNE
ONTARIOSSA.
m-
Ei koskaan ennen tämän maa­kunnan
historiassa ole pfoliitilli-neri*'
tilanne ollut niin sekava
kuin nyt, eikä ole olemassa selr
•laista profeel:ta'a,- joka voisi e-deltäpäin
sanoa mikä vaalitaiste
1 u j en tulos tulee oi e maan, -1 au-suu
Saturday Night nykyisestä
poliitillisesta tilanteesta Ontario
ossa.
. Poliitillisfen siteid(^. höllentyr
minen on sodan ja sitä^ seuran-neen
murros-ajan luonnollinen
ilmiö. Tämän lisäksi on polii-tillista
tilannetta katsellessa otet
tava huomioon se seikka, että
naisilla on nyt äänioikeus. Ku­kaan
ei voi sanoa, mitenkä 'hei­dän
äänestyksensä tule vaikut­tamaan
vaalin tuloksiin,. mutta
kun ottaa huomioon; että tämä
on maa, jossa kotielämä on on­nellista
ja rauhallista, voi hyväl­lä
syyllä olettaa, että' suurin osa
heistä tulee äänestyksessä seu­raamaan
miestensä, isiensä tai
veljiensä^ johtoa. Mutta miten
tulevat miehet ' äänestämään?
Tämä ou kysymys, johon -ei ku­kaan
voi varmuudella vastata
ennen tämän kuun 21 päivää.
On yli neljätoista vuotta kulu­nut
sillä kun Sir James "^hitney
johti konservatiivisen puolueen
voittoon Ontariossa. 'Hän sai-suurimm.
at äänten enemmistöt
mitä brittiläisten parlamentaa­risten
laitosten historia tuntee;
Kun hän vuonna 1914 kuoli, oli
se puolueelle tuntuva vahinko;
Sir William Hearstin tultua pää­ministeriksi
otaksuttiin, että' l i -
^beraalinen vastapjiolue ei tulisi
moniin vuosiin suurtakaan, kan­natusta
saamaan. Näin otaksut­tiin
syksyllä 1914', jolloin myös­kin
luultiin, e1;tä sota loppuisi
ennen joulua.
'Mutta sota pitkittyi vuosi vuo­delta
ja puolue-lojaalisuus mo­nelta
joutui kokonaan unhotuk-siin.
Ja sitten kun sota viimein­kin
päättyi, heräsi Ontarion lir
beraalipuolue, . jota . pidettiin
kuolleena ja haudattuna, taas
uuteen eloon uuden johtajan el­vyttävänä:
Mutta sängen epäil­tävää
on, tuleeko kumpikaan
puolue saamaan , työkykyistä e-nemmistöä,^
kun Vottaa huomioon,
että kaisi tilittä puoluetta, jotka
näyttävät toimivan yhteistoimiii-nassa
keskenään, on poliitillisel-le:
näyttämölle ilmestynyt. Onta-i
rion maanviljelijäin liitto on e-J
AMERIKAN RAHAMARKKI-NAT
^ Myös myymme panTdd-osoituksia (shekkejä) markoissa yllä-maiuitmi
ku]'ssin jälkeen ja.erikoisia, kolmen prosentin ko]*koa
vetäviä matkustajien , shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Liihetyskulut rahalähetyksille postin kautta on 15e. suiiunilta
alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos ^sälikiisauo-malähetystä
ci erikoisesti pyydetä.^
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja liihel
teillä varustettuina osoittoella:
lajau osoi
Ainoa t maailman raha m arkki­na
t, jo tlca ovat avoimia ulkomai­sille
lainoille, ovat nykyisin A-merikan
: rah.amarkkinoilla, jolla
n yk yi s i n vai li tse e suu r i pää o m an
kysyntä ja korkomäärät siellä
eivät ole alhaiset. Rahavaroja on
kuitenkin ollut olemassa koh­tuullisesti
ja heinäkuun lopussa-oli
päivän lainojen korko 7—7
ja. puoleen prosenttiin. Korko­kanta
on kuitenkin ollut jatku­vasti
vailitelevakeyään ja kesän
aikana vallinneen * voimakkaan
osakekeinottelun kuluessa; oli se
eräänä päivänä 15—20 pros.'
Kiinteihin lainoihin nähden,
joita viime aikoia on järjestet­ty
Am n rikassa, on sovellettu hy­vin
erilaisia korkokantoja Ame-rikalaiset
: tahtovat tehdä eroi­tu
ksia hyvällä luotolla varustet­tujen
ja taloudellisten olojen
puolesta varmojen maiden ja lui­sien
valtioiden- kscken, joten e-si
nV.. Ts}Xekkö-3JilYälua heinäkuuS
sa sai maksaa>7—S' pros.e erääs­tä
10 miljoonan dollarin .lainas­ta.
Ruotsin-Gtpros. ^25 milj. doll;
laina sai osafkseen Kytää menes­tystä
huolimatta alhaisesta kor-komäärästään
ja obligatsionit
menivät kaupaksi : sellaisesta
kurssista,' joka oli ainoastaan
puoli.. prosenttia alle nimellis-kurssin.-
-
- Skandinavia näyttää olevan
hyvissä kirjoissa Amerikan ra-hamiespiireissä
ja Norjan ja
Tanska]! lainat saanevat siellä
myöskin suosioliseu vastaanoton.
Tanskan valtio aikoo ottaa 10:
milj., KÖpenliamina 12 milj., ja
Norjan valtio 25 - milj. dollarin
lainan, V .v..
Suomi ja Puola, aikoo myöskin
ottqa lainan Amerikasta ja äSr
ken , • järjestettiin -Canadan ,75
milj. dollarin laina.
"Sveitsi sai äskettäin 6 pros. 30
milj. dollarin lainan Amerikasta.
Amerikan oma teollisuus- ja
kauppatoiminta vaatii suuria
pääomia ja oletetaan, että kiin­teiden
lainojen korkokanta Ame-rikan
, rahamarkkinoilla ennen
pitkää tulee jälleen olemaan al-
.le 6 pros.
FOREIGN DEPARTi\]ENT
H A N C O C K , MICH. ;
Perustettu vuonna 1874. Vaivit yli ^?>,m\{m
Kirjoittakaa suomeksi; meillä^on kuusi suomalaista Jii
sämme.
mat toiveet kiertyvät.
"Koti—Paikka, jossa; vatsam­me
saa kolme kunnollista ateriaa
päivässä ja sydämenime tuhan­sia.
','Koti-—Se paikka maan pääl­lä,
jossa ihmiskunnan virheet jii
heikkoudet peitetään rakkanden
ja anteeksiannon suloisella ver­holla."
VERRANNOLLISIA TILASTO-TIETOJA
MAAILMAN
SODISTA.
MITÄ ON KOTI?
'.Tähän ' kysymykseen sai eräs
Lontoon aikakauslehti Idhdek-sänsataa
vastausta, Joiden lähet­täjiin
kuului ihmisiä kaikista
kansanluokista, .sivistyneiden ja
rikkaiden piireistä aina alimpiin
kansankerroksiin,.^^!^; ...Esitäm­me
tässä seitsemän .parhaimmak­si
katsottua ^ vastausta, , joiden
lehden toimittaja sanöb olevan
todellisia, helmiä.
' * Koti—rP^ikka fiinistä; vihan ja
kiistan mkailnia' o^^^iiljettu ulos,'
ja-^ rkkkauden m
sisään.'
''Koti^Paikka. missä pienet o^
yat suuria ja suuret pieniä.
• * 'Koti—' Isäii kuningaskunta,
äidih maailma ja lasten parar
tiisi.
'/Koti—^Paikka, jossa me nu­kumme
eniten ja saamme pär-kaimman
kohtelun.
"'''Koti—Rakkautemme ja mia-lenjtiintomme
' keskusta,. . jonka*
^liuitamia verrannollisia liias-
1 otietoja, jotka kiivaavat juuri
päättyneen maailman sodan, tur-niiollisuutta,
julkaisee Ilenry
Fordin Dearborn Independent;
Sadan seitsemäntoista vuoden
ajalla, vuosien 1793 ja ]910 vä­lillä
oli. maailmassa 19 suurem­paa
sotaa. Viime sota oli mies-hukkaan
nähden 50 prosenttia ja
aineelliseen vahinkoon nähden
700 "prosenttia turmioUisempi
kuin nuo 19 sotaa yhteensä.
l^^ntisistä ' sodista turmiollisin^
mieshukau kannalta katsottu­na
oli Englannin ja Ranskan vä-
Jine^u sota vuosina 1798—1815'
j(3ssä 1,900,000 henkeä-sai sur^
mansa.
Tiiman jälkeeii oli turmiollisin
1S54-—-r)f) vuosien sota, johon
Englanti, Ranska, Sardinia,
Turkki Itävalta ja Venäjä otti­vat
osaa. Se maksoi G09,797 ih­mishenkeä.
^'^^Ifl
Kolmas suurin entisistä sodis­ta
oli Vcuäläis-Japanilainen so­ta,
jossa 555,900 ihmistä sai Sur­mansa.
Amerikan sisällissodassa oli
kummankin puolueen yhteinen
miehukka 494,400^ ollen se siis
mishukkaan nähden neljäs suu­rin
entisistä sodista.
Ne amerikalaiset, jotka ovat
lukeneet Amerikan sisällissodasr.
ta^, , Gettysburgin taistelusta,
Pickettin hyökkäyksestä ' ja
Shermanin joukkojen hävityk-sestä,
• pitävät sisällissotaa hir-veänä
ihmisteuras.tuksena -^^ ja
sitän se ^. kyllä olikin.
.Mktta viime > sodassa menetti'
Venäjä yksistään enempi kuin
neljä kertaa ' niin monta sota-fiiiestä
kuin sisällissodassa me-n
»Itivät etelä- ja pohjoisvaltiot
set sota-aseet, että on melkein
mahdoton käsittää kuinka pal­jon
suurempi oli kuolevaisuus
viime sodassa kuin son edelli­sissä.
Ennen mainitun 117 vuoden a-jalla
oli 69 sota-vuotta. .Mikäli
on voitu saada selville, oli i|iäi-d(
yn sotien yhteinen mieshukka
5,098,097, eli 73,885 joka vuoden
tai 200 jokaisen päiväii osalle. .
Viime sodan aikana sai noin
4.800 miestä surmansa jokiainen
pjiivä tai 200 jokainen tuuti.
Vai-mimpien laskujen mukaan
on viime sodassa surmansa saa­neiden
luku yhteensä 7,450,200.
'S a 1 n a s s a, n e u \' o t e 11 a n e e 1^ d 11 vo 11 -
toir, l)rniV(:u'an & M r i l i s h (.'oluiu-bia
rautatien (.'anadaii .Kansallis-tjelicn
l i i t t i i i n i s c s l i i.
SUOMEEN AIKOVILLE.
Lisää lynchauksia Yhdysval-
I loissa.
IRaivostunut viikijoulvko lyne-hasi
kaksi . n c k e r i ä viiine niaa-n
an tai n a 1 J V n (!011 (.MI i s^sa, ( ) r u'i -
assa. .Murlial),uj(.'n iMiumiil pol­t
e t t i i n . Neck' e i . ' r i l ! i Hvytoltiiu a-pn]|
ai.ssl!orc-.ri'itM) . F r o o v i a i i i i i . j<i
, F o r t s e n i u . ampumisesta.
yh;»'ensä.
V Saksa' menetti en'emmän kuin
kolme kertaa niin paljon.
Ranska menetti lähes kolme
kertaa niin paljon.
Englajttti ja Itävalta lähes
kaksikertaa niin paljon kum^pi-
-kin...; . . '
Kun täältä Canadastakin yhä
useainmat kansalaiset ajattele­vat
nykyään matkaa -Suomeen,
j)idämme oikeutettuna huomajit-tfta,
että jokaisen passi-anomuk­sen
inatkassa tulee olla vanha;
Suomen passi 'eli muita; tunto-inerkkipapereita,
kuten papin­kirja
y. m. P^llei mitään Suo­men
papereita ole, on melkein
malidotoin saada passia. Siksi
olisi niiden^ joilla ei ole mitään
Suomen papereita, ..paraf hank-
J9*a papinkirja Suomesta/ jofjsa
on henkilön valokuva ja nimis-mielve]!
todistus- siitä,' että Ji.enki-lö
on ' i)apiukirjassa mainittu*
henkili). Valokuvia ,j)itää passi
anomusta teJidessä lähettää Suo­mi
Bureaulle; kaksi kappaletta,
8 Ruotsin konsulaattiin, 2 Nor­jan
konsulaattiin. Tämä on ny­kyinen
vaatimus, mutta voi olla,,
että kun' Suomesta saapuu New
Yorkiin^ varsinainen Suomen
konsul hän vaatii myöskin kol­me
valokuvaa samalla tavalla
kuin Ruotsin konsulivirasto.
Matkustus Englannip kautta
on tällä erää sellaisten vaikeuk­sien
alainen, että suomalaisten
on joka tapatikseSsa; .parempi ja
helpompi matkustella vastaisck^.
si yksihomaart''New'>Yorkin kaut
ta. Skandinavian linjan laivoilla.
New Yorkinsa vpi,' kun matkus­tuslupa
Suomi Bureausta on saa­punut,
päivässä parissa järjestää
asiansa Ruotsin ja Norjan kon­sulien
kanssa.
Aikovat samotja Moskovaan,
. D(>nikinen. V e n ä j ä n l)()ls]io\'is-tivast
a isen kasa k ka j o 111 a j a n pii ii -
majjista tiedotetaan, ettJi .Dene-k
i n i n joukot: oval saa|)tineo( (,)-
r e l l i i n , ' aikoinuK'selIa. .. .samota
.Moskovaan, l l e i t i i - vasl imtaiici-den
.l)olsIievikieii sanotaan aiita-ntuvan
suurissa joukoin.
Tilatkaa CANADAN UUTISET
SUOMEEN.
Käyttäkää
Minärd^s
Liniment
Neuvottelmassä hallituksen
. . ^ avustö-" : "Nii
Albertan pääministeri ja usei­ta
muita huomatiiita henkilöitä
ovatl matkustaneet Ottawaan
neuvotellakseen Canadan halli­tuksen
kanssa maakunta- ja liit­tohallituksen
:^ yhteisistä suunni-telmista:
kastelukanavien raken-tariiisesta
'Alb^rtaan.^'- <
Espanjan
Lentsuun
Yskään
Kylmyy­teen
Kurkku­mätään
Kipeaan
kurkkuun
. . • ' i
Y. m. y* m.
REUMATISMI Kivut Jaloissa Ja Mslen nivelissä sekU yli­malkaan
koko ruumilJssa, pvat kalkki rcu-muusmln
tuntomerkkejä.'—•TUniil tauti on
ylolnen-kansalaistemmo IceskuudesBaitiaiUl,
johtuen llmastosuhtelsta yv m. '
^Kun kipu kalpa llliaksla Ja muuttuu toi­sesta
ruumiin psasta tolsoen kutsutaan sltll
kuume-reumatlsmlksl. icun taas kolotus
llmeneo JilSQnlssIl kutsutaan sltll kroonllll-seksl
reuma'
kivlstäktt k
Iclnlii cli n.
Ismiksi; Ja kun jtimtuu kovaa
pua Ja. jalat, ajettuvat on so
yiÄipärille sydämemme' parhaim-j Niin hirveät ovat nykyiaikai^.
k. kllitlll.
Lukekaa mitä tilmll mies eanoo:
Dolrolt. Mlnn.
Arvoisat ITcmt: Kiitos klrJpoRtliiuio. Nyt
mnlnltsoa ottll olon sanmit nelllllhkcct Ja niyh»
nautilnutne toldlln sUUntöJoimo niuknan. Nvt.
saan lausua tolllo tuhannet klltoksot tpldiln orln-omalsosta
UlUkkccstUnno, sckll rpLcllIsyydostilnno.
.LilUlckcct oli niin liyvUt Jotta oi voi rnlinlla pa-rofnpia
Bnada. minll olon nyt nivan torvo m!ea.
' Piirsi kunnioituksella, Victor MUkl.
Erlkolslilöke iVo. 450 on erInomalnon'lllli-ke
yimmalnlttulhin kipuihin. 'Kuukauden
hoitoon kuuluu suuri pullo lällkottil, rasia
plllerlil Ja Indl-volde ulkon. voideltavaksi.
Tilatkaa limkcmlliirnys No. 450, lUhctotiläa
postissa liihetyskulut suoritettuna, $2.130.
'f ' -^Llgncllin Apteekki on Buurid—
—Suora. Apteekki YliOysvaliois/ia—• . 'I;